Post by Deleted on Aug 25, 2016 0:12:49 GMT 2
Jace tietysti kyseenalaisti ne Katen sanat. Ymmärsi ne juurikin siten, kuin Kate oli ajatellutkin Jacen ymmärtävän. Se ei silti estänyt Katea huokaisemasta ne kysymykset kuullessaan. "That's not the issue, okay? It's not that you're trying to keep everything together, it's the length that you're willing to go for to do it. What you're capable of", Kate avasi sitä aiempaa ilmaustaan. Monet olivat valmiita tekemään mitä vain rakkaidensa puolesta, Jace olisi vain ollut valmis viemään sen monta askelta pidemmälle kuin muut. Kate kuitenkin tiesi, että juuri se ominaisuus oli se, mikä tekisi Jacesta niin hyvän isän. Kunhan sitä saisi vain vähän hillittyä.
Kun sitä vastausta pyyntöön ei kuulunut, Kate laittoi ne purkit takaisin sinne kaapin perukoille. Eihän se mitään estänyt Jacea ottamasta niitä sieltä uudestaan esille, mutta sillä oli Katelle enemmänkin sellainen muodollinen merkitys. Se, että ne lääkkeet menivät takaisin kaappiin ja kaapin ovi kiinni. Kate halusi luottaa siihen, että vaikkei saanutkaan ääneen sanottua varmistusta, Jace ymmärtäisi jättää ne rauhaan. Kaiken varalta Kate veisi ne pikimmiten takaisin apteekkiin, jotta ne eivät enää asettaisi houkutuksia.
Kate mietti siinä Jacea tarkkaillessaan, oliko vienyt sen tilanteen liian pitkälle. Tai vaihtoehtoisesti niin, että olisiko se pitänyt vain kylmästi viedä pidemmälle. Tavanomaista ei nimittäin ollut, että Jace oli ihan näin sulkeutunut. Siis niin sulkeutunut, että se piti jo ihan etäisyyttäkin Kateen. "I'm sorry. All of this just caught me by surprise. I'll back off", Kate ilmoitti surkeana. Jos kerran Jace tarvitsi tilaa, ei kai siinä sitten auttanut muu kuin antaa sitä. Kate siirtyikin sieltä kylpyhuoneesta keittiön puolelle ratsaamaan kaapeista jotain pientä purtavaa, ennen kuin palaisi takaisin makuuhuoneeseen yrittämään nukkumista.
Kun sitä vastausta pyyntöön ei kuulunut, Kate laittoi ne purkit takaisin sinne kaapin perukoille. Eihän se mitään estänyt Jacea ottamasta niitä sieltä uudestaan esille, mutta sillä oli Katelle enemmänkin sellainen muodollinen merkitys. Se, että ne lääkkeet menivät takaisin kaappiin ja kaapin ovi kiinni. Kate halusi luottaa siihen, että vaikkei saanutkaan ääneen sanottua varmistusta, Jace ymmärtäisi jättää ne rauhaan. Kaiken varalta Kate veisi ne pikimmiten takaisin apteekkiin, jotta ne eivät enää asettaisi houkutuksia.
Kate mietti siinä Jacea tarkkaillessaan, oliko vienyt sen tilanteen liian pitkälle. Tai vaihtoehtoisesti niin, että olisiko se pitänyt vain kylmästi viedä pidemmälle. Tavanomaista ei nimittäin ollut, että Jace oli ihan näin sulkeutunut. Siis niin sulkeutunut, että se piti jo ihan etäisyyttäkin Kateen. "I'm sorry. All of this just caught me by surprise. I'll back off", Kate ilmoitti surkeana. Jos kerran Jace tarvitsi tilaa, ei kai siinä sitten auttanut muu kuin antaa sitä. Kate siirtyikin sieltä kylpyhuoneesta keittiön puolelle ratsaamaan kaapeista jotain pientä purtavaa, ennen kuin palaisi takaisin makuuhuoneeseen yrittämään nukkumista.
