member rank
Porvaristo
Discord name
|
Aug 30, 2015 15:46:22 GMT 2
Post by jenni on Aug 30, 2015 15:46:22 GMT 2
Jokainen päivä siinä kuluneessa kesässä oli ollut unohtumaton. Uskomaton. Rakas ja tärkeä Denny Brooksille, joka oli onnistunut kuin onnistunutkin houkuteltua Jamie-rakkaansa jäämään Pariisin kanssaan, ainakin kesäksi. Tai, eivät he olleet asiasta suoraan puhuneet, mutta kai tiesivät silti kumpikin tahoillaan, että tarkoituksena oli viettää kesä kyseisessä rakkauden kaupungissa yhdessä. Ei toki niin, että syksyn tullen he eroaisivat, sitä Denny ei missään nimessä halunnut. He eivät vain olleet vielä käyneet keskustelua siitä, mitä tapahtuisi, kun syksy saapuisi ja värjäisi tullessaan Pariisinkin katujen puiden lehdet oranssin, keltaisen ja punaisen sävyisiksi. Dennylle oli vain ollut tärkeää, että hän oli saanut Jamien jäämään luokseen Pariisiin silloin toukokuun alussa, kun toinen oli hänen perässään Ranskaan asti tullut. Alussa kaikki oli ollut hieman vaikeaa, mutta jollakin ilveellä, vähitellen, Denny oli onnistunut saamaan Jamien vakuuttuneeksi siitä, että tahtoi olla tämän kanssa. Avoimesti, piilottelematta. Ei hän tietenkään ollut saman tien vanhemmilleen Los Angelesiin soittanut, että hey, look at my new boyfriend, mutta siellä Pariisissa Denny oli parhaansa mukaan ponnistellut pystyäkseen kävellä Jamien kanssa käsi kädessä ulkona, antaakseen tälle jopa pieniä suukkoja julkisesti. Mikään sen suurempi ele nyt tuskin olisi muutenkaan ollut tavanomaista Denny Brooksia. Toukokuu ja vielä kesäkuukin olivat olleet jonkinlaista uudelleentutustumisen aikaa, mutta viimeistään heinäkuussa he alkoivat olla Jamien kanssa jo aikamoisessa symbioosissa toisiinsa. Hotellieläminen oli sekin jätetty sikseen, kun pienen metromatkan päässä Pariisin keskustasta löytyi sopiva vuokra-asunto, jonka omistaja vuokrasi kämppää kesän ajaksi. Yksiöhän se oli, mutta se sopi Dennylle ja Jamielle varsin hyvin, joskin oli onni, että asunnossa oli myös parveke. Niinpä jos jomman kumman naama oli sattunut jostakin syystä ärsyttämään, tämän oli saattanut käskeä parvekkeelle ja lukita oven sisäpuolelta. Pari kertaa Denny olikin ottanut päiväunet tai selaillut läppärillään nettiä, kun Jamieta oli jostakin syystä suoraan sanoen vituttanut ja tämä oli halunnut olla yksinään. Mutta ei Denny valittanut. Hän tiesi kyllä Jamien sisällä kuohuvan latinoveren, eli vittuuntunutta Jamieta ei kannattanut ärsyttää sen enempää. Oli peräännyttävä hyvän sään aikana. Elokuun koittaessa ei kuitenkaan enää ollut lainkaan epäselvyyksiä, etteivätkö he olisi siitä symbioosistaan muodostaneet jo jonkin sortin parisuhteen. Se elokuu menikin sitten aikamoista vauhtia eteenpäin, ja kuun toisiksi viimeiselle viikonlopulle he olivat saamassa hieman tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa. ”Hey, Jamie. You gotta wake up soon. You know, we are supposed to meet Anna in few hours”, Denny tökki yhä sikeitä vetelevää Jamieta peiton läpi käsivarteen, kun kello sinä lauantaina kävi jo lähemmäs puoltapäivää ja heidän oli tosiaan tarkoitus tavata kyseinen Anna-niminen nainen kahden aikoihin. Anna oli tosiaan Dennyn ystävä vuoden takaa, kun nuorukainen oli viettänyt kesän Saksan Nürnbergissä. Olihan siinä ollut vähän yksipuolista ihastumista Annan puolelta, mutta onneksi he olivat eronneet kesän loputtua ja Dennyn palattua takaisin Yhdysvaltoihin ystävinä. Anna oli herttainen ihminen, ja Dennystä oli ollut mukava jatkaa yhteydenpitoa tähän kaikesta huolimatta. Ja nyt hän näkisi vihdoinkin toisen pitkästä aikaa kasvotusten, kun Anna oli junaillut itsensä Pariisiin viikonloppureissulle tapaamaan jotakuta toistakin ystäväänsä. Majailikin kuulemma tämän luona kyseisen ajan, mutta Dennyn kanssa he olivat sopineet näkevänsä eräässä kahvilassa ja jatkavansa siitä sitten johonkin, jos kaikkia huvittaisi. Niin, siis Dennyä, Annaa ja Jamieta. Totta kai Denny nimittäin oli kertonut Annalle nappaavansa erään tärkeän henkilön mukaansa, eikä Anna ollut asiasta moksiskaan. Denny sen sijaan koki asian melko isonakin. Koko kesän he olivat näet viettäneet Jamien kanssa lähinnä kahdestaan, ja Anna oli nyt ensimmäinen, jolle Denny ikään kuin esitteli Jamien... Poikaystävänään. Niin Brooksin kundi nimittäin aikoi tehdä, niin hän oli päättänyt ja luvannut itselleen. Jamiellekin, mielessään, vaikkei ollut sitä toiselle ääneen lausunutkaan. ”Seriously, Jamie! Wake up, you sleepyhead”, Denny korotti nyt jo ääntänsäkin – hän kun oli ollut itse hereillä jo ainakin pari tuntia, käynyt suihkussa ja vaihtanut päivävaatteet ylleen. Ehkä vähän siinä sivussa stressannut Jamien ja Annan tapaamistakin. Kun Jamie sitten vihdoin antoi elonmerkkejä itsestään raottamalla silmiään ja mumisemalla jotakin unisena, Dennyn kasvoille levisi pieni hymy, toinen kun näytti niin suloiselta vastaheränneeltä. ”Oh, did I wake you, Sleeping Beauty?”, Denny oli esittävinään viatonta, kunnes sitten kumartui paremmin kumppaninsa ylle ja antoi tälle kevyen suukon huulille, kuin toivottaakseen sillä toiselle hyvät huomenet. |
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Aug 30, 2015 18:33:36 GMT 2
Post by nepa on Aug 30, 2015 18:33:36 GMT 2
Jamie tänäänEipä olisi Jamie koskaan kuvitellut jäävänsä Pariisiin kokonaiseksi kesäksi. Tai no, jos totta puhuttiin, niin oli Jamie silloin alkukesästä lähes toivonut, että Denny olisi pyytänyt häntä jäämään luokseen. Ja niin Denny oli loppujen lopuski tehnytkin. Jamie oli kyllä aluksi ollut ollut sitä vähän vastaan, koska tiesi, että avoin homoseksuaalisuus taisi vieläkin pelottaa Dennyä ajatuksena. Oli sitä kuitenkin yritettävä, Jamiehan olisi tehnyt ihan mitä tahansa Dennyn puolesta. Ja olisihan se ollut vähän noloa, jos Jamie olisi tuosta vain hylännyt Dennyn hänen käännösvaiheessaan! Tässä tilanteessahan Jamien tulisi olla nimenomaan Dennyn tukena eikä suinkaan loukkaantua siitä, jos Dennyä pelotti näyttää suurin piirtein koko maailmalle oikeat värinsä. Sitä paitsi, Jamie oli pikkuhiljaa alkanut nähdä Dennyssä muutoksia siihen suuntaan, että hän oli tosissaan. Ne olivat olleet ihan sellaisia pieniä merkkejä, mutta nekin kielivät jo uudenlaisesta rohkeudesta ihan sellaisenaan. Eikä Jamie kaivannut mitään suuria merkkejä, sellaista, että Denny ilmoittaisi Facebookissa homoseksualisuudestaan tai jotain. Moinen olisi tulevaisuuden murhe. Eivät Jamie ja Denny siis sinne hotellille olleet koko kesäksi jääneet. Sen sijaan he olivat löytäneet ihan kohtuuhintaisen yksiön läheltä Pariisin keskustaa, ja he olivat sitten päättäneet muuttaa sinne. Alusta asti oli kuitenkin selvää, että kaksin eläminen niin pienessä asunnossa ei todellakaan olisi ongelmatonta - ei ainakaan Jamien kaltaiselle ihmiselle. Ihan liian moneen otteeseen Jamien latinoveri oli kuohahtanut niin pahasti, että hänen oli pitänyt lähteä kävelemään koko asunnosta ottamaan ilmaa jonnekin. Missään vaiheessa he eivät kuitenkaan olleet saaneet mitään elämää suurempia riitoja aikaiseksi, ja Denny nyt osasi käsitellä Jamietä sen verran hyvin, että he olisivat joka tapauksessa sopineet joka kerta. Jamie sai oikeastaan kiittää onneaan Dennyn rauhallisesta luonteesta - jos Dennykin olisi samanlainen tuittupää kuin Jamie, he olisivat suoraan sanoen kusessa. Denny ei kuitenkaan vaikuttanut suuttuvan usein, mikä toisaalta oli myös äärimmäisen ärsyttävää. Jamie kuitenkin halusi välillä kuulla Dennyn ärähtävän, tekihän Jamie useinkin tyhmiä asioita, joista sai ihan suuttua. Tänään Jamiellä ja Dennyllä olisikin sitten melkoinen päivä - siis jos Jamie jaksaisi herätä siihen. Nuorukainen vaan käänteli enemmänkin kylkeä Dennylle, joka yritti ihan tosissaan herätellä poikaystäväänsä uuteen päivään. Kyllä Jamie kuuli kaiken, mitä Denny puhui, eli nimi Anna myös porautui hänen alitajuntaansa vallan mainiosti. Anna oli kuulemma Dennyn entinen kesäheila, mikä totta kai ahdisti Jamietä jo pelkkänä ajatuksena - eihän Anna siis varmaan tiennyt mitään Dennyn homoseksuaalisuudesta, siitä, että hän oli toiminut pelkkänä partana. Jamie yritti kuitenkin parhaansa mukaan olla ajattelematta sitä asiaa silmiä raottaessaan. "Wait a minute, boss", hän mutisi itsekseen, koska Dennyn käskevä äänensävy oli huvittanut häntä. Pian hän oli jo vastaamassa siihen Dennyn suukotukseen, joskin oli kyllä pian työntämässä Dennyä hänen kimpustaan. "Hold your horses", hänen oli pakko jatkaa unista mutinaansa. Pian hän kuitenkin hyppäsi istumaan tajutessaan kaikesta siitä valon määrästä, että kello oli jo paljon. "Wh-what time is it?" Hän pelästyi. Denny oli luojan kiitos rauhoittelemassa häntä, eli Jamie sai nousta ylös ihan kaikessa rauhassa. "Thank God you woke me up, I would have overslept for sure", nuorukainen naurahti, nappasi sitten pyyhkeen ja puhtaat alushousut käteensä. "I'm gonna go to the shower, wanna come with me?" Jamie virnuili leikkisästi Dennylle, josta kyllä huomasi, että hän oli jo käynyt siellä. Olihan Denny tuoksunutkin niin ihanalta! Suihkussa käymisessä ja valmistautumisessa ei ollut kulunut ihan törkeän paljon aikaa. Sen takia Jamie oli kerennyt jopa syömään pari leipää ja keskustelemaan Dennylle niitä näitä, ennen kuin heidän oli ollut pakko lähteä sen sovitun tapaamispaikan eteen. Jamie ei tarkkaan tiennyt, mikä se oli. Jostain vaatekaupasta Denny sen aamupalan aikana puhui. Nuorukainen kuitenkin päätti olla stressaamasta sitä asiaa, joten niinpä he lähtivät taittamaan matkaansa oikeaan paikkaan. Sen matkan aikana Jamie kuitenkin saattoi sanoa olevansa ihan hiton jännittynyt, oikeastaan jännittyneempi kuin suostui edes Dennylle tunnustamaan. He loppujen lopuksi olivat pysähtyneet jonkun kaupan eteen. Siellä Jamie vilkaisi nopeasti Dennyn kättä, mutta päätti olla tarttumatta siihen. "Remember that you don't have to tell her about us, if you don't want to. I won't get mad", Jamie selitti, oli oikeastaan yrittänyt tehdä asiaa selväksi Dennylle jo aikaisemmin. Ja, no, ehkä Jamie hieman valehteli, koska kyllä hän loukkaantuisi. Tai heidän välinsä eivät ainakaan olisi illalla niin lämpimät kuin yleensä. Jamie siinä ympärille katsellessaan huomasi sitten heitä lähestyvän vaaleaverikön, joka näytti hieman hukassa olevalta. "Is that her?" Nuorukainen kerkesi kysyä, mutta silloin kyseinen nainen oli kerennyt jo nostaa kättään ja huutaa Dennyn nimeä. Jep. Hän oli Anna.
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Aug 30, 2015 19:21:05 GMT 2
Post by jenni on Aug 30, 2015 19:21:05 GMT 2
Pian Jamie sitten olikin jo pomppaamassa ylös sängyltä vähintäänkin hätääntyneen näköisenä. Kiittelikin jo Dennyä siitä, että tämä oli ollut herättämässä hänet. Denny vain irvisti huvittuneena, kun Jamie tarjosi mahdollisuutta tulla kanssaan suihkuun, mutta ehkäpä sen aika ei ollut juuri nyt. Vaikka heillä nyt aikaa vielä olikin ihan riittämiin, mutta yhteiset suihkusessiot kun tuntuivat venähtävän aina hieman. Ja olihan Denny sitä paitsi käynyt jo suihkussa ja pukeutunutkin. Niinpä sen aikaa, kun Jamie suihkutteli kaikessa rauhassa yksinään, Denny linnottautui parvekkeelle selailemaan puhelimestaan uutisia ja katselemaan sen pariisilaisen pikkukadun näkymiä, jolle heidän asuntonsa parveke antoi. Se katu tosiaan oli melko pieni ja söpö, mukulakivikatuneineen ja mataline, vanhoine kerrostaloineen. Oikea romanttisuuden perikuva, ja monet illat kuluneen kesän aikana he olivatkin Jamien kanssa vain fiilistelleet elämää auringon laskiessa mailleen ja heidän nauttiessa iltapalaa siellä parvekkeella. Jamie totisesti sai Dennyn romanttisen puolen heräämään.
Jamien käytyä suihkussa tämä ehti mutustaa vielä jotakin leipääkin, ja Dennykin oli palannut takaisin sisälle jutustelemaan niitä näitä toisen kanssa. Mainitsi Denny heidän tapaavan Annan kanssa erään kahvilan luona. Niinpä sitten kello kahden paikkeilla he lähtivät valumaan ulos ja suuntaaman kohti kahvilaa, tosin jäivät sen liepeillä jumittamaan jonkin vaatekaupan eteen. Denny vilkaisi hieman kulmiaan kohottaen Jamieta, kun tämä vakuutti, ettei suuttuisi, vaikka hän ei kutsuisikaan häntä Annan kuullen poikaystäväkseen. ”O-okay”, Denny ehti vain nyökätä, kun jo tähyili etsien Annaa katseellaan. Siinä samassa Jamie olikin jo bongannut etäämmällä heille huitovan nuoren naisen. Denny tajusi vilkaista ympärilleen, tajusi heidän olevan jonkin pirun vaateputiikin luona ja Annan puolestaan kahvilan edessä. ”Geez, didn't I say that we'll meet her at the cafeteria?” Denny puuskahti hieman ihmeissään ja nyökkäsi sitten Jamien mukaansa, kun lähti astelemaan kohti Annaa. Jälkeenmainittu tulikin sitten hetken päästä heitä jo vastaan sillä muutamien metrien matkalla, ja puhe-etäisyydelle päästyään Denny tervehti tätä ensin sanallisesti, sitten kietoi toisen lämpimään halaukseen.
”Wow! It has been over a year!” Denny sanoi halauksen jälkeen ja ällisteli Annaa siinä edessään, aivan kuten tämä teki hänellekin. Vasta hetkisen kuluttua Denny tajusi vieressään olevan Jamienkin. Naurahtikin sitten hieman kiusallisena äskeisestä. ”Oh, yeah. This is Jamie, my... He's my boyfriend. Sort of. I mean... Are you?” Denny oli vähällä valahtaa punaiseksi kasvoiltaan. Tilanne oli jonkin verran kiusallinen. Tai aika paljonkin, jos häneltä kysyttiin. ”Oh... Hi”, Annakin vaikutti hämmentyneeltä, katsoi hetken aikaa kumpaakin kundeista, kunnes sitten vetäisi hymyn kasvoilleen ja ojensi kohteliaasti kättään kohti Jamieta. ”Anna Holzmann, Denny's friend from Germany”, nainen esittäytyi hymyillen ja selvästi tarkasteli uteliaana Jamien kasvonpiirteitä. Koska kumpikaan miehistä ei sanonut hetkeen mitään (muuta kuin Jamie nimensä), ehdotti Anna pian, että he istuutuisivat hetkeksi alas kahvilassa ja vaihtaisivat kuulumisia ainakin ensin siinä. Denny nyökkäsi ja ohjasi Jamien kevyesti edellään kahvilaan, vieden kätensä hetkeksi tämän selälle.
He istuutuivat alas ja saivat melkein heti tarjoilijan luokseen. Kukaan ei tosin muuta tilannut kuin jonkinnäköisen kahvijuoman, Dennykin maitokahvin. Nälkää hän ei vielä tuntenut, kun oli kämpilläkin mutustanut aiemmin ennen Jamien heräämistä ison voileivän. ”To be honest, I've thought that if you are... You know, into guys”, Anna paljasti hetken päästä pienesti hymyillen, kun he olivat saaneet kahvit naamansa eteen ja tarjoilija oli poistunut paikalta. Denny naurahti pienesti ja vilkaisi Jamieta nopeasti. Oli tosiaan kertonut Annasta tälle aiemmin, senkin, kuinka nainen oli ollut selvästi ihastunut häneen, kun taas hän oli jättänyt asiat vain pienimuotoisiin suudelmiin, kun ei ollut osannut tai kyennyt pidemmälle mennä. ”Hey, we don't need to make this feel too awkward, right?” Anna kysyi reippaasti aivan kuin olisi lukenut kummankin miehen ajatukset. Hän hymyili leveästi ja maisteli cappuccinoaan. ”So, how did you two meet?”
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Sept 2, 2015 19:45:33 GMT 2
Post by nepa on Sept 2, 2015 19:45:33 GMT 2
Anna oli nätti. Siis ihan pirun nätti, sellainen tyttö, johon Jamiekin varmasti lankeaisi jos olisi hetero. Sen vuoksi Jamie taisikin kieltämättä vilkaista Dennyn suuntaan hieman huolissaan. Vaikka Denny nyt olikin tässä lähiaikoina tunnustanut olevansa ihan sataprosenttisen homo, ei Jamie taas voinut olla samasta asiasta ihan sataprosenttisen varma. Ei siis sillä, että hän nyt epäilisi Dennyn lähtevän uudelleen Annan matkaan. Ei sellaista tulisi tapahtumaan. Kai. Siitäkin huolimatta, että Jamie ja Denny olivat pariskunta, otti kaksikon uudelleentapaamisen ilon katseleminen hieman tunteisiin. Se oli tunnustettava. Oli oikeastaan aika naurettavaa olla jopa mustasukkainen kyseisestä asiasta, mutta hei, kai Dennykin tuntisi samoin jos Jamie toisi yhtäkkiä paikalle jonkun entisensä! Tosin Jamien menneisyyteen kuului ainoastaan miehiä eli sitä sukupuolta, josta he olivat molemmat kiinnostuneita. Tilanne olisi siis silloin ihan erilainen. Eihän Denny koskaan ollut tätä Annaa kohtaan tuntenut mitään sen suurempaa, tai ei ainakaan mitään sellaista mitä Jamietä kohtaan. Eihän?
Jamie yritti kyllä luoda Annaan jonkinlaista katsekontaktia, mutta kyseinen nainen ei aluksi suurin piirtein edes tajunnut häntä Denny-innostukseltaan. Dennykin tajusi hänet vasta vähän jälkijunassa. Jamie hymyili tälle Annalle heidän katseidensa kohdatessa, mutta sitten käänsi järkyttyneen katseen Dennyyn. Leukakin siinä meinasi loksahtaa auki, kun Denny oli esitellyt Jamien poikaystävänään. Denny, joka olisi vielä muutama kuukausi sitten pysyttäytynyt vielä kaapissa, oli mennyt tunnustamaan olevansa homo! Ja vielä tälläisessä tilanteessa. Tosin ne Dennyn viimeiset, epäröivät sanat taisivat viedä sen suurimman taian pois siitä tilanteesta. Huvittuneisuushan siinä siis ensin nousi päälle. "I guess so", nuorukainen vastasi huvittuneensekaisissa tunnelmissa, päällimmäinen fiilis kun oli vaivaantuneisuus sen Annan reaktion takia. Kyllä kyseinen nainen sitten lopulta kättä tarjosi kättelyyn, Jamie tarttuikin siihen. "Jamie. Jamie Briscoe", hän esitteli itsensä kohteliaasti, veti sitten kätensä pois Annan otteesta ja katsahti Dennyyn. Raukka taisi olla ihan häpeissään äskeisestä.
He pääsivät sieltä kadulta onneksi kahvilaan, jossa Jamie tilasi itselleen latten ja sitten suurin piirtein juoksi istumaan Dennyn viereen. Annakin saapui pian perässä. Se keskustelun aloittaminen ei sitten ollutkaan niin helppoa kuin piti. Jamie oli yleensä sosiaalinen, mutta nyt tunnelma oli vaan vaivaantunut, suoraan sanottuna kiusallinen. Anna sitten avasi suunsa ensin, heitti ilmoille kommentin, joka taisi tehdä tilanteesta vielä vaikeamman. Niinpä niin, Denny tosiaan oli ollut homo jo tuolloinkin. Jamie piilotteli hieman kasvoilleen nostetun kahvimukin takana, mutta sitten jo naurahti, kun Anna avasi suunsa ja esitti kysymyksensä. Niinpä Jamie vilkaisi Dennyä. "At first we met in Miami a few years back", Jamie kertoi. "Then we spoke with each other for a while before it stopped. After that we saw in Phoenix, soon in New York and eventually here in Paris." Jamie kurtisti kulmiaan muistellessaan, että mitä heille olikaan käynyt. "It's the neverending story. Not the fantasy movie from the 80's, I mean, this one has no supernatural stuff in it"", Jamie naurahti. "If you don't count Denny in a bunny suit supernatural, that is", Jamie naurahti muistettuaan tuon asian. "Denny can tell the story if he wants to", nuorukainen vielä lisäsi. Ei hän tosiasiassa viitsinyt alkaa kaikkia heidän tarinansa yksityiskohtia kertomaan.
Loppujen lopuksi Jamie joutui yllättymään siitä, miten luontevasti ja helposti keskustelu heidän välillään alkoi sujua. Hän olisi odottanut pidempää kiusaantuneisuutta, mutta ei sellaista loppujen lopuksi ollutkaan. "I got to say that now I understand why you had something going on back then", Jamien oli pakko lausahtaa. Tajusi kyllä, että olisi voinut pilata sen koko tunnelman heidän välillään, mutta onneksi Anna vaan kuittasi asian nauramalla. "Yeah, it was intense", hän vielä jatkoi huvittuneena. Ei Dennykään vaikuttanut ottavan asiaa mitenkään pahasti - tai ainakin Jamie kuvitteli tuntevansa poikaystävänsä niin hyvin, että tietäisi mikäli tämä olisi loukkaantunut. "What happened, happened. Right now I'm happy for Denny. For you two", Anna selitti. Se sai Jamien kevyesti hymyilemään. Sitten hän jo käänsi katseensa Dennyyn. "Me too. Denny is an amazing guy", Jamie kehui poikaystäväänsä, silitti tämän pöydällä olevaa kättä. Muuta hellyydenosoitusta hän ei viitsinyt tälle antaa Annan ollessa paikalla, eihän hän tahtonut Annan tuntevan itseään kolmanneksi pyöräksi.
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Sept 4, 2015 10:43:53 GMT 2
Post by jenni on Sept 4, 2015 10:43:53 GMT 2
Denny oli mielissään, kun Jamie oli alkanut selostamaan Annalle heidän tapaamishistoriaansa. Hän naurahti hivenen toisen vakuuttaessa, että tarina oli oikeasti päättymätön. Aikamoista härdelliä ja vuoristorataa se olikin ollut. Mutta kaipa kaikki oli ollut tämän, nykyhetken, arvoista. Vaikka uuteen minään (tai siis sama minähän se oli, mutta hyväksyttyyn minään) totuttelu yhä kävikin aikalailla työstä, oli se silti sen arvoista. Denny ei olisi voinut olla onnellisempi Jamien kanssa, niin kliseistä kuin se olikin. Tosin nyt hän ei voinut kuin irvistää, kun tuo onnellisuuden lähde meni mainitsemaan sen saakelin kaniasun, joka päässään Denny oli muutama vuosi sitten heilunut miamilaisella rannalla. Ouch, hänelle meinasi iskeä siinäkin paikassa ihan julmetunmoinen hiki pelkästä hiostavan kanipäähineen ajattelemisestakin. ”Sorry but not gonna happen”, Denny tapaili huvittunutta äänensävyä, kun Jamie yritti heittää kerrontapalloa hänellekin. Onneksi asia jäi sikseen hyvin nopeasti.
Kahvittelutuokio sujui varsin leppoisasti, vaikka Jamie ja Anna tuntuivatkin enemmän vetävän keskustelua, kun taas Denny osallistui siihen lähinnä myönteisin elein tai lyhyiden sananparsien kera. Anna ilmaisi olevansa onnellinen miesten puolesta, Jamie puolestaan kehaisi Dennyä uskomattomaksi. Vaikka Denny hymyilikin tuntiessaan Jamien käden omallaan, tunsi hän olonsa silti hivenen kiusaantuneeksi. Yritti kyllä naamioida sen naurahduksen alle. ”Okay, you two make me blush”, nuorukainen yritti vitsailla kepeästi ja siemaisi sitten maitokahvistaan ison hörpyn, mutta sai vastaukseksi lähinnä lisää kiusoittelua. Sellainen Denny nyt kuitenkin vain oli. Tykkäsi kyllä olla sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, tuli toimeen muiden kanssa helposti ja sitä rataa, mutta kun huomio kohdistautui häneen itseensä näin paljon... Eh, siitä tuli vain helposti kiusaantunut olo. Niinpä Denny kohdistikin katseensa Annaan uteliaana ja halusi tietää, oliko naisella kenties itselläänkin joku mukava saksalaisheppu kiikarissa. Pienen kaartelun jälkeen toinen saikin kakistettua, että kotimaassa saattoi kuin saattoikin olla joku komistus. Tässä vaiheessa Denny oli ehtinyt jo vilkaista Jamieta tietäväisenä: ”Just saying... But she's terrible what comes to lying.”
Ihan hirveästi Denny ja Jamie eivät saaneet Annasta lypsettyä; juttu kyseisen saksalaisjätkän kanssa kun oli vasta niin alkutekijöissään, ettei nainen itsekään kunnolla tiennyt vielä oikein mitä kertoa. Keskustelu vaihtoi taas jonkin ajan päästä suuntaa, ja Dennykin oli taas enemmän menossa mukana, kun se ei kohdistunut suoraan häneen. Oikeastaan heillä oli varsin mukavaa, ja jutustelu jatkui vaikka kuinka pitkään, vaikka jokainen kolmikosta olikin saanut juomansa juotua jo ajat sitten. Viimein Anna oli se, joka ymmärsi vilkaista kelloa ensimmäisenä. ”Verdammt! I totally forgot... Jules is probably already waiting for me...” Anna jupisi, kunnes sitten nousikin ylös. Niin tekivät myös Denny ja tämän perässä Jamie. Kolmikkona he astelivatkin sitten kahvilan ulkopuolelle. ”I promised to my other friend to see him after you two... Damn, I should have promised to see him at some another day”, Anna mutisi ja halasi sitten pitkään Dennyä, jonka jälkeen myös Jamieta vähintäänkin yhtä pitkään. Denny vakuutteli, että kaikki oli ok – olivathan he saaneet vaihdettua kuulumisia ja juteltua paljon muustakin sekä tietenkin Anna oli ehtinyt tavata Jamienkin. Dennystä se oli ollut ehkä suurin asia koko tapaamisessa. Suurin ja merkittävin. Lopulta Anna oli lähtenyt kävelemään poispäin paikalta, ja Denny ja Jamie jäivät kahdestaan.
Denny katseli hetken aikaa Saksan-ystävänsä perään pieni hymy huulillaan, kunnes käännähti Jamien puoleen. ”It went quite well, or what do you think?” hän kysäisi ja parin sekunnin empimisen jälkeen nappasi kumppaniaan kädestä. He lähtivät astelemaan päinvastaiseen suuntaan kuin Anna, vaikkakin melko päättömästi. Ei kai heillä edes ollut kiirettä mihinkään juuri sillä hetkellä. ”I'm proud of you. You could be such a... trophy wife?” Dennyn oli ihan pakko letkauttaa leikillään, sillä ainakin hänen puoleltaan tunnelma oli ollut hieman vaikea, kun hän oli esitellyt Jamien poikaystävänään Annalle. Ei Jamie kyllä näyttänyt ottavan sitä mitenkään pahakseen. Tosin Denny itse tajusi ottaa, kun huomasi, miten kyseinen ilmaisu sopi täydellisesti hänen kotipuolensa kuvioihin Los Angelesissa. Tietenkin hän toivoi, että asiat olisivat joskus siinä pisteessä, että sellainen onnistuisi, mutta sillä hetkellä... Se vain tuntui niin epätodennäköiseltä. Vaikka Dennystä tuntuikin pahalta ajatella sitä, ei se ehkä onnistuisi niin kauan, kuin hänen isänsä liikkuisi samoilla kekkereillä. Nyt Denny päätti kuitenkin karistaa ne ikävät ajatukset mielestään. Ihan fyysisestikin hän pudisteli päätänsä pienesti. ”What would you like to do now?”
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Sept 4, 2015 20:43:39 GMT 2
Post by nepa on Sept 4, 2015 20:43:39 GMT 2
Aivan kuten Jamie oli arvellutkin, ei Denny halunnut puhua siitä heidän rakkaustarinastaan sen enempää. Hän vilkaisi nuorukaista ymmärtäväisesti, sitten keskittyi taas hetkeksi aikaa sen kahvikuppinsa pariin. Hyvinkin pian hän sai kyllä virnuilla leveästi, kun Denny suhtautui hieman nolostuneesti niihin Jamien tarjoamiin kehuihin - ja oletettavasti myös siihen hellyydenosoitukseen. Denny oli sellainen hieman juro tapaus, mutta olipahan edes Jamien oma juro tapaus. "Aww that's too cute", Anna pääsi hyvinkin pian vinoilemaan sille Dennyn reaktiolle. Se sai Jamien naurahtamaan. Ehkä hän olisi voinut puolustaa poikaystäväänsä edes jonkin verran, mutta olihan se nyt totta, että se Dennyn reaktio oli ollut suhteellisen huvittava. Suloinen sellainen, tietenkin, eihän Jamie nähnyt pahemmin mitään virheitä Dennyssä. Okei, silloin kyllä, kun hänen temperamenttinsa kuohahti liiaksi. Ei hän kuitenkaan tietääkseen ollut Dennyyn koskaan vitutustaan purkanut - ei ainakaan pahasti.
Jamie oli vilpittömästi iloinen kuullessaan, että Annakin oli löytänyt jonkun. Olisihan se nyt ollut jollain tasolla surullista, että Denny ja Jamie olivat onnellisempia kuin koskaan, kun Anna taas olisi ollut sinkku. Onneksi tilanne kuitenkin vaikutti olevan erilainen. Eikä Annan nyt seurustella tarvinnut, tärkeää oli, että hänellä oli edes sutinaa jonkun kanssa. Seurusteluaihe oli kuitenkin unohdettu hyvin nopeasti, ja pian he puhuivat keskenään ties mistä asioista. Vakavista, ei niin vakavista. Ihan kaikesta. Jamie kyllä sitten pelästyi hieman, kun Anna päätti kirota äidinkielellään. "Oh", Jamie vain kerkesi vastata, ennen kuin he yhteistuumin olivat siirtyneet kahvilan ulkopuolelle. "It's ok", nuorukainen naurahti Annan halaillessa Dennyä. Sitten Jamie yllättyi lievästi, kun Anna kietoi kätensä vuorostaan hänen ympärilleen. Ei hän kyllä pistänyt sitä pahakseen - päinvastoin. "Thank you for this, I had fun. It was really nice meeting you, and I'm not saying this just because it's a habit. I mean it", Jamie selitti sen halauksen aikana, mutta sitten Anna oli jo irrottautunut hänestä. Lisäsi vielä, että hän kuulemma lisäisi Jamien kaverikseen Facebookissa, mikä Jamielle tietenkin sopi paremmin kuin hyvin.
Jamie katsoi Dennyä, kun Denny taas oli jäänyt katsomaan mitä ilmeisemmin Annan perään. Sitten heidän katseensa jo kohtasivatkin. "It really did. Anna was so sweet", nuorukainen kehui Dennyn ystävää, jonka jälkeen he olivatkin jo kävelemässä eteenpäin käsi kädessä. Se Dennyn seuraava kommentti saikin Jamiessa aikaan huvittuneisuutta. "Trophy wife? Wow, I have never been complimented this greatly", hän puuskahti nauraessaan. Trophy wife oli Jamielle jotenkin negativiinen termi, ei hän tiennyt miksi. Ei hän tietenkään olettanut, että Denny sanoi tuota mitenkään pahalla tavalla. Siitä ei varmasti ollut kyse. Hetken aikaa he taas vaan kävelivät eteenpäin, ennen kuin Jamie käänsi katseensa Dennyyn. "I have to say that I was really happy when you introduced me as your boyfriend", Jamie aloitti. "I actually was a bit scared that you wouldn't do that. Maybe I own you an apology?" Nuorukainen irvisti. Tosiaan, Jamie oli mennyt aika kylmästi aliarvioimaan poikaystävänsä, vaikka tiesikin olevan jo hieman enemmän sujut seksuaalisuutensa kanssa. Jamie oli jopa ylpeä Dennystä, olihan muutos hänessä tapahtunut hyvinkin nopeasti. Ja oli Jamie ylpeä siitäkin, että hän pystyi olemaan osa sitä muutosta.
Seuraavaksi Denny oli kyselemässä mitä he tekisivät. Jamie katsoi sen kysymyksen jälkeen ympärilleen, jolloin hänen näkökenttäänsä osui suklaapuoti. "I want to buy a box of chocolate", nuorukainen heitti ideansa. Denny vilkaisi hänen suuntaansa, toivon mukaan ei hämmentyneenä. "What? Let's get fat together!" Hän nauroi ja veti Dennyn mukaansa suklaapuodin puolelle. Siellä he katselivat ties minkälaisia suklaita, saivat jopa maistaakin jotain, koska puodin omistajat olivat erittäin hyviä myyjiä. Erääseen suklaamakuun Denny ja Jamie sitten molemmat rakastuivatkin niin paljon, että ostivat rasian sitä mukaansa. Ei se kyllä mikään halpa rasia ollut, mutta Jamie ei katunut sen ostamista. Myyjien hyvästelyn jälkeen Denny ja Jamie sitten jatkoivat matkaansa, ja jälkeen mainitulla oli ties minkälaisia asioita mielessään. "I've been meaning to talk to you about something", hän aloitti ja vilkaisi Dennyä. "Remember when I left my job because we moved here?" Jamie aloitti. "Well, now they have been asking if I could come back. The clients probably miss me or something. And to be honest, I miss everything about New York, too. There's nothing wrong with Paris - with you - but you know." Nuorukainen naurahti hermostuneesti. "So could you consider moving there with me? My home is where you are so if you don't want to leave that's ok. Maybe. I really want to get back there."
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Sept 5, 2015 14:13:56 GMT 2
Post by jenni on Sept 5, 2015 14:13:56 GMT 2
Hetken aikaa Denny ei osannut kuin tuijottaa Jamieta hölmistyneenä, kun toinen oli keksinyt haluavansa rasiallisen suklaata. Siis... Mitä? Ei hän siinä sinänsä ollut mitään ihmeellistä, mutta Denny oli vain odottanut kuulevansa jotakin... Fyysisempää tekemistä. Ei, herranjumala, ei mitään sellaista fyysistä, mutta jotakin romanttisen kaupungilla käsikädessä kuljeskelun tapaista. Jamien kommentille yhdessä lihomisesta hän kyllä ymmärsi jo naurahtaa. Siinä samassa toinen olikin jo kaapannut hänet mukaansa. Mukaansa siis jonkinsortin taivaaseen. Ei Denny ollut mikään suklaan ylin ystävä, vaikka se toki maistuikin lähes aina hänelle, mutta piskuinen ja suloinen suklaapuoti oli sulattaa hänenkin sydämensä. Suklaata siellä ja täällä, ystävälliseltä vaikuttava asiakaspalvelu – heitä tervehdittiin heti ja he saivat pieniä maistiaisia helpottamaan valinnan tekemistä. Viimein he löysivät yhteisen suosikkinsa, vaikka aika kallista tavaraa se piti sisällään, mutta Denny halusi vinguttaa visaansa sen verran, että he saivat rasian ostetuksi. Eikä se nyt hänen talouttaan tosiaankaan kaatanut, ei sinnepäinkään.
Suklaapuodista ulos päästyään he ottivat sattumanvaraisesti jonkin suunnan ja maistelivat ensimmäisiä rasiasta paljastuneita konvehteja. Jamie alkoikin saman tien höpistä jotakin, joka sai Dennyn vilkaisemaan tätä kulmiaan hieman kurtistaen. Boom, sieltä se sitten tuli. Jamie halusi palata takaisin New Yorkiin. Vaikka tottahan Denny oli sen tajunnut. Siis etteivät he olisi jäämässä Pariisiin loppuiäkseen. Tai Eurooppaan ylipäätään. Kyllä Dennykin jo vähän kaipasi Amerikkaa. Sen itäosia siis, ei niinkään Kalifornian seutua. Kaliforniassa ei olisi mitään mukavaa häntä varten. Paitsi ehkä äiti... Hänen äitinsä kykeni kyllä suhtautumaan häneen – ja Jamieen – kuin normaalit ihmiset, mutta isä... Denny oli vaipunut ajatuksiinsa, ja ilmeisesti Jamie oli jo joutunut vähän herättelemään häntä takaisin maanpinnalle. ”Oh, sorry. But yeah... We can go back to the States. I guess. I mean, yes. It's not a problem at all.” Denny nappasi vielä yhden konvehdin rasiasta ja puraisi siitä puolet, kunnes pienen hetken päästä laittoi loputkin suuhunsa. Suklaa oli taivaallista, se lähes suli hänen suussaan.
Sitten Denny tajusi, että Jamiella tosiaan odottaisi New Yorkissa työpaikka. Hänellä taas... Ei toistaiseksi mitään. Ei Denny sinänsä pelännyt, että jäisi pitkäksikin ajaksi työttömäksi, ei varmastikaan. Kyllä hänen onnistuisi taatusti saada edes jotakin hanttihommia. ”I'll be some kind of housewife at first”, Denny naurahti hetken päästä pienesti, vei sitten jopa kätensä kevyesti Jamien harteille. Melko suuri ele häneltä julkisella paikalla, vaikkei kyseessä ollut kuin hieman hiljaisempi pikkukatu. Tai ehkä se olikin pahempi kuin vilkasliikenteinen isompi katu. ”I guess that I need to learn how to cook.” Denny vilkaisi pienesti virnistäen Jamieta. Kyllä he sitten siitä Yhdysvaltoihin paluusta juttelivat vielä pitkät pätkät sinne tänne kävellessään, vaikka kaikki tuntuikin jotenkin niin selvältä Dennyn päässä. Palaset vain loksahtelivat paikalleen. Hänellä oli hyvä olla Jamien kanssa, ja hän tiesi, että minne vain he yhdessä menisivät, asiat kyllä järjestyisivät. Hehän rakastivat toisiaan.
|
|
