Post by Deleted on Jan 24, 2016 17:33:15 GMT 2
thursday, 4th of february in 2016
@the bandit queen
riley & vladimir
julle !
vladilla päällä valkoinen kauluspaita + tummat farkut
@the bandit queen
riley & vladimir
julle !
vladilla päällä valkoinen kauluspaita + tummat farkut
Hopeanharmaan Porsche Panameran moottori ärähti Manhattanilaisen omakotitalon pihassa ja ratin takana istuva venäläismies nosti vielä kätensä vilkuttaakseen pihalla seisoskelevalle nelivuotiaalle pojalle. Mikhail vilkutti takaisin ja sai Vladin kasvoilla käymään hymyn. Hulppean pihan keskellä pojan vieressä seisova Allison vetäisi Mishan ranteesta mukaansa sisälle ja Vladimir hymähti itsekseen, ennen kuin käänsi autonsa kohti ajotietä. Misha oli ollut pari päivää hänen luonaan toisella puolella Manhattania, mikä sekin oli rakkaan vaimon ilmeestä päätellen näemmä ihan liian kauan. Ei Vladilla toki ollut aikaa lapselleen samalla tavalla kuin Allisonilla oli, mutta sitäkin suuremalla syyllä ne satunnaiset vapaapäivät Mikhailin kanssa olivat tärkeitä. Ally ei toki sitä tajunnut tai ehkä tajusikin, kunhan vaan tahtoi olla vittumainen ämmä. Eikä Vladimiria edes niin paljon ärsyttänyt tuo kyseinen nainen, vaan kaikkein eniten ärsytti se, että Allisonin oletettava uusi miesystävä vietti todennäköisesti enemmän aikaa Mikhailin kanssa kuin Vlad itse. Ja siltikin Ally jaksoi olla nihkeä ja heittäytyä hankalaksi kun Mishan oli vuoro olla isällään. So fucking annoying. Eikä Vlad ollut ihminen, joka antoi kenenkään hyppiä silmille, ei myöskään tulevan ex-vaimon, mutta Mikhail hillitsi häntä suurelti. Allisonin kansa tultiin toimeen pääsääntöisesti pojan takia.
Isän rooli väistyi hyvin nopeasti bisnesminän tieltä kun auton keula käännettiin kohti Bandit Queenia. Sellainen roolin vaihtaminen ei ollut osoittautunut ongelmalliseksi, vaikkei Vladimir ollutkaan mikään lainkuuliainen tapaus, päin vastoin. Ihan helposti hän pystyi aamupäivän potkimaan palloa poikansa kanssa ja saman päivän iltana painamaan porakonetta jonkun vasikan polvilumpiosta läpi. Saatuaan auton parkkerattua klubin takapihan yksityiselle parkkipaikalle nousi Vlad ulos ja vilkaisi ympärilleen, ennen kuin sytytti tupakan. Sergein autoa ei näkynyt ja Vladimir tiesi myös isänsä olevan muualla, joten noita ei oletettavasti näkyisi klubilla tänään. Eikä siinä, harvoinpa sitä kaikkia bisneksiä hoidettiin itse Bandit Queenissa, se olisi ollut turhan riskialtista. Kytillä oli jo muutenkin turhan paljon epäilyksiä kaikesta, vaikka Vodyanovit pitivätkin huolen, ettei virkavalta saisi epäilyksilleen mitään näyttöä. Vlad imaisi tupakkaansa autoonsa nojaillen ja vilkaisi sitten rannekelloaan, joka viestitti viisareillaan, että päivä alkoi tosiaan hiljalleen kääntyä illaksi.
Itse klubitiloista kuului musiikkia sekä puheensorinaa Vladimirin astellessa takatilojen kautta toimistohuoneeseen. Mies heitti mustan kangastakin roikkumaan naulaan ja kääri valkoisen kauluspaitansa hihoja ylemmäs kävellessään pitkän baarikaapin luokse. Ei sillä, että viskilasillinen olisi ollut pakollinen juuri nyt, mutta kyllä se vähän puhtia antoi kun oli paperihommista kyse. Toki yrityksen talouspuoli oli hyvissä käsissä taloudenhoitajan puolesta, mutta Vladimir tykkäsi silti pitää itsensä ajantasalla virtaavien rahojen osalta. Eikä isällä ollut siihen mitään vastaansanomista, miksipä olisi ollut. Vladimir kaatoi lasin pohjalle skotlantilaista ja siemaisi, kunnes suuntasi pöydän luokse. Hän otti ysimillisen Berettan vyöltään ja laski hetkeksi pöydälle, kunnes lysähti istumaan. Puvun takki ja kraka olivat tänään jääneet kotiin, osittain siksikin, että hän oli viettänyt päivän Mishan kanssa.
Oikeastaan Vladilla oli toinenkin syy kuin vain paperihommat siihen, miksi hän täällä tänään oli. Mies oli viime aikoina etsinyt normaalia aktiivisemmin lisää porukkaa huume -ja ihmiskauppabisnekseen, viikko takaperin hän oli kysellyt mukaan myös siskonsa kihlattua Alekseita, ja tänään nimenomaan olisi tapaaminen erään potentiaalisen mentoroitavan kanssa. Oli toki sanomattakin selvää, etteivät yhtään nyhverömmät tässä bisneksessä pärjänneet ja eräs Vladin alamaailman luotettavimmista kontakteista olikin sanonut, että tämä kyseinen tänne tänään tuleva Riley oli tosiaankin kaikkea muuta kuin pelkuri. Ja sehän sopi ihan helvetin hyvin. Vladimir hymähti mietteliäänä ajatuksilleen ja lopulta keskittyi selailemaan pöydälle nostamaansa paperinippua välillä puolillaan olevasta lasistaan siemaillen.
Isän rooli väistyi hyvin nopeasti bisnesminän tieltä kun auton keula käännettiin kohti Bandit Queenia. Sellainen roolin vaihtaminen ei ollut osoittautunut ongelmalliseksi, vaikkei Vladimir ollutkaan mikään lainkuuliainen tapaus, päin vastoin. Ihan helposti hän pystyi aamupäivän potkimaan palloa poikansa kanssa ja saman päivän iltana painamaan porakonetta jonkun vasikan polvilumpiosta läpi. Saatuaan auton parkkerattua klubin takapihan yksityiselle parkkipaikalle nousi Vlad ulos ja vilkaisi ympärilleen, ennen kuin sytytti tupakan. Sergein autoa ei näkynyt ja Vladimir tiesi myös isänsä olevan muualla, joten noita ei oletettavasti näkyisi klubilla tänään. Eikä siinä, harvoinpa sitä kaikkia bisneksiä hoidettiin itse Bandit Queenissa, se olisi ollut turhan riskialtista. Kytillä oli jo muutenkin turhan paljon epäilyksiä kaikesta, vaikka Vodyanovit pitivätkin huolen, ettei virkavalta saisi epäilyksilleen mitään näyttöä. Vlad imaisi tupakkaansa autoonsa nojaillen ja vilkaisi sitten rannekelloaan, joka viestitti viisareillaan, että päivä alkoi tosiaan hiljalleen kääntyä illaksi.
Itse klubitiloista kuului musiikkia sekä puheensorinaa Vladimirin astellessa takatilojen kautta toimistohuoneeseen. Mies heitti mustan kangastakin roikkumaan naulaan ja kääri valkoisen kauluspaitansa hihoja ylemmäs kävellessään pitkän baarikaapin luokse. Ei sillä, että viskilasillinen olisi ollut pakollinen juuri nyt, mutta kyllä se vähän puhtia antoi kun oli paperihommista kyse. Toki yrityksen talouspuoli oli hyvissä käsissä taloudenhoitajan puolesta, mutta Vladimir tykkäsi silti pitää itsensä ajantasalla virtaavien rahojen osalta. Eikä isällä ollut siihen mitään vastaansanomista, miksipä olisi ollut. Vladimir kaatoi lasin pohjalle skotlantilaista ja siemaisi, kunnes suuntasi pöydän luokse. Hän otti ysimillisen Berettan vyöltään ja laski hetkeksi pöydälle, kunnes lysähti istumaan. Puvun takki ja kraka olivat tänään jääneet kotiin, osittain siksikin, että hän oli viettänyt päivän Mishan kanssa.
Oikeastaan Vladilla oli toinenkin syy kuin vain paperihommat siihen, miksi hän täällä tänään oli. Mies oli viime aikoina etsinyt normaalia aktiivisemmin lisää porukkaa huume -ja ihmiskauppabisnekseen, viikko takaperin hän oli kysellyt mukaan myös siskonsa kihlattua Alekseita, ja tänään nimenomaan olisi tapaaminen erään potentiaalisen mentoroitavan kanssa. Oli toki sanomattakin selvää, etteivät yhtään nyhverömmät tässä bisneksessä pärjänneet ja eräs Vladin alamaailman luotettavimmista kontakteista olikin sanonut, että tämä kyseinen tänne tänään tuleva Riley oli tosiaankin kaikkea muuta kuin pelkuri. Ja sehän sopi ihan helvetin hyvin. Vladimir hymähti mietteliäänä ajatuksilleen ja lopulta keskittyi selailemaan pöydälle nostamaansa paperinippua välillä puolillaan olevasta lasistaan siemaillen.