Meanwhile nothing has changed

Niiden virallisten osuuksien ajan Victoria osasi kiltisti ja hiljaa istua siellä missä käskettiin. Hänellä ei ollut mitään kaiken sen häslingin seuraamista vastaan, vaan se oltiin aina koettu jollain tavalla vähintään viihdyttäväksi. Kaikki tässä lajissa osattiin erinomaisesti kääntää spektaakkeliksi ja draamaksi, joten vaikea sitä kaikkea seuratessa oli tylsistyä kuoliaaksi. Werdumiin suhtauduttiin äärettömän varauksella, mutta sen kaiken aikataulu oli suhteellisen siedettävä ja kaikki oli muutenkin suhteellisen hyvin, joten asialle osattiin hymyillä.

Se sitä seuraava, vähän epämuodollisempi tilanne oli asia erikseen, koska se tarkoitti sitä, ettei naisella ollut mitään hyvää tekosyytä liimautua Joshuan kylkeen ja siitä sosiaalisesta helvetistä piti selviytyä omin neuvoin. Victoria oli ollut poissa kuvioista liian pitkään ja heistä oltiin juoruttu liikaa, että kukaan olisi antanut asioiden - ja hänen - vain olla. Kuulumisia piti vaihtaa vanhojen ystävien ja puolituttujen kanssa, ja kysymyksiä sinkoili laidasta toiseen. Ne tutut vielä menivät, mutta medialle oli aina vain vaikeampi edes esitellä niitä tekohymyjä.

Toimittajien kanssa oltiin syystäkin varautuneita, koska blondi oli hyvin tietoinen, että oli tässä vaiheessa paitsi golddigger, myös pettäjä - David ei todellakaan ollut katkeruudessaan pitänyt suutaan kiinni, ja vaikka asia ei vielä ollutkaan räjähtänyt käsiin, niin blondi oli hyvin tietoinen siitä, että se vähintään vuosi tietoa siitä hairahtuksesta, ja varmuuden vuoksi näytti tarinalle vielä vähän värikynää. Sitä draamaa ei tarvittu elämään sitten lainkaan, ei omaan eikä Joshuan. Oli helpompi pysyä kokonaan taka-alalla ja tarpeen mukaan vain kävellä pois.

Myös Shawnille suotiin ohimennen sellainen vähän aidompi hymy, mutta kovin paljon huomiota se ei saanut osakseen. “I have a feeling it’s not going to be the best night of my life”, Victoria hymähti niihin baby showereihin, ja nojasi hetken otsaansa miestä vasten. Se puhui niistä haastatteluaiheista, joihin vastattiin huvittuneella katseella. “What even is your favorite ice cream flavor?”, vastattiin sitten kysymyksellä ja luonnollisesti tartuttiin siihen oleellisimpaan asiaan siinä kaikessa, "I can't even remember the last time I've seen you eat any." Siitä oltaisiin puhuttu paljon mieluummin kun niistä liian tunkeilevista toimittajista. Ilme vakavoitui vähän sen myötä, mutta toistaiseksi aihe yritettiin tietoisesti työntää mielessä taka-alalle. 

"There's not even any sweet drama to take from. You lead a perfectly conventional and drama-free life, after all. There's only so much you can make up from nothing", nainen totesi aavistuksen sarkastiseen sävyyn, väläytti päälle tekopirteän hymyn ja siemaisi siitä mukaan tarttuneesta lasista. "Smiling is always good. Just smile and walk away", vahvistettiin sitten, ja todettiin se parhaaksi mahdolliseksi strategiaksi. Joshualle suotiin vähän aidompi hymy sen seuraavan kysymyksen myötä ja pudisteltiin päätä. "You're here, aren't you. Where else would I want to be?" naurahdettiin ja katsahdettiin nopeasti miestä vähän paremmin, ennen kun jäätiin sitten taas hetkeksi seuraamaan niitä ympärillä olevia ihmisiä. Joshuasta ei edelleenkään haettu etäisyyttä, ja kieltämättä nautittiin siitä hetkellisestä hengähdystauosta. 

“We probably eat enough ice cream for the whole family anyway”, blondi naurahti siihen jäätelöasiaan. Hänkin kyllä yritti pääasiassa syödä terveellisesti ja vältellä herkkuja, mutta siitä oli vähän turhan helppo joustaa, ikä häntä todellakaan oltu siunattu Joshuan itsekurilla. Aikataulu oli kiireinen, joten aika usein kotiruoankin tekeminen tuntui suhteettoman vaativalta. Gracelle ei periaatteesta haluttu syöttää roskaruokaa ja eineksiä, mutta niin kävi silti säännöllisen epäsäännöllisesti.

“If it makes you feel better my jury consultant wanted to kill me, too”, Victoria virnisti siihen draama-asiaan. Se draama vuosi hänenkin elämäänsä, ihan sama mitä teki. Juuri nyt sen kanssa oltiin suhteellisen sinut, koska se tuli Joshuan kanssa pakettidiilinä. Niin kauan kun se ei suoranaisesti vaikuttanut uraan, se oli siedettävää. Ei sillä, että hän olisi nauttinut hetkeäkään siitä huomiosta tai siitä käsittämättömästä slutshamingista ja nimittelystä mitä sai nyt osakseen hämmentävän paljon. “That’s probably a good idea. Make them work for their iliving, at very least”, nyökkäiltiin siihen, ettei juttuaiheita ihan suoralta kädeltä kannattanut ojentaa.

Se selkeästi inhottavan toimittajan läsnäolokin sai juristin tutkimaan katseellaan pakovaihtoehtoja. Hän olisi kadonnutkin paikalta johonkin takavasemmalle saman tien, jos ei Joshua olisi niin selkeästi hakenut kontaktia ja jäänyt siihen vierelle. Kun se teki niin, niin sen esimerkistä otettiin sitten mallia. “Your ass. Not mine”, nainen vakuutti joka tapauksessa, vaikka ei ollutkaan asiasta ihan varma, “I’m not even dressed for this."

Mitä kiireisen leikkimiseen tuli, niin se onnistui. Victoria päätyi hyvin luontevasti puhumaan niistä työkuvioistaan, ja sai monologin vaikuttamaan siltä kun he olisivat olleet keskellä jotain vähän kiinnostavampaakin keskustelua. Työ oli siitä mukava, että niistä keisseistä riitti aina puhuttavaa, ja väkivaltarikokset eivät olleet yhtään niin puuduttavia kun jotkut teknisemmät keissit. Nyt puhuttiin naisesta, joka oli tappanut miehensä keskellä yötä sytyttämällä sen palamaan. 

Samalla otettiin suunta kohti lupaavamman näköistä, tuttua porukkaa, jonka mukaan olisi ollut helppo soluttautua. Se yritys keskeytyi, kun toimittaja sitten tulikin perään ja vaatimalla vaati huomiota. Blondi huokasi dramaattisesti, mutta veti sitten kasvoilleen esimerkillisen tekohymyn kun kääntyi ympäri miehen perässä. Jos sen käsi ei olisi ollut alaselällä, hän olisi juuri nyt kadonnut kuviosta. Nyt ei voinut kun vähintään palkintovaimon elkein jäi siihen Joshuan kylkeen. Katse kävi nopeasti siinä naisessa, mutta jäi sitten lähinnä Joshuaan ja ympäröiviin tapahtumiin. Toimittajaan otettiin se tuttu, välttelevä asenne, ja leikittiin että sitä ei ollut olemassa. 

Se toimittaja aloitti ihan asiallisissa merkeissä, heitteli ilmoille kohteliaisuuksia hyvin luontevaan sävyyn ja onnistui samaa aikaa imartelemaan ja inttämään tietoa. Se oli hyvin laajalti käytetty, mutta aina yhtä toimiva strategia, koska äärettömän harva oli oikeasti immuuni niille kehuille. Niitä samoja kysymysaiheita oltiin tietysti vuosien saatossa sivuttu tarpeeksi monta kertaa, että Victoria olisi varmaan voinut vastata ex-miehensä puolesta ja onnistua välittämään tismalleen samat pointit.

Kasvoilla onnistuttiin toistosta huolimatta pitämään sellainen ylpeä ja kiinnostunut ilme, ja pakotettiin huomiokin nyt pysymään siinä toimittajassa sen sijaan, että oltaisiin tähyilty kaikkialle muualle. Kun kysymykset sitten kuitenkin eksyivät sinne yksityiselämän ja heidän suhteensa puolelle, niin oli vaikea pysyä edes etäisesti hyväntuulisen oloisena. Victoria ei antanut hymyn kadota kasvoiltaan, mutta silmiin asti se ei yltänyt millään. Sen assarin nostaminen esiin oli se viimeinen niitti, koska blondi ei todellakaan halunnut kuulla siitä sanaakaan. Sen kasvot kummittelivat edelleen mielessä, ja hän olisi mielellään vältellyt koko naista ja kaikkea siihen liittyvää maailman tappiin asti.

Sormet puristuivat vähän tiukemmin lasin ympärille, ja Joshuaan päin katsomista välteltiin tietoisesti. Nainen tunsi oikeastaan lapsellista tarvetta kävellä pois jo vain siksi, että joku oli nostanut asian esiin. Miehen varsinainen vastaus meni täydellisesti ohi, kun ajatukset sitten hakeutuivat siihen assariin. Victoria oli täydellisen tietoinen siitä, että Joshua ei ollut tehnyt mitään väärää, ja että he olivat olleet virallisesti eronneita jokaisella mahdollisella tavalla. Se oli kuitenkin äärettömän arka aihe. Sellainen, joka sai vihan ja katkeruuden kuohumaan takaraivossa ilman minkäänlaista logiikkaa. Olo tuntui loukatulta ihan vain siksi, että sen nimi kehdattiin mainita.

Hyvä tuuli oli täysin mennyttä jo ennen kun kaikki hiljenivät. Victoria heräsi takaisin siihen tilanteeseen vasta, kun Joshua luovi heidät pois siitä tilanteesta. Miehellekään ei ollut juuri nyt mitään sanottavaa. Pakomatka ei jatkunut kovin pitkään, kun blondi oli sitten se, joka jäi piiritystilanteen keskelle. Sitä toimittajaa tuijotettiin aidosti hämmentyneenä, kun se alkoi lataamaan niitä kysymyksiä. Se oli kaikki odotettua, eikä Victorialla ollut siihen mitään sanottavaa. Toimittajalta ei tosin edes meinannut saada suunvuoroa, kun se jatkoi sitä pyörrytystaktiikkaa, joten sille vain hymyiltiin.

Ja sitten ne kysymykset liikkuivat heidän suhteensa spekuloinnista hänen suhteisiinsa. Lopulta sieltä tuli se pelätty “is it true you cheated on your long-term boyfriend with your ex-husband?”. Siinä oli ympärillä paljon muutakin puhetta, mutta se varsinainen kysymys oli se mikä särähti korvaan. Ja ennen kun toimittaja oli edes saanut kysymystä täysin loppuun, blondi latasi avokämmenensä sen poskelle suhteettoman kovaa ja kaikella sillä vuosien saatossa kasaantuneella katkeruudella ja vihalla. Toimittaja ei ehkä sitä ollut ansainnut, mutta se ärsytti, ja se oli aivan liian hyökkäävä, meni aivan liian henkilökohtaisiin asioihin. Tekohymystä ei ollut enää tietoakaan. 

Koko maailma tuntui hetkeksi pysähtyvän, mutta fiaskon kehitystä ei jääty seuraamaan, vaan tyynen rauhallisesti käännyttiin ympäri ja lähdettiin aivan vastakkaiseen suuntaan. 

Victoria ei turhaan katsonut taakseen tai ympärilleen. Hän tyhjensi matkalla sen kädessä olevan lasin ja jätti sen tyhjälle pöydälle. Olemus oli ulkoisesti hyvin tyyni, mutta sisällä kuohui ihan tosissaan. Nainen oli ehkä viimeinen ihminen, joka kohotti kättään yhtään ketään vasten, ja siinä sitä oltiin. Raja oltiin ylitetty, Emma oltiin mainittu ja muutenkin oltiin onnistuneesti pelattu kaikki ne kortit, jotka saivat hänet ihan tosissaan raivostumaan. Siitä oltiin kyllä hyvin tietoisia, että ehkä se ei ollut ollut maailman paras ratkaisu ja tapa hoitaa ongelmia, mutta ainakin se oli johtanut siihen, että se toimittaja oli hiljentynyt.

Joshuan tai kenenkään muun ei edes haluttu lähtevän perään. Blondi suunnitteli, että kävelisi vain kylmästi ulos siitä koko paikasta, nappaisi itselleen taksin ja jättäisi sen koko asian käsittelemättä. Suunta otettiinkin kohti niitä ulko-ovia, mutta kovin pitkälle ei päästy. Shawn oli se, joka tuli siihen rinnalle, ja luonnollisesti Victoria oletti, että se oltiin lähetetty kriisinhallintatehtäviin.
“No. I’m perfectly fine”, blondi vahvisti sille miehelle hyvin neutraaliin sävyyn, ja hetken mietinnän jälkeen sitten otti sen käsivarren vastaan. Hän ei tiennyt mitä se halusi, mutta ei kehdannut lähteäkään. Se juomatarjouskin vaikutti ihan suhteellisen hyvältä.

Ilme pidettiin neutraaleilla peruslukemilla, kun istuttiin seuraavaksi baaritiskin ääreen. Jalat ristittiin ja sormiin päätyi pöydältä joku yksittäispakattu hammastikku, ihan vain että sitä saatiin pyöritellä sormissa ja saatiin jotain järkevää tekemistä. Hammastikku vaihdettiin mielellään viskilasiin, jätettiin ne revityt paperipalat siihen tiskille. Shawn puhui ja Victoria kuunteli, seurasi sitä katseellaan ja yritti olla vaikuttamatta siltä, että räjähtäisi hetkenä minä hyvänsä uudelleen. Juuri nyt se saarna ärsytti, oltiin siihen sitten sekoitettu positiivisia elementtejä tai ei.

“We can’t have outbursts like that?” blondi toisti miehen sanat, “I don’t need you to tell me what I can or can't do. You don’t work for me.” Siitä kuului selkeästi läpi se turhautuminen ja paha tuuli, jota nyt purettiin sitten kehen tahansa joka osui paikalle. Se oli valitettavaa, koska Victoria ihan oikeasti piti Shawnista ja arvosti sitä sen rauhallisuutta. Nyt miehelle pudisteltiin päätä kun se jatkoi, ja siemaistiin ilman eri sanaa sitä viskiä. Hän ei edes pitänyt viskistä, mutta joi joka tapauksessa. Sormet jäivät rummuttamaan sitä lasia vasten, ja hermot olivat aivan liian kireällä. 

"The exes and girlfriends, huh. What am I, Shawn? What part do you want me to play in this shitshow? What am I supposed to do? Stand there smiling and give a statement on how I cheated on someone with my ex-husband? She crossed a line. And what does Emma even have to do with this? What even is the deal with her?" Emman nimi lausuttiin niin, että se halveksunta kuului varmaan mailin päähän.  

Shawn sanoi ääneen niitä asioita, mitä Victoria ei uskaltanut sanoa, mutta joita mietti ihan liikaa parhaimmista välttely-yrityksistään huolimatta. Eniten kirpaisi se, että Shawn sanoi suoraa, että ei ollut hyvä idea että hän oli siellä juuri nyt. Nainen tiesi sen itsekin, ja tajusi kyllä, että olisi ollut kaikille paljon parempi vain pitää matalaa profiilia - tai pysyä siinä alkuperäisessä päätöksessä pysyä kokonaan poissa. Juuri nyt kun tunteet olivat muutenkin pinnalla, niin tuntui ihan realistiselta mahdollisuudelta, että hän romuttaisi molempien elämän olemassa itsekäs.

“You’re probably right”, blondi myönsi hyvin vastentahtoiseen ja lannistuneeseen sävyyn. Katse painui Shawnista hetkeksi lasin pohjalle. “It would be better for everyone if I’d just stay away altogether, wouldn’t it”, Victoria sitten puoliksi totesi, ja puoliksi vilpittömästi kysyi, “this is childish and selfish. I know. I know. It’s not good for the kid, it’s not good for him, and it’s sure as hell not good for his career. I get it. I've had about a hundred people tell me that." Kai hänkin oli siinä tilanteessa niin hukassa, että kaipasi edes joltain jonkinlaista vahvistusta. Katse nousi taas miehen kasvoihin. Se oli se ajatus, mikä hakkasi jatkuvasti takaraivossa, ja josta puhuttiin nyt ensimmäiseen kertaan ääneen. Äänensävy oli ennemmin sarkastinen kuin täynnä itsesääliä, ja olemus pysyi edelleen hyvin puolustelevana. 

"Give her a break? U-huh." Emmapuheille kiristeltiin hampaita ja siemaistiin sitten hyvin avokätisesti siitä lasista. Shawn oli jälleen oikeassa, kun alleviivasi sitä, että kukaan ei ollut ollut naimisissa. Juuri nyt Victoriaa ärsytti suunnattomasti, että se oli oikeassa. Senkin keskustelun pointti tuntui olevan se, että Emma oli tiimille hyväksi, ja hän ei todellakaan ollut. Nainen ei tiennyt enää yhtään, mitä roolia tässä koko showssa näytteli. Hän ei halunnut lähteä, mutta ei myöskään sekoittaa niitä asioita enää yhtään enempää.

Miehen viimeisten sanojen myötä näytti hetkellisesti siltä, että hermoromahdus tai itkuun purskahtaminen voisi olla ihan yhtä hyvin todennäköinen lopputulema kun huutamaan puhkeaminenkin. Victoria näytti kaikilla tavoilla siltä, että ei kuulunut siihen paikkaan tai siihen koko elämään, ja oli loputtoman hukassa. Lasi asetettiin epävakain käsin tiskille ja päädyttiin hetkeksi hautaamaan kasvot käsiin.

“I hate it when you’re right. It’s really annoying”, Victoria totesi Shawnille, kun se piti puheen siitä, ettei hän varsinaisesti ollut pahaksi kellekään. Siltä ei tietysti juuri nyt tuntunut, ja ne aikaisemmat sanat oli helpompi allekirjoittaa. Kai he myös Joshuan kanssa molemmat tajusivat, että sille kaikelle olisi jossain vaiheessa pakko kirjoittaa joku nimilappu, mutta se oli vaikeaa. Sitä keskustelua ei oltu oikeasti käyty, ja mitä enemmän painostusta tuli ulkopuolelta, sitä vähemmän se huvitti käydä nytkään. Dating ei ollut terminä tarpeeksi vahva suuntaan tai toiseen, ja se, että siihen oltiin jo yhdessä päädytty, ei oikeasti auttanut tilannetta yhtään, vaan lähinnä herätti lisää kysymyksiä.

“You should tell him what to do. I don’t think he knows”, sitten hymähdettiin melkein sovittelevaan sävyyn. Ulkopuolista apua olisivat tarvinneet todennäköisesti molemmat, tai vähintään reippaan töytäyksen oikeaan suuntaan. Victoria oli ihan yhtä hukassa, ja ehdottomasti heistä se, joka oli parempi välttelemään ongelmien käsittelyä. Toisaalta hänelle oli myös hankalampi kertoa, että mitä pitäisi tehdä, koska sellaista kritiikkiä tai apua ei oikein osattu ottaa vastaan. Se nähtiin nytkin.

Hermoromahduslinjalla ei jatkettu kovin pitkään, ennen kun pakottauduttiin taas suoristautumaan. Nainen haroi hiukset kasvoiltaan ja haki katseellaan baarimikkoa, joka tuli kiltisti siihen tiskin taakse. Se viskilasi siemaistiin tyhjäksi, eikä todellakaan osattu arvostaa sitä makua. “Can I get a gin and tonic, please”, blondi pyysi ja hymyili väsyneesti päälle. Siitä katse siirrettiin Shawniin, kun se sitten ehdotti, että hän pitäisi matalaa profiilia loppuillan, jos aikoisi sinne jäädä. Jääminen kuulosti melkein yhtä huonolta vaihtoehdolta kun lähteminenkin.

"I was thinking about locking myself to the bathroom or running away and moving to Canada", nainen sanoi ja ei ottanut asiaan kantaa oikein millään tavalla. Se uusi drinkkilasi otettiin kiitollisena vastaan. "I'll stay. But I'm not gonna apologize to her. She needs to stay away."