Once upon a time in the land called Upper East...

Alyssa toivoi toisinaan – ja erityisesti nyt, että olisi voinut lukea Theon ajatukset. Juuri kun hän oli ajatellut viettävänsä rauhallisen viikonlopun rakkaan kihlattunsa kanssa ja pääsevänsä edes hetkeksi eroon Theodore ”pahanilmanlitu” Lancesteristä, niin ei. Ei hän tietenkään päässyt, vaan totta kai toinen oli kuullut kotkottavien seurapiiriakkojen juorut kyseisestä juhlasta ja saapunut paikalle. Alyssa oli varma että Theo oli tullut paikalle vain sen vuoksi, että saisi ärsytettyä Alyssaa ja Grantia. Totta puhuakseen Theo onnistui siinä varsin vaivattomasti, sillä viime kuukausien aikana Alyssa ei ollut vain oppinut lukemaan kihlattuaan vaan tunnistamaan myös tämän elekielen. Grant oli tässä tilanteessa ehdottomasti jännittynyt, eikä Alyssa ihmetellyt. Olihan Theo tullut varsin taitavasti pilaamaan heidän kihlajaisjuhlansa viime viikolla ja Theosta vain näki, ettei tuolla ollut hyvät mielessä. Alyssa tiesi, ettei Grant pitänyt Theosta ja sama päti toisinpäin joka oli kylläkin sanomatta selvää. Hänestä se oli itseasiassa ihan hauskaa, että hänen huomiosta tapeltiin, mutta tänään Alyssa oli todella toivonut saavansa olla Grantin kanssa rauhassa, jotta voisi paikata Theon viime viikkoisen tempauksen.

Theon luokse asteltua, Alyssa piti edelleen tiukasti Grantin käsivarresta kiinni, silitellessään tuon käsivartta rauhoittavasti, tuntien kuinka Grant puristi käsivarrellaan naisen omaa. ”Don’t play innocent. You know what.”, Alyssa sanoi rauhalliseen sävyyn ja katseli tietäväinen ilme kasvoillaan Theota. Theo ei voinut millään olla puhtaat jauhot pussissa, joten nainen syystäkin oli varpaisillaan miehen lähettyvillä. Theon puhuessa siitä kuinka hän oli muuttunut, sai Alyssan naurahtamaan epäuskoiseen sävyyn. ”Oh yeah, since when? You'll never change.”, hän irvaili Theon sanoille ja hymyili edelleen suorastaan ilkeä hymy kasvoillaan. Hymy kuitenkin haihtui, kun vaaleahiuksinen kaunotar pöllähti paikalle. ”And who are you?”, Alyssan suusta karkasi ennen kuin Theo ehti esitellä naisen heille. Siinä samassa Alyssa huomasi grantikin olemuksen rentoutuneen. Luultavasti nainen käsikynkässä Theon kanssa sai tuon epäilykset jollain tavalla haihtumaan, mutta se sen sijaan vain lisäsi Alyssan sisällä vellovaa epäillystä ja ahdistusta. Theo tuntui kehuvan naista niin vuolaasti, että se sai seuralaisensakin punastumaan. Alyssa hymähti vuorostaan taas epäuskoisena.”Theo? Gentleman? You don’t say…”, tietäväinen vilkaisu luotiin vierellään seisovaan puolisoonsa, joka palautettiin yhtä nopeasti Theoon ja tuohon Alva nimiseen naiseen. Alyssa irrottautui hetkellisesti puolisonsa käsikynkästä ja ojensi kätensä naista kohti, kätelläkseen tuota. ”Alyssa Burnett. Theo’s ex-girlfriend. And this is my fiancé Grant Campbell Jr.”, Alyssa esitteli heidät molemmat ja loi kasvoilleen herttaisen hymyn, Grantin kätellessä Alvaa seuraavaksi.

Theon huomion kiinnittyessä Grantiin, Alyssa sen sijaan jatkoi miehen seuralaisen arviointia. Ei noin kaunis nainen voinut vapaaehtoisesti lähteä Theon matkaan. Ei vain millään voinut. ”Of course. Everything what makes Alyssa happy, makes me happy.” Grant vastasi Theon sanoihin hymyillen ja laski samalla toisen kätensä naisen alaselälle. Alyssa vilkaisi vaistomaisesti Grantiä hymyillen, ennen kuin katse palasi juuri sopivasti Theoon, kun tuo suukotti seuralaistaan suoraan huulille. Kyseinen suudelma sai Alyssan sisällä jonkin muljahtamaan ikävästi, pyrkien siitä huolimatta pitämään ilmeensä neutraalina. ”So how you two know each other? Huh?”, nainen kysyi kulmiaan kohottaen ja katseli kaksikkoa vuorotellen – katseen jäädessä lopulta Alvaan. ”Did Theo pay you, is that it?”, Alyssa jatkoi kyselyään ja tuijottikin varsin tiiviisti nyt naista, joka yritti selvästikin kaikin keinoin pitää kasvonsa peruslukemilla. ”I expected more of you Theo…”, nainen sanoi, kääntäessään kasteensa Theoon, Grantin avatessa samalla suunsa. ”Alyssa…”, Grant yritti rauhoitella tilannetta ja saada kihlattuaan lopettamaan arvailunsa, mutta sen sijaan Alyssa sai tästä oikeastaan vain enemmän bensaa liekkeihin. Alyssa vilkaisikin nyt Grantia kulmat kurtussa ennen kuin heilautti kättään Alvaa kohti. ”This girl screams hoochie… Trashy, tight dress, heavy makeup…”, Alyssa luetteli naureskellen. Ei hän ollut varma, oliko Theon maksanut naisen, mutta ainakin Alyssa halusi uskoa niin. Ei toinen vain voinut olla hänestä ylitse. Ei vain voinut! ”Your taste of women has clearly gone cheaper.”

Alyssa tuhahti selkeästi ärsyyntyneenä Alvan ja Theon esitykselle, joka selvästikin meni aivan täydestä Grantiin. Grant saattoi olla niin tyhmä ja hyväuskoinen miltä näyttikin, mutta Alyssa ei. Theo sai tehdä töitä että hän olisi uskonut tuon äskeisen paska puheen. Hän oli niin varma että oli oikeassa tämän suhteen, sillä Alyssan lainen seurapiirineiti kyllä tiesi miltä oikea seurapiiriläinen näytti. He eivät käyttäneet niin vahvasti meikkiä, saati sitten pukeutuneet niin halvan näköisesti miten Alva Alyssan silmissä. Helvetti, naisen nimikin alkoi jopa hänen kanssa samalla kirjaimella! Okei, nimi asiassa Alyssa saattoi hiukan ampua huti. Ei Theo varmastikaan niin epätoivoinen ollut, ett etsisi kaikin keinoin naisen joka vastasi hänen nimeään. Toisaalta ei se voinut olla kaukaa haettua, jos Alyssa nyt enemmän ajatteli asiaa. Grantin pahoittelut saivat Alyssan kuitenkin ärsyyntymään niin, että hän jopa antoi kylmän ulkokuorensa lipsahtaa hetkeksi. ”Don’t you apologize for my behalf., Alyssa tiuskaisi aviomiehelleen, joka ei kuitenkaan ottanut naisen sanoja nokkiinsa vaan sen sijaan jatkoi hänen selkänsä silittelyä rauhalliseen sävyyn.

Ihmisten alkaessa virtaamaan ulkona odottavaan risteilyalukseen, Alyssa ja Grant jäivät tarkoituksella jälkeen. Tosin jos se olisi ollut Alyssasta kiinni, hän olisi repinyt korkokenkänsä jalastaan ja heittänyt sillä Theota, mutta Grant oli selvästikin toista mieltä. ”Of course.”, Grant huikkasi Theon perään, jääden nyt kahden kihlattunsa kanssa. Alyssa tuijotti varsin tiiviisti, silmiään siristellen edeltä menevän kaksikon perään, ennen kuin Grantin puheet saivat hänet kääntämään katseensa tuohon. ”You alright? You seem to be a little bit tense.”, Grant kysyi huolestuneeseen sävyyn, tarttuessaan vuorostaan Alyssan käsistä kiinni, jonka rystysiä suukotti hellästi. ”Tense? No, I’m fine. Theo is just…”, Alyssa aloitti, takertuen lopuksi etsimään oikeaa sanaa joka kuvastaisi Theota. Grant kuitenkin tuntui löytävän oikeat sanat hänen puolestaan. ”… Irritating? Egoistic self-righteous person?”, mies naurahti kihlattuaan katsellessa, jolloin Alyssankin kasvoille levisi huvittunut hymy. ”I love the fact you understand me. I love you, more than everything…”, sanojensa jälkeen Alyssa sulki silmänsä ja kurottautui painamaan viipyilevän suudelman Grantin huulille, lähtien lopulta valumaan kohti odottelevaa risteilyalusta.

Huvijahdille päästyä, Alyssa ja Grant saivat ensimmäiseksi käteensä lasit kuohuvaa, jonka jälkeen he hakeutuivat seurustelemaan muiden paikalla olijoiden kanssa. Nainen yritti kaikin keinoin pitää huomionsa seuralaisissaan, mutta vähän väliä katseensa hakeutui syrjemmässä olevaan Theoon ja Alvaan. Kaksikon vaihtamat hellyydenosoitukset saivat Alyssan myös hakeutumaan lähemmäksi Grantia ja vaihtoikin tuon kanssa muutamat suudelmatkin siihen lisäksi. Monet vieraat kehuivat kaksikkoa kauniiksi pariksi ja se jos joku lämmitti Alyssan sydäntä – etenkin silloin kun Theo oli kuuloetäisyydellä Alvan kanssa. Totta kai Alyssaa raivostutti Theon ja Alvan lepertelyt, sekä se että Theo esitteli naistaan ympäriinsä, mutta onneksi Grant osasi kääntää naisensa huomion aina välillä toisaalle. Grant selvästikin ymmärsi kaksikon menneisyyden ja luojan kiitos siitä! Alyssa jäi hetkellisesti kahden, juomaan kuohuviaan ja jutustelemaan niitä näitä, Theon lopulta keskeyttäessä kaksikon.

”Hello you two…”, hän tervehti kaksikkoa yhtälailla, kun taas Grant nyökkäsi vain tervehdykseksi. ”Just chatted with other guests and enjoyed the views.”, Grant vastasi Theon kysymykseen hymyillen, josta Alussa oli kiitollinen. Alyssa olisi varmasti möläyttänyt että oli silloin tällöin vilkuillut kaksikon suuntaan ja meinannut oksentaa ällötyksestä. Theon ja Alvan alkaessa puhumaan Ruotsiin lähdöstä ja naisen vanhempien tapaamisesta, Alyssa oli nielaista suussaan olevat kuohuvat väärään kurkkuun. Theo ja vanhemmat? Voi voi voi… Alva ei tiennytkään, kuinka kauan Alyssalla oli mennyt saada Theo vanhempiensa eteen. Alyssa onnistui kuitenkin pitämään pokkansa ja nielaisemaan kuohuvansa pienen köhimisen jälkeen. ”Sweden is a beautiful country. I've been there several times, behalf of my job.”, Grant osallistui keskusteluun kohteliaasti, jolloin Alyssa näki tilaisuutensa tulleen. Hän kietoi kätensä Grantin ympärille ja loi mieheen rakastuneen vilkaisun. ”Oh yeah, Grant is the vice president in their family business, they have an investment company, Campbell Capital Inc.”, nainen selitti Theolle ja Alvalle Grantia katsellessa, samalla kun silitteli miehen rintakehää. Grantin katsahtaessa kihlattuaan hymyillen, Alyssa kurottautui painamaan hellän suudelman miehen huulille. Alyssa ei viitsinyt katsoa, mutta hän uskoi Theon ärsyyntyvän näkemästään ja siitä kuinka ylpeä oli miehensä työstä. Grant oli korkeasti koulutettu ja varakas, unelma vävyehdokas siis. ”I’ve asked Alyssa so many times to move with me to London buuut…”, Grant ehti aloittaa, jolloin Alyssa tiesi millä saisi ärsytettyä Theota enemmän. ”… And I will, after we are married… You know that honey.”, Alyssa sanoi – tietäen että tulisi katumaan kyseistä lupausta myöhemmin, mutta kulissia ylläpitääkseen hän hymyili rakkaimmalleen ja sipaisi miehen poskea hellästi. ”So, Alva… What do you do for a living?”, nainen kysyi kulmiaan uteliaasti kohottaen, huomionsa kääntyessä takaisin Theon seuralaiseen. Tämän valheen hän halusi kuulla!

Alyssa tunsi sisällään kaiken aikaa ikävää polttavaa tunnetta, joka ei kuitenkaan ollut närästystä. Sen sijaan se oli tulenpalavaa mustasukkaisuutta, joka leimahti aina kun Alva koskettikin Theota. Totta puhuakseen Alyssasta tuntui ihan helvetin pahalta, kun Theo lemmiskeli toisen naisen kanssa. Tosin sitä asiaa hän ei itse tiedostanut tai ei oikeastaan halunnut tiedostaa. Naisen oli nimittäin äärimmäisen vaikea edes myöntää itselleen, että hänellä oli vielä jotain tunteita Theota kohtaan. Theo oli satuttanut häntä niin helvetin pahasti, ettei sellainen unohtuisi hetkessä. Ainakaan Alyssan mittapuulla. Hän oli juuri niitä naisia, jota loukatessa saattoi vain odottaa pahinta. New Yorkissa kaikki tiesivät, ettei neiti Burnettia kannattanut suututtaa, jos ei halunnut jäädä hänen Manolo Blanhikin alle tai kokea mitä ikävintä kostoa joskus tulevaisuudessa. Alyssalla oli tapana kantaa kaunaa hyvin pitkään ja joissakin tilanteissa jopa hautaansa saakka. Theo oli tällä hetkellä maailmassa se ainoa, jota kohtaan Alyssa tunsi valtavaa katkeruutta. Vihaa, katkeruutta… Tunteista miestä kohtaan oli moneksi. Alyssa vain toivoi hetki hetkeltä enemmän, että tämä päivä olisi ohitse ja että he voisivat Grantin kanssa palata takaisin Manhattanille. Kieltämättä pieni irtiotto voisi tehdä hyvää… Vaikka juuri Lontooseen lähteminen, mistä Gran oli niin paljon muutenkin jaksanut hölistä. Totta puhuakseen nainen ei ollut Englannissa lämmennyt muulle kuin heidän aksentille, jonka Grant – ja valitettavasti myös Theo omasi. Alyssa ei ollutkaan sitä aikaisemmin huomannut, mutta nähtävästi brittiaksentti oli yksi hänen heikkouksiaan.

”That’s how we met… Okay, my father may also have something to do about it but none the less, here we are.”, Alyssa myhili tyytyvisenä Theon sanoille, kääntäen katseensa samalla Theoon. Hän jatkoi Grantin kauluspaidanpeittämän rintakehän silittelyä, samalla kun kihlattunsa kietoi kätensä tiukasti Alyssan ympärille. Hän otti huikan kuohuviinistään, mutta kuullessaan taas Theon ovelan sutkautuksen, Alyssa meinasi taas kertaalleen nielaista juomat väärään kurkkuun. Nielaistessaan suunsa tyhjäksi, Alyssa rykäisi muutamaan otteeseen ja loi joskin huvittuneen vilkaisun Grantiin, ennen kuin käänsi huomionsa taas Theoon. ”You? Business? In what world you have become a businessman?”, Alyssa tyrskähti huvittuneeseen sävyyn, Grantin kuitenkin hyväksyessä Theon ehdotuksen. Voi helvetti, ei kai toinen oikeasti uskonut että Theo halusi tehdä hänen kanssa bisnestä? Alyssa ei voinut olla ihmettelemättä, miksi hän oli ainoa joka näki tämän esityksen läpi, mutta ehkä se olikin vain tarkoitus. Theo totta vie osasi vedellä oikeista naruista. Hän sivuuttikin seuraavaksi Theon puheet muutosta Lontooseen ja siitä kuinka Alyssa sopisi tuonne ihanan luonteensa kanssa. Kyllä hän tiesi toisen vain irvailevan hänelle ja siksi siristikin silmiään tyytymättömänä.

Alvan kertoillessa vanhempiensa omistavan ostoskeskuksia ja ettei pääosin tehnyt mitään, Alyssa istuutui alas huuliaan mietteliäänä mutristellen. ”So you're as shiftless as Theo. How nice is that…”, hän tokaisi vahvistaakseen Alvan sanat siitä että hän ei tehnyt mitään tähdellistä elämällään. Aivan kuten Theo. Alyssa oli tuossa vaiheessa vielä rauhallinen, mutta Theon huomauttaessa Alvan olevan heidän kaltainen, nainen nosti torjuvasti sormensa ylös ja pudisteli pään. ”Oh please… She’s not like us. I’m classy and she’s trashy. How you can’t see that?”, Alyssa parahti, Grantin laskiessa nyt kätensä taas rauhoittavasti kihlattunsa harteille. Lopulta Grantin huomio siirtyi yhtälailla Theoon, joka alkoi puhua menneisyydestä ja Alyssan vähäisestä pukeutumisesta tuohon aikaan. Alyssan sisällä kuohui, tuntiessaan pakottavaa tarvetta keskeyttää toinen. ”Theo… There’s a huge difference. My dress was Versace and that is just… Something awful.”, nainen sanoi ja viisoi Alvan mekkoa halveksuvaan sävyyn, nyrpistäen nenäänsäkin siihen sävyyn – osaamatta edes kertoa mikä mekko oli kyseessä. ”Jesus Christ…”, Alyssa tuhahti seuraavaksi silmiään dramaattisesti pyöräyttäen, vieden kätensä lopulta tiukkaan puuskaan eteensä, jonka jälkeen nojautui istuimensa selkänojaa vasten ja käänsi katseensa toisaalle. Grantin ehdottaessa hakevansa heille juotavaa, Alyssa oli jo vastaamassa jotain, kunnes Theo tölväisi suustaan heidän pärjäävän, jolloin hän vain huokaisi hiljaisesti.

”Oh yeah, Alva seems to be perfect for you… ”, hän totesi pilkkaavaan sävyyn naurahtaen. Heidän välillään oleva jännitys tuntui vain paisuvan, mutta Alyssaa ei se sillä hetkellä kiinnostanut. Hän halusi vain ärsyttää Theota, tavalla tai toisella, mutta näytti vain siltä että Theo onnistui siinä huomattavasti paremmin kuin hän.”Your taste of women has clearly gone worse. Even though I don’t care what kind of women you prefer.”, nainen vastasi varsin sähäkästi Theon sanoihin rakkaudesta jonka he molemmat olivat löytäneet ja Alva kehuihin. Tai Alyssa oli löytänyt tosirakkautensa – Theo ei vain voinut olla vakavissaan tuon AlvaHalvan kanssa! Alyssa katseli nyt toisaalle, mutta Theon kysymyksen kuultua katseensa hitaasti lipui mieheen – tuijottaen Theota hetken hiljaisena. ”Excuse me? Jealous? Don’t be ridiculous! I’m Alyssa freaking Burnett - I've never been jealous to anybody.”, Alyssa sanoi tiukasti ja nosti nyt leukaansa ylpeänä. Luoja paratkoon, miten hän voisi olla Alvalle kateellinen! Tai no, olihan hän, nimittäin Theosta ja miehen antamasta huomiosta, mutta ei Alyssa sitä ääneen voinut myöntää. Nainen siristi nyt silmiään pienesti, tuijottaen Theota nyt arvioivasti. ”I know what you're doing but it doesn’t work.” - ”I’m happy with Grant, I love him and… Why you just can’t believe that?”, hän totesi seuraavaksi hiukan kysyvään sävyyn, käsiensä pysyessä vielä tiukassa puuskassa edessään.

Hetken aikaa Alyssa vain istui siinä ja katseli Theota tutkivasti, luoden seuraavaksi nopeahkon vilkaisun siihen suuntaan, minne Grant ja Alva olivat aikaisemmin menneet. Juomapuolella oli luultavasti ruuhkaa, sillä kun kyseessä oli ilmaisenviinanbileet, niin tietenkin New Yorkin alkoholisoitunut kerma oli paikalla. Jos Alyssa yhtään tunsi Theota, hän teki tämän kaiken häntä ärsyttääkseen, joten hän aikoi pelata samaa peliä. Niinpä Alyssa hetken hiljaa istuttuaan laski toisen kätensä Theon reidelle ja siveli sitä hiljalleen. ”Seems like you are the jealous one…”, Alyssa kurottautui nyt kuiskaamaan Theon korvaan ja näykkäsikin seuraavaksi miehen korvanlehteä. ”Is it difficult to see me and Grant together?”