member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jun 6, 2015 21:22:54 GMT 2
Post by jenni on Jun 6, 2015 21:22:54 GMT 2
Torstai 16. huhtikuuta 2015, iltaCris & Willow Willow'n kotona @ Brooklyn Crisin look + jokin takki ulkona oleskelun ajaksiNyt oli kulunut parisen viikkoa niistä Columbian opiskelijoiden yhteisistä bileistä, joissa Cris oli päässyt tutustumaan Willowiin paljon paremmin. Oikeastaan nuorukainen oli jopa huomannut pieniä ihastumisen merkkejä itsessään, olihan Willow varsin suloinen ja ihastuttava tyttö, vaikka vähän hiljaisempaa sorttia olikin. Kuitenkaan hänen ei ollut onnistunut törmätä kyseiseen blondiin kertaakaan yliopiston kampusalueella, saati sitten muuallakaan. Crisin oli myönnettävä, että hän oli useammankin kerran käynyt vilkaisemassa Willown Instagram-profiilia, mutta uusia kuvia ei ollut ilmestynyt. Samat vanhat muutamat, jotka hän oli jo nähnyt. Ilmeisesti Willow ei ollut kovin aktiivinen kyseisen sovelluksen käyttäjä. Tai ei ainakaan päivitellyt sinne itse paljon sisältöä. Eihän Cris voinut tietää, kuinka paljon Willow itse selasi muiden kuvia ja kommentoi niitä. Kun ensimmäinen viikko bileistä oli kulunut eikä Willowia näkynyt mailla eikä halmeilla, Cris alkoi löytää taas vanhojen tapojensa pariin. Enää hän ei jaksanut kuikuilla niin aktiivisesti kampusalueella liikkuessaan muita opiskelijoita, ja enemmän hän myös vietti opiskelijaboksissaan aikaansa peliohjainta hakaten Ryanin ja Codyn kanssa. Angiellakin oli pitänyt kiirettä muualla, joten tuokaan brunette ei ollut ehtinyt hoidella amorin asioitaan, eikä Cris toisaalta edes kaivannut Angien pistävän näppejään enää yhtään enempää peliin. Sitten se maaginen päivä kuitenkin koitti. Se oli torstai, elettiin huhtikuun puoliväliä. Oikeastaan kello oli jo pitkällä iltapäivän puolella, kun Cris oli jo kävelemässä kampuksella etäisesti tutunoloisen naishenkilön ohi katse liimattuna kädessä olevaan kännykkäänsä. Viime hetkellä hän kuitenkin tajusi nostaa katseensa, sillä siinä Willow todella oli, pyyhältämässä parasta aikaa siitä hänen ohitseen toiseen suuntaan. ”Willa, hi!” Crisiltä pääsi ensimmäisenä, kun hän oli tehnyt äkkipysähdyksen ja peruuttanut pari askelta ja lopulta kääntynyt kohti Willown kävelysuuntaa. ”It's been while when I saw you last. Where have you been?” Cris oli kyselevinään ohimennen, vilkaisi pikaisesti heidän ympärilleen ja hieraisi samalla takaraivoaan. Sitten hän pujotti puhelimensa takaisin taskuunsa. Willow siinä jotakin kertoili viime päivistään, ei mitään ihmeellistä, ehkä tunnelma heidän välillään oli hivenen vaivaantunut mutta ei kuitenkaan läpeensä kiusallinen. Pariksi toviksi Cris jäi katselemaan Willowia, kunnes havahtui mietteistään. ”Hey wanna grab a coffee out there? The cafeteria is still open, I think”, Cris ehdottikin, mutta hänen yllätyksekseen Willow ehdottikin pienen mietintätuokion päätteeksi, josko he lähtisivät hänen luokseen kahvittelemaan. Ei Cris sitä suunnitelman muutosta pahakseen pistänyt, mieluummin hän toki istuisi kahvikupillisen ääreen rauhassa Willown kotona kuin kampuskahvilan hälinässä. Tosin, ei siihen aikaan kyseisessä kahvilassa varmaan mikään erityisen paha ruuhka olisi ollut, mutta jonkin verran porukkaa kuitenkin. Niinpä he lähtivätkin kohti Brooklynia, jälleen kerran maanalaisella kuten viimekin kerralla niistä kemuista lähdettäessä. Tällä kertaa Willow taisi jo osata vähän enemmän rentoutua Crisin seurassa, niin nuorukainen ainakin oli pistävinään merkille. Joitain hiljaisia hetkiä matkaan kyllä mahtui, mutta Cris ei osannut pistää niistä pahakseen. Ainakin hän oli itse saman tien täyttämässä niitä välillä jopa jonninjoutavalla höpinällä, hän ei vain osannut olla täysin hiljaakaan. Vähintäänkin hän kommentoi Willowlle jotakuta metrosta aiemmalla pysäkillä jäänyttä kaduntallaajaa, tietysti vähän humoristiseen sävyyn, jotta saattoi nähdä tytön niin piristävän ja suloisen hymynkareen. Siinä matkalla Willow oli myös maininnut, kuinka hänen vanhempansa olivat jossakin osavaltion rajojen ulkopuolella vierailemassa ja tulisivat vasta seuraavan vuorokauden puolella, joten Cris sai varmuuden siitä, että toinen tosiaan asui vielä vanhempiensa kanssa Angien tavoin. Hyvin kodikkaalta se brooklynilaisnaapurustossa sijaitseva talo vaikuttikin sisältäpäin, kun he viimein olivat päässeet perille ja astelleet sisälle. Selvää eroa Cris oli heti näkevinään omaan lapsuutensa kotiin, sillä he olivat monta vuotta asuneet yksinhuoltajaäitinsä kanssa kerrostaloasunnossa. Vaikka Cris olikin elänyt suurimmaksi osaksi onnellisen lapsuuden ja nuoruuden, ei hän voinut olla aistimatta pientä ydinperheen tunnelmaa Willown kotona. ”So, can I help you with the coffee?” Cris naurahti pienesti ja oli hieman käärivinään hihojaan, kun he olivat päässeet eteistä peremmälle ja Cris oli jättänyt takkinsa naulakkoon.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jun 7, 2015 0:09:13 GMT 2
Post by nepa on Jun 7, 2015 0:09:13 GMT 2
Willown asuPari viikkoa sitten Willow oli viettänyt melkoisen illan yliopiston bileissä. Kenen tahansa muun mielestä ilta olisi varmasti ollut mitä normaalein, jopa rauhallinen, mutta Willown elämään moinen ilta oli ollut ihan uusi asia. Varsinkin Cris. Harvemmin Willow edes puhui ihastuksen kohteensa kanssa, mutta Crisin kanssa hän oli mennyt viettämään lähes koko illan. Willow oli kyseisen nuorukaisen kanssa löytänyt itsestään ihan uusia puolia, joista hänellä ei ollut ollut lähes edes tietoa, ja loppuillasta Cris oli päättänyt vielä suukottaa Willowta poskelle. Se oli ollut.. Melkoista. Kutkuttavaa. Sinä yönä Willow olikin sitten pyörinyt sängyssä ja vain miettinyt tapahtunutta, Crisiä kokonaisuudessaan ja varsinkin sitä, oliko Cris tosiaan kiinnostunut hänestä. Ja jos oli, niin se oli lähes surullista. Willow ei nimittäin voisi vastata niihin tunteisiin. Tai no, voisi, koska hän oli iha törkeän ihastunut Crisiin. Ei siis tainnut uskaltaa. Hänen uskonnollisilla vanhemmillaan olisi varmasti paljon sanomista asiaan, eikä Willow halunnut pilata opiskelujaan jonkun nuorukaisen takia. Cris ei kuitenkaan ollut Willowlle mikä tahansa nuorukainen muiden joukossa. Willow oli siis tehnyt päätöksen unohtaa Crisin kokonaan. Onneksi hänen ei tarvinnut pahemmin nähdä kyseistä tapausta - hänet tavatessaan Willown suunnitelmat kun eivät kuitenkaan pitäisi. Usein ne pitivät, mutta sitten kaikki muuttui. Tänään Willow käveli kaikessa rauhassa kampuksen läpi lähteäkseen metrolle, mutta näki sitten Crisin. Ja voi luoja, miten hänen koko kehonsa taas reagoi tämän näkemiseen. Willow hetken jo mietti, että olisiko puhunut hänen kanssaan mutta ei sitten aloittanut keskustelua, kun Cris oli niin uppoutuneena kännykkäänsä. Willow siis vain asetteli olkalaukkuaan takaisin olalleen ja jopa ripeensi hieman tahtiaan. Pysähtyi kyllä, kun kuuli lopulta Crisin äänen. "Hi", Willow vastasi nopeasti. Tunsi kyllä kiusaantuneisuutta tästä tilanteesta, muttei ehkä niin paljoa, kuin oli olettanut. "I've been studying. And studying. And, well, studying a bit more", Willow selitti. Naurahti. Sen naurahduksen jälkeen hiljaisuus laskeutui taas kaksikon välille, ja Willow tuijotti Crisiä takaisin. Voi luoja, sanoisi nyt Cris edes jotain. Ja niin sitten sanoikin, oli pyytänyt Willowta kahville koulun kahvilaan. Ehei. Ei hitossa. Siellä olisi ihmisiä, liian paljon tuttuja, jotka saattaisivat mennä vaikka mälöyttämään jotain Willown vanhemmille. Pitikö Willown siis ihan oikeasti kieltäytyä? Itse asiassa ei. Hetkessä Willow nimittäin muisti, että hänen vanhempansa eivät olleet kotona. "Don't take this the wrong way, but would you like to have the coffee at our place?" Willow sitten kysyi. Cris oli suostunut. Niinpä kaksikko pääsi matkaan, ja Willow oli edelleen hämmentynyt siitä, miten vapautunut se tunnelma heidän välillään oli. Cris siis oli ihan crismäinen, höpötti kaikkea huvittavaa ja sai siten Willown nauramaan, mutta Willow tunsi olevansa edes hitusen vapautuneempi kuin aiemmin. Ihme sinänsä, kun mietti, että mitä viimeksi oli tapahtunut kaksikon välillä. Sillä matkalla Willow myös sanoi ääneen, että hänen vanhempansa olivat sukulaisten luona, eivätkä tulisi kuin vasta huomenna takaisin. Toivon mukaan Cris ei ottanut sitä kommenttia väärällä tavalla. Ei Willow jäänyt moista asiaa kyllä märehtimään, eikä kerennytkään, koska suhteellisen nopeasti he olivat päässeet määränpäähänsä. Willow avasi oven avaimellaan Crisin ensin sisälle päästäen, jonka jälkeen riisui kenkänsä ja päällystakkinsa. Oikoi hieman sitä lilaa toppiaan keittiöön kävellessään. Sitten jo naurahtikin sille Crisin kommentille. "I think I can handle myself, I'm a big girl already", hän naurahti ja meni sen kahvinkeittimen ääreen. Cris oli ilmeisesti istunut siihen keittiön pöydän ääreen siinä välissä, kun Willow mittasi vettä, käsitteli suodatinpussia ja sitä rataa. Sai pian kääntyä Crisin puoleen, joka ei ollut puhua pukahtanutkaan hetken. "You've been quiet for a while there. Are you sure you're feeling okay?" Willown oli pakko hieman vinoilla. Häntä kiinnosti aina tietää, että millaisen vastauksen Cris keksisi. Moccamaster hoiti hommansa suhteellisen nopeasti, ja niinpä Willow pääsi tarjoilemaan kahvia Crisille. Hän nappasi mukit niin itselleen kuin Crisille ja asetteli ne siihen ruokapöydälle. Vilkaisi Crisiä huomatessaan tämän katseen, hymyili hieman. "You wanted some milk in your coffee, right?" Hän kysyi kaataessaan kahvia Crisin mukiin. Oli kuulemma muistanut oikein. " Great", Willow kiitteli itseään hyvästä muististaan. Hän sai viedä kahvipannun takaisin paikoilleen. Palasi pian Crisin luo maitopurkki kädessään. Willow lorautti itse sitä maitoa Crisin kuppiin, jonka jälkeen teki niin itselleenkin. Istui sitten Crisiä vastapäätä. "So have you been going out a lot lately?" Willow kysyi. "Met any nice girls?" Hän vielä jatkoi, otti Crisiin katsekontaktin. Saattaisi Willowta kyllä aika paljon harmittaa, jos Cris nyt tunnustaisi olevansa joku naismagneetti. Ei Willow kyllä sitä ihmettelisi. Kunhan kyseisestä aiheesta oli päästy eroon, Willow tajusi, että Cris luultavasti lähtisi tämän kahvin juomisen jälkeen. Willown siis olisi keksittävä jotain tekemistä heille. "Would you like to have some wine after this?" Willow päätti kysyä. Oli siinäkin yksi idea - varsinkin, kun Willow ei juonut paljoa. "I would offer you a beer or something but my parents drink only wine. They're really religious, so I think it has something to do with that."
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jun 7, 2015 20:02:29 GMT 2
Post by jenni on Jun 7, 2015 20:02:29 GMT 2
Cris vain naurahti Willown kommentille siitä, että isona tyttönä hän luultavasti pärjäsi kahvinkeiton saralla. Nuorukainen sitten menikin istuumaan valmiiksi ruokapöydän ääreen ja laski kädet eteensä pöydälle, naputteli kevyesti pöydän pintaa sormillaan hetken aikaa samalla, kun antoi katseensa kiertää keittiössä ja itse varsinaisessa ruokailutilassa. Ilmeisesti sellaisen uteliaisuuden harrastaminen ei kelvannut Willowlle, sillä blondi oli pian kyselemässä Crisin vaitonaisuuden perään. Cris kohotti hieman kulmiaan ja käänsi päätään kohti keittiössä hääräävää tyttöä. ”Actually... Not sure if there's something weird in the air inside here in your house”, Cris totesi mietteliäästi ja olevinaan kovinkin tosissaan. Ilmekään ei hänellä värähtänyt sitä lausuessaan, mutta sitten hän oli jo oikaisemassa selkäänsä parempaan asentoon ja venyttelemässä hieman käsiään. ”Maybe I'm just a bit tired after a long day at the campus”, hän lopulta kohautti olkiaan ja naurahti, peitti kädellään haukotuksenkin, joka tuli kuin tilauksesta sanomisiaan vahvistamaan.
Juuri tarpeeksi nopeasti se keittiössä poriseva Moccamaister olikin sitten tehtävänsä suorittanut, sillä pian Willow oli jo kaatamassa heille kahvia kuppeihin. Maidonkin perään tyttö muisti kysellä, ja Cris näytti peukaloitaan ylöspäin kiitokset lausuessaan. Ei voinut kyllä sitten olla hieman nauramatta, kun Willow lorotteli sitä maitoa niin itselleen kuin hänellekin suoraan. ”So you are a big girl already – don't you think that I'm a big boy who can pour milk by himself?” Cris ei voinut olla kysymättä, kun oli saanut itsensä taas aisoihin eikä hänen naamallaan koreillut enää kuin huvittunut virne. Hän keskittyi hetken aikaa sekoittelemaan maitoa kahvin sekaan lusikalla, kunnes varovaisesti maistoi yhä höyryävää juomaa. Toki muisti myös kehua kahvihetken emäntää hyvin keitetyistä kahveista. Joutui sitten tovin kuluttua vilkaisemaan Willowta hieman kulmiaan kohottaen, kun tämä oli udellut naiskuvioistaan. ”I'm dating mostly law books nowadays”, Cris kohautti harteitaan. Willow oli varsin nopeasti vaihtamassa taas aihetta, tällä kertaa kyseli, mahtoiko Cris haluta viiniä. Selitti tyttö jotakin uskonnollisista vanhemmistaan, mikä kuulemma selitti viininjuonnin suosimista esimerkiksi oluen sijasta. ”O-okay, why not? Unless... You asked me about my dating things and then you offer me some wine … Are you trying to get me drunk that you can hit on me?” nuorukainen ei voinut olla vinoilematta Willowlle, kunnes taas siemaisi muutaman hörpyn kahvistaan, joka alkoi olla jo niin jäähtynyttä, ettei enää juurikaan polttanut suuta.
He saivat juotua kahvit varsin vikkelästi, joten sanojensa mukaisesti Willow kävi kaivamassa jostakin sen aiemmin ehdottamansa punaviinipullon ja kaksi asiaankuuluvaa lasia ennen kuin palasi takaisin pöytään. Cris katseli, kun tyttö kiersi korkkiruuvin avulla viinipulloa auki ennen kuin sai kaadettua heille viininpunaista juomaa laseihin. ”It seems like you've done that more than once”, Cris kiusoitteli leikillään ennen kuin sai oman lasillisensa. Pientä haistelua ja maistelua ensin, jonka jälkeen hän maistoi ihan kunnon siemauksen lasistaan. Hyvää, vaikkei Cris mikään varsinainen punaviinin ystävä ollutkaan. Jos hän jotakin viiniä joi, se oli useimmiten valkoviiniä. Muuten hän tyytyi olueen, etenkin bileiltoina. ”And how about you?” Cris oli hetken päästä utelemassa vuorostaan, kun oli laskenut viinilasin hetkeksi kädestään pöydälle. ”Met any boys?” hän täsmensi Willown äskeisiä sanoja mukaillen. Ei kyllä malttanut olla senkään jälkeen kauaa hiljaa. ”To be honest, last time when I dated someone was at high school”, Cris tunnusti eikä oikein tiennyt itsekään miksi. Tavallaan hän ei ollut jaksanut vuosiin ottaa asiasta stressiä, mutta viime aikoina se oli alkanut kalvaa häntä enemmänkin, kun kaverit ja tuttavat ympärillä tuntuivat jo löytäneen sen unelmiensa kumppanin.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jun 7, 2015 21:02:35 GMT 2
Post by nepa on Jun 7, 2015 21:02:35 GMT 2
Ei Willow voinut kuin naurahtaa niille Crisin vinoiluille. Jätti kyllä vastaamatta. Kyllä Willow piti Crisiä ihan aikuismaisena tyyppinä, vaikka hänellä edelleen pienet epäilyksensä olikin. Häntä oikeastaan jopa ahdisti se, että miksi Cris oli edelleen olevinaan niin kiinnostunut hänestä. Ehkä Cris vain oli kiinnostunut ihan jostain muusta kuin Willown ajatuksista ja luonteesta? Ei Willow tietenkään halunnut epäillä moista noinkin suloisesta nuorukaisesta, mutta Willow oli liian monta kertaa aikaisemmin ollut jo sinisilmäinen. Ei kyllä deittailuasioissa, koska ei ollut sitä harrastanut, mutta muissa asioissa kyllä. Willow hymyili, kun Cris kertoi nykypäivänä deittailevansa vain lakikirjoja. Cris näköjään otti opiskelunsa ihan yhtä vakavasti kuin Willowkin. Willow ei tosin tiennyt, että millaiselta Crisin todistus nautti. Ilmeisesti hyvältä, jos hän opiskeli paljon, mutta miten Cris pystyi tasapainottamaan hauskanpidon ja lukemisen? Se oli asia, jota Willow ei tosiaan osannut. Ehkä Cris voisi siis opettaa sen hänelle vielä jonain kauniina päivänä. Tai sitten ei. Willow ei nimittäin ollut kovinkaan optimistinen tästä kaikesta hänen ja Crisin välillä.
Willow ei tosiaan voinut tajuta, että miten hän nauroi näin paljon Crisin seurassa. Oli hän siis muutenkin suhteellisen positiivinen ihminen, mutta Crisin seurassa hän nauroi vielä enemmän kuin normaalisti, eikä se ollut todellakaan huono asia. "I really didn't think you were the annoyingly confident guy but it seems that I have to take my opinion back", Willow pääsi vinoilemaan takaisin. Jäi sen vinoilunsa jälkeen katselemaan Crisiä suhteellisen ilkikuriseen sävyyn. Pian se hänen katseensa kyllä pehmeni Crisiä kohtaan, mutta sellaisella ilmeellä ei Willow edes kehdannut Crisiä katsoa. Niinpä silmät kääntyivät enemmänkin sen pöydän pinnan suuntaan, ja Willow keskittyi juomaan sitä kahviaan. Oli ehkä hieman jäänyt miettimään sitä Crisin kommenttia. Osittain Willow nimittäin halusi juoda sen takia, että hän pystyisi olemaan entistä vapautuneempi Crisin seurassa. Oli ehkä väärin ajatella alkoholin auttavan siihen, koska parhainta tietenkin olisi, että Willow oppisi rentoutumaan Crisin seurassa kokonaan tämän kanssa aikaa viettämällä. Siis ilman alkoholia.
Se kahvikupillinen oli kulunut erittäin nopeasti. "I'll go get the wine", Willow sitten ilmoitti. Vaihtoi vain huonetta, nappasi kaapista jonkun satunnaisen punaviinipullon ja korkkiruuvin. Palasi sitten takaisin Crisin luo. Willow oli tottunut availemaan niitä punaviinipulloja. Harvoin kyllä itselleen. Tämän asian Cris sitten tietenkin huomasi ja Willow tyytyi mulkaisemaan tätä muka pahansuopana. Sen jälkeen Willow sai kaataa molemmille sitä juomaa laseihin, jotka oli hakenut hetki sitten. Cris alkoi haistella ja maistella sitä juomaa. Vaikutti asiantuntevalta, mikä melkein nauratti Willowta. Willow itse vain kumosi saman tien sitä juomaa kurkkuunsa. Seuraavaksi sai ihmetellä sitä Crisin kysymystä - mitä entä hän? Pian se kuitenkin muuttui ihan ilmiselväksi. Willow aluksi vähän arasteli sitä kysymystä ja joi punaviiniä, jotta rohkaistuisi. "Nope. I'm not really the type to knock guys off their feet", Willow päätti kertoa. Sai pian kuulla Crisin tunnustuksen. "Does it bother you?" Willow kysyi myötätuntoisena. Nyökkäili Crisin jatkaessa aiheesta, tällä kertaa kyseinen nuorukainen puhui jopa ihan asialliseen sävyyn. Willown huulille nousi toispuoleinen hymy. "It's almost hard to believe that you're not seeing anyone. You're.. You're so sweet." Willow sai itsensä kiinni tuijottamasta liian pitkään.
Omasta olemattomasta deittailuhistoriastaan Willow ei todellakaan halunnut puhua. "Let's go to my room"", Willow sitten heitti ennen kuin Cris kerkeäisi kysyä häneltä vastakysymystä. Periaatteessa Willowlla ei ollut mitään hävettävää, mutta hän pelkäsi ihan hitosti, että Crisin mielipide hänestä muuttuisi huonompaan, jos tämä saisi kuulla hänen kokemattomuudestaan. Punaviinipullo ja se lasi kädessä Willow johdatti heidät ylös portaita hänen huoneeseensa. Sulki oven ihan reaktiosta Crisin päästyä sisälle. Willow laski punaviinilasin- ja pullon pöydälle, huomaamatta joi oman lasillisensa loppuun. Kaatoi itselleen kyllä lisää. Käänsi sitten katseensa Crisiin, joka oli alkanut katsella ympäriinsä Willown huoneessa. Willow taas istui sängylleen ja lipitti sitä punaviiniään. "Cris, I have to ask you something", Willow aloitti suhteellisen vakavana. Yllätti jopa itsensä. "Why do you want to hang out with me?" Nimenomaan. Se oli asia, johon Willow ei varmaan koskaan saisi pohdittua itse vastausta.
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jun 8, 2015 14:02:21 GMT 2
Post by jenni on Jun 8, 2015 14:02:21 GMT 2
”Keep it that way”, Cris lausahti kannustavasti Willown kertoessa, ettei tämä tainnut olla aivan sitä tyyppiä hameväen edustajissa, jotka saivat miehet lankeamaan edessään. Enemmän Cris nimittäin Willowsta sellaisena pitäisi, tai naisesta ylipäätään, kuin jostakin ärsyttävästä.. Jakorasiasta. Ei Cris halunnut edes ajatella Willow'a ja jakorasiaa samassa lauseessa, ei kerta kaikkiaan nähnyt sellaisen olevan mahdollista. ”Well... Maybe that's the reason”, Cris hetken päästä totesikin mietteliääseen sävyyn, kun Willow oli jo udellut mahtoiko pitkäaikainen sinkkuus haitata häntä ja ihmetellytkin sitä vedoten johonkin suloisuuteen. Ääneen Cris ei tohtinut juuri enempää asiaa vatvoa, mutta itsekseen hän oli joskus juuri niitä asioita pohdiskellut. Ehkä hän oli turhan monelle tapaamalleen tytölle ollut vain sellainen söpö miespuolinen kaveri, joka laukoi hauskoja vitsejä, mutta joka myös unohtui, kun parempi poikaystäväkandidaatti astui kuvioihin. Onneksi Cris kuitenkin osasi ajatella asioista myös perin optimisesti ja keskittyä esimerkiksi siinä elämäntilanteessaan toiseen tärkeään asiaan eli opiskeluun, jotta saisi joskus lakimiehen paperinsa ulos koulusta ja voisi näin ollen vielä joskus työskennellä tuossa nimenomaisessa ammatissa.
Ennen kuin Cris kuitenkaan olisi ehtinyt kyselemään puolestaan Willown seurusteluhistoriasta, tyttö oli jo ehdottanut siirtymistä hänen huoneeseensa. Cris nosti katseensa pöydän pinnasta, sillä oli itsestään puhuessaan katsellut lähinnä pöydän pintaa mietteliäänä. Nyt hän katsoi Willowta kulmat hieman kohollaan ja päätäänkin vähän kallistaen – hieman kummallisia ehdotuksia tytöllä näytti tänään olevan, mutta ilmeisesti vastaan ei ollut panemista. Niinpä Cris nappasi lasinsa ja lähti seuraamaan blondia kohti tämän yläkerrassa olevaa huonetta. Huoneeseen päästyään Cris huomasi Willown sulkevan oven heidän perässään. Lasi kädessään hän asteli huoneessa hieman ympäriinsä ja katseli ympärilleen, siemaili välillä punaviiniä. ”If I didn't know you better, I would think you're going ro rape me or something”, hän ei voinut olla sanomatta huvittuneena viitatessaan Willown oven sulkemiseen. ”It's kinda scary when you offer me some wine and then you lead me to your room”, Cris ei voinut olla jatkamatta samalla kepeällä linjallaan, sillä heidän äskeiset puheensa olivat olleet jo venymässä turhan syvälliselle tasolle, ja sieltä jos mistä oli yritettävä kiivetä takaisin rennommalle asteelle.
Ilmeisesti Willow halusi vielä jatkaa sitä vakavampaa linjaa, sillä tyttö oli istuutunut sängylleen ja esittänyt seuraavan kysymyksensä. Cris kurtisti hieman kulmiaan ja joi lasinsa tyhjäksi, käveli sitten omatoimisen reippaasti pöydän luokse, jonne Willow oli pullon ottanut. Koska tyttö oli näemmä itsekin jo kaatanut itselleen täydennystä, oletti Cris voivansa itsekin tehdä niin. Niinpä saatuaan lasinsa täytettyä, Cris siemaisi siitä hieman ennen kuin istuutui hänkin sängynlaidalle – vilkaisi kyllä Willow'ia pikaisesti kysyväisenä, ihan kohteliaisuudesta. ”What, why do you asking that?” hän ei voinut olla naurahtamatta hieman kummissaan. Siemaisi sitten taas lasistaan ennen kuin ojentautui sysäämään lasinsa viinipullon viereen pöydälle hetkeksi. Willow vaikutti kuitenkin olevan harvinaisen tosissaan, joten Cris joutui hetken aikaa miettimään sanojaan. ”I think when two people like each other, they wanna hang out together”, nuorukainen sitten lopulta ehdotti vastaukseksi hieman psykologisesti – damn you, Colin Oswald, kyseinen siskon miesystävä oli tosiaankin tartuttanut psykologisia ajatusmalleja Crisiinkin, sillä Cris saattoi hyvinkin usein hengailla Poppyn luona kun Colinkin oli siellä. Tosin hyvin usein kävi myös niin, että lopulta Cris ajettiin asunnosta pihalle...
Cris paranteli hieman asentoaan siinä sängynlaidalla, ehkä aavistuksen hilasi itseään kauemmaksi siitä reunaltakin. Hivenen hän nojasi kädellään viistosti taaksepäin ja katseli sitten Willowta mietteliäänä. ”Why are you wondering that?” Cris toistikin hetken päästä, mutta päätti jatkaa saman tien itse, ”are you getting tired of me? Do you want me to fuck off your life?” Jatkoikin siis sillä itselleen tyypillisellä hauskan rennolla tavalla kyselemistään. Ei kyllä tiennyt, mitä sai aikaan Willowssa niillä sanoillaan, kun tyttö oli jo nousemassa ylös ja ilmeisesti menossa hakemaan itselleen lisää juotavaa. Viinpullohan hupeni epäilyttävää tahtia. Cris käännähti sängyllä seuratessaan katseellaan Willow'ia. Kun toinen ei liikahtanutkaan takaisin sängylle, Criskin nousi istumaan paremmin sängynlaidalle ennen kuin lopulta nousi ylös. ”Don't be so unsure about yourself. I like to hang out with you”, Cris sanoi ja astui jopa lähemmäksi Willowta, tai pikemminkin tämän eteen. Oli siinä samassa jo laskemassa käsiään kevyesti tämän omille, katseli tyttöä silmiin hieman tutkailevasti, kuin yrittäisi löytää pääsyä tämän ajatuksiin.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jun 8, 2015 18:33:01 GMT 2
Post by nepa on Jun 8, 2015 18:33:01 GMT 2
Willown oli pakko naurahtaa sille Crisin raiskaamiskommentille. Sellaiselta tämä kaikki taisi tosiaan vaikuttaa, mutta mitään senkaltaista Willowlla ei ollut mielessään. Sai Cris hänelle ties minkälaisia tunteita aikaan, se nyt oli tunnustettava, mutta ei Willow sentään Crisin kimppuun hyökkäisi. Kieltämättä Willow silläkin hetkellä katseli huonetta tutkailevaa Crisiä uteliaasti, mutta sillä oli tekemistä vain hänen veressään virtaavan alkoholin kanssa. Vai oliko sittenkään? Eihän Willow voinut sanoa, etteikö hän katsonut Crisiä sillä silmällä ihan selvänäkin. Ei se ollut hänen tapaistaan eikä hän varmaan koskaan osaisi tehdä mitään sille asialle, mutta niin se nyt vaan meni. Eikä Willow varmasti ollut ainoa nainen, joka piti Crisiä hyvännäköisenä. Kaikista viehättynein Willow oli kyllä Crisin luonteesta. Kyseinen nuorukainen ei vielä kertaakaan ollut yrittänyt mitään epäilyttävää eikä hän muutenkaan vaikuttanut miltään limaiselta adonikselta. Sen sijaan Cris oli.. Kiltti. Hauska. Huomaavainen. Muutenkin vaan sellainen tyyppi, jonka kanssa Willow hengasi enemmän kuin mielellään.
Willowin esittämän kysymyksen jälkeen Cris kerkesi saapua hänen vierelleen. Willow vilkaisi Crisiä nopeasti, ehkä hieman häpeillen, jonka jälkeen joi sitten siitä punaviinilasillisestaan. Pikkuhiljaa se punaviinikin taisi alkaa vaikuttaa hänen mieleensä, kun hän meni kysymään tuollaisia kysymyksiä ja tuijotti Crisiä vähän liiankin avoimesti. Crisille se kysymys oli vaikuttanut olevan hyvinkin huvittava, mutta Willown mielestä se ei ollut mitään sensuuntaista. Niinpä hän vilkaisi Crisiä hyvinkin vakavana. Cris taisi ymmärtää vinkin, koska pian hän sitten jo vastasikin. Niin, olihan se täysin normaalia. Willow hymähti itsekseen ja siemaisi taas punaviiniä, joka alkoi loppua sieltä lasista. Willow katsahti Crisiä, joka muutti asentoaan vähän rennommaksi. Willow havahtui nyt vasta siihen, että miten Cris taas oli häntä, ja tietenkin se sai hänessä aikaan jännitystä. Sitten Cris oli jo esittänyt hänelle kysymyksen. Jatkanut sen verran, että halusiko Willow Crisin katoavan elämästään. Ei todellakaan. Kaikkea muuta kuin sitä. Willow jopa pelästyi sitä, kuinka paljon tahtoikaan Crisin pitävän hänen seurastaan. Hän ei saisi ajatella niin vaan hänen tulisi keskittyä opiskeluihinsa. Nyt se kuitenkin tuntui olevan jo ihan liian myöhäistä.
Loppujen lopuksi Willow pudisti kevyesti päätään ja nousi ylös, ei yksinkertaisesti voinut enää olla siinä Crisin vierellä. Pöydän äärelle päästyään hän kaatoi lasiin lisää punaviiniä ja tällä kertaa joi sitä erittäin paljon. Kaatoi vielä lisää, käänsi lopulta kasvonsa Crisiä kohden. Jälkeen mainittu oli vähän liian nopeasti noussut ylös ja tullut Willown luokse. Don't be so unsure about yourself Cris sanoi. "I'm sorry", Willow vuorostaan sanoi ihan automaattisesti. Ei edes tiennyt, mitä pahoitteli. Ilmeisesti se liittyi jotenkin siihen epävarmuuteen, jonka Criskin oli jo huomannut. Oli Willowlla siihen kyllä syynsä. Hän vilkaisi alemmas, kun huomasi Crisin kurottavan hänen käsiään kohden. Pian heillä oli jo katsekontakti, joka ei Willown mielestä jättänyt paljoa arvailun varaan. Willown sydän takoi varmaan kovemmin kuin koskaan. Hän huomasi pian vieneensä kätensä Crisin lantiolle, ja se välimatka heidän välillään alkoi vähentyä. Pian heidän huulensa olivat sitten kohdanneet ensimmäisen kerran, ja Willow tunsi sen sähkön heidän välillään.
Tietenkin se aluksi oli alkanut ihan viattomasti. Heidän huulensa koskettivat toisiaan erittäin varoen, Willow kietoi käsiään lähes pelokkaasti Crisin ympärille. Pian niiden suudelmien sävy sitten jo muuttui. Willow myötäili Crisin otteita niinkin paljon, että huomasi pakittavansa hänen mukana sitä pöytää vasten. Viinipullo kolahti epäilyttävästi Willown osuessa vahvasti siihen pöytään. Seuraavaksi Willow tunsi jalkojensa nousseen ilmaan, kun Cris oli nostanut hänet siihen pöydän päälle. Willow piti aluksi käsiään vain Crisin olkapäillä, mutta vei toisen niistä sitten hipelöimään tämän niskaa. Ja no, Criskin oli alkanut liu'uttaa käsiään pitkin Willown vartalolla. Tältäkö tuntui haluta jotakuta? Willow ei ollut edes tajunnut jännittyä, mutta jotenkin he kuin yhteisestä sopimuksesta lopettivat sen. Jäivät kyllä pitämään kasvojaan toistensa lähellä. Willow siinä otti happea, yritti päästä eroon siitä tunteesta, jonka Cris hänelle aiheutti. Ei se kuitenkaan onnistuisi, mikäli asianomainen olisi hänessä kiinni. Niinpä Willow työnsi Crisiä hieman kauemmas itsestään, hyppäsi sitten alas pöydältä. Lähti kävelemään takaisin sänkyä kohden. Istui alas. "Uhh", Willow aloitti, mutta ei sitten enää pystynytkään jatkamaan. Ei, kun heidän katseensa taas kohtasivat Crisin kanssa.
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jun 8, 2015 21:14:26 GMT 2
Post by jenni on Jun 8, 2015 21:14:26 GMT 2
Cris huomasi Willown jännittyneen, mutta yhtä kaikki hän tajusi myös itsekin alkaneensa jännittämään tilannetta. Ei tosin mitenkään huonolla tavalla, vaan se oli sellaista... positiivista sähköä ja jännitettä, jotkä väreilivät heidän välillään. Cris olisi valehdellut, jos olisi väittänyt, ettei olisi yllättynyt kun tunsi Willown kädet lanteillaan. Jotenkin hän ei vain ollut odottanut tytön tekevän sitä siirtoa, ainakaan niin nopeasti. Eihän se sinänsä iso ele ollut yleisesti ottaen, mutta mitä Cris oli oppinut Willowta tuntemaan viime aikoina, niin sellaiselta se joka tapauksessa tuntui. Lopulta hän ei kuitenkaan ehtinyt miettimään sen eleen isoutta tai pienuutta, kun heidän huulensa olivat jo ensi kerran koskettaneet. Aluksi suudelmat olivat perin varovaisia ja jokseenkin hakevia, Cris suurin piirtein pelkäsi pelottelevansa Willown karkuun luotaan. Vähitellen he saivat kuitenkin varmuutta koko touhuun, tai ainakin niin Cris tulkitsi Willown kehonkieltä. Kun tyttö oli kietonut käsiään paremmin hänen ympärilleen, Cris uskaltautui jo nostamaan tätä hieman ylöspäin, nosti tämän sitten pöydänreunalle istumaan. Refleksinomaisesti Cris oli ottamaisillaan viinipullosta kiinni, kun se kolahti hieman, mutta pysyi kuitenkin pystyssä, joten nuorukainen saattoi viedä toisenkin kätensä takaisin Willown ympärille. Pian kumpikin niistä alkoi vaellella pitkin tytön vartaloa, ja Cris tajusi tuntevansa suunnatonta halua tuota vaaleahiuksista tyttöä kohtaan.
Kuitenkin hetken päästä kuin yhteisestä sopimuksesta, he keskeyttivät homman pian. Jäivät kyllä katselemaan toisiaan silmiin, kunnes Willow oli sitten työntänyt Crisin luotaan kevyesti. Jälkimmäisenä mainittu jäi seuraamaan katseellaan, kuinka toinen asteli sängynlaidalle istumaan. ”What?” Cris kysyi, kun oli pyyhkäissyt kämmensyrjällään huuliaan. He kumpikin taisivat käydä läpi jonkinlaista toipumisprosessia äskeisestä yllättävästä kohtauksesta. ”Did I do something wrong?” Cris ei voinut olla kysymättä, mutta siitä ei kuulemma ollut kyse. Hetken aikaa Cris seisoi vain siinä paikoillaan, kunnes tuli itsekin sängylle istumaan – osittain omasta halustaan, mutta oli Wilowkin tainnut jotain sensuuntaista sanoa. Jonkin aikaa he vain olivat niin, hieman typerinäkin istuivat vierekkäin, kunnes saivat jälleen katseensa kohtaamaan pidemmäksikin aikaa. Ensin katseensa, sitten huulensakin. Suudelma tosiaan vei heidät taas mennessään, ja oikeastaan paljoa ajattelematta Cris oli taiteillut Willown selälleen sängylle ja tullut itse tämän päälle käsiensä varaan. Suudelmia, useitakin. Paidatkin pian revittiin pois, mutta se taisi olla vikatikki. Ei, ei Willown puolesta eikä Crisin itsenkään, vaan he olivat lähes jähmettyä niille sijoilleen, kun kuulivat ulko-oven käyneen alakerrassa.
”What was that?” Cris kysyi oitis, kunhan oli pahimmasta jähmetyksestään toipunut. Willowkin näytti kuin aaveen nähneeltä. Sitten alkoi kuulua kahden (eittämättä aikuisen) ihmisen ääniä, selvästi Willowlle osoitettuja huhuiluja. Ei ollut epäilystäkään, että tytön vanhemmat tosiaan olivatkin saapuneet jo kotiin. Cris ei tajunnut mitä seuraavien sekuntien aikana tapahtui, ennen kuin huomasi vetäneensä paitansa jotenkuten päälleen ja olevansa kiipeämässä Willown ikkunasta ulos. Pian hän kyykisteli jonkin matalan rakennuksen katolla, joka oli yhteydessä muuhun taloon. Oletettavasti kyseessä oli autotalli. ”And what now?” Cris huomasi liki parkaisevan, kun oli kääntynyt katsomaan ikkunassa olevaa Willowta epäileväisenä. Toinen vain usutti häntä hyppäämään. Eipä Cris kauaa katsonut tulevaa reittiään, sen verran vain, että huomasi lähellä olevan puun oksan ulottuvan ehkä metrin korkeudelle autotallin katosta. Willow takana patisti häntä hyppäämään uudestaan. Niinpä Cris sitten otti ja ponnisti, sai otteen oksasta, mutta valitettavasti se ote myös hyvin nopeasti lipesi ja nuorukainen mätkähti alas nurmikolle. Toipumiseen ei mennyt kauaa aikaa – tai siihen ei ollut paljon aikaa – joten pian Cris oli jo tolpillaan ja nosti katseensa kohti Willown huoneen ikkunaa. ”I'm fine! See you at the university soon!” Cris heilautti kättään ja lähti sitten kalppimaan tiehensä, joskin huomasi hyvin pian, että takapuolta jomotti yllättävän paljon pudotuksesta johtuen... Mitäpä sitä ei mies naisen eteen tekisi.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jun 9, 2015 13:04:10 GMT 2
Post by nepa on Jun 9, 2015 13:04:10 GMT 2
Siinä sängyllä istuessaan Willow piti sormiaan kevyesti huulillaan. Hän ei olisi voinut edes kuvitella, että mitään tuon kaltaista olisi tullut tapahtumaan. Hän oli miesten kanssa herranjumala ihan kokematon, mutta kappas vain, mitä oli käynyt. Voi luoja. Hän ei katsonutkaan Crisiin päin, kun tämä selvästi alkoi vähän ihmetellä tapahtunutta. Crisin esittämän kysymyksen jälkeen Willow vain pudisteli päätään. "No, that's not it", tytön onnistui sanoa. Pelottavaa tässä oli nimenomaan se, että Willown mielessä äskeisessä ei ollut ollut mitään väärää. Cris oli koskenut häntä juuri oikealla tavalla ja Willow oli nauttinut siitä tunteesta, jonka tämä oli hänelle aiheuttanut. Ei ollut oikeastaan päässyt siitä yli. Kun Cris sitten istui Willown viereen, alkoi jälkeen mainittua taas jännittää. Ehkä syystäkin. Liian pian heidän katseensa olivat taas kohdanneet, eikä kestänyt kauaa, kun niin kävi myös heidät huulilleen. Willow oli kaatunut selälleen sängylle ja Cris oli hänen päällään. Tunnelma oli vähintäänkin intohimoinen ja pian kaksikon paidatkin olivat kadonneet jonnekin.
Ihan liian pian Willow kuitenkin sai lähes sydänkohtauksen; hänen vanhempansa olivat tulleet kotiin. Cris reagoi tilanteeseen ensimmäisenä, jonka jälkeen Willow oli jo paniikissa työntämässä Crisiä päältään. "Why are they here?" Willow panikoi. Yritti pitää äänensä hiljaisena, vaikka se meinasi pakollakin nousta korkeaksi. Willow nappasi lattialta oman paitansa, heitti sitten Crisin oman oikeaan osoitteeseen. Willow hetken aikaa vain hytkyi paniikissa, mutta tajusi sitten, että autotallin katto oli aivan hänen huoneensa ikkunan yhteydessä. "The window! You have to jump!" Willow osoitti. Cris sitten olikin jo hetkessä sukeltanut ulos sieltä ikkunasta, jonka Willow oli aukaissut. Vaaleaverikkö katseli Crisin matkan taittoa, kuuli vanhempiensa taas huutavan. "I-I'm coming! Just a second!" Hän huudahti. Kääntyi sitten takaisin katsomaan Crisiä, joka jo kyseli, että mitä hänen oikein pitäisi tehdä. "Jump!" Willow parahti ja osoitti käsillään eteenpäin. Sai sitten katsoa peloissaan, kuinka Cris jatkoi matkaansa eteenpäin. Loppujen lopuksi tapaus tarttui puun oksaan, mutta valitettavasti se ote lipesi. Willow haukkasi henkeä oikein kunnolla. Ei kai Cris nyt sentään mitään paikkaa ollut murtanut? Willow kuikuili pidemmälle ikkunasta nähdäkseen Crisin, joka sitten luojan kiitos nousi lopulta ylös. Kun Cris vielä ilmoitti olevansa kunnossa, ei Willow voinut kuin huokaista helpotuksesta. Seuraavaksi hän sulki sen ikkunan. Vilkaisi kyllä vielä erittäin kipeän näköisesti kävelevää Crisiä, eikä voinut mitään sille kevyelle hymylleen, joka nousi hänen huulilleen. Kaikkea sitä saattoikin tapahtua.
|
|
