member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jan 14, 2016 21:16:42 GMT 2
Post by julle on Jan 14, 2016 21:16:42 GMT 2
TUESDAY 26. JANUARY 2016 BURNETT TRUST FUND OFFICE, MANHATTAN Vaikka Alyssa ei sitä itselleen myöntänyt, hän oli viime viikonloppuisen jälkeen miettinyt Theota tavallista enemmän. Oikeastaan hän oli kuluttanut hyvin paljon aikaa siihen, että oli muistellut vanhoja hyviä aikoja. Sen lisäksi hän oli jopa kaivanut kotonaan vanhan valokuva-albumin esille, johonka hänestä ja Theosta oli lukuisia kuvia ikuistettu. Kuvia katsellessa Alyssa ei voinut kieltää sitä, etteikö heillä olisi ollut Theon kanssa hauskaa. Heillä oli enemmän kuin hauskaa – heidän yhteinen aika oli suorastaan taianomaista. Kyseinen lämminmuistelo oli kuitenkin murtunut palasiksi, kun Alyssan mieleen hiipi muistot siitä, kuinka Theo jäi kiinni petturuudestaan. Luojan kiitos Alyssa ei ollut tuota tapahtumaa yksin kokemassa, vaan kotiin tullessa Theo oli jäänyt niin Alyssan, kuin Olgan läsnäolossa kiinni siitä että pelehti tuntemattoman naisen kanssa. Siinä tilanteessa Alyssa oli tehnyt sen yhden ainoa asian jonka hän pystyi; poistunut paikalta mitään sanomatta. Hän oli tuolloin oikeastaan ensimmäiseksi kiirehtinyt ulos koko rakennuksesta ja oksentanut suoraan ulkorappusten viereiseen pusikkoon, ennen kuin oli ottanut itselleen taksin ja suunnannut toiseen päähän Upper East Sidea vanhempiensa luokse. Alkujärkytyksestä toipumiseen vei tuolloin aikansa, mutta tässä sitä oltiin – hän oli kihloissa kunnon miehen kanssa ja rakkautta täynnä! Ainoastaan vain piinaava kaipuun kalvoi pinnan alla… Muistelot olivat onneksi jääneet toisaalle, kun Alyssan alkava viikko meni Burnett Trust Fundin asioita hoidellessa. Uusi vuosi oli tuonut mukanaan uusia lahjoittajia ja se jos joku piti perheen jokaisen jäsenen kiireellisenä. Tai pääosin heidän vanhempansa Stefanon ja Rosalian, sekä Alyssan ja hänen isosiskonsa Madisonin. Alyssa oli oikeastaan pyhittänyt koko viikon hyväntekeväisyysjärjestön asioille, sillä heidän oli järjestettävä ensi viikonlopuksi iso tapahtuma yhdessä Columbia Universityn kanssa, johonka Brunett Trust Fun tulisi jakamaan kolme stipendiä. Alyssa teki aamusta iltaan töitä ja näki juuri ja juuri Grantia. Voisi jopa sanoa että Alyssa oli joskin stressaantunut kyseisestä viikosta ja tapahtumasta, eikä Grantin niin sanottu rauhallinen olemus helpottanut sitä ollenkaan. Aikanaan Theo tiesi konstin jos toisenkin jolla sai Alyssan stressitasoa laskemaan mutta Grant… Hyvä luoja kyseinen mies oli avuton! Hänen huomatessa vertaavansa Grantia alati Theoon, Alyssan oli pakko soittaa työpäivänsä aikana pienoinen paniikkipuhelu parhaimmalle ystävälleen Olgalle. Olga oli onneksi kuunnellut Alyssan pakokauhuista vuodatusta – Olga oli maailman ainoa ihminen jolle Alyssa pystyi paljastamaan synkimmät salaisuutensa ja tässä tapauksessa se oli Theo. Onneksi olga oli kuitenkin saanut puhuttua Alyssan päähän järkeä. Theo tiesi ainoastaan pahoja uutisia, Alyssa oli onnellisessa, tasapainoisessa suhteessa Grantin kanssa ja brunette tiesi sen itsekin. Luojalle kiitos Olgasta! Ilman häntä Alyssan olisi varmasti tehnyt jo jotain järjetöntä! Juostuaan päivästä toiseen, Alyssa palasi lopulta toimistolle jossa hänen sihteerinsä oli vastassa. ” Miss Burnett…”, tuo vaaleahiuksinen, hiiren olemuksella varusteltu sihteeri, Hether aloitti kun Alyssa pyyhälsi naisen ohitse riisumaan ulkotamineitaan naulakkoon. ” Yes Heather?”, Alyssa kysyi ja ripusti takkinsa aulan naulakkoon, jonka jälkeen kääntyi pienikokoisen avustajansa puoleen. ” Your meeting with a new client is… ”, Hether aloitti, Alyssan muistaessa siinä samalla tosissaan uuden asiakkaan. Hän oli jo matkalla toimistolle unohtanut miksi oli palaamassa työpisteelleen mutta siinähän se syy oli. ” Oh thanks Heather, I almost forgot… Do you have his or hers file?”, Alyssa ojensi nyt kätensä Hetheria kohti, joka oli onneksi valmistautunut. Hän piteli kansiota käsissään ja ojensi sen lopulta brunetelle, joka lähti topakin askelin astelemaan heidän suurinta kokoushuonetta kohti. Kyseinen asiakas oli kuulemma yltiörikas ja halukas lahjoittamaan sievoisen summan heidän rahastoon – Alyssan vain pitäisi suositella hänet lahjoittamaan oikea summa. Kokoushuoneen oven avatessa, Alyssa avasi kädessään olevan kansion joka sisälsi kyseisen asiakkaan tiedot.” Good day Mr. Smith, I’m sorry I’m little bit late.”, Alyssa pahoitteli heti ensi alkuun ja käveli peremmälle kokoushuoneeseen, selaten vielä pikaisesti kädessään olevan kansion lävitse, ennen kuin nosti katseensa ylös. ” So should we begin Mr…”, brunette sai aloitettua, kunnes pysähtyi kuin seinään, nähdessään kenen kanssa oli samassa huoneessa. ” Theo?”, Alyssa henkäisi, nähdessään herra Smithin sijaan Theon heidän kokoushuoneessa. He eivät olleet viimeksi erkaantuneet mitenkään… Inhimillisissä merkeissä. He olivat leikitelleet toistensa kanssa julmasti ja nyt, Theo oli hänen toimistossaan. ” Oh my god why you are here? I have a meet…”, Alyssa aloitti jopa hiukan hätääntyneenä, kunnes ymmärsi ettei Mr. Smith voinut olla kukaan muu kuin Theo. ” Don’t say you are Mr. Smith?” |
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jan 14, 2016 21:48:30 GMT 2
Post by nepa on Jan 14, 2016 21:48:30 GMT 2
Theo's outfitHeti sen viime viikonloppuisen tapahtuman jälkeen Theo oli sanonut sille ruotsalaiselle Alvalle adjö. Ei hän tosiaan ollut tehnyt hänen kanssaan yhtään mitään, ei, vaikka oli siitä Alyssallekin kovin maininnut. Ei Alvassa ollut ollut mitään tarpeeksi mielenkiintoista. Sellaista, mikä olisi saanut Theon haluamaan tämän makuuhuoneeseensa. Niinpä oli parempi, että se feikki Alva oli lähtenyt saman tien. Oli tosin ollut hieman hämmentävää, että Alva olisi sen jälkeen tarjonnut, no, palvelujaan, ihan ilmaiseksi. Kyseinen vaaleaverikkö nimittäin tiesi, että siinä kaikessa oli ollut kyse vain Alyssan tekemisestä mustasukkaiseksi. Ja se oli vielä onnistunutkin oikein hienosti. Tosin sen verran vittumaiseksi sekin reissu oli muuttunut, että Theo oli aivan yhtä lailla mennyt mustasukkaiseksi Grantin ja Alyssan suhteesta. Kaksikon suhde oli kieltämättä nimittäin aika ihanteellinen. Alyssasta voisi tulla vaikka ja mitä Grantin seurassa. Theon seurassa tämän maine tulisi aina olemaan tahraantunut - Theolla oli se sama vaikutus ihmiseen kuin ihmiseen. Sen tapahtumatempauksen jälkeen Theon olikin sitten keksittävä tapa, jolla pystyisi tapaamaan Alyssan uudestaan. Ja se muuten oli huomattavasti vaikeampaa kuin Theo olisi ajatellut. Sitä paitsi, Theo ei pahemmin ollut edes kerennyt miettimään sitä kaikelta juhlimiseltaan. Hän oli varmaan pari päivää putkeen ollut juomassa jollain newyorkilaisella eliittiklubilla. Eikä syyttäkään. Theon oli nimittäin pakko tunnustaa, että humalassa hänen oli helpompaa tehdä asioita, koska silloin Alyssa ei hypännyt hänen mieleensä. Vaikka Theo olikin aina typerä juoppo, hän saattoi silti sanoa, että hän oli ollut rauhallisempi Alyssan kanssa seurustellessaan. Tai ainakaan hän ei ollut silloin toilaillut niin paljoa, kun Alyssa oli varmistamassa, että Theo tulisi hengissä kotiin joka illan päätteeksi. Ne olivat tosiaan olleet hyviä aikoja ne, eli Theo tekisi mitä tahansa saadakseen ne takaisin. Vasta edellispäivänä Theon mieleen oli iskenyt mitä mahtavin idea. Hän oli ollut illastamassa ravintolassa vanhempiensa kanssa, kun puhe oli jostain kumman syystä kääntynyt Burnett Trust Fundiin. Tai siis siihen, miten heidän olisi taas aika lahjoittaa näille rahaa. Tottahan toki Theo muisti, että nykyisin Alyssa hoiti erittäin monet niistä bisnestapaamisista. Siis mikä olisikaan parempi idea kuin mennä sinne? Tietenkin hänen pitäisi esittää olevansa joku toinen, koska Alyssa ei todellakaan ottaisi Theoa vastaan, jos tietäisi, kuka sieltä olisi tulossa. Niinpä Theo oli joutunut ensin vakuuttamaan vanhempansa - pikemminkin isänsä - siitä, että hän oli luotettava ja pystyisi hoitamaan sen tapaamisen. Jotenkin hän sai jopa vanhempansa vakuutettua siitä (tai mikä ihme se oli, olihan Theo kiero kuin korkkiruuvi). Theo siis oli tänään laittanut päälleen mitä parhaimman pukunsa ja lähtenyt tapaamaan Alyssaa. Ensimmäisenä hänen silmiinsä oli osunut nössö-Heather, nuori nainen, jonka Theo tunsi erittäin hyvin. "Hello, Heather", hän oli tervehtinyt tätä vino hymy huulillaan. "Mr. Lancaster, you shouldn't be here", nainen yritti sanoa. Theon oli kuitenkin helppoa käyttää luonnettaan hyväkseen. "Shh", hän sanoi kävellen tämän luo, "we can keep this a secret. Can't we?" Hän siveli hieman Heatherin poskea. Ja jep, Theo was in. Hän oli virnuillut itsekseen koko sen ajan Alyssaa odottaessaan, ja sitten tämä saapuikin paikalle. Ei heti edes tajunnut kuka oli kyseessä. Taisi tosin järkyttyä mitä kauheimmalla tavalla sen tajuttuaan. "Yeah, I changed my name yesterday", hänen oli pakko ensin virnistää, mutta sitten hän kohotti hieman toista kulmaansa, kun Alyssa oli jo suurin piirtein ajamassa häntä ulos. "Woow, hold your horses", hän nosti kätensä ilmaan. "I'm here on behalf on my father. He think it's high time us Lancasters give you a donation", hän sanoi. Sitten vinkkasi silmäänsä. Hän liu'utti shekkiä pöytää pitkin aina lähemmäs Alyssaa. Ei tietenkään katsonut mihinkään muualle kuin Alyssan silmiin. "Here's what my father suggested. Of course I can convince him to give a bit more if we can... Come to an agreement. I have a few ways in mind that will make that number grow." Theo katsahti Alyssaa päästä varpaisiin. Luoja, miten tyrmäävältä tämä taas vaihteeksi näyttikään! "Or do you think Grant would mind?"
|
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jan 14, 2016 22:27:15 GMT 2
Post by julle on Jan 14, 2016 22:27:15 GMT 2
Jep, Alyssa oli valmis poistumaan toimistosta. Hän ei voinut uskoa, että Theo oli onnistunut keplottelemaan itsensä sisälle heidän toimistoonsa. Ja että vielä Heather oli salannut tämän häneltä! Luoja paratkoon tuota hiirulaista, Alyssan kosto sihteerilleen tulisi olemaan kohtalokas. Toisaalta hän kyllä ymmärsi miksi Hether ei ollut sanonut mitään. Theo osasi tahtoessaan olla tosissaan kiero kuin korkkiruuvi ja hän oli varmasti onnistunut myös puhumaan tuon sihteeriparan ympäri. Alyssan oli kuitenkin puhuttava asiasta Heatherin kanssa. Heidän pitäisi tällaisia tilanteita varten kehitellä joku turvasana, että Alyssa osaisi vastaisuudessa varautua. Hän ei missään nimessä nimittäin halunnut tämän toistuvan ja jos se oli Theosta kiinni, hän tulisi piinaamaan Alyssaa hamaan loppuun saakka. Hän ei ymmärtänyt miksi. Miksi Theo näki niin paljon vaivaa naisen ärsyttämiseen? Hän oli aikanaan varsin taidokkaasti ryssinyt sen mitä heillä oli, joten Alyssa ei voinut kuin ihmetellä. Jos Theo olisi oikeasti hänestä välittänyt, hän ei olisi piettänyt. He olivat nuoruudessaan muutenkin harrastaneet tarpeeksi sitä on-off kissa-hiirileikkiä, joten nainen kaipasi elämäänsä enemmänkin nyt vakautta… Tosin intohimoinen rakkaus ja jännitys olivat aina olleet sellaisia, jotka olivat Alyssaa viehättäneet. Ne puolet Theo toikin hänessä parhaiten esiin….
“Theodore Miles Lancester! Don’t dare to play with me.”, Alyssa kivahti Theon pelleilylle ja astui tuota muutaman askeleen lähemmäksi. Hän heitti tuon kansion pöydälle ja vei kätensä tiukkaan, torjuvaan puuskaan eteensä. Kansio oli aivan hyödytön, sillä se ei vastannut millään muualla sanaa Theota kuin yltiörikas. Kaikki muu kyseisessä kansiossa oli pelkkää potaskaa ja sen vuoksi Alyssa olisi halunnut ruoskia sihteerinsä hengiltä. Hether oli heikko hiirulainen. Alyssa tarvitsi siis paremman, voimakastahtoisemman sihteerin itselleen! Ei tuollaisesta hempukasta ollut mihinkään. Theo oli selvästikin tullut vain leikkimään kanssaan, jolloin Alyssa kääntyi takaisin ovea kohti ja ottikin jo muutaman askeleenkin tuohon suuntaan. “Oh my god you're here just annoying me. I'm calling security…”, brunette sanoi selvästikin kyllästyneeseen sävyyn. Theon sanat kuitenkin pysäyttivät hänet ja saivat hänet vieläpä kääntymään myös miehen puoleen. “Your father? But you never take care of your father's businesses.”, hän ei voinut olla kurtistamatta kulmiaan ja astelematta lähemmäksi Theota, hellittäen jopa käsiensä puuskaa pienesti. “Ooh, are you finally going to follow you father's footsteps? I’m impressed.”, Alyssa lisäsi aidosti hymyillen.
Theon tavoin Alyssa tuijotti miestä intensiivisesti silmiin, ennen kuin otti miehen liu’uttaman shekin käteensä. Summasta hän kieltämättä yllättyi täysin. Theon isän lahjoitus taisi olla yksiä suurimpia tällä hetkellä. “This is quite… generous donation. Are you sure about this?”, Alyssa ei voinut olla kysymättä, nostaessaan katseensa samalla Theoon. Tietenkin toisella oli jo omat konnankoukkunsa mielessä, jolloin nainen pyöräytti dramaattisesti silmiään. “Sure you do...”, brunette sanoi pienen nyökkäyksen kanssa ja laski katseensa vielä kertaalleen shekkiin. Toisaalta… jos hän saisi suurimman lahjoituksen, hän saisi melkoisen palkkion. Totta kai Alyssaa aina raha kiinnosti, mutta voisiko hän antautua Theolle noin vain? Kaikki nimittäin kyllä tiesivät mitä toisella oli mielessä. “Still… I’m a little curious so tell me, what you have in mind? ”, nainen kysyi lopulta ja loi Theoon kysyvän vilkaisun, samalla kun sipaisi muutamaa tummaa suortuvaa korvansa taakse. Hetken hiljaisuus laskeutui kaksikon ylle – samaan aikaan Alyssa otti muutaman askeleen lähemmäksi Theota ja miehen vierelle päästyä hän nojautuen kevyesti pöydän reunaa vasten. “So… Where did you leave your precious Alva? or did you ditch her already?”, Alyssa ei malttanut olla kysymättä ja loikin seuraavaksi huulilleen joskin kisoittelevan hymyn.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jan 14, 2016 22:53:44 GMT 2
Post by nepa on Jan 14, 2016 22:53:44 GMT 2
Theo nautti tästä(kin) tilanteesta ihan naurettavan paljon. Alyssa vaikutti niin ... epäuskoiselta. Mutta hei, ihan oikeasti, Mr. Smith. Oliko New Yorkin seurapiireissä edes ketään sillä sukunimellä? Ei varmasti. Ilmeisesti Alyssa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kiinnostunut tutkimaan lahjoittaijensa taustoja. Eikä se kyllä ollutkaan olennaista silloin, kun niitä lahjoituksia nimenomaan sai. Ja se oli muutenkin pieni virhe. Tosiasiassa Theo oli nimittäin äärimmäisen ylpeä Alyssasta. Hän kyllä muisti itse sen ajan, kun Alyssa oli ollut vielä viaton, pieni tyttö. Nyt hän oli kuitenkin iso osa Burnettien suurta nimeä. Theo oli taas jumittunut itse niihin high school-aikoihin, koska hänestä tuntui, että mitään ei oltu tarkoitettu hänelle. Heistä kahdesta Theo oli aina ollut se saamaton paskiainen. Se, joka eli vanhempiensa rahoilla eikä edes yrittänyt tehdä mitään. Ihan kuin hänen isänsä edes luottaisi häneen.
Alyssan sanat saivatkin Theon naurahtamaan. Ihan kuin hänen isänsä luottaisi poikaansa niin paljon, että ottaisi tämän virallisesti mukaan heidän bisneksiinsä saatikka osakkaaksi. Ei hän kuitenkaan sitä Alyssalle sanoisi. Hän ei todellakaan näyttäisi, miten epävarma oli omasta tulevaisuudestaan, vaikka se olikin asia, joka vaivasi häntä päivä toisensa jälkeen. Sen sijaan hän aikoi keskittyä kokonaan Alyssaan. Eikä hän oikein voinutkaan ajatella mitään muuta sillä hetkellä. Hän antoi katseensa harhailla ihailevasti Alyssan vartalolla. "The donation was from my father, so of course I'm sure", hän sanoikin katse sillä hetkellä Alyssan säärissä. Sitten hänen katseensa jo kohtasikin Alyssan kanssa. "Oh, I have a million things in mind", hän sanoi salamyhkäisesti ja nojautui itsekin lähemmäs Alyssaa. "But I'm sure you will enjoy all of them." Hetken aikaa Theo joutui ihan tosissaan miettimään, että kuka hitto oli Alva. Ei hän voinut muistella mitään Alvoja, kun Alyssa oli niin kutsuvana kumartuneena hänen läheisyydessään.
Sitten Theo nousi ylös. Hän meni Alyssan taakse, kietoi käsiään tämän ympärille. Theo tunnisti sen Alyssan käyttämän hajuveden. "You still wear the same fragrance", hän sitten kuiskasikin Alyssan korvaan ja virnisti itsekseen. Tosin, ai niin, olihan Alyssa esittänyt hänelle kysymyksenkin. "You were quite right about her", Theo mutisi yrittäen pitää itsensä kasassa, "she was too trashy for me." Theo painoi suukon Alyssan kaulalle, jätti huulensa lähes kiinni tämän kaulaan. "But are you sure?" Hän jatkoi kuiskaamistaan. Sitten hän oli viemässä jo kättään Alyssan reidelle, hän liu'utti sitä siinä ihan kaikessa rauhassa, eikä hän epäröinyt käydä sisäreidelläkään. "I know you still want me." Mies virnisti omahyväisesti ja suukotti taas uudelleen Alyssan kaulaa. "I know that no one makes you feel like this." Hän virnuili. "So what would Grant say?" Hän vielä heitti viimeisen lauseensa.
Sitten se olikin siinä - hyvään suuntaan. Theo sai kääntää Alyssan ympäri, nostaa tämän siihen pöydälle, joka oli täynnä ties mitä papereita. Hän katsoi Alyssaa silmiin hetken jos toisenkin, ennen kuin heidän huulensa kohtasivat ensimmäisen kerran. Ja voi luoja, miten Theo olikaan kaivannut sitä. Hän antoi käsiensä harhailla sitä tuttua vartaloa pitkin, sitä vartaloa, jonka hän tunsi paremmin kuin kukaan muu. Theo siirtyi jo suutelemaan Alyssan kaulaakin, toinen käsi hänellä oli jossain syvällä tämän mekossa. Sitten he kuulivat koputuksen. "Shh", Theo sanoi ja hiljensi Alyssan uudella suudelmalla. Sitten se koputus kuitenkin toistui ja itse asiassa aika moneen kertaan. Theon oli siis irrottauduttava Alyssasta. Heatherhän se siellä kurkkasi ovenraosta. "Sorry to interrupt, but Grant is here to see you", tämä piipitti. Theon huulille nousi leveä virne. Eihän tässä olisi voinut käydä paremmin!
|
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jan 14, 2016 23:35:42 GMT 2
Post by julle on Jan 14, 2016 23:35:42 GMT 2
Alyssalla ei ollut harmainta aavistustakaan mitä Theo teki tällä hetkellä. Oliko hän oikeasti mukana isänsä bisneksissä, vai oliko toisella aivan omat kuviot meneillään. Totta kai, jossai aivojensa sopukassa Alyssa toivoi Theolle vain parasta ja menestystä, aivan kuten hän itse oli saanut. Neiti Burnett jopa tiesi olevansa varsinainen menestys; hän loi uraa niin näyttelijänä kuin laulajana, sekä toimi perheensä rahaston ja hyväntekeväisyysjärjestön edustajana. Hänellä oli vain positiivinen julkisuuskuva New Yorkin seurapiireissä ja siitähän nainen aikoi pitää kiinni kynsin ja hampain. Vaivalla rakennettu nimi ei saanut tahraantua millään turhan päiväisillä hairahduksilla. Kaiken sen lisäksi Grant toi vain entiseltään positiivista mainetta hänen nimelleen. Kukapa ei olisi voinut vastustaa sitä kohteliasta brittimiestä, joka Grant oli niin julkisesti kuin kulisseissa? Kuka tahansa voisi saada hänestä täydellisen puolison itselleen. Tällä kertaa Alyssa oli kuitenkin se onnekas mutta… Edelleenkään Grant ei sykähdyttänyt Alyssaa millään tavoin. Sen sijaan naisen edessä seisova Theo sai naisen ihon kananlihalle jo pelkällä katseella. Toisinaan hän inhosi sitä vaikutusta joka Theolla oli häneen, mutta nyt… Se tuntui vain jollain kierolla tavalla niin oikealta.
Alyssa antoi intensiivisen katseensa pysyä Theon kasvoissa, huomaten kyllä kuinka miehen katse vaelteli hänessä ja hänen suloisen kauniissa säärissään. Theon salamyhkäisyys herätti Alyssassa sitä samaa mielenkiintoa kuin ennenkin. Tosin, osasi hän itsekin olla halutessaan mutta Theo… Huh. Miehen syvissä tummissa silmissä ja elekielessä oli vain jotain vastustamatonta. “Well… Show me then.”, Alyssa lopulta pyysi ja kallisti päätään herttaisesti, katseensa pysytellessä tiukasti Theossa. Hän seurasi tiukasti Theota, joka nousi tuoliltaan ja astui taakseen, kiertäen kätensä nyt naisen ympärille. Sillä samalla hetkellä Alyssa sulki silmänsä ja nojasi päätään kevyesti takanaan seisovaa Theota vasten. “Of course, it’s my favorite.”, hän huokaisi kun Theo painoi suukon kaulalleen, myöntäen siinä samalla ettei Alva ollut aivan sitä miltä näytti. “I knew it… My elite eyes see everything..”, Alyssa naurahti hiljaisesti, laskien kätensä Theon omien päälle. Miehen kosketus sai naisen värähtämään, erityisesti siinä vaiheessa kun Theon käsi eksyi reidelleen ja liukui sitä mukaan myös sisäreidelle. Theon kosketukset ja suukotukset tuntuivat niin taivaalliselta – ne olivat juuri sitä mitä Alyssa oli kaikki nämä kuukaudet kaivannut. “So what if I want to? Are you going to judge me?”, brunette ei voinut olla huvittuneena kysymättä. “I think the feeling is mutual…”, Alyssa lisäsi hymyillen ja katsahtikin seuraavaksi olkansa ylitse Theota.
Kaiken sen tunnekuohun keskellä Alyssa oli täysin unohtanut Grantin. Eikä hän edes siinä vaiheessa kun Theo mainitsi hänet, tuntenut minkäänlaista pistosta sydämessään. Olisi voinut luulla että rakastava kihlattu laittaisi pisteen tällaiselle touhulle alta aika yksikön mutta Alyssa… Hän koki olevansa jo menetetty tapaus. Se oli jo menoa. “Just shut up…”, Alyssa huokaisi ja sopivasti Theo nostikin hänet pöydälle. Hetken jos toisenkin he katselivat toisiaan silmiin, ennen kuin Alyssa tunsi Theon huulet omillaan. Ensimmäinen suudelma vaihtui toiseen ja kolmanteen, eikä Alyssa kyennyt enää repimään itseään irti Theosta. Hän kietoi toisen kätensä tiukemmin Theon niskan taakse ja nojasi nyt päätään kevyesti taaksepäin, jotta Theo pääsisi kaulalleen. Samaan aikaan hänen toinen kätensä harhaili availemassa miehen puvuntakkia, Alyssan ollessa jopa valmiina repimään miehen kauluspaidan auki jos niin pitkälle he etenisivät. Himo kasvoi hetki hetkeltä suuremmaksi ja suudelmatkin muuttuivat intensiivisimmäksi – aina siihen asti kun ovelta kuului koputus. Alyssan huomio oli nyt aavistuksen herpaantunut, mutta Theo onnistui kuitenkin tukkimaan suunsa uudella suudelmalla, kunnes hiiren hiljainen piipitys kuului ovelta. “Now what? Do not you see that I’m busy… I have an urgent meeting going on.”, brunette huikkasi ovelle päin ja kääntyi takaisin Theon puoleen, jonka noskea sipaisi sormellaan hymyillen, otsa miehen omaa vasten.
Alyssa jopa tässä vaiheessa painoi uuden suudelman Theon huulille, Hetherin jatkaessa piipittämistä ovella. “Hmmhg Grant…. Grant! Oh shit.”, Alyssa havahtui kaunistuneena siihen että hänen kihlattunsa oli saapunut toimistolle. Niinpä Alyssa työnsi Theon itsestään irti ja liu’utti itsensä alas pöydältä. “Shit shit shit… Go! Hide! Do something!”, Alyssa sihahti hampaiden välistä Theolle, sukien samalla tukkaansa ojennukseen, kun nyki mekkoansa alaspäin ja lähti valumaan kokoushuoneen ovelle. Hether siirtyi sopivasti sivuun, kun Alyssa astui kokoushuoneesta aulanpuolelle, jossa Grant parasta aikaa odottelikin. “Honeyy… Why you are here?”, Alyssa kysyi yllättyneesti hymyillen. Alyssan kietoi kätensä Grantin ympärille ja painoi kevyen suukon Grantin huulille, vieden kätensä lopulta kevyeen puuskaan eteensä. “I thought if you are not busy, you could come with me to lunch.”, Grant oli ajattelevainen – mutta Alyssa ei ollut nyt lounastuulella. Hänellä oli parasta aikaa menossa lounas juuri kokoushuoneessa. Hiukan erilainen kylläkin. Hänen olisi luultavasti pitänyt tuntea valtavia omantunnon tuskia teostaan – ja tunsikin – mutta intohimo Theon kanssa voitti ne täysin. “I’m sorry, but I have a meeting going on so… Some other time?”, Alyssa ehdotti kulmiansa kohottaen, johonka Grant vain nyökkäsi hymyillen. Olisihan hänen pitänyt tietää että tulevalla kihlatullaan oli paljon töitä käsillä. Nopeiden hyvästelyjen jälkeen Alyssa kääntyi Hetherin puoleen. “Nobody will bother us anymore, got it or you are fired.”, hän totesi yksinkertaisesti, pyyhältäen nyt sihteerinsä ohitse takaisin kokoushuoneeseen. Huoneeseen palatessa Alyssa sulki oven takaataan kiinni. Theota ei näkynyt missään. Minne helvettiin toinen oli piiloutunut. “Theo… Where the hell are you?”
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jan 14, 2016 23:56:36 GMT 2
Post by nepa on Jan 14, 2016 23:56:36 GMT 2
Alyssa oli ihan oikeassa siinä, että kukaan muu ei saanut Theoa tuntemaan samoin kuin Alyssa. Silläkin hetkellä Theo tunsi niin vahvasti jokaisen kosketuksen ja eleen, ettei ollut tosikaan. Ja Theohan olisi mielellään vienyt sen tilanteen heidän välillään loppuun asti. Theo virnisti Alyssan puhuessa heidän pienestä hetkestään nimellä urgent meeting. Niinpä mies pudisti päätään. "I like the way you think", Theon oli pakko sanoa ääneen. Hän kyllä hieman mietti sitä, että Heather näki varmaan kaikkea. Tiesi kaikkea. Ihan hyvin Heather olisi tästäkin näystä voinut mennä kertomaan ihan kenelle tahansa. Theoa se ei haittaisi ollenkaan, mutta Alyssan maineen se voisi heittää alas saman tien. Theo oli jo oman maineensa tahrinut aikoja sitten.
Sitten tuli kuitenkin puhe Grantista. Grantista, joka ilmeisesti odotti oven toisella puolen, että Alyssa tulisi tapaamaan häntä. Theo puuskahti turhautuneesti, veti puvun takkiaan parempaan ojennukseen ja katseli Alyssan perään. Hide. Ihan oikeasti? Theo kohotti arvostelevasti toista kulmaansa. Tuskinpa Grant olisi tunkemassa tähän huoneeseen, jos Alyssa vain pelaisi korttinsa oikein. Theo tunsi olonsa äärimmäisen levottomaksi äskeisen jälkeen, ja hän olisi mielellään mennyt uudestaankin siihen äskeiseen paikkaan Alyssan sirojen jalkojen väliin. Mutta ehkäpä tämä olisi nyt tässä. Niinpä Theo nappasi käteensä paperinpalan ja kynän ja alkoi kirjoittaa. Sorry, was not satisfied so no more coin for you. If you want to reconsider my terms, seek me out. Jep. Se kuulosti hyvältä. Niinpä Theo jätti paperin ja kynän näkyvään paikkaan, ja sitten alkoi etsiä itselleen hyvää reittiä ulos koko rakennuksesta. Hän tosin tiesi tämän rakennuksen onneksi kuin omat taskunsa.
|
|
