Picking up another life, waking up from all the lies..

Missään nimessä hän ei ollut sitä suunnitellut. Tai siis, he eivät olleet sitä suunnitelleet. Elliot tiedosti, että hänen ja Lilyn välinen juttu oli historiaa, mutta jollakin ilveellä he olivat alkaneet viime aikoina viettää toistensa seurassa aikaa tavallista enemmän. Eikä edes mitenkään kovin erityisellä tavalla. He olivat laittaneet ruokaa yhdessä, käyneet elokuvissa ja sen sellaista pientä kivaa arkista puuhastelua ystävien kesken. Okei, ehkä Elliot pienesti pystyi myöntämään, että nautti Lilyn seurasta enemmän kuin yleensä ystäviensä kanssa ajan viettämisestä. Mutta Lilyllä oli vastikään kariutunut orastava parisuhde, eikä toinen kai kaivannut muuta kuin hyvän ystävän seuraa sillä hetkellä. Tai no, ei Lily Elliotin tietääkseen sen Jerryn kanssa ollut mitenkään erityisen lähellä ollut seurustelua, mutta jonkinnäköistä deittailua siinä oli ollut ilmassa, kunnes asiat olivat sitten menneet pieleen.

Joka tapauksessa, sinä keskiviikkona Elliot oli kuitenkin viestitellyt pitkin päivää Lilyn kanssa ja kaksikko oli päätynyt illalliseen Elliotin luona. Elliot itse oli jopa lupautunut käymään kaupassa, eli Lilyn ei siis tarvinnut muuta kuin tulla paikalle. Elliotin vastusteluista huolimatta hän oli joutunut myöntymään siihen, että toinen toisi kuitenkin heille viinipullon palanpainikkeeksi. No, lomallahan siinä kuitenkin oltiin kumpikin. Niin, Elliotillakin oli vihdoin ja viimein viikko sitten alkanut kesäloma. Kesäkuun alkupuolella hän oli vielä hoitanut koululla joitakin rästiin jääneitä hommia ja yrittänyt myös hieman helpottaa loppukesän ja alkusyksyn työtaakkaansa ennakoimalla, vaikka tokihan hän tiesi, että uuden lukukauden myötä hommat kasaantuisivat jälleen. Nyt oli kuitenkin aika nauttia lomasta ja unohtaa työkiireet. Niinpä Elliot oli aikansa asuntonsa sohvalla vellottuaan tsempannut itsensä nousemaan ylös ja pukemaan päällensä jotakin säädyllistä – t-paidassa ja boksereissa nyhjääminen sai siltä päivältä loppua. Hän lähti kauppareissulle tekemään iltaa varten ostoksia.

Se heidän illanviettonsa Lilyn kanssa sujuikin sitten varsin hyvin. Vaikka kauppareissut onnistuivatkin Elliotilta, oli kuitenkin hyvä, että Lily osasi valmistaa ruokaa häntä jouhevammin. Elliotin olikin siis ollut lähinnä tyytyminen kasvisten pilkkomiseen, mutta vaikeammat seikat kuten maustamisen, Lily oli ottanut enemmän kuin mielellään hoitaakseen. Valkoviinipullon Elliot sai kuitenkin kunnian avata. Koska Lily ei pahemmin töpeksinyt keittiössä, pääsivät he varsin äkkiä nautiskelemaan hyvästä ruoasta, viinistä ja ennen kaikkea seurasta. Kun he olivat kahdestaan, ei puheenaiheena paljon pyöritelty esimerkiksi Bradleytä, Lilyn isoveljeä ja Elliotin ystävää ja bändikaveria. Bradley ei ollut koskaan saanut tietää Elliotin ja Lilyn suhteesta, eikä hänen tarvitsisi nytkään tietää, että he olivat henganneet paljon viime aikoina keskenään. ”This is so good. Gosh, stay here. You don’t need to pay me any rent. Just make me some food every day”, Elliot naurahti, kun lopetteli pasta carbonara -annostaan. Hän oli jo nousemassa hakeakseen keittiöön liedelle jääneestä kattilasta lisää itselleen, kun kuuli ovikellon soivan. Elliot vilkaisi kulmiaan hieman kohottaen Lilyä ja laski pöydältä nostamansa lautasensa takaisin alas.

”I don’t expect anyone to visit…” Elliot selvensi Lilylle, kun käveli eteiseen ja avasi oven – tai no, ensiksi ovi stoppasi turvaketjun vuoksi paljastaen vain noin kymmenen sentin näkymän rappukäytävään. Sekin näkymä kuitenkin kertoi Elliotille, kuinka oven takana oli Nanna. ”Nanna? Hey … Oh, wait” Elliot aloitti, mutta sulki sitten oven hetkeksi ja pujotti turvaketjun pois paikoiltaan. Miksiköhän hän oli edes sen aiemmin laittanut päälle? Nannaa hän ei kyllä totisesti ollut uskonut näkevänsä siellä oven takana. Siis… Siitä oli kuukausia, kun he olivat viimeksi puhuneet kunnolla? Ehkä viimeksi Bradleyn ja Nannan häissä… Niin, heidän välinsä olivat viilenneet jonkin verran, kun Elliot oli vuoden alussa saanut päähänpinttymän siitä, kuinka Nannan ei tulisi naida Bradleytä. Nanna ei tietenkään ollut välittänyt Elliotin huomautteluista, oli suurin piirtein ollut vähällä perua sen hänen kutsunsa, mutta oli Elliot lopulta ollut todistamassa, kun Nanna ja Bradley olivat sanoneet toisilleen tahdon. Sen jälkeen he olivatkin nähneet sitten lähinnä, kun Nanna oli ystävänsä Ellien kanssa käynyt katsomassa bänditreenejä – se Ellie oli heidän uuden solistinsa Alexin heila.

Elliot sai nyt oven auki kunnolla ja näki sen myötä paremmin Nannan. Mikä kumma oli ajanut naisen juuri nyt hänen luokseen? Ja miksi juuri nyt… Elliot oli kiusallisen tietoinen takanaan keittiössä istuvasta Nannan kälystä. ”Uh, hey”, Elliot toisti tervehdyksensä ja hieraisi kevyesti niskaansa. Sitten hän kehotti toista tulemaan toki peremmälle. ”Is… Is everything okay? I didn’t expect to see you here”, Elliot ihmetteli ja otti pari askelta taaksepäin, joskin niiden myötä Nannakin pääsi peremmälle, eikä Lilyn läsnäolo jäänyt enää pimentoon. ”Well yeah, Lily needed some company so I asked her to visit”, Elliot totesi – olihan Nanna kuitenkin Bradleyn puoliso, eikä Elliot halunnut, että toinen menisi juoruamaan miehelleen näkemästään – siis hänestä ja Lilystä yhteisellä illallisella. Onneksi Nanna kuitenkin tiesi heidän olevan ystäviä. Kai.

Tietenkin Nanna oli heti ilmoittamassa, että voisi kyllä tulla uudestaan jokin toinen päivä. Lupasi vielä ilmoittaa asiasta etukäteenkin. Ennen kuin Elliot ehti kuitenkaan itse sanoa mitään, oli Lily jo puuttunut puheeseen ja kehottanut toista jäämään. Elliot vilkuili hieman ympärilleen ja sitten molempia naisia, kunnes keksi hetkeksi itselleen pakoreitin tilanteesta. ”I could make some coffee for us”, hän ilmoitti ja vastalauseita jäämättä odottamaan katosi sitten keittiön puolelle valmistelemaan kahvia. Hän kyllä hieman tunsi kahvihammastaan kolottavan, joten ei se sinänsä ollut mikään tuulesta temmattu ehdotus. Tietenkin hän vähän kuuli toisella korvallaan Nannan ja Lilyn puheita – ei hänen asuntonsa niin suuri ollut – mutta enimmäkseen hän kyllä keskittyi siihen kahvinkeittoon ja omiin ajatuksiinsa. Ei Nanna edes varmaankaan menisi juoruamaan Bradleylle, kuinka oli nähnyt miehen siskon Elliotin luona illallistamassa. Tuskinpa kertoisi. Eikä Elliotilla ollut edes mitään syytä pelätä moista… Eihän hänen ja Lilyn välillä ollut yhtikäs mitään ystävyyttä kummempaa enää.

Lopulta kahvi oli tippumassa ja Elliot pystyi liittymään takaisin naisten seuraan kolmen tyhjän kahvimukin kera. ”So ladies, what have you two talked about when I was in the kitchen?” Elliot naurahti pienesti istuuduttuaan pöydän ääreen ja aseteltuaan mukit kaikille kolmelle näiden eteen. Nanna oli ensimmäisenä avaamassa suunsa, mutta Elliot vain heilautti kättään tämän sanoille. ”Don’t worry. Everything’s fine. This residence has always open doors”, hän virnisti pienesti ja vilkaisi Lilyäkin. Tämäkään ei näet näyttänyt yhtään siltä, että Nannan yllätysvierailu olisi häirinnyt tippaakaan. Elliot oli jo ilmoittamassa käyvänsä hakemassa valmista kahvia sisältävän kahvipannun pöytään, kun Lily nousikin ylös. ”I think I’ve got some things to do for tomorrow”, nainen selitti ja käveli sitten jo eteiseen. Elliot seurasi toista hieman hämillään. ”Thanks Eli for the dinner. I think Nanna needs some company more than me now”, Lily jatkoi ja katsahti pienesti hymyillen pöydän ääreen jäänyttä Nannaa. Sitten Lily veti kevyen kesätakin ylleen ja halasi vielä Elliotia nopeasti ennen kuin sanoi heipat ja lähti.

Elliot kääntyi takaisin Nannan puoleen, kun Lily oli häipynyt. Jessus, että Lily osasi olla täydellinen. Ei sillä, että Elliot olisi toivonut tämän häipyvän ja tämä olisi tajunnut telepaattisesti ne toiveet, mutta joskus Elliot vain havahtui ajattelemaan, kuinka ihana Lily oikeastaan olikaan. Ei hän nähnyt heitä enää pariskuntana, mutta jos asiat olisivat menneet toisin, niin miksei. ”Coffee, yeah. Right”, Elliot havahtui mietteistään ja kävi hakemassa kahvipannun ja pannunalusen pöytään. Hän kaatoi heille molemmille kahvia, jättäen toki sen Lilylle varatun mukin tyhjäksi. Sitten hän asetti pannun alustan päälle ja istuutui alas, Nannaa vastapäätä. Elliot oli jo nousemassa ylös lausuttuaan ääneen muistamansa kahvimaidot ja sellaiset, kun Nanna ilmoitti, ettei tarvinnut mitään. Siispä Elliot laski takamuksensa alas, sillä joi itsekin kahvinsa mustana. Sen sijaan Elliot maistoikin omaa kahviaan, mutta totesi sen vielä turhan kuumaksi. ”Haven’t heard from you a while. How are you?” mies lopulta kysyi ja kohdisti katseensa paremmin Nannaan, tapaili jopa kunnon katsekontaktia. Taas hän yritti maistella kahviaan ja kituuttelikin ensimmäisen hörpyn alas kurkustaan.

Ainakaan alkuun he eivät kauheasti puhelleet yhtään mitään. ”To be honest – I don’t believe that you came here just for drinking coffee”, Elliot lopulta totesi ja nojautui hieman taaksepäin tuolillaan. Hän piteli toista kättään mukinsa korvalla ja katseli vähän aikaa pöydän pintaa mietteliäänä. Hän nosti mukinsa huulilleen ja siemaisi siitä pienen hörpyn kahvia. Sitten hän jäi katselemaan Nannaa tutkivasti, ei pahemmin häpeillyt katsella tätä niin suoraan ja ikään kuin odottavasti. ”How are things with Brad?” mies päätti kuitenkin lopulta kysyä, kun Nanna ei tuntunut oma-aloitteisesti sanovan mitään. Bradley nyt pahemmin pui avioliittoasioita bänditreeneissä eikä tämä varmaan edes tajuaisi liittonsa ongelmia – Elliotin ymmärtääkseen vain Nanna tiedosti ne. Ei sillä, että Elliot olisi pitänyt niitä jotenkin Nannan päänsisäisinä ongelmina, ei tietenkään, totta kai hän tiedosti Bradleyn luonteen hankaluuden. ”It has been a bit difficult to talk at rehearsals when you have been with that Alex’s girl there”, Elliot mietiskeli, sillä oli kyllä pari kertaa treeneissä ajatellut, kuinka olisi ollut kiva vaihtaa pari sanaa Nannankin kanssa, mutta Bradleyn ja Ellien ja muiden läsnäollessa se olisi saattanut vaikuttaa vähän oudolta. Eivät he nimittäin mitään sydänystäviä olleet ikinä olleet. ”With Ellie, I mean”, Elliot mutisi vielä perään ennen kuin siemaisi taas vähän kahvia.

Elliot ei todellakaan ollut odottanut sitä, mitä Nanna lopulta vastasi. Ei ainakaan sitä, että toinen melkein saman tien tunnustaisi virheensä naida Bradley. Niin vain Nanna kuitenkin myönsi hänen olleen oikeassa. Elliot ei kuitenkaan sanonut mitään, korkeintaan nyökkäsi pari kertaa ymmärtäväisesti haluten niin osoittaa Nannalle, että tämä voisi puhua suunsa puhtaaksi ilman turhia keskeytyksiä. Kunnon katsekontaktia Elliot ei kyllä toiseen saanut, eikä toisaalta edes yrittänytkään saada, vaan hän piti katseensa lähinnä alaviistossa kahvikupissaan, mitä nyt muutaman kerran vilkaisi pikaisesti Nannaa. Tietenkin Elliotin teki jossain mielen sopukoissa mieli mutista jotakin siihen suuntaan, että mitäs hän oli sanonut, mutta onneksi järjen ääni soitteli niissä samoissa sopukoissa omaa kelloaan ja piti hänet hiljaisena. Hänestä tuntui törkeän pahalta kuulla Nannan ahdingosta; Bradleyn kaikkitietäväisyydestä ja jonkinlaisesta omistushaluisuudesta, kuinka toinen ei antanut Nannalle tilaa hengittää.

Kun Nanna oli sitten vaiennut, Elliot ei aluksi osannut sanoa oikein mitään. Hän katsahti kahvikuppiaan ja joi vähän siitä, kunnes antoi katseensa lipua hetkeksi jonnekin asuntonsa takaseinälle. ”You didn’t know. You were in loved with him. I can’t blame you on it”, Elliot totesi lopulta kuin mikäkin keittiöpsykologi ja laski nyt katseensa takaisin Nannaan. Sitten ne Nannan anteeksipyytelyt yllätysvisiitistä saivat Elliotin vähän skarpimmaksi. ”Don’t be sorry about that. You are always welcomed here, hän sanoi jopa vähän moittivasti – ei Elliot kerta kaikkiaan nähnyt siinä mitään väärää, että Nanna oli paukannut yllättäen paikalle pahoittelemaan vähäistä (olematonta) yhteydenpitoaan viime aikoina. Nyt Elliot joi kuppinsa tyhjäksi ja katsahti sitten Nannan omaa, jossa ei siinäkään enää paljoa ollut jäljellä. Hän kysäisi kohteliaisuuttaan, tahtoiko nainen kenties lisää, mutta kielteisen vastauksen myötä nousi sitten ylös ja käveli viemään oman kuppinsa tiskipöydälle. Sitten hän vaelsi olohuoneen puolelle ja istuutui alas sohvalle, saaden pian Nannan toiselle puolen kulmasohvaa seurakseen.

”So… What are you going to do?” Elliot uteli hetken hiljaisuuden jälkeen ja pyöritteli pienehköä, Frejan joskus hänelle ostamaa koristetyynyä käsissään, kunnes vaihtoi tyynyn kaukosäätimeen, jolla piirteli viereensä sohvakankaalle olemattomia kuvioita. ”I know that it won’t be easy to say Brad that you don’t want to live with him anymore but… You have to do it”, mies sanoi hieman varovaisesti, ”I know that you know that too.” Elliotista tuntui, että hän lausui itsestäänselvyyksiä. Juurihan Nanna oli todennut, ettei pystynyt enää rakastamaan Bradleytä. ”If I were you, I would probably write a note and just leave but yeah…” Elliot naurahti hieman vaivalloisesti ja hieraisi niskaansa kiusaantuneena. Olipa ollut oikein viisaista viisain neuvo! Mutta oikeasti, miten pirussa Nanna saisi sanottua Bradleylle, ettei enää halunnut elää tämän kanssa? Bradley vetäisi taatusti hirveät kilarit. ”I know that you are not such a wimp”, Elliot korjailikin hetken päästä sanojaan.

Elliot nakkasi käsissään pyörittelemänsä kaukosäätimen sohvapöydälle ja mietiskeli hyvän tovin siinä hiljaisuudessa, joka velloi hänen asunnossaan parhaillaan. Nannakaan ei nimittäin erityisen puheliaalta vaikuttanut, mutta ei Elliot sitä ihmetellytkään. Tilanne oli suoraan sanoen kusinen, eikä se Bradleyn ollessa kyseessä varmaankaan puhumalla juuri helpottaisi. ”I just want you to know that I’m here to help you. And I’m sure that Lily are too… She knows what kind of asshole her brother can be.”

Nannan tilanne oli todella paskamainen, suoraan sanoen. Elliotin ei ollut ollenkaan vaikea ymmärtää, ettei Bradley tosiaankaan tulisi hyväksymään edes ajatusta avioerosta. Nannan kauhukuvat fyysisestä väkivallasta saivat Elliotin mietteliääksi, mutta sitten hän pudisteli päätänsä. ”No. If he does something to you, then you have to tell us. To me or Alex, Jordan or Erik. Or Lily or Ellie. To someone”, Elliot ilmoitti päättäväisenä, sillä halusi vielä kerran varmistaa, että Nanna tietäisi tasan tarkkaan, ettei tosiaan olisi yksin asian kanssa. Oli ihan todella mahdollista, että Bradley menettäisi hermonsa niin pahasti, että saattaisi käydä ihan käsiksi Nannaan. Elliotin olisi tehnyt mieli siirtyä siinä sohvalla lähemmäksi Nannaa tämän alkaessa murehtia, että huolestutti ihan turhaan häntä puheillaan, mutta jokin sai miehen pysyttelemään aloillaan. Kaiken kaikkiaan, Nanna oli kuitenkin hänen ystävänsä puoliso, joten olisi tuntunut oudolta alkaa lohduttelemaan toisen naista, vaikkakin syy olisi ollut ihan oikeutettu. Enemmänkin kuin vain ihan oikeutettu. Siispä Elliot nousikin ylös sohvalta ja käyskenteli vähän mietteliäänä jossain siinä olohuoneen ja keittiön välimaastossa saadakseen ajatuksensa paremmin laukkaamaan. Hän vilkaisi välillä otsa rypyssä huolestuneena sohvalla istuvaa Nannaa, joka sitten alkoi miettiä kotiinlähtöä ja kauhisteli myös autoon jäänyttä puhelintaan.

Hitto, eihän hän voisi päästää Nannaa lähtemään kotiinsa, Elliot tajusi siinä samassa. Ei hän varmaankaan saisi itse edes unta sen jälkeen, kun vain makaisi valveilla ja mietti, mitä kaikkea Connoreiden kotona sillä hetkellä tapahtuisi. Elliot kääntyi takaisin olohuoneen ja sohvaryhmän puoleen, laski kätensä sohvan vieressä olevan nojatuolin selkänojalle seistessään sen takana. ”You can stay here if you want so”, mies töksäytti sen enempiä ajattelematta ja alkoi sitten selventää Nannalle, kuinka voisi pedata tälle pedin sohvalle, joka oikeasti oli ihan nukkumakelpoinen, vaikkei ehkä sohvana siltä aluksi saattanut kuulostaa. ”Don’t ask but I actually slept on it one time. My back was totally fine in the morning”, Elliot jopa hieman naurahti, mutta valahti sitten hetkeksi hiljaiseksi. ”No, that was a stupid idea. It makes no sense if you stay here tonight. Too many questions perhaps…” mies pudisteli päätänsä ja hieraisi takaraivoaan osin vaivautuneena, osin tietämättömänä mitä tehdä. Mutta ei hän vain voinut eikä edes uskaltanut päästää Nannaa kotiinsa. Ei edes niin, että saattaisi tämän korttelin kulmalle asti nähdäkseen, että tämä varmasti pääsisi edes kotimatkan turvallisesti. ”Um... Maybe you can call Brad that you are staying at Lily’s?” Elliot ehdotti varovaisesti. ”He won’t question it because of Lily. I know him. She is probably the only one who could handle him somehow”, mies jatkoi ja kiersi nyt istumaan sille nojatuolille.

Nopeasti Elliot kyllä nousi ylös, kun alkoi saada Nannalta edes auttavia myöntymisiä siihen, mitä tuli sohvalla yöpymiseen. Mies kiirehti makuuhuoneeseensa ja avasi yhdellä seinustalla olevasta kaappirivistöstä yhdet kaapin ovet ja valikoi sieltä vuodevaatteita. Lopuksi hän vielä kurottautui ottamaan ylähyllyltä varalla olevan tyynyn ja peiton. Sitten Elliot palasi takaisin Nannan luo ja laski kantamansa pehmeän kasan nojatuolille istuutuen itse hetkeksi sohvalle. ”Did you call him?” hän kysyi, vaikkei oikeastaan ollut saanut vielä edes kunnollista suostumusta yöpymiseen. ”Or text”, mies mutisi perään ja vilkaisi sitten televisiota. ”We can make some snack and… There’s one serie on Netflix which I have been often thinking that I would start to watch… It could be a good one. Or you can go to bed early if you want so… Whatever you want”, Elliot huomasi kämmentensä hikoavan piirusti jostain selittämättömästä hermostumisesta. Siis mitä vittua, hän tiesi kyllä ihan hyvin kaikenlaiset Netflix and chill -jutut ja silti ehdotti tuosta vain jotakin sarjaa kyseisestä suoratoistopalvelusta. What’s wrong with you, dude, Elliot sätti itseään mielessään.

Elliot hengähti pienesti ja nousi sitten ylös sohvalta. Hän katseli vähän aikaa Nannaa ja antoi ajatustensa järjestäytyä päässään edes johonkin järkevään järjestykseen, vaikka jostain syystä hän tuntui nyt käyvän ihan järjettömillä ylikierroksilla. Pitäisi varmaan vain istuutua alas ja yrittää ottaa rennosti. ”Uh, I think I could wash the dishes. It won’t take long. Make yourself at home or… Yeah. I’ll make the bed soon”, Elliot ehdotti ja nyökkäsi peukalollaan keittiötä kohti, jossa oli jonkin verran likaisia astioita odottamassa. Sinne hän sitten luikkikin karkuun kuin mikäkin vässykkä.