The weak in courage is strong in cunning

Kuinka olla ovela ja ilmoittaa jolle kulle, että oli mennyt adoptoimaan koiran? Paras tapa oli ottaa koira mukaan, kun Brendan oli ilmoittanut Lilyn palanneen Samanthan huomaan. Oltuaan lähemmäs viikon ensin kotosalla pohtimassa tilannetta ja tutustumassa uuteen perheenjäseneensä oli Rea päättänyt todella vain viedä Bossin mukanaan pakattuaan joitain tavaroita laukkuun. Brendan oli rauhassa saanut keskittyä treenaamiseensa ja Rea… No, Rea oli saanut kaikessa rauhassa vatvoa tilannetta tekeytymällä itsekin hirvittävän kiireiseksi Druidin ja Cloverin kanssa. Kuin hän mukamas olisi koko ajan palavereissa tai juttelemassa mahdollisten kirjanpitäjien kanssa. Pieni valkoinen valhe oli joskus sallittua ja tällä kertaa ei edes potenut huonoa omaa tuntoa. Brendan oli itsekin, ohimennen tosin, maininnut koirasta jotain ja Boss oli pitkälti tehnyt sen päätöksen Rean puolesta hänen vietettyään aikaa asunnollaan Lontoon reissun jälkeen. Boss oli vain eräänä iltana tunkenut hänen ohitseen sisälle asuntoon, istuutunut alas ja vatkannut häntäänsä villisti. Homma oli sitten ollut sillä selvä ja ensimmäiset päivät Rea oli selvittänyt koira omistukseen liittyvistä asioista.

Nyt Bossin suhteen oli kaikki kunnossa. Se oli käytetty eläinlääkärillä, ruokaa ostettu kunnon satsi, kupit, remmit, lelut ja kaikki mahdollinen muu samaten. Rokotteet oli annettu ja eläinlääkärin tuomion mukaan se oli hieman alipainoinen, maksimissaan muutaman vuoden ikäinen katukoira, jota kukaan muu ei varmaan koskaan tulisi kelpuuttamaan. Roduiksi ei tohtorisetä ollut mitään tarkkaa osannut sanoa, mutta jotain bokseria se oli mennyt veikkaamaan. Rea oli täydellisen rakastunut koiraan jo ensi hetkistä alkaen eikä hänellä ollut aikomustakaan luopua siitä - sanoisi Brendan asian suhteen mitä tahansa. Nytkin brunette oli vaivihkaa roudannut itsensä, omat tavaransa, koiran että myös koiran tavaroita mukanaan miehen asunnolle ja asetellut niitä paikoilleen. Peti olohuoneen nurkkaan sekä makuuhuoneeseen Bossille, leluja lattialle, kipot keittiössä sopivaan nurkkaukseen, ruokasäkki sekä lihat paikoilleen selkeästi merkittyinä ja omat tavaransa hän oli vaivihkaa sujauttanut minne ne nyt kuuluivatkin asunnossa. Mistään yhteenmuutosta ei ollut kyse, Rea nyt vain oli tuonut hieman enemmän kerralla, kun kerta vietti muutenkin melkein kaiken aikansa Brendanin luona. Ja Boss tarvitsi kaiken oleellisen, täytyihän uutta tulokasta hieman hemmotella.

Myöhemmin Rea oli mennyt linnoittautumaan Brendanin asunnossa olohuoneen sohvalle tietokoneensa ja muutamien papereiden kanssa mukavasti rennompaan asuun pukeutuneena. Muutama tunti oli vierähtänyt tavaroita järjestellessä Bn touhutessa omiaan ja Bossin seuratessa Rean perässä minne tämä oli ikinä mennytkin hiljaa vikisten. Brendan oli, enemmän varmaan huomaamattaan, päätynyt tarttumaan remmiin ja kadonnut innokkaasti hääräävän koiran kanssa ulos. Realla oli siis edessään hetken rauha hänen työstäessään Cloverin asiakirjoja kuntoon ja käydessä läpi niitä muutamia tarpeellisia muutoksia, joita tarvittiin työntekijöiden palkkalaskelmissa. Oven kolahtaessa ei brunette vaihtanut edes asentoa, vaikka kynsien napse ja innokas örähdystä muistuttava ääni kertoivatkin oleellisen. " How was the walk? Is there a nice weather? " Hajamielisen oloisesti Rea huikkasi tervehdyksensä, pläräten taas paperinivaskaansa kulmat pienessä kurtussa. Kyllä hän vielä hetki sitten oli sen tietyn lomakkeen nähnyt... Boss ilmaantui sutien huoneen poikki tökkimään paljaita jalkapohjia ja työntämään päätään kainaloon, Rean päätyessä hieman hajamielisesti paijaamaan koiraa korvan takaa.