I'm wearing last night's dress & I look like a hot ass mess

# look

Hannah oli noussut ylös oitis, kun hän oli saanut Applelta viestiä. Pukeutuminen oli hoidettu nopeasti - käytännössä katsoen revitty päälle vain jotain mitä nyt oli ensimmäisenä tullut vastaan. Hannah onnistui silti näyttämään vaivattoman tyylikkäältää raitapaidassaan ja Huntereissaan. Lompakko, puhelin ja avaimet oli poimittu matkaan, mutta varsinaista laukkua ei ollut otettu. Kiireen vilkkaan nainen oli siirtynyt autolleen, isänsä ostama Mercedes-Benz oli palvellut oikeastaan siitä lähtien, kun Hannah palasi takaisin New Yorkiin. Nyt sillä sahattiin säännöllisesti Ison Omenan ja Scrantonin väliä. Toisinaan Hannah ajoi myös Leon Escaladella, mutta se oli niin iso ja kömpelö, että nainen tyytyi mieluummin joko omaan autoonsa tai pelkääjän paikkaan. 

Hannah asetti navigaattorin ohjaamaan hänet osoitteeseen, jonka Apple oli hänelle antanut. Tosin matkan varrella nainen pysähtyi hakemaan lähimmästä Starbucksista kaksi kahvia - yhden itselleen, toisen Applelle. Lisäksi Hannah oli käynyt ostamassa kivennäisvettä ja särkylääkettä Applen orastavaa päänsärkyä varten, jos sillä tytöllä nyt sattui sellainen edes olemaan. Nainen oli varma, että Apple oli vielä niin nuori, ettei sillä voinut olla oikeasti vielä kunnon krapulaa. Olo tosin muuttuisi vuosi vuodelta huonommaksi ja pahemmaksi. Kahviaan siemaillen Hannah oli ajanut rennosti, mutta hieman huolissaan kohti Long Beachia. Vaikka olikin vasta aikainen lauantai-aamupäivä, oli liikennettä jo melkoisesti. Siksi naisella menikin ajomatkaan hetki pidempään, mitä hän oli ajatellut. Onneksi hän ei ollut antanut serkulleen mitään tarkkaa matka-aikaa, vaan oli luvannut laittaa viestiä heti, kun olisi lähempänä. Lopulta kun navigaattori näytti jäljellä olevaksi ajoajaksi pari minuuttia, oli Hannah uskaltautunut liikennevaloihin pysähdyttyään laittamaan Applelle viestiä, että raahautuisi ulos odottamaan - missä sitten mahtoikaan sillä hetkellä olla. Hannah yritti kerrata mielessään sitä, kenet Apple voisi tuntea Long Beachillä, mutta ei oikein tullut minkäänlaiseen loppuratkaisuun asian suhteen. 

"Some bitches?" Hannah toisti huvittuneena ja loi epäileväisen katseen Appleen. "When did you start participating in street fighting?" Nainen jatkoi hieman härnäten. Kuulosti ihan uskomattomalta, että Apple olisi saanut itsensä siihen tilanteeseen, että olisi ottanut turpaansa joltakin satunnaisilta naisilta, mutta ilmeisesti niin oli nyt käynyt. "Chill out! That happens to everyone", Hannah rauhoitteli ja kohautti huolettomasti olkiaan. No, ei kyllä itse asiassa tapahtunut, mutta eipä se kai ollut niin justiinsa - jos nyt yhden valkoisen valheen luritteli serkun mielialan kohennuksen merkeissä, niin eipä kai maailma siihen kaatunut. Toivottavasti.

Tarina Applen edellisestä illasta saatiin varsin nopeasti. Hannah kuunteli kulmiaan kurtistellen, otsaansa rypistellen ja huuliaan mutristellen. Applen ilta kuulosti karanneen käsistä - ja pahasti. Muistikuvatkaan eivät ilmeisesti olleet sieltä terävimmästä päästä. Hannah loi hieman huolestuneen katseen serkkuunsa, mutta ei sanonut mitään. Miksi olisi? Ei ollut hänen tehtävä pitää moraalisaarnoja Applelle, kun itsekin oli tullut tehtyä yhtä sun toista. Suurimmasta osasta Applekin tiesi. Hannahin muistuttaessa tytön äideistä, tuntui Apple todella tajuavan vasta silloin miltä oikeasti näytti. Siinä riittäisi paljon selitettävää miten huuleen oli ilmestynyt vekki ja leukaan se mustelma - eivätkä Elizabeth ja Hazel luultavasti silloinkaan uskoisi tytärtään, vaan kaivautuisivat asian ytimeen, kunnes saisivat totuuden vihdoin ja viimein selville. Se ei oikeastaan ollut edes Hannahinkaan etujen mukaista. Oli ihan ymmärrettävää, että Applen pelastaminen laskeutui hänen kontolleen.

"Sure", Hannah vakuutti, kun Apple kyseli voisiko varmasti tulla käymään heillä. "I mean, that's the least I can do for you", nainen lisäsi, kuin viitaten siihen, että koki olevansa vastuussa Applen ulkonäöstä, luovutettuaan vanhan henkilöllisyystodistuksensa tytölle. Ilman sitä armas serkkutyttö ei olisi päässyt todennäköisesti edes sisälle siihen yökerhoon, missä ne ilmeisestikin Willan kanssa olivat olleet. "Let's talk about that later", Hannah virnisti ilkikurisesti, kuin hänellä olisi ollut jotain suunnitelmia Applen pään menoksi, joilla tyttö voisi aiheutuneen vaivan korvata.

"Oh, Felix", Hannah myötäili muistaessaan pojan, josta Apple oli puhunut pitkään ja paljon. Sen pojan takia oli istuttu puhelimessa pitkät tovit. Applella tuntui kuitenkin olevan kova tarve selitellä, ettei kaksikon välillä ollut tapahtunut viime yönä mitään. Asia ei oikeastaan kuulunut Hannahille, vaikka nuoret olisivatkin tehneet jotain sopimatonta. Apple oli jo sen verran vanha, että Hannahin mielestä tyttö alkoi olla jo itse vastuussa päätöksistään. Toki Hannah auttaisi ja tukisi Applea kaikessa, mutta hän ei voinut kertoa enää serkulleen mikä oli oikein ja mikä väärin. "Okay, if you say so", nainen totesi huolettomasti, eikä viitsinyt jatkaa aiheesta enempää, vaan antoi hiljaisuuden laskeutua heidän ylleen. 

Loppumatka oli mennyt hiljaisuuden vallitessa. Enemmän tai vähemmän. Lopulta Hannah oli kaartanut hänen ja Leon Brooklynin kotinsa eteen, pysäköinyt auton ja noussut ulos. Yhdessä Applen kanssa he olivat lähteneet luovimaan tietään kerrostalon ala-aulan lävitse oikean asunnon oven taakse. Hannah päästi Applen asuntoon edeltään ja astui sisälle asuntoon vasta sen jälkeen sulkien oven perässään. "Want to borrow some clothes?" Nainen kysyi, suunnistaessaan jo makuuhuonetta kohti. Hän oli varma, että Applen olo helpottuisi huomattavasti pelkästään vaatteiden vaihdolla. Hetkeä myöhemmin Hannah palasi mukanaan yksinkertainen musta t-paita ja vaaleat collegehousut. Hän tyrkkäsi ne Applen käsiin ja nyökkäsi sitten suihkun suuntaan. "Please, take a shower, you smell!" Nainen kehoitti leveästi virnistäen. Ei hän millään pahalla, mutta Applessa oli sellainen krapula-aamun ominaishaju. Ystävällisenä kehoituksena Hannah vielä käänsi serkkunsa olkapäistä kiinni pitämällä ympäri ja tyrkkäsi tyttöä suihkua kohti. "Don't hurry", Hannah vielä lisäsi. Pitkä, kuuma suihku oli ainakin hänelle krapulassa jotain täydellisen taivaallista. Yleensä hän istui vain suihkun lattialla polvet rintaan kiinni vedettyinä ja nautti siitä rentouttavasta tuntee, jonka vartaloa pitkin virtaava vesi sai aikaan. 

"Yes, you do!" Hannah väitti vastaan nauraen, saaden Applen lopulta myöntämään, ettei tytön sen hetkinen parfyymi ollut parhaimmasta mahdollisesta päästä. Hieman osaaottavasti Hannah hymyili serkulleen ja seurasi sen menoa, kun se suuntasi kulkunsa suihkuun. Hieman raukaltahan se vaikutti, mutta Hannah oli varma, että Apple selviytyisi ennen pitkää krapulansa kourista kyllä. Niin olivat kaikki muutkin tehneet. Kuunnellessaan kylpyhuoneessa juoksevan veden vaimeaa solinaa, ryhtyi Hannah puolestaan taikomaan serkulleen jotakin suuhun pantavaa. Uusi kupillinen kahvia, appelsiinituoremehu, kookosvedellä terästetty smoothie ja muutama pala paahtoleipää varmasti hoitaisivat homman niin sanotusti kotiin. Ne tuntuivat ainakin tekevän sen Leolle, joten luultavasti sama resepti myös toimisi Appleen.

Huvittuneena naisen ruskeat silmät tarkkailivat puhtaat vaatteet päälleen saaneen Applen siirtymistä sohvalle. Hannah oli kattanut hopean väriselle tarjottimelle kokonaisen aterian, jonka toivoi kelpaavan serkulleen. Apple ehti esittämään juuri tiedustelunsa ja lisäämään perään, että kenties pienet torkut voisivat olla ensin kuitenkin se parempi vaihtoehto. "What if you eat first?" Hannah kuitenkin ehdotti ja laski sohvapöydälle kantamansa tarjottimen, laskeutuen sitten istumaan serkkunsa viereen sohvalle. Hän vilkaisi nopeasti Applea ja kohautti sitten huolettomasti olkiaan tiedusteluille siitä, missä Leo oli. Samalla hän veti polvet koukkuun alleen ja käynnisti television, antaen sen jäädä juuri sille kanavalle, millä se käynnistyshetkellä olikin. "He's probably in Scranton with Colby. You know they have some kind of bromance. I will begin to really doubt that they both are just actually gays", huvittuneesta virneestä päätellen Hannah ei kuitenkaan varsinaisesti ollut aiheesta huolissaan. Ei, ei todellakaan. Hän arvosti sitä, että Leolla oli niinkin läheinen ystävä kuin Colby. "He's pretty hot, though", nainen lisäsi viattomasti ja liikautti taas olkiaan, vilkaisten nopeasti Applea. Katse palasi takaisin television ruutuun ja jäi seuraamaan sitä parhaillaan pyörivää kokkausohjelmaa. "I mean Leo is, in my opinion, the most handsome man in the world. But Colby... Yeah, he's just hot", Hannah naurahti. Hän ei koskaan myöntäisi ääneen sitä, mutta niin se vain meni - hän oli ehkä vakaassa ja onnellisessa parisuhteessa, ei kuitenkaan sokea siitä huolimatta. "Maybe you should leave your mystery man and take Colby instead", Hannah ehdotti vitsikkäästi, osaamatta edes odottaa kuka Applen mysteerimies todellisuudessa oli. 

Salaisuus, jota Hannah oli jo pitänyt hetken vanhemmiltaan, ystäviltään ja oikeastaan kaikilta, kalvoi ikävästi naisen sisällä. Hän pakahtui halusta kertoa siitä jollekulle. Etenkin Applen seurassa se tarve kasvoi suunnattomaksi, kuten nytkin. Hän vilkaisi syrjäsilmällä serkkuaan arvioiden ja pohti miten paljon Leo suuttuisi hänelle, jos hän paljastaisi heidän kihlautuneen kaikkien selän takana. Kiusaus kävi kuitenkin aivan liian suureksi ja niinpä Hannah huomasi kääntyvänsä paremmin Applen puoleen, nojaten kyynerpäällään sohvan selkänojaan. "Can you keep a secret?" Hannah kysyi haastavasti, puraisi mietteliäästi huultaan ja tuntui edelleen olevan hieman kahden vaiheilla. Hemmetti vieköön! Kyse oli Applesta. Kyllähän siihen saattoi luottaa ihan missä tahansa. Aivan kaikessa. "You can't tell this to anyone! No one!" Hannah vaati, ojentaen kätensä Applea kohti ja tarjosi pikkurilliään serkkulleen. "Pinkie swear?" Lapsellista ehkä, mutta kukapa olisi sitä valaa uskaltanut rikkoa.

Hieman malttamattomasti Hannah väännähti paikoillaan. Hymy levisi sädehtivänä ja onnellisena hänen huulilleen, eikä hän oikein tiennyt mistä aloittaa. Pitikö kertoa miten se kaikki oli tapahtunut? Vai vain täräyttää uutinen? Hampaat pureutuivat naisen alahuuleen, mutta sitten hän hymähti hyväntuulisesti, aavistuksen hermostuneestikin jopa. "We're engaged with Leo!" Nainen hihkaisi riemuissaan.

Hannah naurahti ja pyöritteli päätään huvittuneena. "I am kind of already. Housewife, I mean. Taking care of a professional hockey player will teach you thing or two", nainen huomautti puoliksi leikillään, mutta totta tietysti oli se, että hän huolehti pitkälti yksinään arjen rutiineista, kun Leo keskittyi pelaamaan ja ansaitsemaan elannon heidän molempien edestä. "And of course. I promised Leo that we could adopt Colby too. We have this big house in Scranton, so there's room", ilkikurinen virne pääsi karkaamaan naisen kasvoille, kun hän silmäili tutkivasti serkkuaan. Hannah oli varma, että Callihan pyörisi edelleen aktiivisesti kuvioissa mukana vielä kolmenkymmenenkin vuoden päästä. Vaikka se poika kävi ajoittain harvinaisen tehokkaasti hermoille, toivoi nainen kuitenkin Leon vuoksi, etteivät mahdolliset siirrot ja muut tekijät tulisi miesten ystävyyden väliin.

"Maybe", Hannah totesi painokkaasti ja katsahti serkkuaan merkitsevästi. Ajatus heistä kaikista kolmesta viettämässä elämäänsä yhdessä onnellisesti loppuun asti, sai naisen huokaamaan raskaasti ja haromaan hiuksiaan. Luoja auttakoon, jos niin kävisi! Hannahilla ei ollut lainkaan aavistustakaan siitä, että Callihan oli Applen mysteerimies. Ja nyt kun Apple myönsi, että kyseinen herrasmies nimenomaan oli Colby, oli lähellä ettei naisen leuka pudonnut polviin saakka. Järkyttyneen ja epäuskoisen sekainen ilme vallitsi naisen kasvoilla, kun hän tuijotti Applea, yrittäen selvittää viilasiko serkku häntä linssiin vai puhuiko se ihan totisinta totta. Nainen kohensi asentoaan sohvalla ja puraisi mietteliäästi alahuultaan. Mitähän tästä nyt pitäisi olla mieltä sitten? Se, mitä hän oli kuullut Leolta, oli ollut ihan tarpeeksi muodostamaan Callihanista sen kuvan, ettei se nyt varsinaisesti ollut mitään poikaystävämateriaalia. Toisaalta oliko kukaan jääkiekkoilijoista? Ne tuntuivat poikkeuksetta olemaan kaikki ihan käsittämättömiä flirttejä. Ja olihan Leollakin menneisyytensä naisten kanssa. Joku olisi ehkä varoittanut Hannahiakin aikoinaan aiheesta. "Could you just bang him already?" Hannah kysyi lopulta virnistäen vinosti, mutta vakavoitui sitten "Are you sure? Like... seriously? You want to get involved with him? He's hot and all, but... He's kind of douche, you know", naisen äänensävy paljasti jo paljon; hän ei pitänyt Colbyyn sekaantumista erityisen hyvänä ideana. "All hockey players are. More or less", Hannah huomautti. "I don't mean that I hate him. Actually, I like him a lot. I'm just worried about you. I'll break his neck if he hurt you", tuima, hieman varoittava katse kohdistui Appleen. "Not really, but... you know what I mean", nainen kuitenkin kuittasi viimeisimmät sanansa - kukaan ei murtaisi kenenkään niskoja, mutta korvilleen Colby kyllä saisi, jos Hannahin tietoon kantautuisi, että se oli vain leikitellyt Applella. "That would be great if you were hockey wife, too", vielä parempaa olisi, jos Colby ja Leo pelaisivat samassa joukkueessa. Hannah ei voinut olla hymyilemättä innostuneesti serkulleen, sillä ajatus heistä kahdesta jäähallin katsomossa, casino-illoissa ja muissa tapahtumissa sai väkisinkin hymyn nousemaan naisen huulille. Apple oli paljon muutakin kuin vain serkku. "But I have to say it's not easy. For example Leo knows damn well how to be really tricky and selfish. And he's a lot away from home too. There's also reason why I left my own career. I just... Well, we wouldn't be able to get it to work, if I hadn't given up my career and focused on supporting only Leo", mitäpä sitä valehtelemaankaan. Hannah oli edelleen vakuuttunut, ettei heidän olisi ollut mahdollista yhdistää elämäänsä, jos hän olisi pitänyt kynsin ja hampain kiinni omasta ratsastusurastaan. Tosin syynä oli sekin, ettei Hannah halunnut parisuhdetta, jossa he näkisivät, kun ehtisivät - jos ehtisivät. Hänestä oli oikeasti aika mukavaa olla vastaanottamassa Leo kotona ja viettämässä aikaa yhdessä silloin, kun mies siihen kykeni. Se sentään mahdollisti sen, että he näkivät useamminkin kuin kaksi kertaa vuodessa. Toki aika kävi välillä pitkäksi yksin ollessa, mutta Hannah kyllä osasi korjata tilanteen. Aina saattoi ajaa New Yorkiin, tai soittaa Applelle. Tai siivota. Tai järjestellä keittiön kaapit uudestaan. 

"Yeah, I know that", Hannah myötäili hieman nolostuneesti, kun Apple vakuutti pitävänsä aina hänen salaisuutensa. Niinhän se oli tähänkin mennessä tehnyt, mutta jotenkin se varmistelu tuntui tarpeelliselta. He olivat sopineet nimenomaan Leon kanssa, ettei kenellekään kerrottaisi, mutta nyt Hannah oli paljastamassa sen elämänsä isoimman uutisen serkulleen. Naisen hymy leveni, kun Apple lopulta tarttui hänen pikkurilliinsä omallaan ja sinetöi sillä lapsellisella tavalla lupauksensa. "Good. Okay..."

Apple reagoi uutiseen juuri niin kuin Hannah oli odottanutkin. Siksi hän oli veikin kätensä peittämään hetkellisesti korviaan, kun Apple älähti kovaan ääneen. Hän laski ne leveästi hymyillen ja nyökytteli päätään innokkaasti. "Yeah, we are", nainen vahvisti hymähtäen. Harmi vain, että kukaan ei tiennyt aiheesta - paitsi, no, Applea nyt lukuun ottamatta. "Don't be. You're the only one who knows about this", kai sekin oli jonkinlainen kunnioitus? Luottamuksen osoitus nyt ainakin, jos ei muuta. Hyväntuulista naurua purkaantui naisen huulien välistä, kun armas serkkutyttö tarttui hänen käsiinsä ja nosti niitä innostuneesti ilmaan. "I'm happy too", Hannah totesi jostain naurunsa seasta, sillä mitäpä muutakaan siinä olisi voinut olla. Tietysti se salailu hieman latisti tunnelmaa, mutta miten kukaan nainen ei olisi voinut olla onnellinen, jos saisi viettää loppuelämänsä komean ja ihanan miehen kanssa? Niinpä niin. "From July. And no. We haven't", hän myönsi hieman varovaisesti, kun Apple samalla kuroi välimatkan heidän väliltään umpeen. Luonnollisestikin Hannah vastasi halaukseen ja kietoi kätensä serkkunsa ympärille ilahtuneena vastaanotosta, jonka kihlausuutinen oli juuri saanut. Halauksesta irrottautuessaan nainen ei kuitenkaan päässyt vetäytymään takaisin omalle paikalleen, kun Apple piteli hänestä edelleen kiinni. "You, of course!" Nainen tuhahti silmiään dramaattisesti pyöräyttäen, Applen tiedustellessa kuka saisi itselleen maid of honorin tittelin. Applellehan se luonnollisestikin kuului. Hannahilla ei ollut muita niin läheisiä ystäviä, joita olisi voinut ajatella siihen virkaan. Tai oli, mutta ne kaikki olivat Euroopassa. Sieltä käsin häiden järjestelyyn osallistuminen voisi olla vaikeaa, hyvä jos ne pääsisivät edes paikalle. Sitten päästiinkin siihen, miksi koko touhu pidettiin salassa. Se sai Hannahin huokaisemaan ja irvistämään, kuin Apple olisi kysynyt jotakin epämiellyttävää. "That's the tricky part here", nainen myönsi kuitenkin hieman vaikeasti. "Leo didn't ask my hand from my father. And you know how conservative Robert McNabb is", konservatiivinen, tapojensa orja ja kunnioitti perinteitä viimeiseen saakka. Hannah oli varma, että hänen vanhempansa vierastivat jopa ajatusta siitä, että hän edes asui yhdessä Leon kanssa. Eivät ne tosin olleet koskaan mitään sanoneet. "So we decided to keep this a secret until Leo had discussed the subject with my father."

"But apparently it's more difficult than I even thought of first. I mean, he hasn't discussed it with my father yet. And I don't know when he plans to do it, so..." Hannah huokaisi hieman stressantuneesti. Leo vakuutteli haluavansa mennä naimisiin, haluavansa asettua aloilleen, mutta Hannah ei tiennyt mitä olisi pitänyt ajatella siitä, ettei mies saanut siltikään haettua siunasta heidän avioliitolleen hänen isältään. Se nyt tuntui olevan ainoa este tässä. "However, I can't really blame him, 'cause my father isn't the warmest and friendliest", oli totta, että Robert oli kaukana mukavasta ja lämpimästä, mutta ei kai mies nyt niin pelottava ollut. "Should I worry? What do you think?" Hannah kysyi sitten suoraan, kun ei muutakaan voinut. 

"I know that. I see him almost every day. They're like attached at the hips with Leo. Where's Leo, there's Colby too", Hannah naurahti huvittuneesti, sillä miehet tuntuivat nykyään liikkuvan aina kahdestaan. Leon perässä tuli Colby ja Colbyn perässä tuli Leo. Niin se vain nykyään tuntui menevän. Toisinaan Hannah olisi halunnut heittää Callihanin matkoihinsa niskapers-otteella, mutta usein se mieliteko unohtui nopeasti, kun hän muisti miten tärkeää oli, että Leo viihtyi joukkueessaan. Ja Callihanilla oli siinä merkittävä rooli. "Yeah, he can be really nice and charming, but..." Nainen pyöritteli epäuskoisesti päätään, mutta puraisi sitten ohimennen huultaan. "On the other hand, Leo has a past too. Apperently, he was quite a player at one time", Hannah kohotti tietäväisesti kulmiaan ja puraisi alahuultaan. Eiköhän sekin kertonut jo omaa tarinaansa, että Hannah oli päätynyt sänkyyn Leon kanssa heti toisella tapaamiskerralla, mikä ei todellakaan ollut hänen tapaistaan, mutta Leo oli tiennyt harvinaisen hyvin mistä naruista vedellä. Hannah ei nimittäin ollut hetkeäkään epäröinyt, mitä nyt seuraavana aamuna pelännyt tehneensä elämänsä suurimman virheen. Ilmeisestikään hän ei ollut - ainakaan siitä päätellen, että he pitivät nyt tiukasti yhtä Leon kanssa. "So, men can change if they want. But hockey players are just like little boys. I don't know about Colby, but Leo is really jealous. For example, we were once together with the ice rink. We were there with Blake's kids. There was this one new player too - Smith. I thought I was just nice and I talked to him. He came to keep me company while Leo was training with the boys. And I couldn't even ask him to leave. Not really, you know. It would've been just rude. So Leo came to the scene just when he asked me to introduce Scranton to him. That was it. He told us to leave with the kids... like immediately. He even forbade me to speak to anyone from the team", Hannah hymähti huvittuneesti muistaessaan miten Leo oli kieltänyt häntä jopa puhumasta Callihanille. Pientä ylireagointia? Sitäpä hyvinkin. Mitään vuosisadan draamaa siitä ei ollut kehkeytynyt, vaan Hannah oli suhtautunut tilanteeseen epäuskoisen huvittuneella asenteella. "I was just trying to be nice and Leo thought Smith was trying to hitting on me."

Hannah kuunteli pää kallellaan, kun Apple painotti ettei voisi luopua urastaan kenenkään vuoksi. Niin Hannahkin oli ajatellut aikoinaan ja sitten oli tullut Leo mukaan kuvioihin. Ei siinä ollut tarvinnut loppujen lopuksi paljon miettiä, vaan päätös oli syntynyt aika helposti. Koska Leon ei ollut mitään järkeä hylätä uraansa ihan jo noin taloudellisessa mielessä, oli ollut paljon kannattavampaa, että Hannah oli luopunut omastaan. Ja koska Hannah oli korviaan myöten rakastunut mieheen - ja oli edelleen - ei hän nähnyt sitä minkäänlaisena uhrauksena. Joskus piti joustaa. Kyllä Leokin jousti sen mukaan, mitä pystyi. Aika vähäistähän se oli, mutta Hannah otti ilolla vastaan kaiken. "I can ride anywhere too. That wasn't why I quit my career", Hannah huomautti terävästi annettuaan Applen ensin puhua loppuun saakka. "Look. Do you know how crazy schedule they have? And it just gets worse when they go to NHL", nainen loi hieman epäileväisen katseen serkkuunsa. "I could have kept my career, but we would've seen with Leo maybe once a month. It's not a relationship. At least in my opinion", puhumattakaan siitä, että Hannah kilpailisi melkein ympäri vuoden. Ratsastuksessa ei juurikaan tunnettu off-seasoneita. "I don't want to talk you around here, or anything. But I just want you to know the facts. It's really not that easy. Sure you could have your relationship work out so that neither one needs to give up on anything. That would be an ideal situation. And quite possibly, if you just find a solution together", Hannah hymyili Applelle rohkaisevasti ja nyökäytti päätään kerran. "Say what you say. I'm still worried about you. Like... always", nainen naurahti. Kai se johtui yksinkertaisesti vain siitä kuinka paljon Hannah serkustaan välitti. Kukapa olisi halunnut rakkaimpiensa polttavan näppinsä? Kun Apple mainitsi Hugon, Hannahin kasvoilla oleva hymy levisi hieman. "He's sooooooooooo young", Hugo ei vaikuttanut millään tavoilla sellaiselta, että se poikarukka olisi ollut Applen tyyppiä. "Maybe you let him grow up for a few years", Hannah ehdotti puoliksi piloillaan.

"No. You're the best!" Hannah hymähti ja muksautti Applea hellästi käsivarteen. Hän oli varma ettei koskaan löytäisi rinnalleen toista sellaista ihmistä, kuin Apple. He ymmärsivät toisiaan pelkästään puolikkaasta sanasta. Oli oikeasti mukavaa, kun elämässä oli mukana sellainen ihminen. Toki Hannahilla oli äärimmäisen rakastava ja läheinen suhde Leon kanssa, mutta tietyissä asioissa Apple ymmärsi häntä silti paremmin. Eikä se nyt sinäänsä ollut mikään ihme, sillä he olivat olleet toistensa tukena vuosia ennen kuin Leo oli edes astunut kuvioon mukaan. Puheen kääntyessä Hannahin isään ja siihen miksi kihlaus oli pidetty salassa, muuttui Hannahin olemus myös vaikeammaksi ja mietteliäämmäksi. "Yeah, and he doesn't like Leo. He is sure that Leo somehow ruined me. But honestly, I would take Leo again to my life any time. I don't care that he's a Canadian, but for daddy it seems to be a terrible thing", Hannah huokaisi raskaasti. Hän tiesi, että Robert olisi mieluusti naittanut hänet kenelle tahansa muulle kuin Leolle. "He always asks if Leo treats me right, or do I have to be alone a lot. And that's really fucking outrageous. He always inquires about those things when Leo is there. I can only imagine how hurtful it feels about him", tuntui epäreilulta, että Robert oli ottanut kahden muun lapsensa puolisot hyvin vastaan, mutta Hannah sai osakseen isänsä ylisuojelevaisen asenteen. 

Hannah kuunteli mietteliäänä Applea. Serkun sanat tuntuivat kovin järkeviltä. Osittain Hannahin oli jopa vaikea kuvitella, että ne tulivat juuri Applen suusta. Missä vaiheessa siitä oli kasvanut niin fiksu ja järkevä? Apple tuntui myös tietävän sen itsekin. Tytön viimeiset sanat saivat Hannahin väkisinkin nauramaan. Hän silitti hellästi serkkunsa vaaleita hiuksia ja kumartui painamaan sisarellisen suukon jonnekin Applen päälaelle. "Yes, you are", Hannah vakuutti hyväntuulisesti ja jäi hymyilemään vielä hetkeksi, tuijottaen suoraan eteensä kuin jäsennellen ajatuksiaan. "But I don't know about that. I don't know if you remember that... Uh, there was this girl, which Blake loved with all his heart. Juliet Rhodes, I think that was her name. Blake wanted to marry her, but our daddy stopped it. Blake had bought a ring for that girl already. It was heartbreaking", väkisinkin kyyneleet kostuttivat Hannahin silmät, mutta eivät aivan vierineet poskille saakka. Hän muisti miten musertunut Blake oli ollut jätettyään Julietin. "My father is just rude and cruel. He thinks above all of the family's best. And I'm afraid he's doing to me and Leo just as he did to Blake and Juliet. I don't want to lose Leo. I love him so much, you know", Hannah puisteli hieman haikeasti päätään. Hän halusi ehdottomasti viettää elämänsä loppuun saakka vain Leon kanssa. Ei kenenkään muun, mutta välillä hän pelkäsi kuollakseen, että hänen perheensä onnistuisi karkottamaan miehen. "I almost lost him once", kaikki mitä oli ehtinyt tapahtumaan parin viikon aikana Leon kanssa, oli ollut lopulta osittain syynä siihen, miksi Hannah oli murtunut paineen alla ja päättänyt ottaa aikalisän, voidakseen palata takaisin kotiin. Se oli ollut oikea päätös kaikin puolin. Hannah oli päässyt takaisin itsensä herraksi, mutta hän oli päätynyt takaisin yhteen Leon kanssa.

"Do you want to come to Scranton? Not now, of course. Some time, I mean. You haven't seen our home there. It's big. Like... really huge! Colby's there quite often, so if it's not just too awkward", Hannah irvisti miettiessään pahinta mahdollista, jos Apple ja Callihan kohtaisivat toisensa heillä. Se voisi mennä joko hyvin. Tai sitten se voisi olla täydellisen ja totaalisen kiusallista. Eikä Hannah totta puhuen edes ollut varma kumpaa olisi sen ennemmin halunnut olevan. "There is nothing in Scranton, but we could still keep some kind of girls night", Hannah hymähti. Siitä oli pitkä aika, kun he olivat viettäneet Applen kanssa aikaa yhdessä vailla minkäänlaista kiirettä. Tuntui aiheelliseltakin järjestää nyt tyttöjen ilta. "I don't know how long we will live there. It may be that we're already in the next year somewhere else, if Leo gets transfered", paha oli mennä ennustamaan mitään sellaista, mikä ei totta puhuen ollut Hannahin, eikä sen pahemmin Leon käsissä.