I wish it is all over 'cause it hurts so bad

” I think I fell like really hard from what you have in mind. But I guess I need to just trust you in this. You are the expert compared to me. ” Hymähtäen ainakin hieman huvittuneena Rea nakkasi pallon kokonaan miehen käsiin. Tapahtunut ainakin sai arvostamaan itsensä puolustamista uudella tasolla. Kenties hänen ei olisi tarvinnut piilotella tiskin alla kymmentä minuuttia ennen poliisien tuloa… Aseeseen puolestaan jupistiin jotain aiempaa epäselvempää, josta ei edes itse saatu selvää. Hän ei siihen aikonut koskea edes pitkällä tikulla. B sai pitää päänsä, mutta niin pitäisi Reakin tällä kertaa. Raja vedettiin johonkin aina välillä ja nyt se oli ase.

Mitä siihen kiireeseen tuli, se taisi olla väistämätöntä. Niinpä Rea huokaisi hiljaa ja vaihtoi nopeasti asentoaan mukavammaksi. Mikään ei oikeastaan tuntunut hyvältä viittä sekunttia pidempään johtuen joka puolella tuntuvasta jomotuksesta, mutta sille nyt ei voinut mitään. ” If you are gonna blame yourself, stop it. Like, right in this moment stop it. It is not your fault. ” Rea käänsi katseensa Brendaniin, katsoi miestä täydellisen vakaasti silmiin. Huulet puristuivat tiukaksi viivaksi ja ennen kuin hän päästi ilman karkaamaan pitkänä huokauksena ilmoille. ” It is just his fault. It was just a matter of time and it has been quiet these past months. And I was the one who didn’t take his words earlier searious. He was just talking and I guess I was the one being wrong here. But it is still his fault and his actions why I am here. ”

” As you wish, I really don’t care. It was supposed to be just temporarily anyway. ” Joskaan ei ihan sillä tavalla, mitä nykyään oli mielessä. Aiemmin suunnitelmissa oli ollut paluu omaan asuntoon Cloverin yläkerrassa. Nykyään suunta oli ihan eri ja näytti siltä, että juuri se askel oltiin nyt ottamassa. Eikä hän jaksanut enää miettiä edes pientä studiohuonetta Druidin yläkerrassa ajatusten suuntautuessa jo hemmetin polttavan kuumaan veteen, johon upota ja saada lika pois. Rea oli vähällä jäädä vain haaveilemaan siihen sohvalle, kun B jo nousi ylös ja vaivalloisesti brunetten onnistui kädestä kiinni ottaen päästä perässä. Irvistys tosin karkasi kasvoille heti hänen varatessaan vahingossa liikaa painoa vasemman jalan varaan. ” That sounds like the seventh heaven to me. Maybe I’m just gonna sleep in a bathtub. Never mind the bed. ” Houkutteleva, mutta täysin järjetön idea.

Ennen kuin mihinkään suuntaan ehdittiin lähteä, otti Rea ne puuttuvat sentit heidän väliltään pois ja kietaisi käsivarret miehen niskan taakse. Kylmäpussi pudotettiin jonnekin sohvan suuntaan ja pehmeä hymy nousi huulilla. ” You know… Those hours in hospital… I could just think how much I wanted to call you. I tried to ask phone but none wanted to borrow their own. And when Mike… ” Sanat kuolivat hetkeksi. Rea joutui vetämään syvään henkeä, ennen kuin sai taas äänen hallintaan. ” This made me realise how much you mean to me. Mo grá thú. ”

” I would not agree with you more. But from now on he is not gonna walk free. ” Johonkin sentään saattoi viimein tuudittautua. Takuita ei asetettaisi ja ainakin jonkin asian suhteen päästäisiin oikeuteen asti. Ja tuomio tulille, niin sanotusti. Asialle saataisiin piste. Eikä Rea aikonut enempää vaivata päätään millään negatiivisella tai puuduttavalla. Hänen mielessään pyöri jo se ihana kylpy, jonne upota aina siihen asti, kunnes vesi olisi jääkylmää. Sen jälkeen voisi hautautua peiton alle ja vaipua horrokseen Bossin kanssa. Sohvalta oli tuskastuttavaa selvitä omien jalkojen varaan, mutta vielä enemmän se olisi pistänyt ärsyttämään, jos invalidia oltaisiin lähdetty leikkimään.

” If you aren’t letting me sleep or fall into coma I’m gonna be pissed of. ” Rea mutristi huulet pahantuulisesti. Hiiteen ne pahuksen ohjeet ja protokollat ja kaikki mahdollinen. ” 48 hours or more is not gonna happen and I am already on my limits. ” Kulmat syvyssä kurtussa Rea otti tarjotun tuen vastaan. Meno oli ehkä äärimmäisen hidasta, vaivalloista ja tuskallista, mutta ainakin hän sai itse liikkua. Vasenta jalkaa varottiin viimeiseen asti ja kroppa yritti vain pakottaa takaisin makuulle tai istumaan. Joten se tauko oli enemmän kuin tarpeeseen. Ja Realle iski oikeasti tarve saada ne sanottua ulos. Nyrkistä saaminen, neljä tuntia sairaalassa ja ikuisuuden kestänyt taksimatka olivat sisältäneet yhden jos toisenkin herätyshetken. ” I really needed to say that out loud in Irish. It just feels so much better than in English. ” Omaa äidinkieltä kohtaan oli aivan erilainen arvostus kuin englannin kieltä kohtaan. Ja niin sen kuuluikin olla. Rea oli henkeen ja vereen irkku, ja hemmetin ylpeä siitä.

Portaat tuntuivat kestävän ikuisuuden Rean viimein luovuttaessa sen vasemman jalan suhteen ja vain loikkiessa oikean vaarassa. Toinen käsi otti tukea Brendanista, toisella saatiin tuki kaiteesta. Porras kerrallaankin matka tuntui kestävän ikuisuuden ja puhahtaen brunette nojasi raskaasti Brendaniin heidän viimein niistä selvittyään. ” It really looks like we are not gonna make it in a hour. ” Jotain huumoria oli pakko kehitellä ja virnistäen brunette päätti selvitä ainakin sinne kylpyhuoneeseen asti. Ehkä hän sen jälkeen voisi itse ryömiä sänkyyn. Boss tassutti perässä aina välillä huolestuneesti vinkaisten ja pujahti edeltä huoneeseen sisään. ” No lecture about head injuries, but I really can handle this myself. You need to make it on time to meeting. Or at least almost on time. ” Bn oma aikataulu tiedettiin, joten viimeinen lisäys oli melko oleellinen.

Jollain ilveellä sinne kylpyhuoneeseen todella kuitenkin selvittiin ja puhahtaen Rea asettui nojaamaan lavuaaria vasten saadakseen yhä lepuuttaa vasenta jalkaa. Sormet haroivat hiuksia ja inho häivähti taas kasvoilla nopeasti. Hän tunsi vieläkin koviksi kuivuneita suortuvia siellä täällä eikä osannut sanoa oliko kyseessä oma vai Miken veri. ” Jesus fucking christ.. I feel like an invalid and this sucks. Bloody hell.. ” Pahantuulisuus nosti päätään taas kerran. Kävely ei sujunut, joka paikkaa kolotti ja hupparin kiskominen päältä osoittautui taas haasteeksi käsien kohottamisen tuntuessa joka puolella. Väkipakolla ja hammasta purren Rean onnistui nakata vaatekappale menemään jonnekin lattialle, vilkaisten siellä täällä erottuvia tummanpuhuvia, isoja jälkiä. Fuck….

Huokaisten Rea oli vähällä vain istahtaa siihen lattialle, kun nukkumista ei kielletty. Uni ei ehkä tulisi, mutta jo horrostila tuntui äärettömän houkuttelevalta. Tai edes peiton alle kaivautuminen ilman, että tarvitsisi murehtia jonkun paukkaavan ovesta sisään ja käyvän päälle. ” I’m gonna bury under that fucking blanket. And stay there like a week… ” Tosin siinä ajassa pitäisi jo ilmoitella suuntaan, jos toiseenkin, ettei palavereja tai töitä otettaisi vastaan. Ehkä hän tyytyisi muutamaan tuntiin? Ja iskisi sen jälkeen tietokoneen hollille, jotta edes jotain saataisiin aikaiseksi. Ainakin se uuden puhelimen tilaaminen voisi olla erityisen tärkeää.

” Then you have a nice time thinking what I said. Like it is that hard. ” Rea virnisti huvittuneena, vaikka kirosikin jo mielessään sitä portaiden lukumäärää. Ääneenkin taisi sihahtaa muutama voimasana iirin ja englannin sekoituksella jo ensimmäisten portaiden jäädessä taakse. Joten oli siis parempi keskittyä johonkin muuhun. ” I learned it from Morgana. We talked only in Irish and English came when I was with nannies. So you could say my native language is actually Irish. ” Siitä puhuminen sai jopa sen loikkimisen helpottumaan, kunnes ajatukset uppoutuivat taas pystyssä pysymiseen ja joka puolella tuntuvaan jomotukseen. Uusi putoaminen portaissa ei tosin viehättänyt, joten väkisin hän aikoi nousta ylös asti. Kaikeksi onneksi Brendan taisi hoitaa eniten siinä pystyssä pysymisessä kuin Rea…

” I hate this… ” Kolme sanaa tiivistivät sen olotilan täydellisesti. Mutistiin siinä varmaan muutama muukin kirous ja manaus ilmoille, kun sormet osuivat isoon takkuun niskan puolella. Kuivunutta verta jäi sormiin Rean jättäessä takun siihen paikkaansa sormien puristuessa tiukasti lavuaarin reunoille. Hän voisi kohta upota kokonaan veden alle, joten mitä suotta pestä käsiä tässä välissä… ” What is the worst you have seen…? ” Rean oli pakko saada jotain muuta mietittävää. Hän vaatisi pian sakset käsiinsä ja kynisi itsensä kaljuksi, jotta voisi varmistua niiden veripaakkujen katoamisesta. Ehkä pitäisi varata aika parturiin….? Siitä oli toki aikaa, joten ei tekisi pahaa vaihtaa kampausta ja samalla saisi freshimmän tunteen sen kuontalon kanssa. Muutama kirosana lipesi ilmoille taas Rean päätyessä uudestaan haromaan sitä paksua takkua niskassaan inhoten koko hommaa enemmän kuin sitä kankeutta ja kipua.

Hyvä kysymys toi näköjään mukanaan paljon sellaista, mitä ei haluttu edes kuvitella. Nenä nyrpistyi hieman, kulmat kurtistuivat ja nainen upposi todella syvälle omiin ajatuksiinsa. Omat mustelmat muuttuivat vähäpätöisiksi ja viikon hautautumista elävältä saatiin lievennettyä vain vuorokauteen. Toisaalta sen hetkisessä mielentilassa Rea oli valmis näkemään niitä vammoja, ellei jopa kaikki, osana Miken tulevaisuutta linnassa. Ne ja tuhat muuta siinä missä hidas ja tuskallinen kituminen. Viikon sisällä hän tuskin olisi aivan samoilla linjoilla kostonsa pohdintojen kanssa, mutta tänään ja varmaan vielä huomenna ajatukset olisivat nämä.

” Iu…. Can’t even imagine that pain… ” Sanat olivat hiljaista muminaa Rean tuijotellessa seinään. Hän oli yhä jossain omissa ajatuksissaan, melkein näki sen kaiken mielessään ja pudisti sitten äkkiseltään päätään saadakseen kaiken koottua hieman selkeämmäksi. Ainakin hän oli osannut jättää sen takun viimein rauhaan, joskin sormet tuntuivat tahmeilta ja olivat tummien läikkien kirjomat. Rea pyyhkäisi kämmenet reisiinsä. ” That sounds so… and least got some perspective. ” Uudestaan päätä pudistettiin ja huokaisten Rea irtautui siitä lavuaarista, joutuen tosin heti varaamaan jonkin verran painoa nyrjähtäneen nilkan varaan. Poskea purren brunette tosin päätti vain sivuuttaa sen ja nilkutti siihen ammeen luokse. Millä ilveellä hän selviäisi mokomaan – tai sieltä pois? Jo lopuista vaatteista kuoriutuminen tuntui lähes mahdottomalta urakalta ajatella.

” I hope you have some time, ’cause I’m not gonna survive if I need to get up from there on my own. You better drag me out when you need to go. I can crawl to bed on my own. ” Kulmat painuivat taas syvään kurttuun Rean suunnitellessa jo keinoa kuoriutua vaatteista. Siitä ehkä selviäisi vielä tuskallisella jomotuksella, mutta ammeeseen menoa tai sieltä pois tuloa ei osattu edes ennustaa. Hän löytäisi itsensä varmaan kallo halki lattialta, jos edes yrittäisi. ” Or in… ” Turhautuneisuus paistoi jonkin verran äänessä Rean mutistessa ne kaksi sanaa, mutta antoi Brendanin kuitenkin auttaa itsensä veteen. Ja luoja sentään! Seitsemäs taivas oli lievä kuvaus sille kaikelle ja oitis brunette painui kokonaan pinnan alle. Vesi sai jäykät lihakset rentoutumaan vähän kerrallaan ja huokaisten Rea vain käpertyi ammeeseen setvien laiskan puoleisesti hiusten takkua, jonka oli löytänyt.

Rea olisi varmaan kevyesti voinut nukahtaa siihen paikkaansa. Jäädä vain veteen, unohtaa kaikki muu ja havahtua joskus kahdenkymmenen neljän tunnin jälkeen todellisuuteen. Vesi varmaan olisi jääkylmää siihen mennessä, mutta pikku viat eivät kiinnostaneet pätkänkään vertaa, kun pitkästä aikaa tuntui, ettei jomotus haitannut yhtään. Brunette lepuutti päätään ammeen laitaa vasten nuokkuessaan melko paljon puhuvasti ja osoittaessaan vain hetkellisiä heräämisen merkkejä melko tasaisin välein.

Hiljaa Rea kuunteli hiljaa Brendanin kertoessa. Se ohjasi ajatukset täydellisesti muualle eikä turhautuneisuuskaan ottanut valtaa niin voimakkaasti, vaikkei asioita saatu tehtyä samalla tavalla kuin yleensä. ” That sounds… aggressive. And somehow insane and totally reasonable at the same time. ” Oli ehkä helpompi samaistua nyt siihen kaikkeen, kun oli itse kierinyt portaita alas ja jollain keinolla löytänyt tiensä baarin puolelle. Matkaa oli kuitenkin jokunen metri ja puhelimen löytäminen vienyt oman aikansa. Muita sanoja oli oikeastaan vaikeaa löytää Rean yrittäessä kuvitella hetkeä, jolloin ajatteli vain takaisin iskemistä. Hän oli ajatellut vain pois pääsyä. Ja kun se ei ollut onnistunut, iskenyt vasta sitten kämmenensä päin jo valmiiksi heikkoa nenää. Kahdesti.

Hyväksyvästi mumisten Rea jättäytyi veden armoille, vaikka meinasikin sivuuttaa kokonaan ne Bn sanat lähdön kiireettömyydestä. Siihen paikkaan kuoleminen olisi ollut yksi äärettömän hyvä vaihtoehto, koska se hyvä olo olisi vain hetkellistä. Loppu päivästä hän ei varmaan saisi käsivarttaan ylös ollenkaan tai pitelisi vesilasiakaan, jos mustelmien kohdat yhtään kertoivat tarinaa. Joten se lämpö tuntui taivaalliselta ja Rea haukotteli leuat väärällään antautuessaan täysin. Vain vaivoin hän sai pidettyä itseään edes istumassa tai nenää pinnan yläpuolella. Ei siis ollut ihmekään, että Realla meni hetki havahtua todellisuuteen hiljaisuuden rikkoutuessa kylpyhuoneessa. ” Eh…. ” Oman aikansa vei tosin myös sanojen ymmärtäminen.

” I can’t remember anyone right now. Mercy is in Ireland and Maria left to LA. ” Unisuus paistoi kauas puheesta Rean hieraistessa silmiään ja mönkiessä vesi loiskuen vähän istuvampaan asentoon. Nimiä ei kovin montaa ponkaissut mieleen eikä numeroita ainakaan. ” And my phone is dead. Literally dead. And in Druid. ” Jotain järkevää koitettiin saada siitäkin lauseesta aikaiseksi, mutta viimeinen lause taisi hukkua enemmän haukotukseen kuin selkeiksi kirjaimista muodostuviksi sanoiksi. ” Just get me a towel, help me out and I can crawl to bed myself. You need to get going. I have Boss, he is all I need. Warm, safe and loving. ” Ihan kuin se oikeasti olisi riittänyt mihinkään. Ja Rea tiesi sen kyllä, tai ainakin niin saattoi olettaa, mutta hän ei vain halunnut nähdä yhtään ketään ennen kuin tuntisi olonsa ihmiseksi nyrkkeilysäkin sijasta.