I have died every day waiting for you...

Voi Perry, Perry… Hän ei tiennytkään minkälainen saarna häntä odottaisi, kun mies uskaltautuisi tulla käymään vierotuslaitoksella Claran luona. Hän oli vannottanut Perryn pitämään vieroituksensa salaisuutena mutta ei, totta kai tuo oli taipunut Samin aneluihin. Kukapa ei olisi? Sam oli äärimmäisen komea ja suloinen tapaus, joten ihme että Perry oli näinkin pitkään osannut vastustaa toisen viehätysvoimaa. Homo mikä homo… Heiltä nähtävästi aina löytyi joku heikko kohta. Toisaalta Sam oli myös Claran heikko kohta. Hän oli jopa tuon kanssa pettänyt silloista tyttöystäväänsä, joka oli onneksi tiedoton kaikesta tapahtuneesta. Abygail ei olisi ottanut sitä asiaa millään tavoin hyvin ja kyllähän Clara sen toisaalta ymmärsi. Se aika oli hänelle kuitenkin hyvin raskasta, joten hänen oli helppo vierittää kaikki syyt huumeidenkäyttönsä piikkiin. Oikeastaan kaikki sekoilunsa kuittautui hyvin sen myötä, sillä vaikka Clara oli joskin… Huoleton ja räävitön akka, niin ei hän halunnut kenellekään mitään pahaa. Ei Abygailille, saatika sitten Samille. Huumeet ja alkoholi olivat niin pitkään vieneet Claraa elämässä eteenpäin, ettei hän oikein tiennyt enää edes millainen ihminen todella oli. Hän oli ennen yhteisöstä lähtemistä ollut kyllä villi ja ongelmia aiheuttava tapaus mutta… Ei hän uskonut koskaan kusevansa elämäänsä niin taitavasti mitä oli nyt. Noh, tämö luultavasti oli Claran uusi alku elämälle… Toivottavasti.

Samin saapuminen kuitenkin yllätti Claran suuresti, mutta ei hän ollut tiennyt toisen kaupunkiin muuttamista. Selvästikään, sillä hänellä oli hyvin vähän yhteyksiä ulkomaailmaan, saadessaan käyttää ainoastaan yleispuhelinta. Ainakin nyt. Kuulemma myöhemmin hän saisi puhelimensa ja ehkä myös nettiyhteytensä käyttöön, jos vieroituksensa sujuisi samaan malliin mitä nyt. Kaksikko oli lopulta siirtynyt sivummalle, piha-alueen penkille. Clara näpräsi joskin hermostuneena pitkähihaisensa hihaa, samalla kun päänsä oli painuksissa ja katseensa pysyi tiukasti sylissään. Häntä hävetti se että Sam oli saanut tietää olinpaikastaan. Ei olisi luultavasti pitänyt mutta kyllä Claraa hävetti. Samin puhuessa hän lopulta käänsi katseensa mieheen ja hymyili vaisusti. ”Oh… Sorry about that. But as you can see, I’m okay… At least now. I think.”, Clara sanoi ja käänsi katseensa lopulta ja viittoi kädellään heidän ympärilleen. Tarkasti rajattu-alue piti kaikki narkkarit tiukasti sisäpuolella, joka oli vain hyvä. Ainakin Claran kannalta. Toki hän oli edennyt vieroituksessaan mutta… Niin. Olihan se kurjaa olla kaiken aikaa neljän seinän sisällä. Samin mainitessa Perryn pitäneen asian salaisuutena tähän asti, Clara hymähti hiljaisesti. ”Yeah, I made him to keep this a secret.”, hän sanoi vaisusti ja nielaisi, katsellessaan Samia samalla. Miehen seuraavat sanat saivat hänet kohottamaan kulmiaan aavistuksen, yllättyen jopa pienesti Samin sanoista. ”Me? Why?”, Clara ei voinut olla ihmettelemättä. Tosin olisihan hänen pitänyt tietää miksi Sam oli ollut niin huolissaan. Totta kai heidän välillään olevat tunteet olivat edelleen elossa, mutta ei Clara halunnut miehen näkevän häntä tässä tilanteessa. Kiitos Perryn tilanne oli kuitenkin aivan toinen.

”My life has been pretty chaotic for a long time… Drugs, alcohol… I wasn’t quite myself lately.”, Clara selitti nieleskellen kuivaa kurkkuaan. Luoja kuinka haavoittuvaiseksi hän tunsikaan itsensä Samin seurassa. Hän jopa kiersi kätensä itsensä ympärille, kuin suojatakseen itseään kaikelta mitä hän mahdollisesti tulisi päästämään seuraavaksi suustaan ulos. Ja miten Sam reagoisi kaikkeen siihen. ”And I'm used to cope on my own so… I didn’t want to bother you with my problems and I also didn’t notice how bad shape I was until Perry made me come here.”, hän hymyili vaisusti Samille, ennen kuin käänsi katseensa pois miehestä. Hän huokaisi nyt raskaasti ja sulki silmänsäkin hetkeksi. Sam ansaitsi tietää totuuden taustoistaan ja siitä, miten oli päätynyt tähän tilanteeseen. Elämänsä oli oikeastaan mennyt aika kovaa vauhtia alamäkeen, sen jälkeen kun hän oli lähtenyt yhteisöstä. Hänellä ei ollut perhettä keneen turvautua ja sen muistaminen teki hänet aina niin surulliseksi. Clara oli kuitenkin vuosien saatossa oppinut pärjäämään omillaan. Ei niin hyvin mitä oli ajatellut, mutta kuitenkin. Lopulta Clara nielaisi ja hieraisi niskaa mietteliäästi. ”I don’t know how much Perry has told you about my past… ”, Clara aloitti, vilkaisten vain nopeasti Samia, kääntäen katseensa sitten takaisin eteensä. ”… But before I came to New York, was a junkie and pornstar, I live at Ohio… At Amish community.”, sen ulos saatuaan, Clara ei uskaltanut katsoa Samia vaan tuijotti valjuna eteensä. ”I was Amish, until my rumspringa started. I didn’t go back and after that everyone thought my family was dead. What they are, figuratively speaking. My decision was a sin in their eyes.”, Clara kertoi vakavana, jonka jälkeen katseensa kääntyi hitaasti Samiin. ”Perry is pretty much the only one who knows my real background so… Now you know too.”, vaisu hymy käväisi naisen huulilla.

Claran ja Samin välillä toisinaan oli pitkiä hiljaisuuksia, mutta ne eivät olleet millään tavalla kiusallisia. Enemmänkin rauhoittavia. Se oli hyvä sillä Clara ei halunnut minkään häiritsevän hoitoaan tällä hetkellä ja siksi oikeastaan halusi myös, että harva tiesi hänen olinpaikastaan tällä hetkellä. Kiusauksilta oli niin vaikea välttyä, ettei Clara edes ollut tällä hetkellä varma, kuinka tulisi pärjäämään enää ulkomaailmassa. Tosin olihan hoidon aikana puhuttu, että kun laitoksesta lähti, niin sen jälkeen seurasi säännölliset tapaamiset tukiryhmän kanssa ja hänelle hankittaisiin myös sponsori, joka toimisi eräänlaisena henkilökohtaisena tukihenkilönä Claralle. Hän kuitenkin tiesi ettei voisi enää palata vanhaan elämäänsä. Hänen oli kitkettävä kaikki sellaiset ihmiset ja asiat pois, jotka voisivat viedä hänet samaan jamaan mitä oli viime vuodet ollut. Clara oli onneksi nyt kuitenkin ymmärtänyt, ettei halunnut enää sitä elämää. Hän ei halunnut kulkea elämäänsä läpi huumehuuruissa, muistamatta mitään mitä oli kokenut ja tehnyt. Onneksi hänellä oli kuitenkin Perryn kaltaisia ystäviä, joka halusi auttaa häntä ja jaksoivat vetää ystäviään ylös suosta. Clara tiesi varsin hyvin hankkineensa itsensä kyseiseen tilanteeseen mutta… Jokainen teki virheitä. Hänen oli nyt kuitenkin jätettävä kaikki taakseen, joka oli saanut hänet menettämään kontrollin elämäänsä; toisin sanottuna työnsä pornotähtenä ja ystävänsä, jotka eivät olleet auttaneet häntä vaan syösseet syvemmälle suohon.

Clara ei vain oikein tiennyt mitä tekisi tulevaisuudessa. Hänellä ei ollut mitään koulutusta, saati sitten kummoisia rahoja, että voisi opiskella. Ei hän oikeastaan edes tiennyt mitä haluaisi tehdä. Tosin hän oli kuullut, että useimmat joilla ei ollut vieroituksen jälkeen mitään elämää, pestattiin Save Haven Associationin ja Save Haven Recovery Centerin henkilökuntaan. Olihan se järkevää, että vieroituksessa oli töissä sellaisia, jotka tiesivät mistä puhuivat. Clara oli nyt kuitenkin kertonut todellisista taustoistaan Samille ja kieltämättä menneisyydestään kertominen helpotti hänen oloaan. Nyt heidän välillään – ainakaan Claran puolelta – ei ollut mitään salaisuuksia. Sam vaikutti kuitenkin joskin järkyttyneeltä, joka oli ihan ymmärrettävää. Ei sitä joka päivä tullut vastaan amissi-yhteisöön kuuluvia ihmisiä. Samin kysymyksen kuultua Clara pudisteli päätään. ”No… It’s like… They are dead to me and I’m dead to them. But don’t worry, I’m kind of used to that I don’t have family or any safety net behind me.”, Clara sanoi ja yritti hymyillä sen jälkeen pienesti. Hän ei halunnut missään nimessä että Sam ottaisi naisen huolia omakseen, saati sitten säälisi häntä. Clara oli pärjännyt tähänkin asti, ei tosin kovin hyvillä tuloksilla, mutta kuitenkin. Nyt elämäänsä tulisi ainakin muutoksia. ”You don’t have to be sorry… If i hadn't left, I wouldn’t have met you.”, hän sanoi Samin pahoittelun jälkeen ja haroi taas hiuksia pois kasvojensa edestä. Ainakin Sam ymmärtäisi häntä nyt paremmin.

Sen jälkeen Sam alkoi kertoa omista taustoistaan. Clara tunsi piston sydämessään kun tajusi että Sam oli yhtälailla pimittänyt häneltä hänen menneisyyttä, jonka kyllä ymmärsi. Etenkin kun Sam kertoi isänsä kuolemasta ja oikeastaan kaikesta, mitä hänelle oli tapahtunut. Samin menneisyys tuntui huomattavasti rankemmalta, mitä Claran, mutta hän ymmärsi täysin sen miksi hän ei ollut kertonut aikaisemmin. ”Oh my god I’m so sorry…”, Clara henkäisi pahoittelevasti ja laski kätensä nyt lohdullisesti miehen hartialle. Katseensa tapitti Samia hetken, laskien lopulta miehen hartialla olevan käden takaisin syliinsä. Se että Samin äiti oli ampunut heidän isänsä ja joutunut sen myötä vankilaan sai naisen nielaisemaan hiljaa. Helvetti, hänen taustansa eivät olleet oikeastikaan mitään verrattuna Samin omiin. Sam oli joutunut kokemaan huomattavasti pahempaa kuin hän. ”You're lucky to have sister like her.”, Clara sanoi sitten ja loi kasvoilleen pienen, mutta lohdullisen hymyn. Ehkä he nyt Samin kanssa ymmärtäisivät toisiaan paremmin, etenkin nyt kun heillä ei ollut mitään salattavaa. ”You are also good brother.”, hän lisäsi hymyillen. ”But you don’t have to worried about me. I’m fine and safe here.”, Clara totesi ja viittoi heidän ympärilleen. Kyseinen vieroituslaitos oli kaikin puolin turvallinen ja sitä suuremmalla syyllä, jotta Clara ei lähtisi ennen aikojaan, hän oli sopinut paikan johtajan Josien ja hoitajien kanssa, että Perryn sana oli se, joka päästäisi hänet ulos. Tietenkin kaikkien keskustelujen ja hoitajilta tulleiden lausuntojen jälkeen, jotka voisivat varmistaa että Clara oli suorittanut vieroituksen ja pystyisi elämään laitoksen ulkopuolella.

”I’m glad you told me about your past…”, Clara aloitti pienesti hymyillen. ”… So now we both are little bit messed up. We aren’t so different after all.”, hän jatkoi, hymyn muututtua nyt pieneksi virneeksi. Voi kuinka paljon Samin vieraileminen täällä olikaan pidistänyt naista. Hän oli tuntenut itsensä yksinäiseksi, mutta vähäiset vierailijat olivat toisaalta olleet vain yksi varakeinoista, ettei Clara lähtisi lipsumaan. Nyt Perryn lisäksi olinpaikastaan tiesi ainoastaan Sam ja se oli naiselle ihan okei.