|
|
Jun 23, 2015 20:46:22 GMT 2
Post by Deleted on Jun 23, 2015 20:46:22 GMT 2
Lauantai 7. helmikuuta 2015, iltaAustin, Bonnie & Tina@ Toronto, Kanada Austin oli kävellyt viimeiset pari päivää kuin tulisilla hiilillä. Parhaansa mukaan hän oli yrittänyt vältellä niin Bonnieta kuin tämän ystävää Sophiaakin, mutta helppoa se ei todellakaan ollut ollut, sillä he jakoivat sen saman hemmetin keikkabussin ja Austin ei tuntunut pääsevän kaksikosta mitenkään eroon. Pari päivää aikaisemmin Austin ja Bonnie olivat päätyneet sänkyyn ja Austin ei todellakaan tiennyt, mitä olisi siitä ajatellut. Hän tiesi varsin hyvin, että heidän tarinansa Tinan kanssa oli jokatapauksessa aikalailla tiensä päässä ja ero olisi varmasti edessä ennemmin tai myöhemmin, mutta se ei lieventänyt sitä syyllisyyden tunnetta juuri millään lailla. Tavallaan Austin ei edes katunut – hänkin oli vain ihminen ja jokainen teki joskus virheitä. Austin oli kuitenkin päättänyt, että vastaavaa virhettä ei saisi tapahtua enää koskaan, mutta Bonnie ei tehnyt asiasta mitenkään kovin helppoa, sillä nainen tuntui olevan koko ajan Austinin lähellä ja mies itse oli varma, että nainen teki sen vain häntä kiusatakseen. Tänään heidän keikkabussinsa oli sitten rantautunut Torontoon. Kyseistä päivää Austin ei todellakaan odottanut, sillä eilen illalla hän oli jutellut Tinan kanssa. Siinä nyt ei sinänsä ollut mitään uutta tai erikoista, mutta se mitä nainen oli sanonut, oli saanut Austinin äärimmäisen hermostuneeksi. Nainen oli kuulemma saanut töistä hieman vapaata ja hän aikoi tulla Torontoon Austinin seuraksi. Austin oli tietysti sen puhelun aikana yrittänyt olla mahdollisimman iloinen, mutta viime yönä oli mennyt lähinnä hermoillessa ja tänä aamuna Austin oli ollut hermostuneempi kuin pitkään aikaan. Hän oli aivan varma, että Tina kuulisi totuuden Bonnielta – jälkeen mainittu ei taatusti pitäisi suutaan kiinni Tinan nähdessään. Jos vaikka Bonnie olisikin jostain kumman syystä hiljaa, Sophia oli myös sellainen riesa, että haluaisi taatusti aiheuttaa hieman draamaa ja kertoisi kaiken. Niin tai näin, Austin oli pulassa. Kuten muinakin iltoina, he olivat jo hyvissä ajoin saapuneet keikkapaikalle. Austin ei pitänyt mistään myöhästelystä ja hän halusi olla paikan päällä ajoissa. Tänään hän olisi kyllä halunnut jättää koko keikan välistä. Hänellä ei ollut aavistustakaan tulisiko Tina paikalle ennen vai jälkeen heidän keikkansa, joten bäkkärillä istuminen oli tänä iltana tavallista hermostuttavampaa. ” Oh shut up, Sophia.” Austin sitten älähti Sophialle jossain vaiheessa, kun nainen oli ilkkumassa, että minkä takia Austin oli niin hermostunut. Hetken Austin kerkesi ajatella, että ehkä Tina tulisikin paikalle vasta keikan jälkeen, mutta pian huoneen oveen koputettiin ja varsin tuttu nainen oli astellut huoneeseen. Austin oli varma, että hän näytti kalpealta kuin lakana ja sen ilmeisesti näkivät muutkin, sillä Austinin vieressä istunut Matt oli jo tönimässä Austinia ylös siitä sohvalta. ” Well go and say hey to your girlfriend.” Matt naureskeli – mies oli saanut kuulla eilen Austinin ja Bonnien väleistä, joten tottakai miestä huvitti tämä tilanne oikein suuresti. ” Hey. I though you come after the show..” Austin sai sanottua pienen naurahduksen kera Tinan luokse mentyään. Hän tietysti halasi tyttöystäväänsä ja suukotti tätä huulillekin, vaikkakin tunsi koko ajan, miten taatusti koko huoneen katse oli heissä kiinni. Tinankin katse oli tuntunut jäävän muihin kiinni ja olipa toinen sitten mennyt kysymään, ketä Bonnie ja Sophia olivat – se kysymys oli tarkoitettu Austinille, joten mies ei voinut kuin toivoa, että kaksikko ymmärtäisi pitää suunsa kiinni. ” Ask Matt – or better not, you don’t want to know..” Austin lähinnä mutisi, toivoen samalla, että joku näkymätön luukku ilmestyisi hänen jalkojensa alle, sillä hän halusi vain sillä hetkellä kadota jonnekin minne tahansa pois tästä tilanteesta.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jun 24, 2015 17:01:12 GMT 2
Post by nepa on Jun 24, 2015 17:01:12 GMT 2
Siitä oli kulunut nyt pari päivää, kun Bonnie oli saanut houkuteltua Austinin kanssaan sänkyyn. Sen päivän jälkeen hän olikin ollut äärimmäisen tyytyväinen itseensä. Hän oli nimittäin yhdessä vaiheessa meinannut jo luovuttaa sen Austinin piirittämisen kanssa, mutta onneksi ei ollut tehnyt niin, kun kova työ jo kantoikin hedelmää. Sen tapahtuman toinen osapuoli ei vaan välttämättä ollut niin iloinen tapahtuneesta. Austin oli itse asiassa suurin piirtein vältellyt Bonnieta. Ehkäpä tytön olisi pitänyt ottaa vinkkiä siitä, mutta sen sijaan Bonnie oli innostunut vain kahta kauheammin seuraamaan Austinia kaikkialle. Hän hiplasi muka vahingossa, puhui vihjailevasti - siis flirttaili. Teki kaikkea sellaista, mikä sai Austinin lähes ärsyyntymään häneen. Bonnien mielestä se oli kuitenkin ihan helvetin hauskaa, ja kieltämättä hän olisi halunnut uusia sen tapahtuneen heidän välillään. Ei Austin nimittäin mikään paska sängyssä ollut ollut. Päinvastoin.
Valitettavasti Bonnie ei ollut pystynyt saamaan Austinia kanssaan sänkyyn toistamiseen, joten hänen oli ollut pakko tyytyä muihin bändin jäseniin. Eräältä Bonnie sitten oli eilen illalla kuullutkin mielenkiintoisen uutisen; Tina, siis Austinin tyttöystävä, oli tulossa mukaan heidän keikalleen. Ei Bonnie oikein aluksi tiennyt, että mitä siitä ajatteli. Toisaalta hän tunsi olonsa hieman jopa mustasukkaiseksi. Se asia oli kuitenkin helppoa unohtaa, kun Bonnie mietti, että pitäisikö Austinin pettämisestä turpansa kiinni vai ei. Kuseenhan hän kertoessaan joutuisi itsekin. Bonnie tuli lopulta siihen tulokseen, että hän vain katsoisi, mihin asiat etenisivät. Bonnie ei koskaan ollut ainakaan karannut konfklikteista, eli tämäkään tilanne ei olisi mitenkään erilainen.
Tänään Bonnie oli sitten saanut koko ajan saanut henkisesti valmistautua siihen, että Tina tulisi paikalle. Oli vain ajan kysymys, että milloin: nainen ei ollut antanut mitään varsinaista aikataulua tulostaan. Bonnie ei siis tiennyt mitä odottaa vielä silloinkaan, kun hän oli jo istuskelemassa bäkkärillä Mattin sylissä ennen varsinaisen keikan alkamista. Bonnie hiveli Mattiä koko ajan mahdollisimman vihjailevasti, vilkuili kyllä aina Austinia silloin tällöin voidakseen saada hänen kanssaan katsekontaktin edes hetkeksi. Se tuntui kuitenkin lähes mahdottomalta kyseisen miehen hermostuneisuuden vuoksi. Siitä Sophia sitten jossain vaiheessa mainitsikin, ja Bonnie naurahti. Austinin mielestä se ei taas vaikuttanut olevan hauskaa. Hauskaa miehen mielestä ei varmaan kyllä ollut sekään, kun oveen koputettiin ja lapsenkasvoinen nainen asteli sisälle. Oliko tämä nyt se kuuluisa Tina? Bonnien kuuluisa bitch face nousi päälle saman tien. Mustasukkaisuuden aalto roihahti Bonnien sisimmässä siinä vaiheessa, kun Austin ja Tina menivät suukottamaan toisiaan. Kuka se haahka luuli oikein olevansa? Ja mitä helvettiä Austin edes näki hänessä? Bonnien oli pakko pyöräyttää silmiään.
Hetkeksi Bonnien ja Tinan katseet osuivat toisiinsa, kun jälkeen mainittu ihmetteli keitä kaksi hänelle tuntematonta ihmistä olivat. Sille Austinin vastaukselle Bonnie naurahti mahdollisimman ivallisesti, nousi sitten ylös. Oikoi hieman päällään olevaa toppiaan ja asteli sitten alemmas. "Oh I think she does want to know", Bonnie vilkaisi Austinia, ennen kuin käveli siihen Tinan eteen. Hieman hän mittaili Tinaa katseellaan, ennen kuin loi huulilleen mahdollisimman vittumaisen hymyn. "My name is Bonnie and that girl over there is my friend Sophia", Bonnie kertoi. Vilkaisi Austinia, joka näytti siltä, että tiesi tasan tarkkaan mitä oli tulossa. "You're obviously Tina. I'd like to say that Austin has talked a lot about you but he really hasn't. Sorry." Bonnie mutristi huuliaan muka pahoillaan, kallisti vähän päätään. "Your boyfriend has been too busy doing other stuff. Am I right, Austin?" Bonnie käänsi katseensa Austiniin toista kulmaansa kohottaen.
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jun 25, 2015 10:42:01 GMT 2
Post by jenni on Jun 25, 2015 10:42:01 GMT 2
Kolme vapaapäivää. Ne Tina olikin ansainnut, sillä takana oli reilun viikon mittainen puurtamisen jakso töissä, sillä viikko oli sisältänyt niin levy-yhtiön uusien verkkosivujen lanseerauksen kuin muun muassa pienet messuntapaisetkin erikoispäivät. Oli ollut varsin viisas päätös käyttää muutama ansaittu lomapäivä tähän saumaan. Ja mikä olisikaan ollut parempi tapa viettää lomaa, kuin lähteä pienelle Kanadan-matkalle katsomaan oman poikaystävän keikkaa? Austin oli tosiaan parasta aikaa Torontossa keikkailemassa bändinsä kanssa. Siitä oli melko kauan, kun Tina viimeksi oli käynyt Kanadan puolella. Sinänsä matka Toronton ei ollut lainkaan pitkä, ottaen huomioon, kuinka hänen viimeisin reissunsa kyseiseen maahan oli suuntautunut peräti Vancouveriin asti. Tina oli kuitenkin saanut ostettua lentolippunsa vasta myöhäiselle iltapäivälle, joten kun lentokoneen pyörät viimein tömähtivät Kanadan puolella maahan, hänelle tuli hieman kiire napata taksinsa ja päästä hotellille. Hotelliyöpyminen oli tuntunut viisaimmalta ajatukselta, sillä vaikka Austin ja bändin muut pojat olivatkin varsin mukavaa seuraa, arveli Tina kuitenkin haluavansa illan päätteeksi mennä rauhassa nukkumaan. Sitä paitsi Austin ja muut jatkaisivat taatusti jatkoilleen keikan jälkeen.
Illan jo hämärryttyä Toronton ylle, Tina nappasi hotellin edestä itselleen taksin ja kiiti sen kyydissä keikkapaikalle. Hän oli kaavaillut saapumisensa pieneksi yllätykseksi, sillä ei ollut kertonut Austinille, ilmestyisikö ennen vai jälkeen keikan paikalle. Okei, ei hän ollut ollut siitä aivan varma itsekään aluksi, mutta lopulta hän ei ollut vain tohtinut enää häiritä poikaystävänsä keikalle valmistautumista, kun ihan hyvin osasi itsekin paikalle. Keikkapaikka löytyikin varsin nopeasti, ja Tina pyysi jotakuta portsaria ohjaamaan hänet takahuoneen ovelle – joutui kyllä näyttämään työpaikkansa henkilökorttia, sillä tuudittautui tällaisissa tilanteissa mieluummin Silencen levy-yhtiön edustukseen kuin bändin keulahahmon tyttöystävän titteliin. Sitä paitsi he pitivät Austinin kanssa sen verran matalaa profiilia julkisuudessa suhteestaan, että todennäköisesti portsari olisi nauranut hänet ulos koko maasta, jos hän olisi piipittänyt olevansa solistin tyttöystävä ja näin ollen haluavansa sisälle. Rise Recordsin kortti oli kuitenkin varsin toimiva kapistus, joten pian Tina huomasi jo olevansa sisällä ja koputtelevansa takahuoneen oveen.
Huoneessa oli melko paljon porukkaa: Austin, tietenkin, sekä bändin muut pojat. Miesten lisäksi Tina pisti merkille myös kaksi hieman nuoremmilta näyttävää naista. Ei vaan, tyttöjä he olivat vielä selvästi. Ilmeisesti pienen epävarmuustuokion jälkeen Tina sai poikaystävänsäkin luokseen, ja he halasivat, jopa vaihtoivat kevyen suukonkin keskenään. Tietysti se oli hieman jäykähköä, vaikka he olivatkin seurustelleet jo pidemmän aikaa. Tina ei kuitenkaan kovin paljon halunnut näyttää hellyydenosoituksia julkisella paikalla. Ei sillä, että olisi ujostellut sellaista, se vain... Se ei vain tuntunut niin luontevalta. Hän piti mieluusti parisuhteensa näkyvissä, mutta kuitenkin piilossa ja oman kodin seinien sisäpuolella. Tai, no, tässä tapauksessa omansa ja Austinin kotien seinien sisäpuolella. ”Yeah, sorry about that. I wasn't sure when I come. But then I thought I could wish you luck if I come before the show. As if you guys need any luck, you'll rock anyway”, Tina höpisi pienen naurahduksen kera, kunnes hän käänsi katseensa muihin ja irrottautui paremmin Austinista.
”Um.. Who are they?” brunette kysäisi hieman hiljaisemmalla äänellä, kun ei kohteliaisuuttaan sentään viitsinyt kovaan ääneen kailottaa ja osoitella nuorempia naishenkilöitä huoneessa. Austinilta vastausta ei kuitenkaan herunut, ja sillekin vastaukselle Tina kurtisti kulmiaan. Ilmeisesti toisella niistä tytöistä oli kuitenkin vastaukset valmiina hihassaan, sillä lyhyempi tytöistä astelikin pian jo Tinan luo. Tai no, eihän toinen Tinan näkökulmasta lyhyt ollut – toinen taisi itse asiassa olla jopa hieman häntä pidempi. Bonnie, Sophia. Tina vilkaisi Sophiaksi kutsutun tytön suuntaan pikaisesti, kunnes käänsi katseensa takaisin Bonnieksi itsensä esitelleeseen. Ei kerennyt itse esittäytymään, sillä tyttö kertoi jo tietävänsä hänen nimensä. Selitti jotakin pahoillaan olemisesta siitä, kun ei ollut kuullut Austinin puhuvan tyttöystävästään paljonkaan. Kertoi joistakin muista kiireistä. Tina vilkaisi Austiniakin sen kysymyksen myötä. ”That's okay... We don't talk much about us...” Tina mutisi hieman hämillään Bonnielle, yritti olla mahdollisimman kohtelias vaikka huomasi kyllä, että kyseisessä tytössä oli jotakin pirun ärsyttävää. Hänen oma luonteensa vain kielsi vastaamasta tytön kommentteihin samalla mitalla.
Pian Matt oli jo tarjoamassa Tinallekin olutpulloa, jonka oli ilmeisesti kaivanut esiin huoneen nurkassa olevasta pienestä jääkaapista. Tina kiitti ottaessaan pullon vastaan ja istuutui samalle sohvalle Austinin ja kolmannen bändin jäsenen kanssa, sai istuutuessaan myös pullonavaajan haltuunsa. ”When are you going to the stage?” Tina uteli lähinnä Austinilta, mutta rupatteli kuitenkin siinä sivussa muillekin pojille, kun nämä jotain hänelle höpisivät. Maistoi välillä oluestaankin, joka kieltämättä viileänä tuntui varsin maukkaalta lyhyenkin lennon ja hotellille majoittumisen jälkeen. Välillä Tina huomasi, kuinka Bonnieksi itsensä esitellyt katseli häntä jokseenkin häijysti, mutta pyrki antamaan asian olla. Mikä lie oli tämänkin ongelma, ei Tinaa oikeastaan se edes kiinnostanut.
|
|
|
|
Jul 10, 2015 15:15:29 GMT 2
Post by Deleted on Jul 10, 2015 15:15:29 GMT 2
Tottakai Bonnien piti päästä esittäytymään ihan itse Tinalle ja menipä tyttö myös puhelemaan siitä, miten Austin ei ollut paljoa tyttöystävästään puhunut ja että miehellä oli ollut muita kiireitä. Austin tuijotti Bonnieta taatusti säikähtäneen näköisenä, sillä hän oli aivan varma, että nyt Bonnie kertoisi koko totuuden Tinalle. Jälkimmäisenä mainittu ei onneksi kamalasti tuntunut Bonniesta välittävän ja Bonniekin ymmärsi pitää suunsa kiinni. Austin oli jo istuutunut takaisin sohvalle ja pian hän sanoi myös Tinan viereensä. Austin vei toisen kätensä mahdollisimman rennosti Tinan ympärille. Parhaansa mukaan hän yritti olla rentona, mutta oikeasti häntä jännitti ja ahdisti ihan uskomattoman paljon. Bonniekin tuijotti Tinaa niin vittuuntuneen näköisenä, että Austin voi lähes fyysisesti pahoin kun vain ajattelikin, mitä tämä ilta vielä toisi tullessaan.
Austinin korvien ohi meni täysin se Tinan kysymys ja nainen joutui toistamaan sen ennenkuin Austin edes tajusi, että hänelle puhuttiin. "Im sorry, what?" Austinin oli pakko kysyä niin että Tina joutui toistamaan kysymyksensä vielä kerran. "In.. 25 minutes." Austin sanoi, vilkaistuaan nopeasti seinällä näkyvää kelloa. Matt katsoi Austinia jokseenkin kysyvänä, sillä kaipa mies sitten näytti niin poissaolevalta, että muitakin alkoi ihmetyttää. Kerkesipä Matt kysyä sitäkin, oliko Austin ihan kunnossa. "Yeah yeah, Im fine." mies itse vain nyökkäili päätään. Mahtoi Bonnie olla tyytyväinen, että oli jälleen kerran saanut Austinin vähintään hermoraunioksi! Kello meni kovaa vauhtia eteenpäin ja varsin pian Silencen piti alkaa valmistautua lavalle lähtöön. Austinia hirvitti jättää Tina ja Bonnie keskenään, mutta minkäs teit, ei hän voinut Tinaa lavallekaan raahata Bonnielta ja tämän suurelta suulta turvaan.
Vaikka takahuoneen tapahtumat painoivatkin Austinin mieltä, hän ei antanut sen vaikuttaa itse keikkaan vaan keikka meni yhtä hyvin kuin ennenkin. Austin nautti olostaan lavalla yleisön edessä ja yleisökin tuntui olevan täysin sekaisin Silencen takia. Joka kerta esiintyessään Austin nautti siitä vain enemmän ja nämä olivat niitä hetkiä, jolloin hän osasi olla harvinaisen kiitollinen siitä, mitä he olivat bändinä saavuttaneet. Lopulta keikka oli sitten ohi ja miehet lähtivät takaisin takahuoneeseen. Muut bändin miehet lähtivät ulos tupakalle, mutta Austin jäi sisälle huomattuaan, miten niin Bonnie kuin Tinakin häntä katsoivat. Hetken Austin oli varma, että Tina oli kuullut totuuden, mutta sen sijaan Bonnie ilmoitti, että Austinilla olisi varmaan jotain kerrottavaa tyttöystävälleen. "Bonnie, this is not the right moment.." Austin yritti hieman hiljaisemmalla äänellä, mutta tietenkään häntä ei kuunneltu. Sen sijaan Bonnie ilmoitti, että jos Austin ei kertoisi niin hän kertoisi. Se toteamus sai Austinin jälleen täysin paniikkiin.
Tina olisi taatusti ollut aivan idiootti, jos ei olisi jo tajunnut tapahtunutta, mutta kysyipä toinen silti, mistä Austinin piti kertoa hänelle. Austin yritti vielä vilkaista Bonnieta, mutta tajusi sitten lopulta, että totuuden oli pakko tulla ilmi. Niimpä mies huokaisi pienesti. "Come." Austin sanoi Tinalle ja nykäisi naisen hieman sivummalle mukaansa. Huoneesta he eivät voineet poistua, sillä mistä he muka olisivat löytäneet sellaisen tilan, jossa olisivat voineet olla kahdestaan? "Tina, I.. You know that I love you, dont you?" Austin aloitti, tosin hieman epävarmana - oli itseasiassa ihan helvetin hyvä kysymys, että rakastivatko he kaksi toisiaan enää ihan oikeasti? "I.. I have slept with Bonnie." Austin sitten sanoi, pystymättä kunnolla edes katsomaan Tinaa - hän ei vain pystynyt katsomaan, millaisen pettymyksen oli tyttöystävälleen aiheuttanut. "I cant sat how sorry I am, I never meant to hurt you." Austin vielä jatkoim vaikka tiesikin, että hän luetteli vain kliseitä, jotka tuskin auttaisivat Tinaa täsdä asiassa yhtään millään tavalla.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jul 15, 2015 20:06:04 GMT 2
Post by nepa on Jul 15, 2015 20:06:04 GMT 2
Tinalla ei todellakaan ollut mitään tietoa siitä mitä Austin oli tehnyt. Bonnie vilkaisikin Austinia lähes voitokkaana siinä seisoskellessaan. Ai että, miten Bonnie rakastikaan tälläistä vallan tunnetta! Hän olisi milloin tahansa voinut mennä möläyttämään Tinalle, miten asiat oikeasti olivatkaan, mutta toisaalta hän ei halunnut tehdä niin. Bonnie ei nimittäin halunnut satuttaa Austinia. Äärimmäisen itsekkäänä henkilönä Bonnie kyllä halusi, että kyseinen asia tulisi ilmoille jo tänään. Tina saisi tietää totuuden rakkaasta poikaystävästään, ja sen jälkeen he eivät enää olisikaan yhdessä. Oletettavasti. Bonnie ei tiennyt, että olisiko Tina sitä tyyppiä, joka voisi antaa moiset asiat anteeksi tuosta vain. Bonnie voisi. Helposti.
25 minuutin kuluttua Austin ja pojat kuulemma menisivät lavalle. Sinä aikana Bonnie oli päässyt istuskelemaan takaisin Mattin syliin, joskin sinä aikana hän vilkuili tappavasti Tinaa. Austiniin hän taas loi flirttailevia katseita aina silloin tällöin, halusi oikein muistuttaa, että tästä kyseinen jätkä jäi paitsi. Bonnie nimittäin tiesi olevansa kaikessa seksiin liittyvässä erittäin hyvä. Austin ei vaan osannut arvostaa sitä. Tai sitten osasi, mutta oli niin velvollisuuksien pauloissa, ettei pystynyt nauttimaan siitä. Sellaisena Bonnie nimittäin Tinan näki. Austinin velvollisuutena. Tina vaikutti niin tylsältä ihmiseltä, että Austin ei varmasti jaksanut tämän seuraa. Kyllä Bonnie nimittäin näki Austinista, että tämä tahtoi joskus vähän actioniakin elämäänsä, vaikka rauhallinen olikin. Kukapa siis olisikaan parempi tuomaan moista hänen elämäänsä kuin Bonnie, joka sekoitti paikkoja missä ikinä olikaan? Tylsästä Bonnie oli kaukana, ja hyvä niin.
Bonnien oli pakko nousta pois Mattin sylistä sitten, kun pojat valmistautuivat lähtemään lavalle. "Good luck", tyttö sitten vielä toivotti Mattille mitä kyseenalaisimpaan sävyyn. Käsi kävi kyseisen miehen alapäässä muutamaankin otteeseen, eikä hän todellakaan arastellut sen heidän jakamansa suudelman aikana. Sen tapahtuman jälkeen Bonnie sitten käänsi katseensa Tinaan, kohotti vähän päätään korkeammalle koppavana. Pian kuitenkin antoi poikien mennä menojaan. Niinpä hän ja Tina jäivät sinne takahuoneeseen keskenään. "How long have you two been together?" Bonnie sitten avasi saman tien suunsa. Oli kyllä ensin ottanut pöydältä kaljatölkin käteensä ja joi siitä hieman vastausta odotellessaan. "That's a long time. A really long time.. In that time you could get tired to each other", Bonnie vittuili. "Austin is an amazing guy, isn't he? Full of life and we've been starting to get along quite well, actually", Bonnie vihjaili vittumaisesti. Ei häntä todellakaan haitannut antaa itsestään niin lapsellinen kuva.
Sen heidän välisen keskustelun jälkeen Bonnie oli sitten loppujen lopuksi niin täynnä mustasukkaisuutta, että hän ei enää odottaisi hetkeäkään. Kun Austin siis palasi takaisin, käänsi Bonnie heti merkitsevän katseen tämän suuntaan. "You have something to tell to your girlfriend, don't you?" Bonnie sitten murahti. "Your boyfriend hasn't been as good as he seems lately", Bonnie sitten vilkaisi Tinaa silmäänsä vinkaten. Austin tietenkin alkoi heti arastella aihetta, mutta sehän ei Bonnielle kävisi. "If you don't tell her, I will." Se taisi sitten saada Austinin lopulta avaamaan suunsa. Se rakastamisen sanominen ääneen kyllä satutti Bonnieta, vaikka hän ei sitä näyttänytkään. Sitä paitsi, kun Austin oli saanut asiansa sanottua, tunsi Bonnie vain ylpeyttä ja tyytyväisyyttä. Sairastahan se oli, mutta silti. Bonnie käänsi katseensa Tinaan, joi sitten loput kädessään olevasta kaljatölkistä ja laski sen pöydälle. Mitäköhän Tina tähän mahtaisikaan sanoa..
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jul 20, 2015 20:26:25 GMT 2
Post by jenni on Jul 20, 2015 20:26:25 GMT 2
Alta puolen tunnin kuluessa pojat olivat siis menossa lavalle. Tina nyökkäsi ymmärtäväisesti Austinille ja siemaili sitten taas välillä oluestaan. Hän oli kiusallisen tietoinen Bonnien ilkeämielisistä katseista, mutta yritti parhaansa mukaan olla välittämättä niistä. Tinasta tuntuikin hieman – tai, rehellisesti sanoen aika paljonkin – epämiellyttävältä jäädä takahuoneen puolelle Bonnien seuraan, kun Austin paineli bändin muiden poikien kanssa vetämään keikkaansa. Toki hän oli sitä ennen toivottanut hymyssäsuin hyvää keikkaa poikaystävälleen ja muillekin kundeille, vaikka tunsi siitäkin saavansa Bonnien myrkyllisiä katseita osakseen. Onneksi siinä vaiheessa tuo outo tyttö tajusi vain lähettää niitä tulikivenkatkuisia katseitaan häneen. Sitäpaitsi Bonnie oli tsemppaamassa Matt-nimistä bändiläistä. Tina vilkaisi juuri parahiksi näiden suuntaan, kun Bonnien käsi kävi kouraisemassa kyseenalaisia paikkoja kyseisen miehen vartalossa. Tina ummisti silmänsä ja käännähti vielä viimeisen kerran Austinin puoleen ennen kuin bändi sitten häipyi takahuoneesta palkitsemaan faniensa pitkän odotuksen.
Sophiakin oli hipsinyt katselemaan keikkaa lavan reunamilta käsin, kaikkien kaiuttimien ja vahvistimien seasta. Tina vilkaisi Bonnieta heidän jäätyään kahden kesken takahuoneeseen, eikä olisi voinut tuntea oloaan epämiellyttävämmäksi. Hän istuutui takaisin sohvalle ja siemaisi hieman oluttölkistään. ”Um... About three years?” Tina vastasi hieman hapuilevaisesti, kun Bonnie oli esittänyt kysymyksensä. Kettuili kyllä sitten oikein olan takaa takaisin hänen vastauksensa kuultuaan. Ei Tina edes ehtinyt vastaamaan niihin kyllästymismietintöihin mitään. Mitä sellaiseen edes olisi pitänyt vastata? Ei, eivät he olleet kyllästyneitä toisiinsa? No, kyllähän siinä jo hieman toisen naama ärsytti? Ei Tina ollut edes ajatellut sellaisia asioita, no, ei varmaankaan, koska ei kokenut mitään sellaisia tuntemuksia Austinia kohtaan.
”Yeah. He is.” Tinan vastaukset olivat pirun lyhyitä, mutta hän ei tosiaankaan tiennyt, mitä olisi vastaillut noihin Bonnien omituisiin juttuihin. Toki hän oli kova puhumaan ja verbaalisesti nokkela tietyissä tilanteissa, mutta toisaalta hän suosi myös sanojensa ajattelua ennen niiden sylkemistä ulos suustaan. Ilmeisesti Bonnie oli varsin erilainen siinä suhteessa. Loppuajan ennen keikan päättymistä he olivat lähinnä hiljaa, mutta heti kun Austin ja muut kundit paukkasivat takaisin takahuoneen puolelle, oli Bonnie heittänyt kysymyksensä tälle. Tina käänsi katseensa kummissaan Austiniin, ja kun mies tuntui menevän aivan poissa tolaltaan siinä vaiheessa, Tinan epäilykset heräsivät. Hän katsahti maireanoloista Bonnieta, sitten taas Austinia. Jälkimmäisenä mainittu oli jo vetäisemässä häntä sivummalle. ”No, no...” Tina aloitti ja vei kätensä suunsa eteen. Hän luuli jo arvelevansa, mitä toinen aikoisi pian kertoa. Ei se voinut olla mitään muuta. ”Don't say it”, Tina lähes aneli, kunnes viimein Austin päästi totuuden ulos suustaan. I have slept with Bonnie. Tina tuijotti ilmeettömänä Austinia, hänen silmiään kirveli ja kyyneleet olivat tekemässä tuloaan.
Tina käänsi katseensa ohi Austinin, kauempana heitä ilkeämielisesti tuijottelevaan Bonnieen ja katsoi tätä hetken aikaa ilmekään värähtämättä. Aivoissaan hän yritti prosessoida juuri kuulemaansa, johon oli jo viimeisimpien minuuttien aikana joutunut valmistautumaan. Tyhmähän hän olisi ollut, jos ei olisi osannut jo ennen varsinaista totuutta arvata jutun juonta. ”But how? How could you do that? She's... She's so young!” Tinalta pääsi epäuskoinen ulvahdus suoraan sanoen. Hän ei osannut sanoa Bonnien ikää tarkalleen. Toinen näytti niin vanhalta, mutta toisaalta vaikutti niin nuorelta, saattoi olla kyllä 18-vuotias, mutta ei ainakaan piiruakaan yli 21. ”I don't know you anymore”, Tinan ääni värisi ja hän tempaisi kätensä kauemmas, kun Austin oli koskettamassa sitä.
|
|
|
|
Jul 22, 2015 16:03:40 GMT 2
Post by Deleted on Jul 22, 2015 16:03:40 GMT 2
Austinin olo oli harvinaisen orpo. Hän ei tiennyt, mihin olisi katsonut, mitä olisi sanonut, miten olisi ylipäätänsä edes ollut. Hän ei ollut koskaan tehnyt mitään pahaa kenellekään, vaikka hän oli tehnyt kaikkea typerää, kuten kokeillut huumeita, ei hän ollut koskaan tehnyt pahaa muille ja nyt hän sitten joutui kertomaan pitkäaikaiselle tyttöystävälleen, että oli pettänyt tätä. Tina oli tietysti järkyttynyt, ei edes sanonut mitään. Austinkin lähinnä riiputti päätään ja mietti, että mikä helvetti häneen oli mennyt. Ei hän tästä ketään muuta voinut syyttää, eikä hän edes niin yrittänyt tehdä. Vaikka Bonnie olikin ollut hänen kimpussaan koko ajan, Austinin olisi pitänyt osata sanoa ei. Vaan kun ei ollut osannut.
Tinakin alkoi sitten viimein puhua. Kyseli tietysti, miten Austin oli voinut tehdä hänelle niin, mutta miehellä ei ollut siihen minkäänlaista vastausta. "I.. I dont know.. Im so sorry, I never meant to hurt you." Austin tiesi toistelevansa itseään, mutta ei hän osannut mitään muutakaan sanoa. Tinalla oli tietysi pointtinsa siinäkin, että Bonnie oli todella nuori. Ei Austin toisen ikää tarkalleen tiennyt, mutta olihan toinen nyt sentään täysi-ikäinen. Selvästi kuitenkin Austinia ja Tinaa nuorempi, sitä Austin ei yrittänyt edes kiistää. Austin yritti varovasti koskettaa Tinaa kädestä, mutta toinen vain riuhtaisi kätensä pois. "Tina, Im so sorry." Austin vielä yritti, mutta ne sanat taisivat mennä kuuroille korville, sillä mitäpä moista hyödytti toistella. Tina ei varmasti antaisi tälläistä anteeksi, joten voisi lähes suoraan sanoa, että heidän suhteensa oli nyt tässä.
Kaiken sen sähläyksen keskellä Austinin katse osui Bonnieen, joka virnuili hieman kauempana selvästi tyytyväisenä tai vähintäänkin vahingon iloisena, ehkä kumpanakin. "You think this is funny?" Austin aloitti suhteellisen rauhallisesti, mutta häntä alkoi ärsyttää koko ajan enemmän. Hemmetin Matt, kun oli edes raahannut Bonnien ja Sophian heidän mukaansa! Ja hemmetti, kun Austin oli mennyt silloin kuukausia sitten auttamaan Bonnieta, hänen olisi pitänyt selvästikin jättää moinen idiootti oman onnensa nojaan. Bonnie olisi taatusti antanut hänen olla rauhassa, jos sitä aiempaa välikohtausta ei olisi tapahtunut.
"Seriously Bonnie, I hope you are so fucking happy right now!" Austin sitten lopulta ärähti. Turhaa kai hän Bonnielle ärisi, sillä itsepähän hän oli päätöksen siitä pettämisestä tehnyt, mutta hänen piti saada sillä hetkellä purkaa se vihansa edes johonkin ja siihen Bonnie oli paras kohde.
|
|
