member rank Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Jun 29, 2017 0:26:54 GMT 2
Post by kambl on Jun 29, 2017 0:26:54 GMT 2
Fri 30th September 2016, 9:15 pm.Victor Goff's house & streets, Queens OotD
Gates & Kaitlyn @nempire + random MC member
Hitto. Sen jälkeen kun Savagen likka oli käynyt hänen ovella ja antanut uutta infoa viimesimmästä oppitunnista... Tiesikö PJ lapsenlapsestaan yhtä paljon kuin VPJ? Olisi luullut että toisen tytär olisi infonnut jotain kautta, eikä ilmestynyt paikalle teini-ikäisen kanssa. Helvetti jopa hänen poikansa, jolla oli poliisikouluja käyneeseen Rileyhin verrattuna vähemmän aivosoluja, osasi jo nyt sanoa, että olisi tulossa isäksi! Sen sijaan että Gates olisi suoraan mennyt treffeilleen, mies päätti tehdä pienen oikaisun puheenjohtajan kämpän kautta. Vaikka yleensä hän ei valittanut missioistaan joita Victor oli nakittanut hänelle, luottamuksen piti silti perustua tietoon. Hataralla pohjalla olevat käskyt eivät saaneet mitään hyvää aikaa, ja hän oli elänyt siinä uskossa, että Dominic oli tiennyt lapsestaan, mutta pimittänyt tiedon kerhon pomolta.
Ehkä aiemmin nautittu vodka teki tehtävänsä, tai sitten väsymys, mutta hän ei jaksaisi vastaavaa jatkossa. Aiemmin tämä olisikin voinut mennä, sillä sitä koettiin ettei ollut mitään hävittävää, joten mikä tahansa itsemurha-missio kelpasi. Sitten hänen poikansa teki paluun, nyt Cait ja sitten vielä tieto omasta lapsenlapsesta.... Sitä ei vain halunnut enää nakata lusikkaa nurkkaan tyhjän takia. Luojan kiitos kerhossa oli vielä hänen ikäisiään, joiden kanssa pystyi keskustella kuin aikuiset. Kysymys, että pitikö Gabrieliltä kuultu versio paikkaansa, vastaus, seuraavaksi listalla oli kehotus, että jatkossa täysi infoaminen, ennen kuin hän ottaisi tehtävän vastaansa. Riskit piti tietää ennakkoon, eikä todeta vasta myöhemmin, että tässä voisi käydä huonosti. Tosin tähän keskusteluun tuli kylkiäisenä yksi lasillinen alkoholia lisää, mutta se ei haittaisi. Hän oli joka tapauksessa laittanut Caitille matkalla viestiä, että tulisi PJn asunnon lähettyville ja he jatkaisivat siitä muualle.
Goff taisi olla yksi niistä harvoista kerhon sisällä, josta Gates piti. Tietenkin toimintatavat paikoitellen erosivat hänen tavoista, mutta muuten ei ollut mitään valittamista. Hän oli ollut toisen oikeana kätenä miltein vuosikymmenen jo, eikä ajatellut astua sivuun siitä ammatista. Kuka sitä paitsi tämän aseman hoitaisi? Joku Savagen katraasta? Tsk, net. Riitti että sen perheen populaa istui liiaksi neuvoston pöydän ääressä. Sitä ei tarvittu PJn molemmille puolille... Sitä paitsi Goff salli hänelle muutamia etuuksia, mitä tuli ainakin kokelaitten testaamiseen, eikä ollut heittämässä heti pihalle asemasta saati kerhosta, jos pieniä ongelmia tuli vastaan lain nurjalla puolella. PJ ja oma perhe olivat ehdottomasti siinä kategoriassa, minkä vuoksi tekisi mitä vain. Oli aika päättää keskustelu, joten muistutettiin että hän ottaisi yhä tehtäviä vastaan, mutta jos ne vaarantaisivat tapaamisen oman syntymättömän lapsenlapsen kanssa, hän delegoisi ne jollekin toiselle. Lisäksi kiitos paukusta ja toteamus että oli parempi lähtä, ennen kuin Cait kuohitsisi hänet lopullisesti. Miksi kaikkea odottamatonta pitikin käydä juuri silloin, kun koetti pitää aikatauluista kiinni?
Astuessaan ulko-ovesta ulos, vastaan tuli toinen kerhon tunnuksiin sonnustautunut henkilö. Gates ei saanut päähänsäkään toisen nimeä juuri nyt, johtuen väsymyksestä ja alkoholista, mutta jannu näytti peuralta ajovaloissa. Eikö toinen odottanut törmäävänsä häneen? No, kuka olisi odottanut? Pihatiellä ei ollut kuin Victorin pyörä, sillä hän oli tullut julkisilla tänne ja jatkaisi matkaansa jalan. Lisäksi toinen oli pysähtynyt paikoilleen, yhtälailla kuten hän, ja tuntui arpovan jotain. Oliko tervehtiminen nykyään noin vaikeaa? "What? Cat stole your tongue?" Gates mutisi, tuijottaen kerholaista. Kumpa toinen olisikin osoittanut osaavansa puhua, eikä toiminut tekojen pohjalta. Jannu nykäisi taskustaan taittopuukon ja avasi terän. Karambit-mallinen, vai? Nopea yksi viilto riitti tappamaan kenet tahansa. Oli normaalia että kerholaiset kulkivat aseiden kanssa, mutta se, että niillä haastettiin omaa väkeä... Aiempi reaktio, aseen ottaminen esille... Oliko toinen ajatellut yllättää PJn?! Traitor... Miksi juuri kaikista illoista JUURI NYT?! Toisaalta nyt hän oli paikalla, estämässä salamurhan, kun taas muulloin saattaisi käydä köpelömmin. Jannun ilme ei kylläkään kielinyt kovinkaan vakavasta asenteesta, enemmänkin pakko mikä pakko-tyylinen tilanne. "Padla..." Kehäraakki murisi, ennen kuin otti jalkapohjallaan betonikynnyksen reunasta vauhtia ja syöksyi toista päin, kaataen molemmat katuun.
Oliko toinen toisen kerhon leivissä? Inside-piirin missio? Peitekyttä? Kuka tahansa jannu olikaan, hän ei pääsisi viiltämään edes paperiviiltoa Goffiin! Ilman aseitakin hänellä oli ylilyöntiasema aseistettua jannua kohtaan; koko teki tehtävänsä, sekä nykyinen asettelu; hän toisen päällä. Tietenkin vastausten onkiminen olisi vaikeaa, jos hän takoisi tajun pois, mutta kai toinen sentään osasi puhua ilman hampaitaan? Kirjoittaminen oli sitä paitsi keksitty, joten hampaattomuus tuskin haittaisi! Vanhuus, väsymys, alkoholi tai mikä ikinä viime aikoina olikaan vaivannut häntä, tuntui avittavan toista osapuolta, hänen alkaessa väsyä murjomiseen, tai ylipäätään fyysiseen rasitukseen. PJn murhaamista suunnitellut jannu sai tönäistyä hänet helposti päältään, ja pääsi pinkaisemaan karkuun. Gates tosin ei aikonut luovuttaa vielä, vaan kampesi itsensä pystyyn ja lähti juoksemaan toisen perään, kunnes väsähti siihenkin parin metrin jälkeen. Hitto hän oli rapakunnossa! Vaatteetkin tuntuivat liimautuvan ihoa vasten pienestä rehkimisestä. Tuntui suorastaan jo siltä, että hiki puski aiemmin kiinni laitetusta vetoketjuhupparistakin läpi. No, jos jotain ihraa oli muodostunut ihon alle, kai sen oli pakko sulaakin, MUTTA EI NYT! Petturi pääsisi vain pakoon samalla, kun hän hikoilisi kuin porsas sekä puhkui ja puhisi kuin mikäkin höyryveturi. Hitto, hän avaisi hupparin ja painuisi per-
WHAT THE--- Miksi hänen T-paitansa oli punainen? Oikeä kämmen painettiin kangasta vasten, ihon ottaessa väriä myös pintaansa. Paita oli myös useammasta kohtaa rikki, vaikka hän pystyi vannoa että printillinen T-paita oli ehjä ja puhdas kun hän sen puki päälleen. Tuskin sitä matkalla turposi niin pahasti, että kangas repeäisi liitoksistaan!? Hyökkäys, veitsi... väsyminen... Hermostokin alkoi hiljakseen viestiä siitä, ettei kaikki ollut kunnossa. Niinpä tietysti. Selitti miksei hän jaksanut painattaa toisen perässä tälläkin hetkellä, saati miksi hänet tönäistiin pois päältä niin helposti. Hän itse vain oli niin tilanteessa mukana, että jätti huomioimatta muutamia seikkoja... Verta. Punainen aine ei voinut olla mitään muuta, ja hupparissa että paidassa olevat reiät olivat tulleet siitä pirun Karambit veitsestä. Mutta jos vaatteet olivat näin pahassa kunnossa..... Yebet. Tämä ilta ei mennyt lainkaan suunnitelmien mukaisesti. Kroppa ja hermosto tuntuivat ylikuormittuvan viesteistä, olon muuttuessa entistä paskemmaksi koko ajan. Mikälie oikosulkukin iski, katkaisten äkisti kaiken voiman alaruumiiseen, saaden jalat pettämään alta hänen pudotessa katutasoon jälleen. Trakhni moyu zhizn...
|
|
|
Jul 1, 2017 22:27:50 GMT 2
Post by Deleted on Jul 1, 2017 22:27:50 GMT 2
Cait`s outfit Ei se elämä nyt kovin kamalaa ollut ollut vielä ainakaan hänen paluunsa jälkeen. Toki Cait oli sada sydänkohtauksen ensimmäistä kertaa, kun sai kuulla Viktorin menneen ja panneen yhden likan paksuksi. Ja ihan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi tietoa, niin kaksikko aikoi pitää muksun! Hän oli turhaan yrittänyt puhua hieman järkeä kaksikolle, ja eihän hän edes ollut paras esimerkki valintojensa suhteen. Eihän Cait itse ollut edes kovin vanha ollut, kun Viktorin oli saanut joten.... ei hän voisi mennä siitä ainakaan ripittämään kaksikkoa, sillä ei hän halunnut kuitenkaan kuulostaa miltään valittavalta vanhukselta. Tilanne laittoi kuitenkin naisen tajuamaan sen, että hän olisi sille tulevalle lapselle mummu ja se jos mikä oli aiheuttaa Caitille ikäkriisin. Ei hän niin vanha vielä ollut, että sietäisi tuollaista sanaa itsestään! Hän oli hitto soikoon paljon nuorempi kuin Gates ja.... ei hän ei vain hyväksynyt sitä tosiasiaa, että vuodet olivat menneet hänen osaltaan aika nopeasti ohitse. Olihan Viktorkin kuitenkin vanhempi, kuin hän oli ollut silloin kun pojan oli silloin lapsena nähnyt. Onneksi sentään hänen ja Gatesin välit tuntuivat säilyneen... suhteellisen hyvänä kaikesta huolimatta. Mies ei ainakaan kovin paljoa ollut tuntunut muuttuneen, mitä nyt tietenkin ulkonäöllisesti sekä luonteeltaan paljon synkemmäksi. Jotenkin vaaleahiuksisesta silti tuntui, että Gates oli saanut vähän sitä vanhaa asennettaan takaisin, verrattuna siihen millainen toinen oli ollut silloin, kun hän oli varoittamatta ilmestynyt toisen oven taakse. Ehkä hän oli ihan hyvään aikaan tullut takaisin kuvioihin, ettei Gates nyt ihan uppoisi siihen kerhoon, vaikka toinen nyt aika paljon aikaansa kyllä vietti siellä. Onneksi Cait oli tottunut siihen ja hänellä oli omatkin työnsä tehtävänään, joten ainakaan hänen ei tarvinnut kuulua siihen liian takertuvaan naiskastiin, jotka valittivat miehilleen aina, jos nämä eivät ehtineet nähdä tarpeeksi. Jollakin tapaa irlantilaisesta olisi tuntunut jopa oudolta olla Gatesin seurassa paljon, sillä hän oli kuitenkin silloin nuorempana tottunut siihen, ettei mies ollut aina kuvioissa mukana. Onneksi sentään toinen ei ihan kokoaikaa ollut kiven sisässä ollut, mutta aika pitkiä aikoja kuitenkin - ja siinä iässä viikkokin oli tuntunut sietämättömältä, puhumattakaan arjesta pikkuvauvan kanssa. Hänen ja Gatesin välit tuntuivat kuitenkin hitaasti parantuvan, kerta kerralta hän tuntui taas muistavan, miksi olikaan siihen jättiläiseen mennyt sotkeutumaan silloin aikaisemmin ja miksi oli jälleen sotkeutumassa. Ei häntä kaduttanut se päätös, että oli päättänyt uudelleen tutustuttaa itsensä Gatesiin, vaikka olikin silloin tullessaan New Yorkiin ajatellut, ettei olisi halunnut olla tekemisissä kuin poikansa kanssa. Cait oli melkein onnistunut jo lähtemään kotoaan, kun oli saanut viestin Gatesilta, joka ilmoitti heidän tapaamispaikkansa muuttuneen. " Of course...", nainen mumisi ehkä hieman turhautuneenkin oloisena päätyen lopulta lähtemään kohti heidän uutta tapaamispaikkaa. Onneksi hän tiesi kuitenkin, missä nykyinen PJ asusteli, joten hänen ei ollut kovin vaikeaa suunnistaa sinne. Cait oli jäänyt ihan sovitusti odottamaan asunnon läheisyyteen, muttei ollut kuitenkaan mennyt liian lähelle. Eipä hän oikein ollut ihan varma, miksei. Ehkä hän ei halunnut vielä kuitenkaan joutua liikaa keskustelemaan kyseisen henkilön kanssa? Näh, ei se siitä voinut johtua. Cait vilkuili vähän väliä hieman hermostuneenakin jopa kännykkänsä kelloa, sillä vaikka hän tiesi, että Gates oli varmasti jäänyt juomaan muutamat vodkat, niin ei siinä silti näinkään kauaa kuuluisi kulua. Niinpä nainen päätti lähteä koputtamaan ihan sille ovelle, saadakseen raahattua toisen lopulta ulos sieltä kämpästä. Tätä menoa heidän treffinsä kyllä jäisivät väliin ja hän joutuisi vain yrittää taluttaa sitä parimetristä kotiin.... siitä ei kyllä tulisi yhtään mitään mutta yritys sekin. Onni oli näköjään sillä hetkellä hänen puolellaan, sillä Cait osui juuri parahiksi paikalle nähdäkseen Gatesin ja olikin juuri avaamassa suutaan, muttei ehtinytkään kun toinen jo onnistui kaatumaan maahan. Ei vaadittu isoja aivoja, että Cait tuli hyvinkin nopeasti toisen luokse ja polvistui tämän yläpuolelle. " What the-?", Cait oli jo ärähtämässä toiselle, koska tietenkin hän oletti toisen vain juoneen liikaa. Katse oli kuitenkin osunut siihen Gatesin entiseen valkoiseen paitaan, jolloin täysin vaistomaisesti nainen meinasi alkaa tyrehdyttämään sitä verenvuotoa. " What the hell Gates?! Are you trying to get killed?", nainen murahti ja oli onneksi päässyt toteamaan, ettei toinen päätään sentään ollut onnistunut kovin pahasti lyömään.... tai sitten toisella oli vain niin paksu kallo, ettei pienet osumat mitään haitanneet. Cait joutui kuitenkin huomaamaan, ettei hän todellakaan saanut niitä haavoja tyrehdytettyä, joten hänen oli pakko soittaa lopulta paikalle ambulanssi. Harmi vain, että New Yorkin kaltaisessa kaupungissa sitä ei ihan muutamassa minuutissa saisi paikalle. " Hey... talk to me", vaaleahiuksisen oli pakko yrittää pitää Gatesilla edes jonkinlaista ajatustoimintaa päällä, jottei tämä ihan kokonaan menisi tajuttomaksi.
|
|
member rank Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Jul 1, 2017 23:04:24 GMT 2
Post by kambl on Jul 1, 2017 23:04:24 GMT 2
Kuka se jannu edes oli? Prospect ei ainakaan, koska niin monta lätkää ei löytynyt kokelailta. Selässä oli selvät merkit mihin kerhoon kuului.... Mutta miksi kukaan yrittäisi salamurhata PJn?! Hemmetti olisi pitänyt murskata toisen kallo katukivetykseen kun siihen oli mahdollisuus. Tosin motiivit jäisi silloin tietämättömäksi, mutta olisipahan tekijä poissa kuvioista... Eikä päässyt karkuun. Eikä hän taatusti makaisi kadulla selällään tuijottamassa taivasta kohti. Toivottavasti edes Victor oli kuullut tömähdyksen ja vilkaissut tilannetta ikkunasta, jotta edes joku voisi tunnistaa hyökkäystä yrittäneen...
Mikä hitto edes tämä olotila oli? Kroppa ei osannut päättää särkikö vai oliko täysin turta. Verikin maistui suussa.... Am I dying? ....Like this? Ei tämä ollut ensimmäinen kerta kun tuli kättä pidemmästä! ...Puukotettuna oman kerholaisen toimesta. Helvetti, mikä tapa mennä. Ainakin hän täytti tehtävänsä, eikö niin? Pomon suojelu oli hänen työnsä.... Jollei toinen tulisi myöhemmin iskemään uusiksi... Olo oli.. aika... oliko syyskuussa aina näin lämmin iltaisin?
Cait?! Miten- ...Aivan. Se viesti, että piti käydä pomon luona... Tämäkin vielä. Heh, aiemmin jos toinen olisi noin vain ilmestynyt paikalle, sitä olisi voinut luulla että lähtö tuli, koska silloisen idealogian mukaan Cait oli rajan toisella puolella vastassa. "Suka thought he'd jump on boss.... Not on my wat.. Vot der'mo.." Miten tässä tilanteessa pystyi puhua, hengittämään tai multitaskaamaan mitenkään?! Hitto, hänen kellokorttinsa taisi oikeasti olla leimausta vaille valmis... Eto ono... Think fast. Ja juuri kun hän oli kahdelle ihmiselle sanonut, että ottaisi rauhallisemmin.... Puhumattakaan siitä, että oli luvannut sen pojalleen, ja tässä sitä oltiin. "Heh..... Always thought you'd be first..... and net the last.. person to see.... when this happens." Kehäraakki mutisi. Miten pystyi väsyttämään näin paljon? Asento ei tietenkään auttanut yhtään, mutta yleensä sitä sammui omaan sänkyynsä tai sohvalle helpommin, kuin kadulle.
|
|
|
Jul 5, 2017 22:16:00 GMT 2
Post by Deleted on Jul 5, 2017 22:16:00 GMT 2
"Are you really going to talk about it now?", Cait murahti toiselle kun tämä oli selkeästi selittänyt miksi olikaan saanut itsensä siihen tilanteeseen. Olihan vaaleahiuksinen käskenyt toista puhumaan hänelle, mutta silti! Pitikö toisen tuhlata energiaansa tuollaisen kertomiseen? Olisi nyt edes yrittänyt jotakin järkevämpää saada suustaan aikaiseksi. Miehen tuntien se saattoi kuitenkin olla pirun vaikeaa, vielä kun tilanteeseen lisättiin verenhukka niin... mielessään nainen pääsi manaamaan sitä ambulanssin hitautta ja harkitsi jo soittavansa kontakteilleen. Olihan niitä olemassa lekureita, jotka tekivät työtä oikeata summaa vastaan pimeästi. Varmasti hän olisi saanut Gatesin sellaiselle paljon nopeammin, kuin sen pirun ambulanssin edes paikalle!
Cait vilkuili hermostuneena ympärilleen, sillä se ambulanssin tulo tuntui ikuisuudelta. Olihan Cait sen jo aikaisemmin huomannut, että odottavan aika oli pitkä, mutta nyt se tuntui suorastaan ikuisuudelta. Ehkä se johtui ihan puhtaasti siitä, että nainen joutui pelkäämään toisen menettämistä tällä tavalla. "Hey... don`t talk like that...", Cait ei todellakaan halunnut ajatella sitä pahinta vaihtoehtoa, vaikka se tuntui kokoajan vain suuremmalta mahdollisuudelta. Ja missä hitossa se ambulanssikin kuhnasi? Luulisi nyt, että tällaisessa tapauksessa ne tulisivat paljon nopeammin paikalle, eivätkä odottaisi potilaan menettämistä?! Jos nainen olisi edes ollut hieman järkevä, hän olisi ehkä tajunnut ajatella järkevämmin, mutta tällä hetkellä järki tuntui ottaneen hatkat. Cait tosiaan yritti edes jotenkin saada sitä verta tyrehdytettyä, mutta naisesta tuntui että sitä silti tuli Gatesista ulos aivan liikaa. "Everything is...fine ... you`ll be okay", ei Cait tiennyt kummalle tätä toitotti, itselleen vai yrittikö hän kenties valaa Gatesiin edes jonkinlaista uskoa tilannettaan kohtaan. Cait ei kuitenkaan suostunut edes ajattelemaan sitä vaihtoehtoa, että toinen muka menisi ja heittäisi henkensä tässä vaiheessa. Hitto soikoon, hän oli vasta tullut takaisin kuvioihin ja toiselle oli tulossa lapsenlapsi! Aikoiko jättiläinen muka oikeasti jättää hänet yksin sen parkuvan kakaran kanssa niin kuin aikaisemminkin?! Ne kaksi teinivaiheen ylittänyttä kakaraa tuskin pitäisivät sitä muksua itsellään joka ikinen päivä, vaan tunkisivat sen välillä Caitille tai Gatesille ja... ehei, Cait ei päästäisi Gatesia näin helpolla. "You. Are. Not. Going. To. Die. Understand? I`m going to kill you if you do that..." ja Cait oli niin pirun tosissaan. Jos Gates menisi kuolemaan, niin Cait metsästäisi toisen käsiinsä oman kuolemansa jälkeen ja aivan varmana vääntäisi toiselta niskat nurin vaikka omin kätösin siinä vaiheessa.
|
|
member rank Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Jul 5, 2017 23:45:29 GMT 2
Post by kambl on Jul 5, 2017 23:45:29 GMT 2
Ensin pyydettiin jutella ja sitten käskettiin olla hiljaa? Mitä hittoa? Oliko puhumisella loppupeleissä niin paljon arvoa, kun yritettiin pelastaa henkiä? Kliseisesti kaikki aina käskivät olla hiljaa ja säästää voimia, mutta se millä menestyksellä hänen omat lapiokourat ja Cait tyrehdyttivät verenvuotoa... Väistämätön oli edessä. Mutta mitä ihmiset yleensä tekivät tälläisellä hetkellä!? Hänen selviämisensä olisi kyllä suoraan kuin mikäkin ihmeteko, sillä mies tiesi hyvinkin minkälaisella aseella häntä oli haavoitettu. Karambit leikkasi lihaa ja kudosta aivan liian hyvin viiltäessä - hänen sisuksensa olisivat mennyttä. Hitto, jannu tikkasi häntä nopeammin veitsellään kuin näki suutarin kiinnittävän merkkejä liiviin! Ja terä ei ollut suora, kuten normaalissa puukossa.... Lekureilla menisi ikä ja terveys saada koottua tämä palapeli...
"You versus.... Reaper itself....." tuumattiin pienen virneen kera. Irkuille ei pitänyt antaa syytä kostaa, se oli kuin kirjoittamaton sääntö universaalissa ohjekirjassa. Tosin miksi toinen kävisi kuoleman kimppuun, kun todellinen tekijä pääsi pakoon. Mutta silti se ajatus siitä, kumpi korjaisi hänet talteen; Cait vai viikatemies oli aika kutkuttava. Kielikuvaa ei suinkaan auttanut fiilis siitä, kuinka verta pulppusi sisuksissa. Jokainen isku oli osunut - saaden kehäraakin keskikehon näyttämään täysin tohjolta. Oli turha edes elätellä toiveita, että hän nousisi jaloilleen ja olisi jatkamassa tekojaan huomenna. Suolisto, maksa, munuaiset, mitä muuta sillä alueella olikaan... Testamenttia oli aivan liian myöhäistä alkaa laatimaan. "I'd pay to see that... Da...."
"Net.... This ain't first time... when.. mrrrh... defeated.... But last... Smert, da..." Hitto miksi hän oli kömpelö sanoissaan!? Cait oli tuossa, pystyi keskustelemaan konkreettisesti toisen kanssa, jopa myöntämään kaikki ne asiat mitä oli säilönyt pääkopassaan, mutta ei! Sitä silti yritti olla macho ja kaikkivoiva egonsa kanssa. Durak, speak. Net another chance!!! "Nnnngghhgh... Yebet... I.... I just... Der'mo..." Yrittikö hän oikeasti kusettaa jopa itseään nyt, ja leikkiä selviävänsä, jotta tätä keskustelua ei tarvinnut käydä? Hän kuolisi ennen avun saapumista!
"Why this had to happen today...?" Ja nytkö silmätkin kostuivat? Okei, Gatesillä oli kyllä syynsä. Elämä tuntui sujuvan ongelmitta pitkään aikaan; hän ei ollut vankilassa, sekä poika että entinen old lady olivat kuvioissa.... Ja sitten joku vatipää menee ja sotkee kaiken puukottamalla hänet. Olisi edes tehnyt sen kunnolla, ettei tarvitsisi kitua! Ei hän halunnut kuolla näin! Se, miten hän oli kuvitellut sen käyvän, oli oman perheen ympäröimänä vasta sitten kun kroppa päätti, ettei jaksanut enää ylläpitää tätä koneistoa. Utopisesti ajateltu, mutta vitut siitä! "Bez tebya ya ne mogu zhit'.... And now, when you're back.... bol' mne o boli...." Gates vihasi sitä, miten särkyvältä hänen äänensä kuulosti. Ei hän pelännyt kuolemaa, mutta tämä ei kuulunut suunnitelmiin! Kuolla omansa puukottamana, ilman että pääsisi hyvästelemään ainoan lapsensa. Hänestä ei ollut edes kävelemään toisen ovelle!
|
|
|
Jul 24, 2017 19:16:51 GMT 2
Post by Deleted on Jul 24, 2017 19:16:51 GMT 2
Normaalissa tilanteessa Cait olisikin ehkä jaksanut alkaa väittämään miehelle vastaan, mutta juuri nyt hänellä ei todellakaan tuntunut olevan voimia siihen. Hyvä kun hän jaksoi yrittää pitää itsensä koossa, kun yritti olla panikoimatta. Luoja, miten vaikeaa sekin saattoi olla, sillä Caitin olisi tehnyt vain mieli alkaa siinä hysterisoimaan. Se ei koskaan tosin ollut oikein ollut irlantilaisen tyylistä mutta... kaiketi kuka tahansa tuollaisessa tilanteessa menisi ulos luonteestaan. Vaikka joku olisi kuinka rauhallinen perusluonteeltaan, tuskin tämä pystyisi täysin sitä rauhallisuuttaan säilyttämään, mikäli tälle joku läheinen henkilö olisi kuolemaa tekemässä. "Hmph. I believe that", nainen tuhahtikin sillä tuskin Gates jättäisi sitä tilaisuutta mistään hinnasta väliin. Ehkä toinen siinä samalla tulisi huomanneeksi, että hänessä oli yhä edelleen sitä irlantilaisuutta sisukkuutta, kuin aikaisemminkin, mikäli mokomakin venäläinen ei sitä aikaisemmin ollut huomannut.
"Don`t", Cait sihahti, kun toinen selkeästi tuntui uskovan siihen, että menisi kuolemaan saamaansa haavoihin. Hitto soikoon, jos toinen ei jaksaisi edes taistella sitä kuolemaansa vastaan niin kuka siinä sitten pitäisi se työ hoitaa? Oliko Gates tosiaankin laiskistunut näiden vuosien aikana noin paljon? Ei toinen voinut antaa noin helposti periksi. Okei, ehkä siinä nyt oli vähän isompi homma yrittää pysyä tajuissaan ja niin edelleen, mutta ei hän todellakaan halunnut edes antaa itselleen mahdollisuutta ajatella asiaa pahimmalla mahdollisella tavalla. niin kauan, kuin hän pysyisi positiivisena, olisi toivoa - eikö? Ja olihan hän sen pirun ambulanssinkin ehtinyt jo soittamaan paikalle, eihän tässä nyt siis mitkään kovin huonot kortit olleet kädessä. Kyllä se ambulanssi varmasti pian tulisikin ja.... ei helvetti. Siinä vaiheessa kun Gates selkeästi alkoi tunteilemaan, ei kyse voinut olla kovin kaukana lähdöstä. Tämä mies ei todellakaan alkaisi tunteilemaan, ellei tietäisi sen jäävän viimeiseksi teokseen.
"No, you don`t do that...", naisenkin äänestä oli havaittavissa jo pientä säröilyä, sillä ei hän hitto soikoon onnistunut pitämään sitä normaalina. Ei tällaisessa tilanteessa. "Are you really going to do me like before? Leave me alone?", Cait murahti, ehkä se saisi vähän mieheen sitä kestävyyttä vielä... ei toinen voinut oikeasti mennä nyt kuolemaan! Oli hyvin selvää, ettei Cait antaisi toiselle sitä anteeksi. Hän oli jo kerran joutunut kasvattamaan yhden mukulan yksin, luuliko toinen, että hän selviäisi toisesta, joka ei vielä edes ollut hänen? Motivaatio lapsenlapsen kasvattaminen pyöri reilusti miinuksen puolella, joten ei Gates voinut olla niin itsekeskeinen, että karkaisi! Samassa Cait tajusi yhden pienen, mutta varsin mukavan asian: ne ambulanssin sireenit kuuluivat jostakin suunnasta. Ei nainen ollut ihan varma tuliko se nyt vasemmalta vaiko oikealta, edestä vai mistä, mutta jostakin - suhteellisen läheltä ja se nyt oli se pääasia. "Do you hear that?", irkku päätyikin kysymään ja sipaisi pienesti sillä puhtaalla kädellään Gatesin poskea. "You aren´t going anywhere"
|
|
member rank Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Jul 24, 2017 20:44:07 GMT 2
Post by kambl on Jul 24, 2017 20:44:07 GMT 2
Jos henkisesti puntaroitsi tilannetta, hän halusi taistella! Tämä ei ollut SE loppu jonka hän halusi. Plussaa tietty oli, ettei tätä tarvinnut kohdata yksin, mutta tilanteesta puuttui ihmisiä joiden hän tahtoi olevan paikalla! Entisen old ladyn alkaessa vedota menneisiin tahtumiin, että hän hylkäisi taas toisen yksin, teki mieli kysyä oliko toinen tosissaan. Hän ei päättänyt, että joku idiootti koittaisi murhata PJn, mutta joutuisikin tekemisiin hänen kanssa! "Chto za huy.... You think I want this!?" Kehäraakki ärähti, yskäisten heti sanojensa perään. Hemmetin veri kun maistui suussa. Se ei sinänsä ollut mitään uutta, mutta luulisi että kaikki veri valuisi ulos keskikehosta eikä nousisi kurkkua pitkin ylös. Mutta oikeassa toinen oli; sama temppu toistuisi taas... "Ya isportil... Again... I'm really failing as the head... of the family.... da?"Näkyikö valoa tunnelin päässä? Ei. Näkökenttä vain sumentui, silmäluomet alkoivat olla vaikeampia pitää erillään toisistaan ja olo oli kuin olisi valvonut viikon putkeen. Kroppa halusi sammua, vaikka ajatus luistaisi kuinka. Olo oli oikeastaan aika, tuudittava. Elimistö alkoi vapauttamaan omia kemikaalejaan, turruttaen kropan paremmin kuin morfiini saati viina. Jos kuolema oli verrattavissa siihen, että sai pitkän päivän jälkeen painaa päänsä tyynyyn, miksi jengi oli niin peloissaan koko ajatuksesta? Toisaalta miksei, petollisen helppoa tuudittautua tähän ja vaipua ikuiseen uneen. BOR'BA!!! Viktor needs you! Cait... Dorogaya moya... BOR'BA, ty, staryy kusok der'ma!!! But I... I feel... I feel tired. Tired.... Tämä ei ollut hyvä, ehei. Ei missään mittakaavassa! Jos hänen äänensä kestäisi yhtään enempää käyttöä kuin pari hassua sanaa kerralla, hän karjuisi äänihuulensa puhki turhautumisesta. Tai epätoivosta. Mikä tahansa olikaan se ristiriidan ilmaisun tapa, kun pää yritti pitää kiinni edes pienestäkin oljenkorresta ja kroppa petti alta. "You... and boyo..." Gates aloitti, pitäen pienen tauon jotta saisi loputkin sanat ulos kurkusta, ilman että puhe muuttuisi epämääräiseksi murenemisen ja mutinan sekoitukseksi, hukkuen lähestyvien sireenien alle. "You two were.... the best...that happened to me... in my... miserable... life"
Juuri hänen tuuriaan; kaikki olisi korjattavissa, mutta jokin nukkemestari yläkerrassa tai mihin korkeampaan voimaan ikinä uskoisikaan, päätti tempasta maton jalkojen alta. Mitä lujemmaksi sireenit muuttuivat, sitä enemmän hän alkoi menettää otettaan. Ya... proshu pros- proshcheniya.. Oli joten helppoa painaa toinen poski Caitin kehoa vasten, kerta toinen poski oli silitettävänä. Ehkä sydämenlyöntien kuuntelu auttaisi? Net... Hemmetti, hän ei saanut enää sanaakaan suustaan. Ehkä jos hetkeksi räpäyttäisi silmiä, tai sulkisi pariksi sekunniksi, hän voisi seuraavaksi nähdä ambulanssin olevan heidän apuna? Huono idea...
|
|