member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Mar 23, 2018 16:05:38 GMT 2
Post by missie on Mar 23, 2018 16:05:38 GMT 2
Hannah ei voinut kuin naurahtaa huvittuneena Leon huomautukselle. Callihan oli kaukana 16-vuotiaasta, jos Hannah oikein muisti miltä pojat olivat siinä iässä näyttäneet. "He doesn't", hän protestoi hyväntuulisen sävyyn ja kallisti päätään katsellessaan Leoa. "He's just... Not my type", nainen tähdensi, nyökäten ponnekkaasti päällään sanojensa perään, kuin niitä painottaakseen. Ei hän olisi ikinä nähnyt itseään haksahtamassa Colbyyn. Ei siinä pojassa vain ollut samalla tavalla jotain sellaista, mitä Hannah näki Leossa ja Charliessa, jotka ulkonäöllisesti muistuttivat toisiaan hyvinkin paljon.
Hannah ei tarkoittanut mitään pahaa teroittaessaan Leolle miten onnekas mies oli. Kyllä hän tiesi, että joskus oli vaikea nähdä hyviä asioita elämässä, kun kaikki tuntui vaikealta ja raskaalta. Välillä oli ihan hyvä, että joku muistutti niistäkin seikoista, mitä ei itse pystynyt näkemään. "Was it?" Hannah kysyi kulmiaan vähän kohottaen. Kai kaikilla oli samaan aikaan useampikin unelma tai tavoite mielessään. Ja hyvä tietysti niin, sillä ei kaikkia unelmia vain ollut aina mahdollista saavuttaa syystä tai toisesta.
Nainen seurasi levollisesti miten Leo kävi uudestaan hänen viereensä. Se tasapainoitteli oluttölkkiään melkein kadehdittavan hyvin, sillä Hannah olisi samaa yrittäessään onnistunut varmastikin jo läikyttämään puolet sen sisällöstä sängylle. Hiljaisuus ei tuntunut millään tavoin painostavalta, eikä se saanut naista vääntelehtimään paikoillaan kiusaantuneesti, vaan hän silmäili Leoa kaikessa rauhassa. Lopulta mies puhkesi puhumaan. Ei sen sanoissa ollut mitään yllättävää. Olihan Leo aiemminkin puhunut siitä miten se halusi takaisin Kanadaan. Huokaisten Hannah vei oikean kätensä Leon takaraivolle ja kuljetti sen sieltä hellästi sivelemään miehen niskaa. "You miss back home, huh?" Nainen varmisteli. "What stops you from leaving? Can't you get out of your contract?" Hannahin kasvoilla vallitsi ymmärtäväinen ilme. Ei hän ollut todellakaan tuomitsemassa Leoa siitä, vaikka se haluaisi luopua jostain sellaisesta, mistä suurin osa saattoi vain haaveilla. Kaikella oli aikansa ja paikkansa, joskus mitta vain tuli täyteen.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Mar 23, 2018 19:25:12 GMT 2
Post by autopilot on Mar 23, 2018 19:25:12 GMT 2
Hannahilla selvästi oli tyyppi. Leolla ei tainnut olla, jos ei ‘kaunis nainen’ yksinään kelvannut tyypiksi. Etenkin viimeaikoina hän oli jotenkin lakannut välittämästä siitä, että kellä oli vaaleat ja kellä punaiset hiukset, koska mitä väliä sillä muka oli? Seuraa ei edes etsitty pidemmäksi ajaksi, joten riitti, että jonkun kanssa tultiin hetkellisesti toimeen ja niitä kelpasi katsoa. Oli ironista, että samaa aikaa Callihan oli ilmeisesti kovaa vauhtia asettumassa aloilleen sen uuden naisensa kanssa, vaikka ei sitä ehkä itse vielä tajunnutkaan. “What is your type?” Leon oli pakko kysyä blondilta, koska ei hän olisi osannut itseäänkään pistään mihinkään boksiin.
Siinä nainen taisi olla oikeassa, että Leon unelma ei ollut ollut muuttaa Montrealiin ja ruveta rakennusmieheksi. “Could’ve been”, hän kohautti harteitaan, “but you need good grades for it. Did you know that? Who the fuck would’ve thought it’d be easier to get into the NHL.” Omalla koulumenestyksellä olisi pitänyt käydä ihan todellinen tuuri, että oltaisiin päästy yhtään mihinkään jatkokouluun, eikä ilman tutkintoa kai saanut mennä kuin lähinnä siivoamaan.
“Kinda”, Leo myönsi siihen kotiin kaipaamiseen. Hän ei edes tiennyt mistä se kaikki kumpusi, mutta Dallas tuntui vain päivä päivältä ahtaammalta ja kiireisemmältä - kaikelta, mitä kotiseutu ei ollut koskaan ollut. Niin paljon kun koti-ikävä vaivasikin, ei se yksinään kuitenkaan ollut riittävä syy pudottaa kaikkea ja lähteä. Sopimuksesta olisi varmasti päässyt eroon, jos olisi ihan oikeasti halunnut, mutta joukkuetta ei haluttu jättää pulaan edes tämän motivaatiopulan keskellä.
“Seems real permanent”, hän pohti ja kierähti kyljelleen niin, että sai käännettyä kasvonsa kunnolla blondia kohti. Sen sormet haettiin ohimennen omiin. “They always say you gotta have a plan on how to get out. I don’t got one yet”, hän myös lisäsi.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Mar 23, 2018 20:17:43 GMT 2
Post by missie on Mar 23, 2018 20:17:43 GMT 2
Helpoin vastaus Leon kysymykseen olisi tietysti ollut 'you and Charlie', mutta se tuntui ajatuksenakin niin tökeröltä, ettei Hannah edes harkinnut sitä minkäänlaisena vaihtoehtona. Hän räpäytti silmiään vähän hämmentyneenä ja veti syvään henkeä, yrittäen muodostella sanoja mielessään. "Tall and dark, I guess. You know, dark hair and brown eyes", nainen kohautti kevyesti olkiaan. Hannah ei ollut lyhimmästä, mutta ei pisimmästäkään, oli silti mukavaa että mies oli huomattavasti pidempi. Eipähän tarvinnut miettiä kenkävalintaa ainakaan koskaan.
"No, I didn't", Hannah myönsi huolettomasti huuliaan mutristaen. Ei hän ollut koskaan ajatellut, että rakennusalalla olisi tarvinnut erityisen hyviä arvosanoja - tai tietysti, jos halusi päästä tekemään muutakin kuin raatamaan niskalimassa mitättömien, pikkuhommien parissa. "Were your grades really so bad?" Olihan Leon huonosta koulumenestyksestä ollut joskus puhetta, tai lähinnä siitä ettei miestä ollut koulunkäynti juurikaan kiinnostanut. Ei Hannah nähnyt sitä mitenkään pahana asiana. Hän ei ollut itsekään käynyt kouluja high schoolin jälkeen, mikä oli tietysti omille vanhemmille suuri pettymys.
Hannah kääntyi paremmin kyljelleen ja veti polvensa koukkuun, niin etteivät ne roikkuneet sängyn reunan ylitse. "Why?" Nainen kysyi, kun Leo myönsi ikävöivänsä takaisin kotiin, Kanadaan. "Would you move back to Thunder Bay, or?" Jos joku olisi tarjonnut nyt Hannahille mahdollisuutta muuttaa takaisin Saksaan, ei nainen tiennyt olisiko hän enää tarttunut siihen. Yhdysvalloissa oli tukiverkko valmiina, mutta miten ihmeessä hän järjestäisi asiat, jos hän olisi taas omillaan ja yksin? Toki Saksastakin löytyi lukuisia tuttuja, jotka olisivat taatusti tulleet apuun. Siihen luottaminen tuntui kuitenkin pelottavalta.
Leo oli pysynyt melko lailla etäisenä heidän eronsa jälkeen. Se ei jakanut enää samalla tavalla kosketuksia, kuten Hannah teki vanhasta tottumuksesta ja siksi että hänellä nyt vain oli tapana ottaa fyysistä kontaktia. Siksi Hannah silmäilikin miestä vähän kysyvästi, kun se yhtäkkiä kierrähti kyljelleen ja haki hänen sormensa omiinsa. Ei se tuntunut pahalta, vaan oikeastaan aika mukavalta. "Don't rush anything yet. Just take your time. You'll figure it out what you are going to do", Hannah tarjosi väliaikaista ratkaisua siihen tilanteeseen, sillä ei siinä kai auttanut muuta kuin ottaa jonkinlainen tarkastelujakso ja punnita vaihtoehtojaan. "It is not wrong to say that you have had enough, but it's not wrong either to fight in front of something what you have work for", hän vielä muistutti lempeästi.
Hannah veti syvään henkeä, eikä irroittanut vieläkään katsettaan miehen kasvoista. Olo oli jotenkin harvinaisen levollinen, kun he makasivat siinä kasvotusten. Hannah ei edes muistanut milloin viimeksi he olisivat puhuneet asioista sillä tavoin - rauhassa. "I like this. There's no drama, just you and me", nainen hymähti hyväntuulisesti, antaen lempeän hymyn kohota kasvoilleen. "How are you doing otherwise? And I don't mean hockey now, but all. Everything. Generally", hän puristi hiljennyttyään Leon kättä.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Mar 23, 2018 21:31:15 GMT 2
Post by autopilot on Mar 23, 2018 21:31:15 GMT 2
“That’s like… The most generic bullshit anyone could come up with”, Leon oli pakko huomauttaa huvittuneena, kun Hannah ilmoitti, että sen tyyppiä oli ‘pitkä ja tumma’. Kai sekin stereotypia tuli jostain, mutta silti. Toisaalta piti hänkin atleettisista blondeista, eikä sekään tainnut olla se maailman epätavallisin mieltymys, että ehkei siinä kannattanut ruveta ihan heti tuomitsemaan.
Koulu oli ollut murheenkryyni monella tapaa. Osittain tietysti motivaatiopulan vuoksi, mutta myös siksi, ettei hän ihan oikeasti ollut ollut kovin hyvä noin oikeastaan missään muussa kuin urheilussa, joten ei ollut jaksanut yrittääkään. Hannahin kanssa ei oltu koskaan keskusteltu sen suuremmin siitä, että mikä siihen oli johtanut, mutta huonolla tuurilla se pääsisi seuraamaan sitä ihan samaa ongelmaa eturivistä oman lapsensa kohdalla. “Reading’s hard”, mies huokasi siihen, että olivatko hänen arvosanansa oikeasti olleet niin huonoja. Olivat ne. “I was just.. Really bad at school. Eli too”, tuntui tärkeältä alleviivata, että isoveli oli ihan yhtä huono, ihan kun se olisi muka auttanut asiaa.
“I don’t know”, Leo joutui sanomaan siihen koti-ikävään, jonka syitä ei itsekään pystynyt tunnistamaan. Thunder Bayhinkin hän kohautti harteitaan: “maybe. Somewhere in Ontario.” Joku hiljaisempi alue Torontossakin kävisi, vaikka ei todellakaan enää täyttänyt pikkukaupungin vaatimuksia. Sekin tuntui silti erilaiselta kuin Dallas, Pittsburghista tai Bostonista puhumattakaan. Ei miehelläkään ollut enää mitään valtavaa turvaverkkoa kotipuolessa, mutta se ei tuntunut esteeltä.
Se tuntui pätevän nyt kaikkeen elämässä, ettei kannattanut kiirehtiä. Piti vain ottaa aikaa, miettiä ja rauhoittua. Sitä kaikki hokivat. Hannahin sanoille vain hymistiin myöntyvään sävyyn, vaikka ei kaikkea oltukaan valmiita heti allekirjoittamaan. Oli mukavaa, että se viitsi sanoa mitään, oli hän sitten samaa mieltä tai ei. Se puhui itsekin siitä, miten piti siitä draamattomuudesta ja siitä, että vain oltiin. Leo soi sille hymyn, ennen kun sen seuraavan kysymyksen myötä vain käänsi katseensa pois sen kasvoista. “I don’t really got time for anything but hockey”, hän sitten huomautti, “but we’re fine. It’s all good.” Ilmeisesti hän oli nyt sitten me Callihanin kanssa, kun Hannah ei sitä roolia enää näytellyt. Kävi se niinkin.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Mar 23, 2018 22:16:24 GMT 2
Post by missie on Mar 23, 2018 22:16:24 GMT 2
"But it is true. You are tall and dark, so is..." Hannah vaikeni kesken sanojensa ja puraisi aavistuksen kiusaantuneena alahuultaan. Vaistomaisesti hän vilkaisi muualle, mutta katsahti sitten uudestaan Leoa kulmiensa alta ja korjasi sanojaan totemalla: "There's more than just external appearance. If there is no chemistry, nothing works." Hannah kohautti pienesti olkiaan. Tietysti alun kipinä sammui jossain kohtaa, mutta jos sitä ei ollut parisuhteessa missään muodossa, tiesi se yleensä ongelmia.
"It doesn't matter anymore. You have done well", Hannah huomautti. Leo oli onnistunut saavuttamaan itse jotain. Se oli jo hieno meriitti kenelle tahansa. "Let's just hope that our son will be an engineer, a lawyer, or a doctor, or something", hän hymähti kepeään sävyyn. Helpommallahan poika varmasti pääsisi, kun se ei päättäisi seurata vanhempiaan ammattiurheilun pariin. Ehkä itsekin olisi päässyt elämässä vähän helpommalla, mikäli olisi vain jatkanut akateemista taivaltaan.
Oli ihan ymmärrettävää, että mies halusi palata kotikonnuilleen. Se oli käytännössä katsoen asunut koko aikuisikänsä Yhdysvalloissa, joten luultavasti oli vain ajankysymys milloin koti-ikävä yltyisi ylitsepääsemättömäksi."Thunder Bay is nice town", Hannah myötäili lempeästi. Hän oli pitänyt Leon kotikaupungista, kun he olivat vierailleet siellä. Oli hän pitänyt myös miehen lapsuudenkodista, vaikka se erosi merkittävästi niistä maisemista, jossa Hannah oli oman lapsuutensa viettänyt. Nainen oli kuitenkin sukuaan keskimääräistä maanläheisempi, joten luultavasti juuri se tavallinen, normaali ja lämmin koti oli vedonnut häneen.
Hannah ei tiennyt oliko kaikki todella hyvin ja pojat pärjäsivät oikeasti hyvin keskenään, vai sulkeutuiko mies kysymyksen myötä. Nainen koitti sivuuttaa vain tilanteen, sillä hän ei halunnut kehittää turhaa draamaa sillä hetkellä. Ei kun jonkinlainen keskusteluyhteys oli onnistuttu avaamaan taas. "Good. That was all what I wanted to hear", Hannah kuittasi hyväntuulisesti. Hän kosketti hellästi miehen leukaa, ihan vain saadakseen sen katseen takaisin itseensä. "Do you want me to stay? I kinda miss sleeping next to you."
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Mar 26, 2018 14:49:03 GMT 2
Post by autopilot on Mar 26, 2018 14:49:03 GMT 2
Leo ei halunnut tietää, kuka muu oli pitkä ja tumma, joten ei kysynyt. Joskus oli parempi vain antaa joidenkin asioiden mennä ohi ja leikkiä, ettei niitä oltu koskaan sanottu. Hannah puhui perään vain kemiasta ja siitä, että ilman sitä mikään ei toiminut, eikä siinä sitten pelkkä ulkonäkö auttaisi. “Guess so”, hän myönsi siihen itsekin, mutta ei ihan yhtä vakuuttuneena.
Kukaan ei tässä vaiheessa elämää kysellyt vanhoja todistuksia, mutta ei sitä tiennyt, vaikka niinkin joku päivä vielä kävisi. Ehkä sitten, jos oikeasti yrittäisi saada jonkun tavallisen työn tai palata kouluun. NHL-kortin pelaamalla pääsisi varmaan vain niin pitkälle. “Good luck with that”, hän kommentoi siihen, että ehkä lapsesta tulisi julisti tai lääkäri. Tuskin tulisi, kun kumpikaan sen vanhemmista ei ollut viitsinyt käydä kouluja päivääkään ylimääräistä. Kai se kertoi jotain heidän arvoistaan, ja arvot taisivat periytyä aika tehokkaasti.
“It’d be real boring to be a lawyer anyway”, Leo myös päätti. Se kuulosti varmaan paperilla hienommalta kun mitä oikeasti oli. Hänen juristinsa oli ainakin ihan käsittämättömän tylsä ihminen. Sen juttuja ei jaksettu edes kuunnella, joten oli aina ihan käsittämätöntä kidutusta, jos piti käydä jotain satasivuisia sopimuspapereita yhdessä läpi.
Eli ja Leo olivat molemmat sitä tyyppiä, että olisivat varmasti voineet asua kotikaupungissaan koko elämänsä ilman sen suurempia ongelmia. Oli oikeastaan jopa vähän outoa, että juuri he olivat molemmat päätyneet sitten kuitenkin lähtemään maailmalle. “Nothing like home”, Leo mumisi naiselle siihen, miten Thunder Bay oli mukava kaupunki. Olihan se, mutta ennen kaikkea muuta se oli koti.
Arki rullasi Callihanin kanssa ihan mukavasti, eikä käsillä oikeasti ollut mitään sen suurempaa draamaa. “I think he’s found a girl, though. For real”, Leon piti kuitenkin marista, “maybe he’ll trade me in for a new one, you know. That’d suck.” Ei hän nyt oikeasti kokenut asemaansa kovin uhatuksi ja hyvä vain, jos junnu löytäisi jotain järkevää seuraa. Sai sitä silti vähän ihmetellä. Ajatukset siirtyivät nopeasti muualle, kun Hannah sitten yhtäkkiä kysyi, voisiko jäädä yöksi. Sitä katsahdettiin taas hyvin kysyvästi ja aidosti yllättyneenä, koska mitkään yhteiset yöt eivät nyt varsinaisesti enää kuuluneet kuvioon. “Callihan’s probably gonna be back but, uh.. Yeah”, sille luvattiin, vähän epävarmaan sävyyn.
|
|