|
|
May 19, 2016 21:37:25 GMT 2
Post by Deleted on May 19, 2016 21:37:25 GMT 2
Perjantai 3. kesäkuuta 2016, alkuilta
Claran tuleva asunto @ Brooklyn
Clara Wittmer & Sam Reed // julle
Pari viime kuukautta Samilla oli mennyt varsin mukavasti. Hän oli asunut jo hyvän aikaa New Yorkissa ja aluksi hän oli ollut pettynyt siihen, ettei ollut saanut Claraan yhteyttä, mutta sittemmin hän oli kuullut Perryltä Claran olevan vieroituksessa. Sam oli mennyt tapaamaan Claraa ja hyvin nopeasti hän oli huomannut käyvänsä Claran luona useamman kerran viikossa ja nopeasti he olivat lähentyneetkin huomattavasti. Jos jommalta kummalta kysyttäisiin niin he varmasti väittäisivät olevansa vain ystäviä, mutta kyllä Sam ainakin pystyi sanomaan, että hänellä oli myös tunteita Claraa kohtaan ja hän olikin tehnyt kaikkensa, että Claralla oli nyt hyvä olla. Muutaman kerran myös Perry oli lähtenyt hänen kanssaan Claran luokse ja Perrykin oli aina katsellut kaksikkoa varsin tietäväisen näköisenä. Claran luona vierailu oli kuitenkin usein Samin päivän kohokohta, eikä hän olisi malttanut odottaa, että Clara pääsisi vihdoinkin takaisin normaaliin elämään, jolloin heillä olisi toivottavasti enemmän aikaa toisilleen. Lähentyminen Claran kanssa ei ollut ainut asia, joka Samin elämässä oli muuttunut viime aikoina. About Henry oli treenannut ahkerasti ja heillä oli ollut jo useampi pienempi keikkakin kevään aikana. Eräs keikka toukokuussa oli kuitenkin ollut käännekohta, sillä sitä keikkaa oli ollut katsomassa eräs levy-yhtiön edustaja, joka oli sitten tullut keikan jälkeen heidän juttusilleen. Myöhemmin he olivat käyneet levy-yhtiöllä juttelemassa ja sen käynnin myötä he olivat kirjoittaneet ensimmäisen levysopimuksen. Ensimmäistä oikeaa levyä oltiin aloitettu työstämään samantien ja ensimmäinen kiertuekin oli tiedossa kesän puolessa välissä. Sam oli niin innoissaan kaikesta, että välillä hän ei voinut kuin pysähtyä miettimään, että miten hänen elämänsä saattoikin olla sillä hetkellä niin onnellista. Hänen elämäänsä oli mahtunut kaikenlaista paskaa ja hän ei olisi koskaan uskonut, että asiat voisivat oikeasti toimia, mutta juuri nyt kaikki tuntui olevan hyvin. Hyvin meni myös Claralla, sillä toukokuun lopuksi Clara oli päässyt pois sieltä vieroituksesta ja nainen oli luvannut, että hän laittaisi nyt elämänsä kerrasta kuntoon. Sam oli tietysti luvannut auttaa parhaansa mukaan ja ensimmäinen etappi olikin etsiä Claralle uusi asunto. Muutamaa he olivat tämän viikon aikana jo käyneet katsomassa ja tänään oli vuorossa vieroitusklinikan johtajan ystävän omistama asunto – asunto oli heti vapaa ja jos Clara vain pitäisi siitä, nainen pääsisi muuttamaan samantien. Sam ei voinut kuin toivoa, että Clara pitäisi asunnosta, sillä asunnon löytäminen tarkoittaisi sitä, että nainen pääsisi vihdoinkin aloittamaan edes suhteellisen normaalin elämän. Yhdessä he olivatkin sitten suunnanneet Samin luota metrolla kohti Brooklynissä sijaitsevaa asuntoa. ” Are you excited? Somehow I have a feeling that you are going to like this apartment.” Sam jutusteli Claralle heidän kävellessään kadulla kohti oikeaa osoitetta – Sam tosin joutui välillä katsomaan puhelimen kautta kartasta, että olivatko he edes kävelemässä oikeaan suuntaan. ” Okay, I think it’s this one..” Sam totesi heidän pysähdyttyää erään talon eteen. Ainakin ulkoapäin se näytti kivalta ja aluekin oli suhteellisen rauhallisen oloinen. ” Are you ready?” Sam kysyi vielä Claralta ja vilkaisi tätä hymyillen ennen kuin he menivät soittamaan summeria. |
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jun 11, 2016 20:35:38 GMT 2
Post by julle on Jun 11, 2016 20:35:38 GMT 2
Pitkästä aikaa Clarasta tuntui siltä, että asiansa olisivat vihdoin järjestymässä. Hän oli kuukausia takaperin kirjautunut sisälle vieroitukseen, kiitos Perryn joka oli onnistunut puhumaan järkeä naisen päähän. Claralla oli nimittäin tuohon aikaan asiat lähteneet täysin käsistä; huumeiden ja alkoholin käyttö oli lisääntynyt, jonka myötä Abygailkin oli kyllästynyt tyttöystävänsä tempauksiin ja jättänyt Claran oman onnensa nojaan. Tosin alkoholi ei ollut Claralle samanlainen ongelma kuin huumeet, mutta suuri osa syyllinen siihen miksi asiansa olivat loppujen lopuksi niin retuperällä. Silloin Clara ei ollut vielä ymmärtänyt kuinka huonosti asiansa todella olivat. Ei ennen kuin, Perry oli tosissaan pakottanut Claran kuuntelemaan ja onnistunut kuin ihmeen kaupalla vakuuttamaan Claran ettei hänen elämänsä tulisi muuttumaan, niin kauan kun hän käyttäisi huumeita. Clara oli aluksi viitannut ystävänsä puheille vain kintaalla, mutta mitä enemmän hän oli alkanut selventyä, sitä enemmän hän alkoi tajuta mitä oli viime aikoina, tai enemmin vuosina menettänyt. Hänen elämänsä oli mennyt täysin sekaisin huumeiden ja työnsä vuoksi. Niin kirjautuessaan sisälle vieroitukseen Clara oli päättänyt jättää vanhan elämänsä taakseen ja ääntää uuden sivun elämässään. Tämä tarkoitti aikuisviihdetähden työn jättämistä, vanhojen (huume)ystäviensä hylkäämistä ja sitä rataa. Aluksi Clara ei tiennyt olisiko ollut valmis siihen, mutta kirjauduttuaan vieroitukseen ja vietettyään tuolla ensimmäiset viikot, hänelle todella valkeni se tosi asia, ettei tarvinnut vanhasta elämästään mitään tai ketään muuta. Paitsi Perryn – Perry oli ainoa jonka hän tarvitsi.
Vierotuksessa Clara oli rehellisesti sanottuna keskittynyt niin omaan paranemiseensa, että oli täysin unohtanut Samin olemassa olon. Kaiken sen lisäksi Sam asui Los Angelesissa, joten Clara luonnollisesti ajatteli, ettei Samkaan luultavasti miettinyt häntä. Ainoa jolle Clar aoli kertonut olinpaikastaan oli ollut Perry ja samainen herra oli myös ainoa, jonka luvalla Clara sai kirjautua ulos vieroituksesta. Perry oli ainoa luotettava taho, joka osaisi arvioida olisiko Clara valmis lähtemään laitoksesta, omien tuntemuksiensa kera tietenkin. Sitä suuremmalla syyllä Clara ei ollut muille kertonut olinpaikastaan. Hän halusi rauhassa selvitä tästä, mutta olisihan hänen pitänyt arvata, ettei perry osaisi pitää suutaan kiinni. Ei Samin kohdalla, joka eräänä kauniina kevätpäivänä ilmestyi vieroituslaitoksen aulaan häntä tapaamaan. Totta kai Clara oli aluksi ollut hiukan ärtynyt Perryn lörpöttelystä, mutta sen ensimmäisen kerran jälkeen Clarasta oli kuitenkin ihan mukava, että Sam oli käynyt moikkaamassa häntä. Samin ja Claran tapaamiset vieroituslaitoksen tiloissa ei kuitenkaan jäänyt vain siihen, vaan seuraavien viikkojen kuluessa Sam kävi lukuisia kertoja tapaamassa häntä. Kaiken tapahtuneen lomassa Clara yritti kuitenkin vakuuta itselleen että he olivat Samin kanssa vain ystäviä. Hän jostain syystä myös ajatteli, ettei Sam varmastikaan tuntenut mitään muuta kuin ystävyyttä häntä kohtaan – etenkin sen jälkeen kun todelliset taustansa olivat paljastuneet. Ulkopuolisen silmissä kaksikko kuitenkin näytti niin rakastuneelta kuin vain saattoi – ja totta kai kaikista ajatuksistaan huolimatta Claran tunteet Samia kohtaan olivat aivan jotain muuta kuin ystävyyttä ja päivänsä vieroituksessa menivät nyt huomattavasti jouhevammin, kun hän tiesi Samin tulevan käymään. Ne olivat itse asiassa päiviensä kohokohtia, kun Sam saapui paikalle vierailuaikaan.
Toukokuun loppupuolella Clara kuitenkin olevansa valmis vieroituksensa kanssa. Toki ulkomaailmassa raittiina pysyminen oli asia erikseen, mutta sekin hänen oli tehtävä jossain vaiheessa. Sam oli ollut tähän asti valtava apu ja oikeastaan kiitos hänen, Clara uskaltautui jopa kokeilemaan elämää laitoksen ulkopuolella. Toki asiasta piti ensiksi puhua Perryn kanssa ja keskusteltuaan hänen kanssa, he olivat yhteistuumin päätyneet siihen ratkaisuun että Claran olisi aika lähteä vieroituksesta. Hänen olisi vain nyt löydettävä itselleen asunto ja työpaikka, tai opiskelupaikka. Itse asiassa noista kaksi viimeistä asiaa, työpaikka ja opiskelupaikka tuntuivat tippuvan suoraan naisen syliin. Nimittäin vieroituksessa ollessa Clara oli tutunut paikan johtajaan, Josie Savageen, josta oli tullut hänelle eräänlainen ystävä. Josie oli jopa vaikuttunut Claran etenemisestä, jonka vuoksi hän uskaltautui tarjoamaan naiselle eräänlaista sponsorin – tukihenkilön – paikkaa, kunhan hän asettuisi ensiksi aloilleen ulkomaailmassa. Hän tiesi mitä huumeiden käyttäjät kävivät lävitse ja sitä suuremmalla hänestä tulisi oiva sponsori. Sen lisäksi Josie halusi tarjota rahoitusta Claran opintoihin; hän saisi opiskelupaikan CUNY Kingsborough Community Collegesta, jossa voisi opiskella sairaanhoitajaksi, erikoistuen päihdetyöhön. Tämä tietenkin edellyttäisi työskentelyä Safe Havenissa, joka sopi Claralle paremmin kuin hyvin.
Toisin sanottuna Claralta puuttui enää asunto. Hän oli luopunut aikaisemmin vieroitukseen lähtiessä asuntonsa Bronxista ja nyt hänen oli löydettävä uusi kotiin – paremmalta asuinalueelta. Clara oli aluksi metsästänyt Samin kanssa asuntoa itselleen. Näin hän oli saanut enemmän yhteistä aikaa miehen kanssa eikä hän laittanut sitä pahakseen. Ainoa miinus puoli tuossa metsästämisessä oli Claran nirsoilu. Mikään asunto ei tuntunut kelpaavan. Jollain saralla Claran nirsous taisi johtua pelosta muuttaa todella pois vieroituksesta. Josie oli lopulta kuitenkin taas tunkenut lusikkansa mukaan soppaan ja ilmoittanut, että Brooklynistä löytyisi ystävänsä asunto, johonka Clara saisi muuttaa heti, jos vain mieltäisi sen kodiksi. Niin Clara ja Sam olivat sitten yhdessä ottaneet ?? iltana suunnakseen asunnon, josta Josie oli maininnut. Claraa jännitti – ihan helvetin paljon ja nähtävästikin Sam oli sen huomannut kun tuo oli heittänyt kysymyksensä ilmoille. ”No… I mean yes. I’m so excited that even my stomach hurts…”, Clara naurahti joskin hermostuneeseen sävyyn, samalla kun kietoi kätensä ylävartalonsa ympärille.
Aikansa käveltyä, kaksikko oli lopulta löytänyt oikean rakennuksen, jonka eteen he seisahtuivat hetkeksi. Clara katseli taloa hiljaisena, samalla kun nielaisi kuivan karheaksi muuttunutta kurkkuaan. Kun Sam ilmoitti talon olevan oikea, Clara juoksutti kätensä hiuksiensa lävitse hermostuneen oloisena. ”I don’t know… What if I don’t like it?”, hän kysyi huultaan hermostuneesti purren. Sillä samalla hetkellä Clarakin ymmärsi kuinka nauretttavan hemostunut oli. ”This is silly… I don’t know why the hell I’m so nervous about. It’s just apartment.”, hän naurahti käsiään levitellen ja lopulta asteli Brownstone tyylisen talon alaovelle Samin kanssa. Samin painettua summeria, meni muutama sekunti kun heidät päästettiin sisälle. ”Which floor is it?”, Clara kysyi kun astuivat niin sanottuun alakäytävään, jonka päädystä kapusi portaat toiseen kerrokseen. Portaikkoon päästyä Sam mainitsi kolmannen kerroksen, Clara huokaisi silmiään pyöritellen. Lopulta kuitenkin huvittunut hymy kaareutui huulilleen kun hän vilkaisi perässään astelevaa Samia. Oikeaan kerrokseen päästyä Josien ystävä nähtävästi odottelikin heitä jo asuntonsa ulkopuolella. ”Hey, you must be Clara? I’m Sonya.”, nainen esitteli itsensä ja tapojen mukaisesti ojensi kätensä kätelläkseen vuorotellen Claraa sekä Samia. Clara nyökkäsi vain pienesti naisen sanoille, jolloin Sonyaksi esittäytynyt nainen kaivoi takkinsa taskusta avaimet.”Okay then, let’s go look at the apartment! Hopefully you like it.”, Sonya sanoi ja avaimensa löydettyä hän avasi oven kaksikolle ja päästi Claran Samin kanssa sisälle.
Clara ei tiennyt mitä odottaa asunnolta, mutta eteisestä peremmälle päästyä Clara vilkaisi huokaisten ympärilleen. ”Oh my god, it’s so cute…”, hän sanoi ja käveli sitten ensimmäiseksi keittiöön – samalla kun Sonya kertoili asunnosta pieniä yksityiskohtia ja sellaisia perusasioita, joita Claran oli hyvä tietää. Kyseessä oli kolmio, jossa oli kaksi pienempää makuuhuonetta, ja yksi suuri huone avokeittiön lisäksi. Clara oli jo melkeinpä jo rakastunut kyseiseen asuntoon, käydessään nyt huoneita läpi Samin kanssa. Samaan aikaan Sonyan puhelin pärähti soimaan, jolloin hän pahoitteli ja siirtyi käytävälle puhumaan, jättäen nyt Samin ja Claran kaksin. ”Oh my god I love it!”, Clara naurahti kun he astelivat Samin kanssa yhteen tyhjistä makuuhuoneista. Clara kirjaimellisesti sädehti onnesta, sillä hänestä tuntui että olisi vihdoin ja viimein löytänyt kodin itselleen. ”Can you believe it? This is so perfect to me. This place is even close to my new school and everything.”, Clara ilakoi, jonka vuoksi melkein hyppi jo tasajalkaa paikallaan. Samkin näytti iloiselta, kun Clara tuntui vihdoin löytäneen kodin itselleen. Ja vielä niinkin turvalliselta alueelta kuin Brooklyn. Olihan se aivan erilaista aluetta asua kuin Bronx.”I think I’ll take this. Oh my god Sam, I so freaking happy!”, Clara kiljaisi lopulta innosta, kuin päästäen ulos kaiken sen turhan jännityksen joka oli muuttunut nyt helpotukseksi ja pelkäksi iloksi. Samaan aikaan Clara kipitti Samin luokse ja hyppäsi miehen syliin virnistäen, kietoen jalkansa Samin ylävartalon ympärille ja kätensä miehen niskan taakse. Joidenkin mielestä se olisi voinut olla epäsoveliasta – mutta Clara koki että he olivat Samin kanssa jo sen rajapyykin heidän ”ystävyydessä” ylittäneet. ”We should celebrate this!”
|
|
|
|
Jul 17, 2016 20:00:25 GMT 2
Post by Deleted on Jul 17, 2016 20:00:25 GMT 2
Sam ja Clara astelivat sinne taloon sisälle ja kieltämättä Claran jännitys alkoi tarttua pikkuhiljaa Samiinkin. Hän todella halusi, että Clara pitäisi tästä asunnosta, sillä mitä nopeammin toinen pääsisi taas normaaliin arkeen kiinni, sitä helpommaksi kaikki muuttuisi. Clara oli kokenut ihan liikaa vaikeita asioita viime aikoina, joten asunto Brooklynissä rauhallisella alueella tekisi vain ja ainoastaan hyvää. ”You are allowed to be nervous but you shouldn’t. I’m sure you will like this one, I feel it already.” Sam sanoi hymyillen. Claran kysyessä oikeaa kerrosta, Sam ilmoitti sen olevan kolmas ja niimpä he lähtivät kävelemään portaita pitkin yläkertaan. Sam alkoi itsekin jännittää enemmän ja hän ei voinut kuin toivoa, että asunto ei olisi mikään kamala murju. Josien ystävä tulikin sitten heitä vastaan ja Samkin esittäytyi kohteliaasta Sonyaksi esittäytyneelle naiselle. Lopulta Sonya sitten avasi asunnon oven ja he pääsivät astelemaan sisälle. Yksi vilkaisu Claraan riiti kertomaan, mitä mieltä tämä oli asunnosta – Clara oli tainnut rakastua asuntoon täysin ensisilmäyksellä ja se sai Saminkin huokaisemaan pienesti mielessään helpotuksesta. Ehkä Clara tosiaan ottaisi tämän asunnon ja tämä asunnon metsästys tulisi viimein päätökseensä.
Sonya esitteli heille huoneita ja kertoili samalla jotain yleisiä asioita asunnosta. Sam nyökkäili päätään kiinnostuneena, tarkkaillen kuitenkin samalla myös Claran ilmeitä. Nainen näytti siltä, että tämä ei malttaisi pysyä housuissaan, joten Sam alkoi olla koko ajan vakuuttuneempi siitä, että tämä tosiaan ottaisi kyseessä olevan asunnon. Ja olihan se nyt todella hieno – tilaakin oli tarpeeksi ja asunnon kokoon ja sijaintiin nähden vuokra tuntui suhteellisen edulliselta. Toisen makuuhuoneen seinät Sam ehkä itse olisi maalannut uusiksi, mutta eihän tämä asunto hänelle tullut, joten hän ei kamalasti voinut asiaan puuttua, eikä puuttuisikaan, ellei Clara alkaisi kunnolla kyselemään hänen mielipidettään. Kokonaisuudessaan asunto vaikutti kuitenkin oikein hyvältä. Pian Sonyan puhelin sitten soi ja nainen pahoitteli asiaa, siirtyen sitten käytävään vastaamaan. Sam ja Clara kävelivät toiseen makuuhuoneista ja Clara alkoi samantien hehkuttaa asuntoa. Sam vain nyökkäili hymyillen päätään, eikä hän oikeastaan kerennyt reagoidakaan kunnolla, sillä Clara oli tullut hänen luokseen suurinpiirtein innosta kiljuen ja ilmoitti, että ottaisi tämän asunnon. Niiden sanojensa myötä Clara olikin jo hypännyt Samin syliin ja tietysti Sam kiersi kätensä tämän ympärille, ettei tämä vahingossakaan putoaisi. ”See, I told you you’ll love this place.” Sam sanoi naurahtaen ja jokseenkin vaistomaisesti hän oli suukottanut Claraa kevyesti huulillle. Ei ehkä kaikista soveliainta, mutta kumpikaan ei ollut moksiskaan tilanteesta.
”Hell yes we need to celebrate this.” Sam sitten naurahti. Hän tiesi kyllä itsekin, että he eivät voineet ehkä juhlistaa ihan samalla tavalla kuin aikaisemmin – mitkään baarissa rymyämiset eivät tulisi siis kuuloonkaan. Hän kuitenkin uskoi, että kyllä he voisivat juoda vaikka yhdet tai kahdet lasilliset shampanjaa, sillä kyllähän Claran uutta alkua pitäisi jollain tapaa juhlistaa. Sam kuitenkin laski Claran alas sylistään, sillä hän oli kuuli asunnon oven käyvän sen merkiksi, että Sonya oli ilmeisesti tullut takaisin. ”So, what you think about this place?” Sonya oli tietenkin heti kyselemässä, mitä mieltä Clara asunnosta oli ja kun Clara ilmoitti haluavansa asunnon, Sonya kertoi, että hänellä oli jo varmuuden vuoksi vuokrasopimus mukanaan ja avaimetkin Clara saisi samantien. Niimpä kaksikko sitten oli siirtynyt keskenään juttelemaan vielä keittiöön, lähinnä muodollisuuksista ja sillä välin Sam jäi katselemaan olohuoneen ikkunasta maisemia. Asunto todellakin oli hyvällä paikalla ja kun Clara vain pääsisi sisustamaan asunnon kunnolla niin asunnosta saisi todella kivan. Tällä hetkellä asunnossa oli vain kalustukseen kuuluvat keittiön pöytä tuoleineen sekä sohva ja pieni pöytä olohuoneessa. Ainakin jotain siis oli jo valmiiksi, mutta suurimman osan Clara joutuisi hommaamaan itse. No, pääasia oli, että naisella oli nyt asunto.
Lopulta Sonya sitten toivotteli Claralle vielä onnea uudesta asunnosta ja niimpä nainen poistui asunnostaan, kun taas Clara palasi Samin luokse. Sam nappasikin sitten vielä Claran halaukseensa ja suukotti tätä kevyesti päälaelle. ”I’m so happy for you. What you’d say if we ordered some pizza and maybe have one or two drinks?” Sam sitten ehdottikin, sillä hän muisteli nähneensä pizzerian aivan lähistöllä ja varmasti täällä lähellä joku kauppakin olisi. Idea kävi Claralla, joten niimpä kaksikko lähti sitten käymään siellä pizzeriassa. Pizzat tilattua he lähtivät etsimään kaupan – pizzoissa kun meni hetki, joten he kerkeäisivät ihan hyvin käydä ostamassa jotain juomista ensin. Kauppakin löytyi nopeasti ja mukaan tarttui kummallekin parit oluet sekä limonaadia ja pientä naposteltavaa. Claran asunnolle sitten palattiin pizzerian kautta ja ensitöikseen Sam laittoi heidän juomisensa jääkaappiin – jättäen tosin yhet oluttölkit kummallekin pizzan kanssa juotavaksi. Lopulta kaksikko oli sitten viimein päässyt istumaan keittiön pöydän ääreen. ”Well, congratulations of your new apartment. I’m so proud of you, you have worked so hard to get everything you have now.” Sam sanoi hymyillen. Oli hänestä nimittäin ihan helvetin hienoa, että Clara oli päässyt riippuvuuksistaan eroon, oli päässyt kouluun, tulisi tekemään töitäkin ja nyt hänellä oli myös asunto. Ei monet samoissa ongelmissa pyörineet saavuttaisi kaikkea sitä, mitä Clara oli tämän kevään ja kesän aikana saavuttanut.
Pizzat maistuivatkin kummallekin hyvin ja he olivat sitten vain jääneet istumaan pöydän ääreen. Sam katseli jälleen hieman ympärilleen – kuten jo todettua, asunto oli todella hieno ja siitä saisi aivan Claran näköisenä. ”Should we go to the living room?” Sam sitten ehdotti, vastausta sen kummemmin odottelematta hän tosin kävi nappaamassa yhden heidän ostamistaan sipsipusseista tiskipöydältä ja otti jääkaapista vielä heille toiset oluet ja meni istumaan sinne olohuoneessa olevalle sohvalle. Ne olivatkin sitten viimeiset oluet, mitkä heillä oli jäljellä – Claran ei todellakaan pitäisi juoda enää yhtään sen enempää ja siitä Sam pitäisi huolen.
|
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Aug 27, 2016 1:14:27 GMT 2
Post by julle on Aug 27, 2016 1:14:27 GMT 2
Clara ei voinut vieläkään uskoa, että hän oli päässyt elämässään tähän pisteeseen. Hän oli raitis huumeista, hänellä oli pian ihan oma asunto muualta kuin Bronxista ja hän pääsisi pian opiskelemaan jotain sellaista, joka oikeasti kiinnosti häntä. Päihdetyö kuulosti juuri sellaiselta, mitä Clara halusi tehdä tulevaisuudessa. Olihan hän joskus aikanaan, amish yhteisöstä lähtiessä miettinyt kaikkea muutakin, mutta mikään ei ollut tuntunut omalta. Kaikki ajatukset kampaajasta tarjoilijaan ja sitä rataan oli käyty. Työpaikan saaminen ei kuitenkaan ollut helppoa ilman koulutusta. Tai no, kyllä niitäkin paikkoja löytyi jotka katsoivat että sisukkuus oli paljon arvokkaampaa kuin hienot, kalliit koulutukset ja siihen kategoriaan Clara juuri kuului. Clara oli pärjännyt sisukkuudellaan siihen asti, kunnes hän oli sortunut huumeisiin ja menettänyt otteensa koko maailmaan. Luojan kiitos hän oli nyt kuitenkin saanut apua ja raitistunut, sekä alkanut saada elämäänsä vihdoin niille urille mitä sen olisi pitänyt olla vuosikausia sitten. Nyt hänellä oli kirjaimellisesti kaikki vielä edessä ja vaikka Claraa aavistuksen pelotti kaikki se mitä tulevaisuus toisi tullessaan, niin huumeista hän oli päättänyt pysyä erossa. Lopullisesti.
Innostus uudesta asunnosta kuitenkin paistoi Claran kasvoilta. Hän oli innostuksensa sokaisemana jopa juossut Samin luokse ja kirjaimellisesti hypännyt miehen syliin. Clara kiersi kätensä Samin niskan taakse ja jalkansa miehen ylävartalon ympärille tiukasti, varmistaen näin ettei putoaisi – vaikka Samkin otti mukisematta hänet kiinni. He jopa huomaamatta vaihtoivat myös pienen suukon siinä välissä, mutta innostukseltaan Clara ei edes tajunnut oliko se epäsoveliasta vai ei. Toisaalta, vaikka hän olisi tiedostanut sen, niin ei häntä olisi kuitenkaan haitannut kyseinen suukko. Kaiken sen innostuksen keskellä Sam lopulta laski naisen alas sylistään ja samaan aikaan Sonya saapui huoneeseen. ”Oh my god I love this place!”, Clara naurahti onnellisena ja edelleen häkeltyneenä siitä kuinka hieno asunto olikaan. ”It’s perfect!”, hän vielä lisäsi innosta puhkuen, jolloin Sonya hymyili. ”And its yours if you want it? I have all the papers with me.”, hän sanoi, jolloin Claran katse kääntyi Sonyan puoleen ilosta hehkuen. Niin kolmikko meni selaamaan vuokrasopimuksen hetimmiten läpi, jolloin Clara sai saman tien myös avaimet käteensä. Claralla oli jo iso visio siitä millaisen sisustaisi asuntonsa ja tekisi siitä oman näköisensä. Sellaisen mitä hän oli ennen kuin alkoi käyttää huumeita. Toki hänen luonteensa oli hyvin paljolti samanlainen kuin huumeita käyttäessä mutta… Niin. Pohjimmiltaan hän oli samanlainen räväkkä nainen.
Sonyan lähdettyä, Clara vilkaisi vielä nopeasti ympärilleen ja samalla hypisteli onnellisena avaimia toisessa kädessään. Asunto oli kaikin puolin täydellinen ja palatessaan Samin luokse hymyillen, Clara kiersi kätensä miehen ympärille. ”That’s sounds great!”, Clara nyökkäili myöntävästi ja vilkaisi sitten Samia silmiin, ennen kuin irrottautui miehestä ja lähti tuon kanssa asunnolta kohti läheistä pizzeeriaa. Pizzan hakeminen ja kaupassa käynti tuntuivat hyvältä idealta, sillä näin Clara pääsi hiukan paremmin tutustumaan uuteen asuin ympäristöönsä. Onneksi matka pizzeerialle, josta he ostivat ruokansa, ei ollut pitkä matka. Eikä matka pizzerialta kaupalle tuntunut myöskään yhtään sen pidemmältä. Niin ruokien ja juomien kanssa kaksikko palasi asunnolle, jolloin leveä hymy taas kaareutui naisen huulille. Se tunne oli sanoinkuvailematon, jonka Clara juuri sillä hetkellä tunsi. Hänellä oli nyt oma asunto, ihan oma. Tai no, vuokra-asunto tämäkin oli mutta se tuntui enemmän omalta, kuin hänen aikaisempi asunto. Bronx ei ollut Claralle ja sitä suuremmalla syyllä hän oli onnellinen että tämä asunto oli Brooklynissä. Asettuessaan hetkeksi asunnossa olevan pöydän ääreen, Clara loi lämpimän vilkaisun Samiin. ”Thanks. I have to admit that I never imagined I can do everything what I have done now. Like go to rehab, get my own apartment, go to study and so on.”, Clara oli jopa itsekin yllättynyt siitä, kuinka asiat olivat alkanet rullata hänen kohdallaan. Ei hän vielä puoli vuotta sitten uskonut pääsevänsä koskaan tähän tilanteeseen missä oli nyt.
Sain ehdottaessa heidän siirtymistä olohuoneeseen, Clara viittoi tosita menemään edeltä. ”Yeah, you first.”, hän hymyili ja Samin lähdettyä jo edeltä, Clara virnisti pienesti ja lähti miehen perään. Hän kevyesti jopa hyppäsi miehen vierelle sohvalle. Hän nappasi sipsipussin miehen kädestä ja heitti sieltä muutaman sipsin palasen suuhunsa. ”So… What you wanna watch? Tv or some movie. Okey tv is the only option now because I don’t have any movies here.”, Clara naurahti, tajuttuaan itsekin kuinka typerä kysymyksensä oli. Asunnosta löytyi vakiovarusteina keittiönpöytä, sohva ja television, joten kaikki muu hänen olisi ostettava nyt lähiaikoina. Clara tarttui seuraavaksi kaukosäätimeen ja napsautti television päälle, kiinnittämättä siihen kuitenkaan sen suuremmin huomiota, kun huomionsa oli tällä hetkellä enemmän kiinnittynyt Samiin. ”I was thinking that I would say the night here… Would you stay with me?”, Clara kysyi hetken kuluttua hymyille. Hän pyyhkäisi sipseistä suolautuneet sormet nopeasti puhtaaksi, jonka jälkeen hakeutui pieni virne huulilla lähemmäksi Samia. ”I know this couch isn’t very comfy looking but this is my first real and good apartment. And I don’t want to sleep here alone.”, Clara maanitteli, tietäen jo kyllä entuudestaan sen että Sam ei luultavasti kieltäytyisi kyseisestä tarjouksesta, ei ainakaan sen jälkeen kun Clara painoi hellän, viipyilevän suudelman miehen huulille.
|
|
|
|
Oct 27, 2016 9:55:39 GMT 2
Post by Deleted on Oct 27, 2016 9:55:39 GMT 2
Kun Clara kysyi, katsoisivatko he televisiosta jotain vai kenties jonkun elokuvan, Sam oli jo huomauttamassa, että heidän vaihtoehtonsa taisi olla varsin rajalliset, ottaen huomioon, että asunnossa ei tosiaan ollut kovin montaa huonekalua ja oli suorastaan ihme, että siellä oli edes se televisio. Clara sitten kerkesi jo itsekin korjata, että heidän pitäisi katsoa jotain televisiosta ja Sam nyökkäsi hymyillen päätään. ”Tv sounds good anyway, maybe there’s a movie or something going on.” Sam kohautti pienesti olkapäitään. Hän nyt oli muutenkin sellainen sohvaperuna, että saattoi katsoa televisiostakin ihan mitä tahansa roskaa – oli vain niin helppo uppoutua television ääreen pitkän päivän jälkeen ja ihan parasta hupia olivat kaikki älyttömät tositv-ohjelmat.
Tällä kertaa Sam ei kylläkään syventynyt niin kamalasti siihen television katsomiseen, sillä hän oli huomannut, että Clara oli kiinnittänyt huomionsa enemmän häneen kuin siihen televisioon. Clara kuulemma aikoi viettää asunnolla tulevan yön ja Sam kohotti hieman kuunnellessaan Claran puheita. Pieni virnekin nousi hänen huulilleen, mutta hän ei sanonut kiusallaankaan vielä mitään, ei edes vaikka huomasi Clara oli siirtynyt lähemmäksi häntä. Sam vain kuunteli mitä Clara sanoi, toinen yritti selvästi maanitella Samia jäämään seurakseen ja Sam ei lopulta kerennyt vastata mitään, sillä Clara oli painanut huulensa hänen huulilleen. Sam vastasi siihen suudelmaan ja vei samalla toisen kätensä Claran ympärille. Hetken aikaa se suudelma sai jatkua, kunnes Sam sitten vetäytyi hetkeksi hieman kauemmaksi. ”Maybe I can stay the night here.. I guess I don’t have any other plans..” Sam sanoi hivenen kiusoittelevasti, mutta virnisti sitten ja painoi huulensa takaisin Claran huulille. Hieman se heidän välinen tilanteensa sai Samin miettimään, että missä he mahtoivat mennä, mutta toisaalta hän ei halunnut ottaa mitään stressiä tilanteesta. Olisihan se ehkä ihan hyvä tietää, mitä he toisilleen olivat, mutta varmasti se oli sen kummemmin puhumattakin selvää, että eivät he enää pelkkiä ystäviä olleet toisilleen – varmasti kuka tahansa sanoisi heitä seurustelevaksi pariksi.
Kuten niin monena muunakin kertana, ei se heidän välisensä suudelma jäänyt vain siihen yhteen suudelmaan vaan vaikka he hetkeksi vetäytyivät hieman kauemmaksi toisistaan, oli Sam pian painanut huulensa takaisin Claran huulille. Suudelmatkin muuttuivat pikkuhiljaa niistä pienistä kiusoittelevista entistä intohimoisemmiksi ja varmasti kummatkin tiesivät, mihin suuntaan tässä oltiin jälleen menossa. Joku olisi varmasti kyseenalaistanut tämän heidän tilanteensa – kumpikin niin selvästi väittivät, että olivat vain ystäviä, mutta hyvää vauhtia tässä oli taas tapahtumassa jotain, mikä ei nyt ihan pelkkään ystävyyteen kuulunut. Sam olikin hellästi työntänyt Claran sohvalle selälleen ja itse kömpinyt tämän päälle. Käsiään hän kuljetteli Claran paidan alla ja suudelmat olivat siirtyneet naisen huulilta tämän kaulalle ja siitä hieman alaspäin.
Aikansa he siinä sohvalla kiehnäsivät, kunnes lopulta he hieman hengästyneinä vetäytyivät toisistaan kauemmaksi. Sam haroi hieman hiuksiaan ja tuijotteli hetken aikaa kattoa, kunnes kuitenkin kietaisi kätensä paremmin Claran ympärille ja suukotti tätä kevyesti hiusten sekaan. Omia tunnelmiaan hän ei osannut enää edes täysin kuvailla, mutta hyvältä hänestä jokatapauksessa tuntui. Hetken aikaa Sam vain silitteli Claran hiuksia enemmän tai vähemmän ajatuksiinsa uppoutuneena, ennen kuin hän sitten päätti, että ehkä oli oikeasti parempi ottaa asiat nyt puheeksi. Toki he voisivat jatkaa ihan vain tälläkin linjalla kuin tähänkin asti, mutta Samia oli pikkuhiljaa alkanut myös hieman pelottaa – mitä jos hän menettäisi Claran jollekin toiselle ihan vain sen takia, että he eivät olleet sopineet mistään? Ei Sam oikeasti uskonut edes niin käyvän, mutta jokin pieni epävarmuus aina välillä yritti huudella, että varmasti joku muu haluaisi viedä Claran hänen nenänsä edestä. ”I have been thinking..” Sam sitten aloitti, tajuten sitten kuulostavansa turhankin vakavalta ja pieni naurahdus karkasi miehen huulilta. ”I’m just thinking.. what you think of us? Do you see us only as friends?” Sam lopulta sitten heitti sen kysymyksen ilmoille. Ajoitus saattoi joko olla paras tai pahin mahdollinen ja sen riskin Sam oli valmis ottamaan. ”I’m just trying to say that I really have feelings for you and I just.. I’d like to be more than just your friend.”
|
|
