member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jun 16, 2017 10:53:24 GMT 2
Post by julle on Jun 16, 2017 10:53:24 GMT 2
SATURDAY 29. MAY 2017, LATE NIGHT
SONS OF MAYHEM CLUB HOUSE
LOUISA HOPKINS & SEAMUS SAVAGE
(+ BUNCH OF OTHER BIKERS AND HOES)LOU-LOU'S OOTD / missie & seamus tänne näin ohoi! Pitkän kuudenkymmenentunnin työrupeaman jälkeen, Louisa oli vihdoin ja viimein päässyt vapailla. Siihen lisäksi vielä soittovalmius kerholle, vapaat eivät oikeastaan tuntuneet edes vapailta. Sen muutaman hassun päivän aikana Louisa jaksoi kuitenkin toivoa, että ehkä kukaan kerholainen ei teloisi itseään vapaidensa aikana, joten aikomuksenaan oli vain latailla akkuja, ennen kuin palaisi takaisin sairaalalle. Tällä kertaa Louisa ei kuitenkaan saanut suunnata suoraan kotiin nukkumaan, vaan isänsä oli pyytänyt Louisaa edes piipahtamaan kerhotalolla järjestettävissä juhlissa. Johnny oli parisen viikkoa sitten päässyt valtion hotellista vapauteen ja no, ei Louisa raaskinut kieltäytyäkään. Ei edes sillä uhalla, että saattaisi törmätä ex-aviomieheensä, jota Louisa oli taitavasti vältellyt New Yorkiin muutettua. Vaatteita ei jaksettu kuitenkaan lähteä kotiin asti vaihtamaan. Louisa vain siistiytyi töissä ja pyyhki kasvoiltaan sen juuri 24 tuntia kestäneen työvuoronsa, ennen kuin veti vanhat rytkynsä päälle ja suuntasi Ducatillaan Sons of Mayhemin kerhotalolle. Kerhotalon pihalla olikin jo täysi hulina päällä. Suurin osa kerholaisista pörräsi pihalla, kun Louisa saapui paikalle. Pyörä jätettiin talon seinustalle ja kypärä nakattiin sen tangolle, jonka jälkeen Louisa lähti etsimään itse ”päivän sankaria”. Nopeasti kyseinen mies löytyikin Louisan isän seurasta. ” Johnny! Congratulation, how does it feel to be free?”, Louisa tiedusteli, samaan aikaan kun Johnny sulki naisen tiukkaan halaukseen. ” Hey Lou – I’m feeling just great.”, Johnny myhäili tyytyväiseen sävyyn ja irrottautui halauksesta. Louisa soi miehelle siinä vaiheessa vinon hymyn ja nyökkäyksen, huomion siirtyessä seuraavaksi Johnnyn seurassa seisoskelevaan Jackiin. ” Lou-Lou.” - ” Hey dad.”, isä ja tytär vaihtoivat myös halauksen sekä poskisuukot keskenään, jonka jälkeen Louisa otti hiukan etäisyyttä isäänsä ja Johnnyyn. ” Good to see you – you look tired. Go get something to drink.”, Jackin ei tarvinnut kahta kertaa käskeä, kun Louisa oli nyökännyt ja lähtenyt etsimään sitä kuuluisaa juomanurkkaa, johonka oli kaikki illan nestemäiset kerätty. Nopeasti kyseiset juomat löytyi ja Louisa päätti hiljaa mielessään nollaavansa tänään kunnolla – ihan vain vapaidensa ja ehkä vähän Johnnyn kunniaksi. Muutaman tunnin aikana Louisa oli suostunut juomaan lukuisia shotteja muiden kerholaisten kanssa ja humalatilan noustessa siirtynyt miedompiin. Normaalisti naisella oli huomattavasti parempi viinapää, mutta vähäiset yöunet ja pitkät sairaalavuorot verottivat osansa. Louisa oli nyt kuitenkin ajautunut sivummalle jutustelemaan erään kehon uuden jäsenen kanssa – joka ei selvästikään ollut täysin tietoinen Louisan taustoista. Uudemmat tunsivat hänet ainoastaan Jackin tyttärenä ja kerhon lääkärinä – kun vanhat jäsenet tiesivät hänen olleen naimisissa jo kahden kerholaisen kanssa. Vanhat jäsenet eivät suoraan sanottuna uskaltaneet tulla edes hänen liki. Ainoastaan he uskalsivat casualisti jutella Louisan kanssa asioista. Deanin kanssa käytävän keskustelun lomassa, mies oli ajautunut Louisan iholle. Aluksi se oli ollut vain viaton kosketus käsivarressa, johonka Louisa ei ollut vielä reagoinut. Siinä vaiheessa kuitenkin kun Deanin ehdottelut ja käsi ajautui naisen vyötäisille, Louisa tarttui miestä kädestä ja työnsi Deanin kauemmaksi itsestään. ” Sorry, not interested. I no longer do bikers...”, Louisa ilmoitti vielä suhteellisen neutraaliin sävyyn. Dean ei kuitenkaan tuntunut ymmärtävän kieltävää vastausta ja yritti uudelleen päästä lähemmäksi naista. ” Fuck off, Dean.”, hän tokaisi vuorostaan tylysti, olemuksensa muututtua nyt varautuneeksi. Tilanne ei kuitenkaan kerjennyt kärjistyä sen pahemmaksi, kun joku repi Deanin naisesta irti, eikä Louisalla mennyt kauaa kun hän osasi nopeasti liittää sen äänen kasvoihin. Kuukausien välttelyt olivat menneet täysin hukkaan, kun Seamus oli kuin tyhjästä pelmahtanut paikalle ja passittanut Deanin matkoihinsa. Aluksi Louisa hyytyi niille sijoilleen, tuijottaen vain sanattomana Seamusta. Sen hetkinen humalatila ei myöskään auttanut asiaa, mutta luojan kiitos Louisa tokeni siitä nopeasti. Olemus muuttui samalla sekunnilla vain entistä kireämmäksi ja leukaa nostettiin aavistuksen koppavaan sävyyn. ” What the fuck Shay?! I can take care of myself, you know!”, Louisa sihahti entiselle aviomiehelleen kylmästi ja varsin kiittämättömään sävyyn. ” So, leave me alone and fuck off.” |
|
.gif)
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jun 22, 2017 9:36:55 GMT 2
Post by missie on Jun 22, 2017 9:36:55 GMT 2
# lookJohnnyn kotiinpaluu oli tietenkin antanut loistavan tekosyyn juhlia, ja kuten aina kerhon juhlat järjestettiin astetta suuremmassa mittakaavassa. Paikalla olivat kaikki. Selkääntaputtelijoista ja onnittelijoista ei ollut pulaa. Olihan Seamuskin löytänyt tiensä kerhotalolle veljensä kunniaksi. Hyvistä juhlista oli aivan turha kieltäytyä. Seamus ei antanut edes tiedon Louisan - hänen ex-vaimonsa - paluusta estää itseään ottamasta iloa irti illasta. Kenties juuri siksi mies oli löytänyt kainaloonsa varsin näpsäkän blondin, jolla oli heleä nauru ja sädehtivä hymy. Seamus ei kuitenkaan voinut olla ihmettelemättä miksi ja mikä oli saanut Louisan palaamaan takaisin New Yorkiin. Kyllä, hän oli kuullut kaiken naisen aviomiehen kuolemasta. Se ei kuitenkaan selittänyt miksi nainen oli tullut takaisin. Louisalla oli kuitenkin elämä Phoenixissa ja vain kasa vanhoja muistoja New Yorkissa. Puhumattakaan siitä pahamaineisesta ensimmäisestä aviomiehestä, joka oli ryssinyt pahemman kerran. Seamus tunsi aina ikävän muljahduksen sisällään edes ajatellessaan asiaa. Hän olisi voinut hoitaa sen kaiken toisin, kuten vaikkapa pysymällä uskollisena Louisalle. Varsinaista katumusta mies ei suostunut myöntämään, mutta hän oli saanut äidiltään korvilleen niin monta kertaa, että väkisinkin tajuntaan iskostui se ajatus, että tilanne saattaisi olla aivan toinen, jos Seamus olisi pitänyt housut ylhäällä ja Louisan ystävät käsivarren mitan päässä. Veljeään Seamus ei ollut kuitenkaan ehtinyt vielä näkemään, vaikka olisi luullut että parin viikon aikana olisi jo tullut vaihdetuksi kuulumisia, mutta ei. Työt olivat pitäneet Seamusin siinä määrin kiireisenä, ettei hän ollut edes ehtinyt käymään veljensä luona. Kaikeksi onneksi Seamus oli törmännyt Johnnyyn hakiessaan lisää juotavaa. Se sievä blondi oli jäänyt istuskelemaan hetkeksi yksinään, mutta näytti tulevan hyvin juttuun erään toisen sweetbuttin kanssa, joten Seamus oli uskaltautunut jäädä hetkeksi juttelemaan veljensä kanssa. Ensitöikseen mies oli halunnut veljeään, taputellut miestä asiaankuuluvasti selkään ja onnitellut vapautumisesta. "Nice to have you back here", Seamus naurahti peruuttaessaan hieman kauemmaksi Johnnysta. "Georgiana is probably happy to get back to your sorry ass?" Mies virnisti ilkikurisesti ja töytäisi Johnnya rintaan veljellisesti nyrkillään. "How are the kids? Sorry that I haven't had time to visit", olisi tietysti pitänyt jossain kohtaa löytää aikaa, mutta kun meni kuudeksi aamulla työmaalle ja pääsi kotiin kymmenen jälkeen illalla, ei aikaa millekään ylimääräiselle oikeasti jäänyt. Seamus loi veljeensä pahoittelevan katseen ja työnsi kätensä farkkujensa taskuun, jääden kuuntelemaan Johnnyn sanoja. Jostain syystä sivusilmällä Seamus tuli rekisteröineeksi harvinaisen tutun bruneten. Louisa. Hälytyskellot lähtivät oitis soimaan miehen pään sisällä, kun hän huomasi kuinka eräs kerhon uusimmista jäsenistä - Dean taisi sen nimi olla - oli päätynyt suorastaan Louisan iholle, laskenut kätensä naisen vyötärölle, eikä suostunut lopettamaan, vaikka nainen kaikista eleistä päätellen sitä pyysi. Miehen kulmat painuivat mietteliääseen ryppyyn. Hänen ei pitäisi puuttua Louisan asioihin, tai niin hän oli vannonut itselleen kuultuaan naisen paluusta. "Sorry, Johnny..." Seamus ehti henkäisemään ennen kuin huomasi jalkojen jo kuljettavan häntä jo Louisaa ja Deania kohti. Mies ei oikeastaan ajatellut mitään. Hän vain tunsi sisällään pauhaavien höyrykattiloiden käynnistyvän. Ei hän ehkä ollut mikään haarniskalla varustettu ritari valkealla ratsullaan, mutta hän ei myöskään hyväksynyt sellaista käytöstä, johon Dean oli sortunut. Ei oli ei - piste. Silmänräpäyksessä Seamus tarttui Deania kovakouraisesti kiinni hartioista ja riuhtaisi miehen irti Louisasta. Seamus suorastaan heitti Deanin kauemmaksi, asettautuen seisomaan Louisan eteen. "She said no. Didn't you hear that?" Mies ärähti raivoissaan, silmät salamaa löyden. Ilmeisestikin mies onnistui vakuuttamaan Deanin siitä, ettei pilaillut, vaan oli kuoleman vakavissaan. Ehkä myös nyrkkiin puristuneillä käsillä oli osuutta asiaan. Häkeltynyt Dean poistui paikalta varsin nopeasti, vain epäileväisesti Seamusia vilkuillen. Kun mies oli kadonnut väkijoukkoon, kääntyi Seamus entisen vaimonsa puoleen vastaanottaakseen kiitokset, mutta mitä vielä! Vuolaiden kiitoksien sijaan Seamus sai vain henkisesti korvilleen, kuinkas muutenkaan. Louisalle pyöräytettiin raskaan huokauksen kera silmiä varsin dramaattisesti. Seamus veti kätensä puuskaan. Mies näytti taatusti harvinaisen tyytymättömältä. Ihan uskomatonta! Hänhän oli vain yrittänyt auttaa naista ja nyt Louisa ripitti häntä siitä. "Would it really be so hard for you to say 'Thank you, Seamus! Thanks for your help!'" - "No problem, Louisa. I'll be happy to help!" Seamusin draamakuningatar-linja oli ehkä omiaan ajamaan naista vain raivon partaalle, mutta mies ei voinut turhautuneisuudelleen mitään. Ei heidän tarvinnut olla ystäviä yhtään sen enempää, mitä he olivat tähänkään mennessä olleet. Louisa olisi voinut kuitenkin osoittaa hienoista kiitollisuutta. "Do you want me to get him back? It can also be arranged", mies lupasi. Kiihtyneisyys kuulsi läpi miehen äänestä. Vaikka miehen suututtamiseen ei paljoakaan tarvittu yleensä, oli Louisa onnistunut siinä aina muita paljon nopeammin. Seamus keinui päkiöiltään kantapäilleen ja tapitti Louisaa pistävästi. "Nice to see you too. How are you?" Hän kysyi sarkastisesti ja hymyili tavattoman herttaisesti naiselle. "Do you want me to go and get him back? You can continue where you left."
|
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jul 2, 2017 13:32:11 GMT 2
Post by julle on Jul 2, 2017 13:32:11 GMT 2
Johnnya tuli vähän väliä joku tervehtimään ja toivottamaan tervetulleeksi vapaana miehenä. Hän oli nyt jäänyt juttelemaan erään vanhemman kerholaisen kanssa, kunnes Seamus ilmaantui paikalle ja leveä hymy nousi isoveljen huulille. ”Nice to see you too, kiddo.”, Johnny halasi asianmukaisesti veljeään ja soi tuolle iloisen hymyn. ”Yeah, she is. Guess who does the housework worth of two-years?”, mies virkkoi huvittuneena. Johnny oli saanut pestä pyykit, imuroida ja tehdä oikeastaan kaiken kotona, kun Georgina hääräsi Piperin kanssa. Josieta ei tarvittu enää niin paljoa, vaikka armas äiti kävi vähän väliä vanhimman poikansa luona vierailulla. Oli selvää, että perheen matriarkka halusi varmistaa, että poikansa pysyi nyt kaidalla tiellä, vaikka viimeinen vankilassa käynti ei johtunut sen suuremmasta rikkeestä kuin ehdonalaistaan rikkomalla. Jerryn kuolema oli tosin kontollaan, mutta se oli tehty täysin itsepuolustuksesta.
”They are fine. Did you already hear? Harper’s having a baby with Tyler. I’m going to be freaking grandpa.”, Johnny paljasti, vaikka saattoi hyvin olla että Seamus oli kuullut uutiset jo heidän äidiltään. Johnnysta oli vieläkin vaikea uskoa, että hänestä oli oikeasti tulossa isoisä. Siitä ei kuitenkaan oltu pahoillaan. Ajatukseen alkoi pikkuhiljaa jopa tottua. ”Come when I have time.”, mies lisäsi, ennen kuin Seamus oli jatkanut matkaansa.
Tilanne toisaalla oli taas kärjistynyt niin, että Louisa oli lähellä heilauttaa omaa nyrkkiään. Seamuksen pailalle saapuminen oli kuitenkin estänyt ne aikeet, sillä hän oli repinyt Deanin Louisan kimpusta ja passittanut matkoihinsa. Nainen oli jopa hetken katsonut sen pojan klopin perään. Se samainen tulistunut katse oli käännetty seuraavaksi Seamuksen puoleen, jolle ei tosiaankaan jaeltu kiitoksia. Miehen draamakuningatar-linjalle pyöriteltiin dramaattisesti itsekin nyt silmiään ja levitettiin turhautuneena käsiä. ”I would thank you, if I would’ve needed your help – but I didn’t!”, Louisa ärähti miehelle varsin kärkkäästi ja vei sitten ne kädet lanteilleen. Louisan ärsyttäminen ja ylipäätään raivonpartaalle saaminen ei ollut vaikeaa, mutta Seamus osasi tehdä sen paremmin kuin kukaan muu. Ennen asiat olivat tosiaan toisin. Seamus oli Louisan silmissä maailman ihanin mies – aina siihen asti kunnes oli löytänyt aviomiehensä silloisen parhaan ystävänsä kanssa samasta sängystä. ”Please, do that if that’s the way get you out of my sight.”, brunette tokaisi seuraavaksi ja soi miehelle hymyn, joka oli kaikkea muuta kuin lämmin ja tervetullut.
Seamuksen sarkastinen kysymys sai Louisan turhaantuneena juoksuttamaan kätensä tummien hiuksiensa lävitse. ”Nice to see you? Why you even care how am I doing?”, hän tuhahti epäuskoisena. Päätäkin pudisteltiin sille kysymykselle kuivan naurahduksen kera. ”But if you really want to know, I’m feeling like shit. Thank you for asking.”, aviomiehen kuolema luonnollisesti edelleen painoi mieltä, eikä draama ex-aviomiehenkään kanssa tehnyt Louisan oloa paremmaksi. Hän oli itse asiassa kaikkien niiden menetyksien ja kompastuskivien jälkeen muuttunut. Hän ei ollut luonteeltaan enää niin pirtsakka ja iloinen kuin ennen, vaan naisesta oli tullut hyvin pidättäytyvä – kaikkien asioiden suhteen. Suru, viha, ärtymys, ne olivat oikeastaan juuri niitä piirteitä mitkä nainen näyttää hyvin avoimesti. ”Why you’re still there? Leave me alone, Seamus. I’m not mood for fight.”, Louisa hieraisi kasvojaan turhautuneena. ”Go find a sweetbutt or other best friend who you can fuck.”, hän lisäsi katkerasti ja heilautti kättään, ennen kuin asteli Seamuksen ohitse ja suuntasi juomapöydän luokse. ”I need a drink.”, Louisa jupisi lähinnä itsekseen. Hän oli Luken kuoleman jälkeen alkanut pitämään itseään hyvin epäonnisina miesten kanssa. Hän oli kertaalleen eronnut ja siihen lisäksi vielä leski. Ja kaikki jotka vähänkin paremmin tunsivat Louisan, tiesivät naisen olevan tässä maailmassa yksiä pitkävihaisimpia ihmisiä. Erityisesti Seamuksen suhteen – koska oli alun perin kuvitellut olevansa kyseisen miehen kanssa koko loppuelämänsä yhdessä. Niin ei kuitenkaan ollut käynyt, eikä Louisa osannut vieläkään antaa anteeksi miehen syrjähyppyä.
Johnnyn kanssa sivummalla seisova Jack oli laittanut merkille tyttärensä kireän ja turhautuneen olemuksen. Hän myös näki Louisan tulevan Seamuksen suunnalta, joten oli oletettavaa että vanha aviopari oli ottanut jo yhteen. ”Lou, don’t be so hard on him…”, Jack oli ilmestynyt Louisan läheisyyteen maanittelevasti, jolloin nainen huokaisi raskaasti ja nosti kätensä kieltävästi ylös. ”Dad… Just - don’t. Please?”, Louisa pyysi, eikä jack siihen voinut tehdä muuta kuin nyökätä hyväksyttävästi. Jack meni menojaan ja jätti Louisan yksin kaatelemaan mukiinsa viinaksia. Täytetystä punaisesta mukista otettiin ja valitettavasti Louisa huomasi myös Seamuksen saapuvan samaisen pöydän luokse. ”What now?”, Louisa kysyi siinä vaiheessa jo rauhallisempaan, mutta kyllästyneempään sävyyn kuin aikaisemmin.
|
|
