I have had a perfectly wonderful evening, but this wasn't it

River oli tehnyt monia loistavia päätöksiä elämässään, mutta yksi niistä loistavimmista oli ehdottomasti Italiaan muutto. Maa oli niin mielenkiintoinen ja pitkästä aikaa Riverin ei tarvinnut katsoa niitä samoja vanhoja naamoja New Yorkissa. Vaikka New York olikin suuri miljoonakaupunki, Riveristä tuntui, että hän tunsi jokaikisen kaupunkilaisena. Totta tietysti oli, että River pyöri tasan vain tietyissä piireissä, eikä ne piirit kamalan isot loppujen lopuksi ollut, joten lieneekö ihmekkään, että jossain vaiheessa häntäkin alkoi kyllästyttää. Nyt kun hän oli kerennyt jo olla aikansa Italiassa, oli hän alkanut saada uusia ystäviä ja kielikin oli pikkuhiljaa jäänyt päähän. Kielten opiskelu ei ollut ollut koskaan Riverille erityisen vaikeaa, joten nytkin hän oli oppinut italian hyvin nopeasti - no, ei hän sitä sujuvasti todellakaan vielä puhunut, mutta ainakin vähän sinne päin ja pystyi tulemaan kielen kanssa toimeen. Ystävien lisäksi Riverillä oli ollut naisia. Aivan, naisia. Mihin koira karvoistaan pääsisi, tottakai hän oli jatkanut samaa huoletonta poikamies-elämää uudessa kotikaupungissaan kuin minkä hän oli aloittanut jo New Yorkissa. Naisia oli ollut sen verran useita, että varmasti Calabriassakin tiedettiin hyvin, mitä se amerikkalainen poika oli miehiään. Riveriä ei kylläkään haitannut yhtään, että hänen maineensa kiri eteenpäin, sillä se ei tuntenut haittaavan hänen menoaan lainkaan, lähes päinvastoin. Yhä useampi hakeutui hänen seuraansa, sillä kaikki hänestä kuulleet tiesivät, että River tiesi, missä oli parhaat bileet ja kylläpä naisetkin halusivat paikan hänen kainalostaan, edes hetkeksi.

Vaikka yleensä River vaihteli naisia kuin sukkia, oli välillä vaihtelun vuoksi ihan hauskaakin, jos joku oli seurassa vähän pidempään. Pitkästä aikaa nimittäin oli käynyt niin, että Riverillä oli jopa jotain hieman vakavampaa säätöä - no, jos sitä nyt voitiin edes leikisti sellaiseksi kutsua. River oli nimittäin tutustunut joitakin päiviä sitten italialaiseen tyttöön, Vittoriaan. Tyttö oli selvästi Riveriä nuorempi, mutta kuulema jo parikymppinen, joten River ei tuntenut mitään omantunnontuskia heidän ikäerostaan. Itseasiassa tänäänkin River oli tullut Vittorian luokse, tyttö kun oli vakuutellut, että kotona olisi korkeintaan hänen pikkusiskonsa, tytön äiti ei olisi paikalla. Niihin sanoihin River oli luottanut ja niimpä he olivat sitten päätyneet viettämään aikaa Vittorian kodin olohuoneessa. Olihan se hieman riskialtista, mutta kun kotona oli vain Vittorian siskot, kaksikko sai olla ihan rauhassa. Hieman kuhertelun puolellehan se meni, eikä River sitten edes kuullut, että joku oli tullut kotiin. Ei oikeastaan kuullut tai tajunnut sitä ennenkuin vasta siinä vaiheessa, kun joku nainen - ilmeisesti Vittorian äiti - oli tullut olohuoneeseen aivan myrskyn merkkinä. River otti kätensä pois Vittorian takaa selkänojalta, pitäen kuitenkin katseensa varsin neutraalina naista katsoessaan. Nainen alkoi mäkättää niin tyttärelleen kuin Riverillekin, eikä River voinut kuin huvittuneena kuunnella ja seurata tilannetta vierestä. "No mitä väliä sillä on, minkä ikäinen mä oon? Mä tiedän kyllä tasan tarkkaan, minkä ikäinen Vittoria on." River naureskeli lopulta, nousten samalla siitä sohvalta ylös. Tosiasiassa Riverillä ei tainnut olla hajuakaan tytön oikeasta iästä, sillä vastoin Riverin oletuksia, Vittoria oli valehdellut ikänsä hänelle.

Vittorian äiti ei tosin rauhoittunut niistä sanoista tippaakaan, komensi vain Vittorian huoneesta pois, halusi ilmeisesti läksyttää Riveriä yksinään. Ihme ja kumma kyllä Vittoria lähti paikalta ja jätti Riverin yksin tuon naisen kanssa. Se ei kuitenkaan Riveriä pelottanut, päinvastoin. Hän suorastaan käveli naista lähemmäksi ja katsoi tätä päästä varpaisiin – kieltämättä myös Vittorian äiti oli varsin kuuma pakkaus, oli suorastaan vaikea uskoa, että naisella oli kolme lasta. "Kuules rouva, eiköhän teidän tyttärenne ole sen ikäinen, että tietää, kenen kanssa kannattaa liikkua ja kenen ei." River sitten totesikin naiselle, kun toinen ei millään malttanut lopettaa sitä raivoamista. "Sun tyttäresi ei ole enää mikään pikkutyttö. Jos hän ei ole minun kanssani, niin eiköhän täältä pian löydy joku oikein hurmaava italiano, joka viihtyy tyttäresi kanssa minuakin paremmin." River ei malttanut olla töksäyttämättä ja sekös naista taisi ärsyttää. River kuitenkin vain nautti tilanteesta – hänestä oli hauska hieman provosoida ihmisiä, varsinkin, kun jotkut ihmiset provosoituivat niin helposti. Toisaalta, tässä tilanteessa oli jotain kummallistakin – vaikka Vittorian äiti huusi hänelle lähes naama punasena, River olisi voinut vaikka vannoa, että heidän välillään kipinöi ainakin hieman. Se, jos mikä tuntui kummalta, kun otti huomioon, että River seurusteli naisen tyttären kanssa.

Kieltämättä River hieman kohotti kulmiaan naisen todetessa, että Vittoria ei ollut sen ikäinen kuin mitä todennäköisesti väitti olevansa. No, olihan Vittoria nuori, ei Riverkään niin idiootti ollut, ettei sitä tosiasiaa olisi tajunnut, mutta ei hän nyt mihinkään pikkutyttöön olisi sekaantunut. Nainen kuitenkin totesi, että tytöllä oli vain seitsemäntoista vuotta. Hetken aikaa Riverkin joutui tekemään töitä sen eteen, ettei olisi näyttänyt aivan puulla päähäm lyödyltä, mutta melko vaikeaa se teki, sillä ei hän oikeasti tiennyt, että tyttö oli ihan niin nuori. Tytön äidille hän ei voinut kuitenkaan näyttää ihmetystään, sillä siitäkös nainen olisi riemastunut. Tosin River saisi muutenkin kiittää onneaan, jos nainen vain antaisi asian olla, eikä keksisi ilmoittaa Riverin ja Vittorian deittailusta esimerkiksi poliisille.. "No, ei 17-vuotias enää mikään pikkutyttö ole, sinun tyttäresi tiesi ihan taatusti, mihin hän on sekaantumassa." River jatkoikin sitten varsin koppavaan sävyyn, niinkuin hänellä nyt muutenkin oli tunnetusti tapana puhua. Nainen ei näyttänyt lainkaan ilahtuneelta, eikä River voinut periaatteessa toista siitä syyttää, mutta tilanne huvitti silti Riveriä niin kovasti. Hän nautti siitä, että sai ihmiset ärsyyntymään tekosillaan ja vaikkei hän nyt itseään minään pahana ihmisenä pitänytkään, muiden provosoiminen hieman kyseenalaissa merkeissä oli hauskaa.

Naisen sanat pelkistä teineistä sai Riverin naurahtamaan huvittuneesti. "Vai että pelkkiä teinejä?" River ei malttanut olla sanomatta ääneen ja lähes huomaamattaan nuorukainen oli astunut askeleen jos toisenkin lähemmäksi naista. "Mun mielestäni sä näytät kyllä kaikelta muulta paitsi teiniltä.. - ja ihan kohteliaisuutena siis, sinuahan voisi luulla sun tyttäriesi siskoksi.." River jatkoi ihan pokkana. Pokkaa Riverillä todellakin riitti, sillä vaikka hetkeä aikaisemmin hän oli heilastellut tuon naisen tytärtä, nyt hän ihan kaikessa rauhassa päättikin hieman kokeilla kepillä näätä ja yrittää Vittorian äitiä. Nainen tuntui menevän siitä hämilleen, joten River antoi itselleen luvan siirtyä vielä hieman lähemmäksi. "Oikeassahan sä tietysti olet, ehkä sinun tyttäresi tosiaan ovat minulle liian nuoria. Mutta sinä taas.. Harvoin tapaa yhtä tyylikästä naista." No, ne sanat taisivat olla liikaa, sillä River sai hetken hiljaisuuden jälkeen varsin kipaan käskyn painua ulos heidän kodistaan. Naisen reaktio nauratti väkisinkin Riveriä hieman, sillä toinen oli ihan taatusti mennyt edes hetkellisesti hämilleen. Se tietysti oli huvittanut Riveriä suuresti, sillä juuri tästä hän nautti - naisten pyörittelystä. Hänet tunnettiin poikamiehenä, hän tykkäsi mennä ja tulla miten huvittaa, eikä hän nähnyt pienessä flirtissä mitään pahaa, päinvastoin. Se vsin piristi päivää kuin päivää. "Okei, okei, mä menen. Mutta kannattaa ihan oikeasti pitää tyttöjäs silmällä, ettei ne ole kohta niiden italian jätkien perässä." River sanoi naurahti, lähtien lopulta maleksimaan talosta pihalle.

Ulos asti River tosiaan pääsi, mutta matka pysähtyi vain vähän matkan päähän talosta, sillä miehen kännykkä piippasi viestin merkiksi. River otti kännykän taskustaan ja huomasi viestin tulleen Vittorialta. Hieman huvittunut hymähdys karkasi Riverin huulilta, mutta hän jäi kuitenkin talon läheisyyteen odottelemaan tyttöä niinkuin tämä oli pyytänyt. Aikansa River saikin toista odotella, ilmeisesti toisen oli pitänyt joko karata kotoa tai yrittää vakuutella äitinsä siitä, että ei lähtenyt juuri Riverin perään. "Ei sitten tullut mieleen kertoa, että sä olet vasta 17?" River huikkasi hieman huvittuneena, kun Vittoria tuli hänen luokseen viimein. River villaisi myös tytön kotitalon suuntaan - vaikka he eivät ihan ulko-oven edessä olleetkaan, Vittorian äiti voisi kyllä huomata heidät ikkunasta. No, se olisi sen ajan murhe sitten. Vittoria näytti hieman nolostuneelta, mutta Riveriä vain huvitti. Ja myös ajatus siitä, että Vittorian äiti voisi nähdä tilanteen, huvitti Riveriä suuresti, eikä hän voinut vastustaa kiusausta provosoida naista hieman lisää. Niimpä mies käveli Vittorian luokse ja kiersi kätensä melko kevyesti tämän ympärille. "Niin suloinen kuin sä oletkin, mä olen ihan oikeasti pulassa, jos me jatketaan tätä suhdetta. Se ln meidän kummankin kannalta parempi, että tää juttu loppuu tähän." River, eikä Vittoria vaikuttanut lainkaan tyytyväiseltä - siitä puheenmäärästä päätellen ei ollut lainkaan epäselvää, että tyttö oli sukua sille äskeiselle naiselle.