You're the sound of a song

Connie oli ihan helvetin hämmentynyt siitä, että Alex oli sen oven takana. Se ei ollut yhtään odottanut sitä paikalle, vieläpä jouluna, jonka Connie tiesi olevan Alexille tärkeää aikaa perheen kesken. Mutta siinä se poika seisoi, yhtä komeana kuin aina, ja Connien sydän jätti jokusen lyönnin välistä. Hitto, se näytti varmaan ihan kamalaltakin kaiken lisäksi tuherrettuaan jotain säälittävää itkua paskan perheensä vuoksi. Blondi pyyhkäisi vähän silmänalusiaan ja sitten hymyili pojalle. ”Yeah?” Connie varmisteli jokseenkin huvittuneesti. ”Well, merry Christmas to you, too”, tyttö sanoi, sitten naurahti heleästi, kun Alex ojensi jotain hiton suklaapatukkaa. ”I can’t accept this”, Connie sanoi. ”You love your food. And I have nothing for you.” Alex kuitenkin työnsi itsepintaisesti sitä suklaapatukkaa, jolloin Connie sitten otti sen vastaan. Päästi Alexin peremmällekin, kun se kysyi luvan tulla peremmälle.

Sängyn päällä avonaisena ollut läppäri laitettiin kiinni, ja Connie avasi sen suklaapatukan. ”Here”, se sanoi ja ojensi puolikasta siitä, kun ei oikein tiennyt mitä muutakaan tehdä. ”I want you to have half of it.” Alex otti sen vastaan ja tunnusti sitten todellisen syyn, miksi oli tullut paikalle. ”Oh, you heard about that…” blondi sanoi vaikeasti ja laski katseensa siihen suklaapatukkaan. Tietysti Nick kertoisi Alexille tapahtumista. Connien ja Alexin välirikko ei nimittäin ollut rikkonut Nickin ja Alexin välejä. ”It’s okay, I appreciate your concern”, Connie sanoi. ”I just got fed up by mom. She has been holding me responsible for my break up with Oliver, and was ranting about how it must be my fault why I can’t keep a decent guy in my life. How she didn’t raise me like this. I just, I had enough and I blew up and decided that it’s not worth it.” – ”But it’s fine. At least I can spend my Christmas watching Netflix, since Levi is with his family.”

Connie katsoi hetken Alexia, pyöritellen mielessään niitä sen aiempia sanoja. ”I never didn’t want you in my life, you know”, Connien oli korjattava pojan puheita. ”Actually, I’m pretty sure I’ll always want you in my life. I just didn’t think it was a good idea at the time. I really didn’t want to get in the middle of your relationship with Max.” Connie laski katseen maahan hetkeksi, ennen kuin nojautui seisomaan työpöytää vasten. ”How are things between you and Max, anyways? Good?” Alex kuitenkin kertoi niiden eronneen, ja Connien olisi pitänyt varmaan olla enemmän pahoillaan siitä. Ei se kuitenkaan ollut, vaikka hetken olikin huolissaan siitä, että olivatko ne eronneet sen takia. ”Oh… I’m sorry to hear that”, Connie sanoikin pojalle vilpittömästi. ”What happened?”

Alexilla meni tunteisiin Connien kertomus perhedraamastaan. Se kiihtyi ihan yhtäkkiä nollasta sataan ja arvosteli varsin suorasanaisesti Heatheria, mikä sai blondin hymähtämään jokseenkin surullisena. Vaikka Heather oli ollut kaikkea muuta kuin hyvä äiti, oli se silti Connien äiti. Se, ettei se pystynyt tukemaan tytärtään ja sen tekemiä päätöksiä oli helvetin masentavaa ja otti Connieta syvälle tunteisiin. Vaikka kai se jollain tapaa oli siihen jo tottunutkin. ”Nah, it wasn’t anything like that”, Connie sanoi vähätellen.”I just told her how it was impossible to live up to her standards and so on. She didn’t take it well, so I left.” Alex tosin tuomitsi Connien joulunvieton masentavaksi. ”Honestly, which part of my life isn’t depressing?” Connie yritti heittää mahdollisimman kevyesti, mutta kyllä siitä äänensävystä varmaan huomasi, että blondi ihan tosissaan ajatteli niin.

Connieta jäi vaivaamaan Alexin aiemmat sanat siitä, kuinka se ei ollut halunnut poikaa elämäänsä. Se käsitys ei olisi voinut olla kauempana totuudesta. Connie olisi ollut valmis jättämään kaiken Alexin vuoksi, jos ei olisi nähnyt sitä Maxin kanssa ravintolassa. Siksi sen oli ollut pakko puuttua siihen, vaikkakin vähän jälkijunassa. Alex ja Max olivat kuitenkin eronneet, ja vaikka Connie oli vilpittömästi siitä pahoillaan, oli se myös salaa onnellinen siitä. Alex nimittäin yhä edelleen sai blondin sydämen tykyttämään niin, että sitä heikotti. Vatsaakin kipristeli samalla sekä mukavasti, että ikävästi. ”Alex…” Connie aloitti, mutta Alex keskeytti sen ennen kuin hän ehti edetä pidemmälle. Puhui kaikkea siitä, kuinka oli hyväksynyt Connien päätöksen, ja blondi olisi halunnut keskeyttää Alexin. Ei se halunnut pysyä erossa Alexista. Mutta ilmeisesti Alex oli nyt puolestaan päättänyt, ettei halunnut olla enää sillä tavalla tekemisissä Connien kanssa. ”You’re not a burden, Alex–”, Connie ehti sanoa väliin, mutta ei edelleenkään saanut puhuttua ajatuksiaan. Se sai blondin puuskahtamaan turhautuneesti, mutta nyökkäämään sitten päätään in defeat. ”Alright.”

Alex meni penkomaan Connien tietokonetta ja haukkui sitten Connien elokuvavalinnankin lyttyyn. Blondin suu loksahti auki. ”Umm, rude much?” Connie sanoi jokseenkin huvittuneesti, painoi sen läppärin kannen takaisin kiinni pojan nenän edestä. ”Don’t judge, okay? I just broke up with my family. I deserve a silly movie with a happily ever after.” Alexin hiljentyessä Connie katsoi poikaa hetken eikä voinut kuin miettiä sitä, että sen olisi pitänyt ottaa Alexin puheet tosissaan sinä iltana. Jos se olisi sen tehnyt, voisivat he tälläkin hetkellä olla yhdessä, pariskuntana. Olettaen siis, ettei Heather olisi järjestänyt Alexia vankilaan. Mutta ilmeisesti that ship had sailed ja Connie oli tosiaan mennyt menettämään tulevaisuuden Alexin kanssa. Yhtäkkiä se kuitenkin kysyi blondilta, halusiko se tulla viettämään joulua perheensä kanssa. ”What?” Connie kysyi häkeltyneenä. Äskeisen puheenvuoron jälkeen se kysymys tuli ihan puskista. ”You think that’s a good idea?” sen oli varmistettava kulmat kurtussa. ”Because I’m fine with spending Christmas alone. You don’t have to invite me out of pity, because this was my choice and I’m happy with it.” Alex kuitenkin pyysi vielä, ja Connien ilme pehmeni. ”Okay”, se sanoikin hetken miettimisen jälkeen.

Se puolitettu suklaapatukka jäi lopulta siihen pöydälle Connien osalta koskemattomana, kun tyttö nappasi harmaan villakangastakin päälleen ja tuli Alexin perässä ulos huoneestaan, lukiten oven perässään. ”So how have you been?” Connie kysyi luodakseen keskustelua, kun he seisoivat muutaman kerroksen ajan hississä ihan liian pienessä tilassa. Ja Alex siinä sitten kertoikin yleisesti kuulumisiaan ja siitä, miten kiireinen oli ollut. Ei se ainakaan maininnut sanallakaan mitään rikollisjuttuja, mikä oli helpotus. ”You’ve been doing photography again?” Connie varmisti mielissään. ”That’s good to hear. It would be a shame if you threw that away. I mean, you’re really talented.” Autossa he jatkoivat sitten puolestaan Connien kuulumisista. ”I’ve been really good, actually”, Connie sanoi. ”I was actually pretty relieved after we broke up with Oliver. Hadn’t even realized how much it was pulling me down. I’ve been doing a lot of stuff for myself, lately. Like, I went to Broadway, and attended an art class, even some dance lessons. I sucked, like really sucked, but I’ve been having a lot of fun with trying new things.”

Dinerin auto vei heidät nopeasti Bronxiin, sillä joulupäivänä kaikki olivat kodeissaan viettämässä joulua, jonka vuoksi kadut olivat ruuhkattomia. Parivaljakko nousi autosta ja Alex kaivoi esiin tupakointivälineet, jolloin Connie tapansa mukaan pummasi siitä itselleenkin yhden. ”Relax, I’m not smoking. Just one, here and there”, blondi sanoi huvittuneesti ja veti filtterin läpi savua keuhkoihinsa. Sitten kurtisti kulmiaan. ”Are you sure it’s okay for me to join?” Connie kyseli epävarmana. ”I meant it when I said I didn’t want to intrude. Christmas is a family holiday and I don’t want to make anyone uncomfortable by my presence…” Se ihan tosissaan ajatteli, että Valentineilla oli joku ongelma häntä kohtaan sen jälkeen, miten oli hoitanut asiat Alexin kanssa.

Hississä tunnelma oli käsin kosketeltavissa. Se tuntui ahtaalta ja painostavalta siitäkin huolimatta, että he seisoivat ihan eri puolilla tilaa. Hiljaisuuden rikkoakseen Connie sitten rupesi kyselemään kuulumisista ja onneksi Alex rupesi puhumaan, koska heti Connie huomasi voivansa hengittää paremmin. ”You should definitely go for it”, Connie ilmoitti. ”I think you could actually make a career out of it.” Autossa oli sitten taas Connien vuoro kertoa kuulumisistaan, ja Alexin kommentti sai sen hymyilemään lämpimästi. Se ei yllättänyt, sillä Alex oli ollut Connien oman elämän puolestapuhuja aina. ”Tap dancing”, Connie vastasi Alexin lisäkysymykseen ja tyrskähti sitten nauramaan. ”I know, it’s ridiculous. And it felt ridiculous. I don’t think I’ll go again.” – ”But good to know you’re willing to come with me. We could go and try something out. Like… tango, or something”, Connie pohti huvittuneesti ääneen.

Bronxilaisen omakotitalon pihalla Alex antoi sitten jotain puolivakavaa saarnaa siitä Connien satunnaisesta tupakoinnista. Connie tuhahti siihen vähättelevästi. ”It’s okay, Alex. I’m so lightweight I’d probably die if I started smoking 30 a day, so you don’t have to worry about it.” Connie ilmaisi sitten huoliaan ääneen ja Alex vakuutti, että ne olivat turhia. ”Well, if you say so…” blondi vastasi vaisusti. ”So everyone’s here?” Connie kysyi pojalta, ja kuulemma niin oli tosiaan. Rosemary ei ollut ehtinyt illalliselle mukaan, mutta tulisi ehkä mahdollisesti myöhemmin paikalle. Mutta siellä oli Alan ja Ally perheineen sekä tietenkin Alexin vanhemmat. ”I can’t wait to meet Duck”, Connie sanoi ja virnisti. Sitten hymyili lämpimästi. ”I’ve really missed everyone.” He tumppasivat tupakkansa ja astuivat sisälle, ja Connien ilmaantuminen oviaukosta sisälle sai koko talon hiljenemään. Paitsi Duckin, joka enonsa nähdessään huusi riemastuneesti sen nimeä.

Connie tunsi suurin piirtein hien nousevan pintaan hermostuksesta, kun sen sydän hakkasi valtavasti siitä reaktiosta. Blondi siirsi katseen Alexiin. ”I should go”, Connie sanoi hiljaa, ”this was a bad idea.” – ”I’m sorry, I didn’t mean to crash your festivities, I’ll be on my way out”, Connie huikkasi sitten yleisemmin kaikille. Tess kylläkin reagoi siihen voimakkaasti, oli torppaamassa ne aikeet saman tien ja sen lämmin hymy sai ainakin osan blondin hermostuksesta laantumaan. Se hymy ainakin tarttui ja Connie huomasi riisuvansa takkia päältään samalla, kun Duck kirmasi roikkumaan Alexin jaloissa. Ja sitten sieltä tuli Horacekin paikalle, joka innoissaan hyppi blondia vasten. ”Well hello, Horace”, Connie tervehti koiraa tuttavallisesti ja loi ylpeän katseen Alexiin. ”Don’t be a sore loser, Alex.” Sitten se saikin kiittää Alania syntymäpäivätoivotuksista, kun asteli lähemmäs sitä pöytäryhmää.

Illallinen sujui sen kummemmin nikottelematta. Alkuun tilanne oli ollut melkeinpä kiusallinen, etenkin kun Connie ja Alex istuivat niin lähekkäin sen pöydän ääressä, jota ei todellakaan oltu tehty ruokkimaan kahdeksaa henkeä kerralla. Mutta kun Ally oli nostanut kissan pöydälle ja kysynyt kysymyksen, joka varmaan kaikkia oli mietityttänyt, ja Alex oli selventänyt tilannetta, rupesi tunnelma helpottumaan. ”I had a major fight with my mom. We’ve been in touch with Alex these past couple of months and he heard of the incident, so he invited me over to take my mind off of it, the perfect gentleman that he is”, Connie avasi tilannetta ja hymyili leveästi Alexin suuntaan sen viimeisen lausahduksen seurauksena. Se kommentti sai niin Aben kuin Alaninkin naureskelemaan, mutta Tess oli siitä tietysti mielissään. ”You are always welcome in our home, Connie”, Tess kertoikin, ja Connie kiitti tietysti vilpittömästi, hyvä ettei liikuttunut on the spot.

Viini virtasi ruokailun yhteydessä ja kevensi mukavasti tunnelmaa. Ruoka oli taivaallista, kuten Valentinejen taloudessa aina muutenkin. Okei, ei se ollut mitään kaviaaria ja samppanjaa, mutta ihanaa kotiruokaa ja rehellisesti sanottuna paljon parempaa kuin yksikään Michelin-kokin tekemä ruoka-annos. Connie ei edes muistanut, milloin viimeksi oli ahtanut itsensä niin täyteen ruokaa. Mutta hänen mielialansa oli ehdottomasti huomattavasti parempi kuin siellä asuntolassa yksin istuskellessaan. Siihen vaikutti se vilpitön ilmapiiri pienen, kodikkaan ruokailupöydän ääressä. Kunhan kaikki olivat saaneet syötyä itsensä täyteen, oli aika siirtyä varsinaiseen illanviettoon. Ally kävisi peittelemässä Duckin sänkyyn, jotta aikuiset voisivat pelailla pelejään. Duck mankui siitä, että sille oli luvattu yöunet Alexin vieressä, mutta oli se kuitenkin tyytyväinen siitä, että sai nukkua Alexin vanhassa sängyssä Horacen kanssa. Alex meni ulos tupakalle ja Connie liittyi seuraan, tietenkin. Kunhan ne syöpäkääryleet oli sytytetty, niin Connie nosti katseensa poikaan. ”Thanks for inviting me”, blondi kiitti. ”It’s been really great. You were right, I would’ve been miserable at my dorm.” Connie veti takkiaan kiinnemmäs ja veti henkoset, ennen kuin virnisti Alexin puoleen. ”So, you got rid of the kid and the dog”, tyttö piikitteli pienissä viinihiprakoissaan. ”If I didn’t know you better, I would wonder if you were trying to seduce me.”

Vähän se teki kieltämättä tiukkaa, kun Alex puhui siitä, kuinka sen perhe oli toivonut niiden olevan end game. Se sai Connien entistä vakuuttuneemmaksi siitä, ettei Alex halunnut sen kanssa olla enää romanttisessa mielessä tekemisissä. Mutta toisaalta, miksi Alex oli sen kutsunut sinne tänään, ja vieläpä sellaisella sävyllä? Connie oli sekaisin, ei oikein tiennyt, mitä Alex halusi. Ei kyllä tiennyt, mitä halusi itsekään. Tuskinpa Alexkaan oli ihan varma siitä, mitä halusi. Connie ei osannut vastata mitään siihen, mutta onneksi sen ei tarvinnutkaan. He nimittäin astelivat sisälle, ja se aihe unohtui kaiken muun ohessa. Tai sitten ei. Ruokapöydän ääressä tilanne jäi enemmän tai vähemmän päälle, ja siinä vaihdeltiin katseita. Harvoin ne osuivat samaan aikaan katsomaan toisiaan, enemmänkin se oli sellaista salamyhkäistä kyttäämistä, mutta se ei tarkoittanut sitä, etteivätkö he tunteneet toistensa katseita ihollaan. He myös käyttäytyivät kuin mikäkin pariskunta, kun Alexin käsi kävi tytön selkänojalla ja Connie ihan huomaamattaan lipui lähemmäs poikaa. Ja kun he keskittyivät kuuntelemaan jotain Tessin ja Aben tarinaa, Connie huomasi kätensä liikkuvan pöydän alla Alexin polvelle. Se jännitys sai melkein Connien korvissa soimaan.

Ulos siirtyminen – vaikkakin Connien mielestä ihan helvetin loistavaa – oli ehkä sen kaiken sexual tensionin kanssa melko huono idea. Ei siinä kauaa mennyt, kun keskustelu muuttui sen siivittämänä flirttailevaksi, ihan Connien aloitteesta. ”It’s not like you were protesting, either”, Connie huomautti huumorilla. Sitten Alex kuitenkin tarttui siihen flirttitärppiin, ja löi omat panoksensa tiskiin. Se sai Connien vatsanpohjassa kihelmöimään. ”Well, Alex, that’s for me to know and you to find out, don’t you think?” Connie haastoi takaisin, tupakka sormien väliin unohtuneena. Alexin käsi veti tytön lanteistaan itseensä kiinni ja sai Connien vetämään terävästi henkeä siitä hyvästä, mutta ei se antanut periksikään. Tyttö antoi katseensa käydä Alexin huulilla ja se avasi suunsa, vain sulkeakseen sen uudestaan. Alahuuli kävi hampaiden välissä, kun Connie nosti katseensa takaisin pojan silmiin. ”No”, Connie sanoi ja kallisti päätään. ”You’ll have to try harder.” Katse kävi jälleen pojan huulilla, ja blondi tunsi sen melkein kirjaimellisen vetovoiman heidän välillään.

Sitten ovi aukesi ja he erkaantuivat toisiaan. Olisivat ehtineet tekemään sen nopeamminkin, mutta alkoholi oli laiskistanut heitä molempia. Sen sijaan Connie vei sen tupakan huulilleen ja virnistäen loi vielä katseen Alexin suuntaan, ennen kuin sai katsoa pihalle, jonne ilmestyi taksi. Sieltä nousi viimeisen päälle pukeutuneena Rosemary, jonka näkeminen iski Connieen lujaa. Ei hän ollut punapäätäkään nähnyt sen jälkeen, kun oli lähtenyt Sveitsiin. Sen kanssa juttelu sai Connien unohtamaan hetkeksi ne jännitteet Alexin kanssa ja tajuamaan, miten oli kaivannut kaunista tyttöä ystävänään. Vähän hän oli myös huolissaan siitä sen jälkeen, kun Jessica oli ollut se, joka oli käytännössä paljastanut kaiken Heatherille. Connie ei todellakaan halunnut, että Rosemary tekisi saman tällä kertaa. Mutta ei sitä ehditty ajatella liian pitkään, ennen kuin siirryttiin jo sisälle.

Alex sai kaljapullon käteen, Connie puolestaan siideriä. Sohvapöydälle oli katettu shottitarvikkeet aikuisten Charadesia varten ja kaikki punkivat itsensä sohvalle. Vakiintuneille pariskunnille siinä ei ollut varmasti mitään ongelmaa, mutta Connien se sai melkein hulluksi. Siinä Alex istui sen vieressä, blondi halusi sitä ihan jäätävästi, mutta ei voinut tehdä asialle mitään. Ja sitten Kennykin puhui vielä pariskunniksi jakautumista, joskin se meinasi mennä Connielta ohi ihan siksi, kun se oli niin aware of Alex’s presence. Connien ilme muuttuikin hämmentyneeksi ihan auttamatta jälkijunassa, ja se loi katseen Alexiin, joka huvittuneesti kohautti olkiaan. Sitten peli alkoi, ja oi Luoja. Connie vapautti täysin sen kilpailuviettisen puolensa ja siitä pelistä tuli äkkiä hyvin intensiivistä, monessa muussakin mielessä. Jokainen onnistuminen sai Connien muuttumaan asteen verran cockymmaksi. Ja kun niitä juomiakin siinä tuli kuitenkin nautittua, huomasi Connie äkkiä osallistuvansa Alexin kanssa ihan kahdenkeskiseen peliin. Kun muut eivät oletettavasti katsoneet, Connie tunsi Alexin sormien leikittelevän olkapäällään, jolloin blondi antoi pikkurillinsä varovasti koskea pojan reittä, tai jalkansa pojan jalkaa. Välittömästi toiminta pysäytettiin, jos joku katsoi heihin päin, ja Connie tunsi sydämensä hakkaavan ihan hulluna. Se kaikki oli ihan tajuton turn on, ja jos he olisivat kahden, olisi Connie varmaan jo käynyt päälle. Jos Alex ei olisi ehtinyt ensin.

Pelissä tuli tauko, kun juotavaa piti käydä hakemassa lisää. Alex ja Connie tarjoutuivat viemään tyhjiä pulloja keittiöön ja tuomaan samalla lisää juomia. Connie keräsi käsien täydeltä pulloja ja käveli Alex perässään keittiöön. ”We make a good team”, Connie sanoi, kun laski pullot käsistään lavuaariin, sitten otti vastaan Alexin käsistä sen pullot ja hipaisi samalla Alexia sormista, ennen kuin kääntyi takaisin lavuaarin puoleen. ”Yeah. We need to step up our game, though. Alan and Rosemary are hopeless and Kenny and Ally have nothing against us, but Abe and Tess are good”, se selitti ja kääntyi, vain tajutakseen, miten lähellä Alex sitä oli. Se sai Connien ajatuksen hetkeksi katkeamaan, kun sen katse kävi taas Alexin huulilla. Alex kysyi, mitä sitten tapahtuisi, jos he eivät voittaisi. ”I suppose you’ll have to figure out something else to serve as my birthday gift”, Connie sanoi hiljaa, ”since you totally forgot that. How does one forget a Christmas birthday, out of all birthdays?” blondi virnisti, jonka jälkeen kuuli Kennyn rykäisevän ovensuussa. ”I came to see if you guys needed any help with the drinks”, se sanoi astellessaan peremmälle, ”obviously what you needed was a reminder of what you were supposed to be doing.” Connie punastui ja peitti toisella kädellään huulilleen jumahtaneen virneen, loi merkitsevän katseen Alexin suuntaan ja otti sitten Kennyn jälkeen jääkaapista juomia käsiinsä. This wasn’t over, yet.

Connie ja Alex taisivat kuvitella olevansa jotenkin erityisen discreet sen lähes esileikinomaisen touhunsa kanssa, mutta siitä niiden välillä lentelevästä kipinästä oblivious taisi olla vain Tess. Ainakin Alan ja Kenny olivat siitä ihan kärryillä, tosin ihan syystäkin. ”How do you know that I won’t kick your ass in Call of Duty this time around? Maybe I have been practising all these years”, Connie selitti, sai Alexin naurahtamaankin ja selittämään, kuinka kyseisessä pelissä pelattiin aina samassa joukkueessa. Se sai Connien virnistämään. ”Damn you, Valentine. Alright, I’ll stay away from it.” Sitten tunnelma lämpeni äkkiä, kun keskustelun sävy muuttui hyvin vahvan vihjailun puolelle. Connie kostutti huuliaan kuunnellessaan Alexin hiljaista, matalaa ääntä, ja hitto että Connien koko kehossa kihelmöi sen äänensävyn johdosta. Olisi tyttö siihen vastannutkin jotain, mutta sitten se hiton Kenny tuli keskeyttämään. Olivatko ne kaikki keskeytykset kenties jokin universumin tai Jumalan tapa kertoa, että Connien ja Alexin juttu ei saisi edetä pidemmälle? Ehkä sille kaikelle oli jokin syy. Connie kuitenkin päätti olla välittämättä niistä merkeistä kuin mikäkin uhmaikäinen kakara. Siinä auttoi sekin, että välittömästi Kennyn poistuttua Alex oli vetänyt Connien kehon itseään vasten ja vihjaillut hyvinkin suoraan siitä, mitä pelin jälkeen tapahtuisi. Ja Connie huomasi odottavansa pelin loppua jo kuin kuuta nousevaa.

Peli päättyi lopulta voitokkaasti Connien ja Alexin kannalta, kun kaikki muut joutuivat kumartamaan parin saumattoman yhteistyön edessä. Se sai parivaljakon innoissaan halaamaan toisiaan ja nauramaan, ja taisi Connie päästää jonkun humalaisen kiljahduksen kun Abe ja Tess joutuivat nielemään tappionsa. Mutta siihen se jäisi – ainakin muiden tietojen mukaan. ”This was fun, but it’s getting late and I should probably get back home”, Connie sanoi. Sen toteamuksen otti Tess erityisen raskaasti, joka lähti suostuttelemaan Connieta jäämään yöksi. ”No, I couldn’t”, Connie kieltäytyi kohteliaasti. ”Thank you for the offer, Tess, but really, it’s fine. I’ll just take a cab back to the dorms.” Normaalisti Connie olisi varmaan punastunut ja mennyt vaikeaksi sen Kennyn kommentin jälkeen, mutta nyt se sai Connien vain virnistämään humalaisena ja luomaan merkitsevän katseen Alexin suuntaan. ”Actually, Alex’s couch is pretty nice. I wouldn’t mind sleeping on it”, Connie sanoi, ja nyökkäsi sitten pojalle sinne oven suuntaan. ”It was great seeing you guys, and thanks again!”

Connie heitti takin päälleen ja halasi vielä kaikki läpi hyvästien merkiksi, jonka jälkeen astui ulos Alex perässään. ”Screw it”, Connie sanoi Alexille, ”there’s no way I’m going home yet.” Se sai Alexin naurahtamaan ja kyseenalaistamaan sen, oliko Connie edes missään vaiheessa ollut menossa kotiin yöksi. ”Hey, I made myself that promise when we got here”, Connie selitti humalaisena. ”It’s your family’s fault, really. They got me drunk. We both know what happens when I get drunk.” Alex päästi Connien edeltä vajaansa ja kunhan poikakin oli sinne selviytynyt, ei blondi enää aikaillut, vaan painoi pojan sitä ovea vasten. ”You wanted to know what I want”, Connie sanoi hiljaa ja katsoi Alexia silmiin. ”I want you. This. Us.” – ”Tell me if that’s what you want as well. Because if you don’t, I’ll leave you alone.” Alexin vastatessa myöntävästi Connie sen kummemmin odottelematta kuroi viimeisetkin välimatkan rippeet umpeen ja painoi huulensa Alexin huulille. Poika vastasi siihen suudelmaan ihan yhtä nälkäisesti ja Connie nosti kätensä sen niskan taakse, veti sitä mukanaan siihen suudelmaan samalla, kun pojan kädet kävivät tytön vartalolla. Blondilla tuli kiire vetää takkinsa päältään, ja sitten Alex olikin jo nostanut sen ylös ja kääntänyt heidät toisin päin niin, että se oli nyt Connie sitä ovea vasten. ”I missed you, Alex”, Connie sanoi suudelmien välissä. ”I never want to leave you again, okay?”

Connie siristi silmiään, kun Alex väitti, ettei se ollut koskaan ollut erityisen hyvä sanomaan ei. ”Now what on Earth could you mean with that?” Sen oli leikkimielisesti kysyttävä. Ihan sitä kyllä kiinnosti tietää noin muutenkin, mikä Alexin mielessä oli erityisesti. Sisällä ei kuitenkaan ollut aikaa jutella siitä aiheesta enempää, sillä heti, kun se ovi oli sulkeutunut sen merkiksi, että he olivat kahden, Connie halusi Alexin. Ihan kokonaan itselleen. Nyt siinä välissä ei ollut Heatheria, ei Oliveria, ei Maxia, vaan he voivat aidosti ja vilpittömästi olla vain toisiaan varten, ja se kiehtoi Connieta ihan älyttömästi. Eikä se ollut vaan mikään humalainen idea, vaan Connie nimenomaan halusi Alexia. Se antoikin sen asian kuulua niissä ahneissa suudelmissa, joita painoi pojan huulia vasten.

Takit heitettiin kaikessa kiireessä ihan vaan lattialle, jonka jälkeen Connie löysi itsensä painettuna sitä ovea vasten. Hän kietoi jalkansa pojan lanteiden ympärille ja hukutti kätensä sen mustaan tukkaan, jonka jälkeen lausui epätoivoisia sanoja kaipuusta Alexin huulia vasten. Kun ne suudelmat siirtyivät alemmas, blondi painoi päänsä ovea vasten ja vei alahuulensa hampaiden väliin, jolloin kädet liukuivat alemmas pitkin Alexin juuri sopivan lihaksikasta selkää. Hetken kuluttua Connie kylläkin veti Alexin kasvoja ylemmäs voidakseen hukuttaa sen uusiin suudelmiin, ja sitten he liikkuivatkin jo kohti Alexin sänkyä. Se toi kummasti mieleen edellisen kerran silloin Halloweenina, kun he molemmat olivat epätoivoisena panneet like there was no tomorrow. Samaa kaavaa tuntui noudattavan sekin kerta, ainakin jos Alexin lähes hätäisistä eleistä oli mitään tulkittavissa. Ei sillä, se kitka sai Connien itsensäkin huokailemaan halusta, ja luojan kiitos Alex nousi hetken kuluttua ylös helpottaakseen molempien riisuutumista.

Each for themselves oli selvästi molemmilla ajatuksena, kun he kiireellä kumpikin napittivat auki paitojaan ja heittivät sitten lattialle epämääräiseen kasaan. Samalla vaivalla lensivät rintaliivitkin vaatepinon jatkeeksi, ennen kuin blondi laski itsensä takaisin makuulle ja veti Alexin sinne mukaansa. Ja kun poika antoi huomiotaan Connien paljaalle rintakehälle, työnsi Connie Alexin paidan sen päältä pois, ennen kuin vei kätensä sen housuille riisuakseen nekin pois. Malttamattomana Alex teki saman, kun sen kädet olivat vapautuneet paidan kahleista. Loput vaatteet saatiin riisuttua epätoivoisessa kosketusten, suudelmien ja huokausten sekamelskassa – se olisi ollut varmasti paljon yksinkertaisempi toimenpide, jos he molemmat olisivat olleet selvin päin eikä niin vitun desperate. Mutta viimein viimeinenkin vaatekappale oltiin ravisteltu lattialle Connien nauruntyrskähdysten saattelemana, jotka tosin loppuivat lyhyeen, kun Alex painoi itsensä sen jalkojen väliin. Ei, silloin se nauru muuttui yllättyneeksi, teräväksi henkäisyksi, ja Connie lost herself in the moment. ”Holy crap, I love you”, blondi huokaisi samalla, kun veti Alexin kasvot lähemmäs uutta suudelmaa varten. Sen jälkeen Conniella oli kyllä täysi työ pysyä Alexin määräämässä tahdissa, joten suudelmat saivat jäädä ja blondi kietoi kätensä pojan kehon ympärille painaakseen sen tiukemmin vartaloaan vasten.