I still make the choice to bury my love in the moondust

Kaiken lisäksi Connie näytti niin helvetin hyvältäkin. Se sai Alexin puuskahtamaan turhautuneesti, keskittymään siihen jätkään, joka oli tullut blondin luo. Tosin, miksi Alexin tarvitsi siihen keskittyä? Miksi sen ylipäätään tarvitsi seisoa siinä satuttamassa itseään? Koska vittu, se ei todellakaan kestänyt sitä tilannetta millään tasolla. Alex halusi vain mahdollisimman kauas, mieluusti Maxin kainaloon, jotta se voisi taas unohtaa Connien hetkeksi. As if that would happen.

Mahdollisuutta paikalta pakenemiseen ei kuitenkaan koskaan saapunut. Ennen kuin Alex edes kerkesi kääntyä kannoillaan, oli se ilmeisesti-Oliver kutsunut Alexia. Se sai nuorukaisen kurtistamaan kulmiaan, vilkaisemaan vähän ympärilleenkin, mutta ei, ei siinä lähellä ollut ketään muutakaan, jota se olisi voinut kutsua. Ei Alex edes kerennyt sanoa mitään, kun se jätkä sitten alkoi kysellä huumeiden perään. Totta kai Alex muussa tilanteessa myisi, mutta kun ei se hitto soikoon tahtonut Connien tietävän. Hieman syrjäkarein se vilkaisikin Connieta samalla, kun valehteli: ”You must have the wrong guy.” Sitten Oliver meni epäsuorasti haukkumaan Alexin tyyliä, mikä sai Alexin kohottamaan kulmiaan kevyesti. Aika pinnallisen oloinen kaveri. ”I think your girl looks fine without, too”, se kurtisti kulmiaan. ”Maybe you should try cheering her up without drugs? Can you do that?”

Lopulta Alex antoi olla. Ihan vitun sama, jos Connie saisi tietää. Eihän niillä enää Connien kanssa ollut suhdetta, eli Alex ei ollut mitenkään sille vastuussa. ”How much are you willing to pay?” Alex oikeastaan kysyi vähän vittuillakseen. Kun Oliver kysyi hintaa, Alex sanoi normaalia korkeamman ihan vain sen takia, että Oliverin naama vitutti sitä. Alexin yllätykseksi se antoi yli sovitun summan, eikä Alex voinut siis tehdä mitään muuta kuin kaivaa Minigrip-pussin esiin ja ojentaa sen Oliverille. Sitten se katsahti Connieta. ”This is much heavier stuff than pot”, Alex katsoi Connieta huolestuneena, ”take small doses, okay?” Se sai Oliverin epäileväiseksi. Se kysyi, että mikä oikeus sillä oli antaa ohjeita sen tyttöystävälele. ”Uh, ’cause I’m a good guy?” Sitten Oliver sanoikin jo asioita, mitkä pistivät vituttamaan kahta kauheammin. Jotain se kyseenalaisti, että ei Alex voinut edes tietää, miten Connie reagoisi huumeisiin ja kaikkea. Mustasukkainen Alex ei sitten osannutkaan pitää suutaan kiinni. ”You know what? I know pretty much everything about Connie. I was there when she experienced her first high. Actually, we used to date.” – “Wanna tell me how I don’t know her again?”

Onneksi Conniella oli sen verran järkeä päässään, että se ei ainakaan ollut kovin innokkaana ottamassa sitä huumetta vastaan. Jos Alex totta puhui, ei se edes ollut satavarma, mitä sinä iltana myi. Alexille se oltiin annettu myytäväksi ekstaasina, mutta koska se oli pillerimuodossa, se saattoi sisältää muutakin kuin aitoa tavaa itseään. Vaikka Alex luottikin Connien arvostelukykyyn, se siis kaikesta huolimatta koki tarpeekseen varoittaa blondia asiasta, mikä sitten taas ei ollenkaan saanut Oliveria onnelliseksi. Eikä se Oliverin asenne taas saanut Alexia sellaiseksi. Itse asiassa Alex alkoi ihan armotta vittuille sille jätkälle takaisin, ja ennen kuin se edes huomasi, oli se paljastanut Connien ja sen seurustelleen. Eikä sitä edes nolottanut, vaikka ehkä olisi pitänytkin. Connieta nimittäin ihan varmasti hävetti ja nolotti.

Oliver siinä alkoi kyseenalaistaa suurin piirtein Alexin koko olemassaoloa. Eniten sitä kyllä taisi ottaa päähän Alexin ulkoinen habitus, joka kyllä erosi massasta. ”Is it?” Alex virnisti vittumaisesti Oliverille, joka siinä ihan pokalla kutsui Alexia luuseriksi. Eikä se kyllä osannut sanoa, että miksi – ei Oliver tiennyt asiasta yhtään mitään. Hitto, Oliverhan käyttäytyi kuin joku yläasteikainen kiusaaja. Mitä hittoa Connie siis teki sen kanssa? Kun Connie ja Oliver alkoivat riidellä, Alex tunsi itsensä auttamatta kolmanneksi pyöräksi. Ihan hyvä vaan – ei se tahtonut alkaa riidellä niiden kanssa. Tosin taisi se vähän tehdä niin, koska oli sen riidan syy. Connie nimittäin puolusti Alexia. ”Uh, hello?” Alex heilautti kättään leikkisänä. ”I’m right here?” Vitsailu ei kuitenkaan purrut kaksikkoon, ja niinpä ne lähtivät riitelemään astetta villimmin takavasemmalle. Okay then.

Alexin oli todella pitänyt lähteä sieltä bileistä. Siinä kuitenkin kävi niin, että se jäi sinne myymään loputkin huumeista. Vaikka tekosyyhän se oli – oikeasti se halusi seurata Connieta. Hyvin pitkään se saikin pidettyä blondin näköpiirissään, mutta jossain vaiheessa se vain katosi. Koska Oliver oli edelleen paikalla, oli Alex huolissaan. Ei Connie ollut mikään draamakuningatar, joka riidan jälkeen pakenisi paikalta. Niinpä Alex taskut huumeista tyhjänä lähti seikkailemaan huoneesta toiseen. Jostain syystä se sitten saapui vessan ovelle, ja siinä oli melkoinen jono tuskaantuneen oloisia tyttöjä. Ne valittivat, että mikä vessaan menneellä tytöllä oikein kesti. Ja silloin Alexin hälytyskellot soivat. ”Connie?” Alex epäröi, mutta koputti kuitenkin oveen. Ja sieltä vastasi tuttu ääni. ”Are you okay?” Se kysyi. Tyttö tietenkin vakuutteli olevansa kunnossa, mutta Alex ei uskonut. ”Don’t lie to me! Open up. Right now”, se käskytti, ”open the door, or I will bust it. I’m not kidding, I will do it. Try me.”

Se ovi aukesi, eikä Alex tiennyt, miten olisi reagoinut edessään olevaan näkyyn. Connie oli oksennellut, se oli kalpea, liki sinertävä ja voi Luoja, miten huonovointiselta se näytti. ”Shit, Connie”, Alex kumartui sen viereen ja kosketti sen poskea, ”hw much did you take?” Alex panikoi melkein itsekin. ”Connie, answer me!” Se joutui taas käskyttämään poissaolevan oloista tyttöä.

Oliver oli kyllä ihan vitun naurettava. Nick oli kutsunut Masonia dickheadiksi, ja se todella oli ollut sellainen. Mitäköhän Nick siis Oliverista sanoisi? Se oli nimittäin kunnon mulkku. Suorastaan ihan naurettava. Jos Connieta ei olisi paikalla, Alex olisi varmaan haastanut riitaa sen kanssa muutenkin kuin sanallisesti. Hitto – miten Connie oli edes eksynyt seurustelemaan sellaisen jätkän kanssa? Tosin kyse saattoi olla myös siitä, että Oliver tunsi olonsa jotenkin uhatuksi. Nimittäin vielä senkin jälkeen, kun Connie ja Oliver olivat lähteneet paikalta, Alex tunsi Oliverin katseen itsessään. Luultavasti se kuvitteli, että Alex yrittäisi mennä puhumaan Connielle tai jotain. Todellisuudessa Alex ei halunnut mennä puhumaan sen kanssa – se oli ihan liian kivuliasta, toi mieleen muistoja ja onnellisuuden tunteita, joista Alexin pitäisi päästä eroon.

Aikansa Alex saikin seurattua Connieta katseellaan. Sitten blondi kuitenkin katosi, ja Alexin suojeluvaisto heräsi heti. Kovinkaan kauaa Alexin ei tarvinnut Connieta etsiä, kun se eksyi vessan oven taakse. Blondin ääneen se tunnisti heti, mutta ehkä juuri sen takia Alex myös huomasi, että blondilla ei ollut kaikki kunnossa. Loppumattomalta tuntuman odotuksen jälkeen se ovi aukesi, ja oven toiselta puolen löytyi Connie, jolla ei todellakaan ollut kaikki hyvin. Itse asiassa Alex huolestui heti, koska se oli nähnyt niitä samoja oireita aikaisemminkin. ”Come on, Connie, be honest”, Alex rukoili ja silitteli blondin hiuksia, ”you can tell me. You need to tell me.” Blondi kuitenkin edelleen vakuutteli puhuvansa totta.

Oliverin näkeminen sai sitten lopulta Alexin tajuamaan. ”You fucking idiot!” Alex ärähti miehelle, joka oli työntänyt Alexin pois Connien luota. ”Are you fucking dumb? How much did you give her?” Nuorukainen korotti ääntään. Parhaansa mukaan se yritti pitää itsensä kasassa, mutta oli vaikeaa katsella elämän suurinta rakkautta lattialla henkihievereissä. Takanaan Alex näki jonkun soittavan hätänumeroon, jolloin Alex meni Connien luo. ”Help me carry her out of here”, Alex pyysi. Sen teki mieli haukkua Oliver, vetää sitä turpaan, heittää helvettiin, mutta ei se voinut. Sen piti tehdä Oliverin kanssa yhteistyötä Connien takia. ”That’s exactly why you shouldn’t have give drugs to other people! You have to know something about them”, Alex sanoi. Ja sitten sireenit soivat. Oliver panikoitui, ja Luoja, kuinka Alexin olisi tehnyt mieli heittää se suoraan suden suuhun. Sen sijaan Alex kuitenkin alistui: ”Go. I’ll take care of her.”

Niinpä Alex ja Connie jäivät hetkeksi kahden. Suurin osa ihmisistä oli kadonnut, toiset virkavallan pelossa, toiset taas menivät ottamaan ambulanssia vastaan. ”You’re gonna be okay. You hear me?” Alex panikoi. Sen silmätkin olivat vaikuttaneet kostuneen. ”I fucking love you. Don’t leave me, Connie”, se rukoili, ja sitten ensihoitajat tulivat sisään. Alex joutui irrottamaan Conniesta, jotta ne saisivat hoidettua hommansa. Se katsoi hiljaisena, peloissaan, kuinka ne tutkivat Connieta ja olivat heti kantamassa sitä ulos. ”Are you his boyfriend? Do you want to come with us?” Toinen niistä miehistä kysyi. Alex ei epäröinyt hetkeäkään vastaustaan. ”I am. And yeah.” Alex sai siis hypätä Connien seuraksi ambulanssiin, ja koko matkan se piteli kiinni Conniesta. Se huomasi pelkäävänsä, että menettäisi Connien, vaikka ne eivät enää edes olleet yhdessä.

Hetken Alex vielä katsoi pakenevan Oliverin perään, mutta sitten se tietenkin käänsi taas huolestuneen katseen Connieen, joka tuntui hiipuvan koko ajan vain kauemmas ja kauemmas. Nuorukainen pelkäsi, että kohta kyseisen naisen silmissä ei näkyisi enää minkäänlaista elämää. Vielä se näki sen tutun pilkkeen, ja Alex tajusi, että se varmaan kuolisi itsekin, jos Connie nyt vietäisiin siltä lopullisesti pois. Vittu se oli tyhmä idea. Parhainta olisi vain antaa olla, antaa Connien elää omaa elämää Oliverin kanssa, ja astua pois tieltä. Mutta Alex ei kyennyt tekemään sitä. Eteenpäin siirtymisen sijaan se vielä kolmenkin vuoden jälkeen tunsi yhteenkuuluvuutta blondin kanssa. Se oli kai vittu osa sen sielua tai jotain, niin kliseiseltä ja oksettavalta kuin se kuulostikin. Ei osaa itsestä voinut vaan jättää taakse, vaikka kuinka paljon olisi halunnutkin. Aina se jossain kummittelisi ja juuri niin oli tapahtunut Connien kohdalla.

Ambulanssissa Connie tuntui menevän vain pahempaan suuntaan. ”Connie?” Alex haukkoikin henkeään, kun se tuttu pilke oli katoamassa naisen silmistä. ”What’s happening?” Alex panikoi, mutta ei saanut minkäänlaista vastausta. Sen sijaan ne ensihoitajat vain alkoivat hoitaa Connieta, ja Alex sai katsella paniikkisena vierestä. Kukaan ei vastannut vittu mitään. Se ei saanut vastauksia edes heti sairaalan puolella vaan se joutui odottamaan sen aikaa, että Connien tila saataisiin tasoitettua. Sen odotusajan Alex ei osannut tehdä mitään muuta kuin rampata hermostuneena, hieroskella niskaansa, riisua pipoaan ja pukea sitä takaisin päähänsä. Toki se aina kysyi välillä tiskiltä, että joko Connieta sai mennä katsomaan, mutta koskaan se ei saanut myöntävää vastausta.

Mutta lopulta sellainen tuli. Alex sai kävellä huoneeseen, jossa Connie makoili sairaalasängyllä. Se näky sai Alexin sydämen murtumaan, ja hetken aikaa se näyttikin ihan helvetin onnettomalta, mutta sitten se käveli Connien viereen. Se istui sängyn vieressä olevalle tuolille, sitten tarttui toisella kädellään Connien omasta, ja toisella se taas silitteli Connien vaaleita hiuksia. ”I’m not going anywhere”, se höpötti, vaikka Connie ei varmaan ollutkaan tietoinen, ”I’m here. I’ll be here when you wake up. I promise.” Kauaa sitä hetkeä ei kuitenkaan kestänyt, kun Alex kuuli ihan hitosti liian tutun äänen oven toiselta puolen. Se oli vittu Heather Gerlich. Hädissään Alex nousi ylös, ja Heatherhän se sieltä asteli sisään. Koskaan Alexia ei varmaan oltu katsottu niin myrkyllisesti. ”They told me her boyfriend was here”, se aloitti, ”so what are you doing here?” Alex ei kerennyt edes vastata, kun Heather jo räjähti. Se kiihtyi nollasta sataan, alkoi huutaa pää punaisena, ja huonohermoisena tyyppinä Alex tietenkin meni mukaan.

Siihen riitelyyn lopulta heräsi Conniekin. ”Hey”, Alex lausui pehmeästi heti, kun huomasi Connien liikehtivän. Se Heatheristä huolimatta silitti Connien poskea ja hyvä, ettei itkenyt ilosta. ”How are you feeling?” Nuorukainen kysyi. Sille vastaukselle Alex naurahti, mutta sitten joutui vastaamaan Connien kysymykseen. ”You overdosed”, se kertoi lyhyesti, jolloin Heather taas räjähti. Alexin vale viranomaisillekin se siinä tuli esille, mikä sai Alexin selvittämään kurkkuaan. Mitähän Connie siitä ajatteli? Vittu, kai se tajuaisi, jos Alex saisi selittää, mutta ei se voinut Heatherin ollessa paikalla. ”It’s not important, alright?” Alex korotti ääntään. Heatherin mielestä se kuitenkin taisi olla elämää ja kuolemaa tärkeämpää. ”Fuck, just shut up! She just woke up! She needs some peace and quiet”, Alex yritti takoa järkeä Heatherin päähän. ”She can’t have it while you are here! You obviously make her uncomfortable!” Nainen raivosi. ”Really?” Alex kysäisi sarkastiseen sävyyn. Kukahan vittu siinä teki Connielle epämukavan olon, saatana.

Se ilmiriita herätti huomiota. Pian siellä oli nimittäin muutamakin sairaanhoitaja, jotka käskyttivät Alexia ja Heatheria antamaan Connielle rauhan. Kun Heather laittoi vastaan, Alex alistui ajatukselle. ”Of course, I get it”, se sanoi rauhallisesti ja kumartui sitten Connien puoleen. ”I’m gonna go now”, se kertoi, ”I, uh.. I’m glad you’re okay. I was kinda worried for a while there.” Tosiasiassa Alex oli panikoinut, mutta ei se voinut sanoa niin Heatherin ollessa läsnä. Alexin yllätykseksi, kun se oli kääntymässä poispäin, Connie tarttui sen käteen kiinni ja pyysi jäämään. Se sai Alexin hengityksen pysähtymään hetkeksi ja voi Luoja, miten se kosketus sai sydämen pamppailemaan. Alex vilkaisikin nopeasti sitä kättä. ”I can’t”, Alex kertoi murtuneena, mutta sairaanhoitajat olivat eri mieltä. Loppujen lopuksi Heather siis heitettiin ulos ja Alex sai jäädä Connien seuraksi. Kunhan Heather oli poissa, vilkaisi Alex vielä ovelle, ennen kuin istui sille samalla tuolille kuin aikaisemminkin. Syvä huokaus karkasi Alexin huulilta, kun se oli vain katsonut blondia pitkään. ”I was worried I’d lose you”, Alex sitten sanoi ihan suoraan. ”I know it’s stupid. We’re not even together anymore, but I just..” Alex keskeytti sen ajatuksen. ”Whatever. I was just worried.”

Heatherillä oli jotain vakavia henkisiä ongelmia. Alex ei tiennyt, mitä, mutta ihan varmasti sillä oli pakko olla jotain mielenterveydellistä ongelmaa. Jos nuorukainen olisi ollut fiksu, se olisi vain pitänyt turpansa kiinni, mutta eihän se nyt voinut olla hiljaa, kun Heather siinä heitteli ties mitä solvauksia sen suuntaan. Jotenkin Heather piti Alexia kaikkeen syypäänä. Ja, jos totta puhuttiin, Alex tunsi niin itsekin. Sen ei olisi koskaan pitänyt myyydä niitä huumeita Oliverille. Alexin olisi vain pitänyt väittää, että ei ollut myynyt niitä, ja sen jälkeen sen olisi pitänyt painella ulko-ovesta pihalle. Mustasukkaisuuden alaisena se oli kuitenkin mennyt tekemään niin, ja sitten se vielä möläytti seurustelleensa Connien kanssa. Jos Alex ei olisi sitä tehnyt, ehkä Oliver ei olisi kokenut tarvetta ylipäätään terästää sitä blondin drinkkiä.

Conniekin varmaan syytti Alexia kaiken lisäksi. Nopeasti kuitenkin kävi selväksi, että ei se ihan niin mennyt. Connie nimittäin tahtoi Alexin jäävän luokseen ja Heatherin lähtevän. Se sai Alexin miettimään, jopa ylianalysoimaan, vaikka sellainen ei ollenkaan ollut miehen tapaista. Mitä Connie sillä tarkoitti? Alex ei kuitenkaan viitsinyt kyseistä asiaa jäädä märehtimään sen pidemmäksi aikaa – se halusi vain tietää Connien olevan aidosti kunnossa. Hieman häpeillen Alex siinä meni sitten tunnustamaan sen pelkonsa, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut saavan Connieta järkyttyneeksi. Päinvastoin. Se sanoi, että olisi reagoinut samoin, jos Alex olisi ollut sen tilalla. Sille vitsille Alex kyllä naurahti. ”I wouldn’t mind”, Alexin oli ihan pakko virnistää toispuoleisesti. Joidenkin mielestä se saattaisi olla asiatonta, mutta Alex tiesi, ettei Connie ottaisi sitä niin. Connie tunsi Alexin. Tunsi varmaan paremmin kuin kukaan muu.

Hiljaisuus kaksikon välillä ei ollut kiusallinen. Enemmänkin se oli osoitus siitä, että ne edelleen pystyivät olemaan rentoina toistensa kanssa. Connie siitä huolimatta päätti rikkoa hiljaisuuden puhumalla. Se aihe saikin Alexin sitten tuhahtamaan. ”Well Oliver took care of that”. se sanoi halveksuen ja suurimmaksi osaksi vahingossa. Connie ei kuitenkaan ollut sitä totuutta tyrmäämässä, mikä sai Alexin kohottamaan kulmiaan yllättyneenä. Connie näköjään edelleen luotti siihen. ”Yeah”, Alex vain mutisi itsekseen Connien pahoitteluille, ”you don’t have to apologize for him.” Sitten Connie alkoi puolustella Oliveria. ”Yeah, but he’s jealous as fuck. If he does something like that just ’cause he’s jealous, I can’t help wondering what else is he capable of.” Sitten Alex nosti huolestuneen katseen blondiin. ”Why are you with him in the first place?” Se kysyi. Sai sitten erittäin huonon vastauksen. ”Mother’s favorite”, Alex tokaisi huvittuneena ja turhautuneena samaan aikaan. ”You’re an adult, Connie. You don’t have to do what your mom says. You can fight back. You’re strong. You’ve always had a flame inside you. You just don’t want to show it to people.”

Alex katsoi Connieta lämpimään sävyyn. ”I’m sorry”, se sitten päätti sanoa se ajatuksen, joka oli sitä jo pitkään vaivannut, ”I should never have sold those pills to Oliver.” Connien mukaan se ei kuitenkaan ollut Alexin syytä. ”It kinda is”, Alex väitti vastaan mutta hiljentyi sitten kuitenkin. Se tuijotti Connieta, mietti, miten paljon se sitä edelleen rakastikaan. Se oli ihan naurettavaa. ”Connie”, Alex aloitti, ”what did your mom say to you? I mean, back when you left. What made you stay away?” – “I was so lost without you. Almost losing you brought back all those memories, and now I just.. You made me so happy, Connie. And now that you’re back, you make me happy. Just being in the same space with you makes me fucking ecstatic.” Alex ei irrottanut katsettaan blondista hetkeksikään. ”Do you still love me?” Se kysyi varoen.

Connien tapa nähdä maailma oli surullinen. Se oli täysin kaikkien, suurimmaksi osaksi äitinsä, kontrolloitavissa, ja jolllain tavalla se kai määritteli itsensä muiden kautta. Muiden mielipiteiden kautta. Sellaiseen Alex ei koskaan alistuisi itse – ei, vaikka se olikin saanut siitä paljon paskaa niskaansa. ”No, Connie”, Alex kurtisti kulmiaan, ”it doesn’t go like that. If you’d stand up for yourself, your mom would accept it at some point.” Nuorukainen puuskahti turhautuneena. ”You got so much potential, but you just throw it away ‘cause your mom says so. That’s not healthy, Connie. At some point you’ll, like, die inside.” Nuorukainen vielä naurahtikin, mutta ei huvittuneesti. Enemmänkin se oli epäuskoa. ”I’ve said this a thousand times, but I’ll say it again: you have to live your life for you, not anyone else. Fuck your mom, her expectations, her dreams of a picture perfect family.” Ihan sama, vaikka Connie loukkaantuisi. Jollain tavalla Alexin oli saatava Connie tajuamaan.

Alex ja Connie puhuivat vielä Oliverista, mutta sitten se keskustelu muuttui erilaiseksi. Ne alkoivat keskustella suhteestaan, eli hyppäsivät kai vielä astetta henkilökohtaisemmalle tasolle. Ja satuttavammalle tasolle. Alex pelkäsi esittää sen vitun kysymyksen, mutta ehkä se vielä enemmän pelkäsi sitä vastausta. Niillä molemmilla nimittäin vaikutti olevan edelleen tunteita, joista ei päässyt irti, vaikka pitäisikin. Alex vilkaisi sitä paikkaa Connien vierellä, ja sen tilanteen ristiriitaisuudesta huolimatta se ei hetkeäkään epäröinyt, vaan saman tien kapusi sängylle tytön viereen. Se läheisyys tuntui tutulta ja lohduttavalta, sai rintaan lämpöisen tunteen. Mutta pian Alexin mahassa muljahti. Connie puhui tapahtuneesta niin surkeana, että Alexia itseäänkin sattui. Ihan vaistonvaraisesti se vei kätensä Connien yli lohduttavana elkeenä ja nappasi tytön lähemmäs. ”That’s what I thought at first”, Alex huokaisi, ”I told Nick you would never do that. But then you send me that message and I just.. I just gave up.” Ne muistot saivat Alexin olon haikeaksi. Se tilanne oli kokonaisuudessaan katkeransuloinen.

Heather oli kuulemma uhkaillut. Se sai Alexin pudistamaan päätään ja vilkaisemaan rintakehän päällä osittain lepäilevää tyttöä. Se oli työntänyt Alexin pois suojellakseen tätä. Sitten Connie halusi vastauksia – halusi tietää, että mitä se Alex oikein oli tehnyt. ”I’ve done a lot of things”, poika kertoi, ”and I’m not proud of some of those things.” Alex olisi tahtonut vältellä vastaamista, mutta sen olisi oltava Connielle avoin. ”I, uh, it all started with stealing cars. Then at some point I found out dad has some shady business going on and I got involved. There was money laundering, and then I found this group of, of, I don’t know, outsiders, and I fit in. That’s how I started dealing drugs.” Nuorukainen ei edes halunnut katsoa blondia päin. ”Are you judging me now?” Se kysyi varoen. ”Do you think less of me?”

Connie ei vaikuttanut arvostelevan Alexia. Ehkä niitä tekoja, mutta ei Alexia itseään. Se sai Alexin vetämään kehoaan hieman kauemmas blondista, jotta se voisi katsoa sitä silmiin. ”This is exactly why I still love you, Connie”, Alex sanoi hiljaa. ”You’ve always supported me. You see the best in me, see me for who I am, and I’m not used to it. No one does that.” Alex vei toisen kätensä Connien poskelle, ja ennen kuin pystyi edes ajattelemaan kunnolla, se kumartui painamaan suukon Connien huulille. Se oli suukko, joka kuitenkin venähti pitkäksi. Sen aikana Alex tunsi pitkästä aikaa kunnolla heräävänsä henkiin, eikä se tiennyt, miten se pystyisi jatkamaan ilman Connieta. ”I know, I know we shouldn’t”, Alex sanoi suukon jälkeen. ”and I’m sorry. I just needed to kiss you for one last time. We need to move on, don’t we?”