Madison Hawkins

Madison ei saanut kovin iloista starttia elämäänsä. 22-vuotias, huumeongelmien vuoksi rahaton ja koditon Samantha Hawkins ilmestyi richmondilaisen sairaalan ensiapuun vastasyntyneen lapsen kanssa keskellä marraskuista yötä, väittäen löytäneensä lapsen kadulta. Vasta myöhemmin lääkärit saivat Samanthan myöntämään olevansa lapsen äiti. Pian sen jälkeen Samantha oli jo kerännyt vähäiset tavaransa ja lähtenyt, jättäen jälkeensä vain tyttärensä, joka myöhemmin sai sosiaalityöntekijältä etunimen Madison. Koska pieni Madison kärsi heti syntymänsä jälkeen äitinsä huumeiden käytön seurauksena vieroitusoireista, jäi hän muutamaksi viikoksi sairaalahoitoon. Sairaalan jälkeen tytön matka jatkui seuraavien vuosien aikana useampiin sijaisperheisiin, joista yhdestäkään ei vakuutteluista huolimatta muodostunut pidempiaikaista kotia. Kerta toisensa jälkeen Madison sai kuulla joutuvansa taas muuttamaan – syyksi ilmoitettiin milloin perheen sisäinen konflikti, milloin tuloillaan oleva biologinen lapsi tai jotkut muut syyt, jotka etenkin Madisonin kasvaessa alkoivat tuntua yhä enemmän tekosyiltä. Pääasia oli, ettei häntä haluttu pysyväksi perheenjäseneksi. Teini-iän koittaessa Madison alkoi yhä enemmän odottaa täysi-ikäistymistään, tarkoittihan se, että hän saisi vihdoin asua omillaan eikä tarvitsisi huolehtia mistään sijaisvanhemmista tai muiden perheessä asuvien sijaislasten kiusoittelusta ja riitelystä. Saatuaan high schoolin ihan kelvollisin arvosanoin päätökseen, Madison päätti aloittaa jatko-opinnot community collegessa Washington D.C.ssä. Ei hän tiennyt lainkaan, mitä tahtoi elämältään, mutta college vaikutti melko vaarattomalta vaihtoehdolta.

Washingtonissa todellisuus itsenäisenä nuorena naisena iski melko pian vasten kasvoja. Madisonilla ei ollut turvaverkkoa nimeksikään, ja ilman koulun stipendiä tai vanhempien perustamaa college-rahastoa iltaisin kahvilassa tienatut rahat eivät ihan noin vain riittäneetkään elämiseen. Pelastava enkeli tuli toisena collegevuonna työtarjouksen myötä: Au pairin paikka varakkaan nuoren washingtonilaispariskunnan luona heidän parivuotiasta lasta hoitaen, sisältäen asumismahdollisuuden, auton käytön ja ihan mukavan suuruisen kuukausittaisen taskurahan. Tilaisuus vaikutti Madisonin mielestä ihanteelliselta, ja niinpä hän päätyi ottamaan työn vastaan. Alunperin suunnitelmana oli viedä siinä sivussa opintoja eteenpäin - olisihan sitä ihan hyvin ehtinyt käydä päivisin luennoilla. Arki perheessä osoittautui kuitenkin niin mukavaksi ja leppoisaksi, että collegeopinnot, joihin motivaatio oli muutenkin ollut hukassa käytännössä alusta saakka, jäivät kesken kahden vuoden jälkeen. Asiaan saattoi toki vaikuttaa myös se, että Madisonin pomo Roy oli varsin ilmiselvästi ihastunut au pairiinsa, eikä tunne suinkaan ollut yksipuolinen. Ja kun Royn vaimo Stephanie oli menestyneen lakifirman osakas ja huomattavan paljon pois kotoa, oli heillä usein hyvin aikaa avoimelle flirttailulle arkena. Vuoden sisällä flirttailu ehtikin muuttua kunnon salasuhteeksi sen jälkeen, kun Roy oli eräänä yksinäisenä perjantai-iltana kutsunut Madisonin makuuhuoneeseensa.

Stephanien runsas työmatkailu mahdollisti myös suhteen jatkumisen yli vuoden ajan. Itse asiassa lopulta Roy itse kertoi vaimolleen asiasta – samalla, kun ojensi tälle paperinivaskan ja ilmoitti haluavansa erota, valittuaan Madisonin vaimonsa sijaan. Townhouse Washingtonissa ja eron myötä Stephanielle, samoin kuin pariskunnan lapsen huoltajuus, Madison ja Roy puolestaan muuttivat toiseen asuntoon keskenään ja Madison sai uuden työpaikan Royn firmasta assistenttina. Heidän suhteensa tultua julki arkeen alkoi sisältyä myös enemmän seurapiirin tapahtumia ja hienoja illallisia, missä Madison huomasi pian viihtyvänsä erinomaisen hyvin. Olihan ero lapsuuteen isoissa, sekavissa sijaisperheissä rahan tehdessä usein tiukkaa melkoisen suuri.

Kahden vuoden kuluessa Madisonin ja Royn välille alkoi kuitenkin syttyä riitaa million mistäkin, kunnes sukset menivät lopullisesti ristiin syksyllä 2014, ja he päätyivät eroon. Ja niin Madison jäi taas omilleen. Washington D.C. alkoi yhtäkkiä tuntua ahdistavalta kaiken tapahtuneen jälkeen, joten hän suuntasi kulkunsa seuraavaan suureen kaupunkiin, Baltimoreen. Hänellä ei edelleenkään ollut kunnon koulutusta, mutta rahaa oli kuitenkin saatava jostain pystyäkseen maksamaan asunto ja eläminen, joten Madison hankki itselleen työpaikan ravintolan tarjoilijana ja listautui myös keikkatöitä juhlatilaisuuksien parissa välittävään pitopalveluun.

Eräänä iltana Madison oli töissä vastaavanlaisessa cocktail-tapahtumassa, jollaisessa hän oli Royn aikana ollut vieraana useampaankin otteeseen, kun hän alkoi juttelemaan tutun kollegan kanssa. Jollain tapaa keskustelu päätyi lopulta siihen, että Madisonin kollega myönsi korjaavansa välillä vierailta unohtuneen kännykän tai lompakon omaan taskuunsa sen sijaan, että palauttaisi sen omistajalleen. Madisonista se kuulosti ihan mukavalta tavalta tienata hiukan lisää taskurahaa, joskin pelkkä unohtuneiden tavaroiden näpistely olisi turhan helppoa, hänestä vieraiden suoranainen huijaaminen vaikutti paljon mielenkiintoisemmalta. Useimmiten hän käyttää tähän hyväksi töitään ja suuntaa jokin Roylta aikanaan saamansa asu päällään sopivan oloiseen juhlatilaisuuteen kuokkavieraaksi. Illan mittaan hän valitsee kohteekseen usein hyvännäköisen ja varakkaan oloisen miehen, jonka kanssa flirttailee pitkin iltaa ja lupailee jatkoja kahden kesken. Sopivan tilaisuuden tullen hän nappaa mukaansa miehen lompakon tai muita arvotavaroita ja poistuu huomaamatta paikalta. Muutamaan otteeseen hän on todella mennyt miehen mukana viettämään yön yhdessä tai jopa ryhtynyt lyhyeen romanssiin tämän kanssa, lähinnä huijatakseen kohteeltaan suuremman määrän rahaa – suhdetta hän ei kaipaa. Ja kun Baltimore ja sen seurapiirit alkoivat tuntua liian tutuilta, oli Madisonin jälleen aika pakata tavaransa ja suunnata uuteen kaupunkiin. Loppuvuodesta 2017 hän muutti New Yorkiin, löydettyään katon päänsä päälle Bronxin kaupunginosasta, sekä päivätyön kahvilasta Manhattanilla. Iltojaan hän viettää edelleen seurapiirien tilaisuuksissa, tienaten rahaa joko tarjoilemalla tai varastelulla.


Vaikka Madison joutui lapsuudessaan muuttamaan tuon tuosta eikä oikeastaan koskaan saanut kehitettyä pysyviä ystävyyssuhteita, ei hän ole aikuisena millään tapaa sulkeutunut tai epäsosiaalinen – ennemminkin päinvastoin. Hän ei suinkaan ole mikään ujo seinäruusu, vaan viihtyy erinomaisen hyvin uusien ihmisten parissa, eikä vieras ympäristö saa häntä heti epävarmaksi. Vuosien mittaan Madison on oppinut vaikuttamaan itsevarmalta ja mielenkiintoiselta, olematta kuitenkaan liian tyrkky, mistä on kieltämättä myös apua ihmisiä huijatessa. Hän on luonteeltaan iloinen henkilö, joka hymyilee usein ja jolla on erinomainen huumorintaju - Madisonin kanssa voi helposti viettää vaikka koko illan rennosti vitsaillen. Madison on hyvin sanavalmis ja nopeaälyinen, eikä hän pelkää ottaa riskejä sanojen tai toiminnan muodossa, mutta samalla hän on myös sangen temperamenttinen ja toisinaan hyvinkin itsepäinen eikä anna kenenkään määräillä itseään. Hän ei ole erityisen hyvä kompromissien tekemisessä, ja ilmaisee hyvin selkeästi mielipiteensä, mikäli kokee tunteensa loukatuksi. Kunnolla suuttuessaan saattaa sanallisen piikittelyn lisäksi myös paiskoa lautasia tai muuta, mutta ei ikinä kävisi käsiksi toiseen ihmiseen eikä hyväksy minkäänasteista fyysistä väkivaltaa itseään kohtaan saatuaan kokea sitä erään lyhytpinnaisen sijaisperheen isän kautta.
Oikeastaan Madison kaipaa vakautta elämäänsä. Hän ei oikein osaa luottaa kehenkään kunnolla, tällä hetkellä oikeiden ystävien lukumäärä hänen elämässään on pyöreä nolla, eikä asia ole kovin helpolla muuttumassa. Madisoniin kun ei aina ole kovin helppo tutustua, eikä hän rehellisesti sanottuna edes osaa kaivata kunnon ystäviä, vietettyään koko elämänsä pelkkien satunnaisten tuttavien seurassa. Hiukan ristiriitaisestikin siihen nähden, miten hän toimii arjessaan hän uskoo todelliseen rakkauteen ja on sisimmältään jonkinasteinen romantikko (joskaan ei ikinä myöntäisi sitä ääneen) - hän vain ei usko todellisen rakkauden koskevan häntä itseään. Madison ei nimittäin viitsi ottaa riskiä ryhtyäkseen oikeaan parisuhteeseen, ja uskoo suorastaan lähtökohtaisesti, ettei se toimi kuitenkaan.


Madison on noin 170 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan melko hoikka – nuorempana hän oli hyvinkin laiha, mutta nykyään häneltä löytyy myös naisellisia muotoja. Hiuksiaan Madison on värjännyt punaiseksi vuosien ajan, mutta palaa aina välillä jokusen kuukauden ajaksi luonnolliseen vaaleaan hiusväriinsä vaihtelua kaivatessaan. Madison pitää vihertävistä silmistään ja huolitelluista kulmistaan, ja keskittyykin meikin suhteen niiden ehostamiseen, toisinaan hän saattaa myös sipaista punasävyä huulilleen. Madisonilta löytyy kyllä tyylitajua, mutta muodista hän ei ole koskaan välittänyt. Arkena hän panostaa mukavuuteen ja vetää useimmiten ylleen farkut ja puseron tai toisinaan myös printtipaidan, kylmänä vuodenaikana hän verhoutuu usein neuleisiin. Arkena hänen yllään näkee hameita tai mekkoja vain harvoin, juhlatilaisuuksiin hän sen sijaan laittautuu ihan mielellään. 
Madison pitää kehostaan huolta lähinnä uimalla ja satunnaisella kuntosalitreenillä, muutoin elämäntavat ovat vähän mitä ovat. Ruuan suhteen hän elää usein lähinnä valmis- ja noutoruokien voimin, ilman tarkkaa reseptiä hän ei edes osaa kokata oikein mitään pastaa kummempaa, eikä hän ole koskaan erityisemmin innostunut ruuanlaitosta. Alkoholia Madison juo lähinnä juhlien yhteydessä tai hienommalla illallisella, humalassa hän on ollut vain muutaman kerran elämässään. Tupakkaa kului teini-iässä vähän runsaamminkin, nykyään hän polttaa enää satunnaisesti.

• Kärsii korkean paikan kammosta
• Allerginen koirille, mikä ärsyttää häntä vietäväsi
• Inhoaa kahvia
• Haaveilee toimittajan työstä ja opintojensa viemisestä päätökseen

Kuvissa Emma Stone