Look for the girl with the broken smile...

Viime viikkoiset tapahtuvat olivat varsin kirkkaasti Alyssan mielessä. Ja vaikka hän oli yrittänyt olla ajattelematta Theota, se oli osoittautunut hyvin hankalaksi tehtäväksi. Hän oli sentään onnistunut välttelemään miestä kokonaisen viikon, ihan sen voimalla että puhui päivittäin Olgan kanssa ja muistellessaan sitä kuinka Theo oli aikanaan rikkonut hänet niin pahasti. Kirsikka kakun päälle oli tietenkin se, että Theo oli aivan varmasti vienyt Tatyanan kotiinsa. Luoja kuinka Alyssaa puistatti ja ärsytti ajatus siitä, että Theo hyppi naisesta toiseen. Alyssa oli mustasukkainen, totta kai mutta sen ääneen sanominen tuntui niin vaikealta ja varsinkin väärältä. Hän oli kihloissa Grantin kanssa ja koki olevansa onnellinen tasapainoisesta suhteestaan. Grant ei kuitenkaan ollut Theo ja se olikin ainoa miinus asia miehessä. Mustasukkaisuuden lisäksi hänellä oli äärettömän ikävä Theota ja tuon kosketusta. Oikeastaan kaikkea mitä mies edusti. Perheensä ei kuitenkaan hyväksyisi kevein perustein suhdettaan Theoon, edes ystävänä. Grant oli kaikkien mielestä juuri sitä mitä Alyssa tarvitsisi. Hän oli kuitenkin ehdottomasti erimieltä, mutta jos kannattavuuden kannalta katsottiin, Grant ehdottomasti edusti sitä positiivisempaa kuvaa kuin Theo. Alyssaa tuskastutti se, ettei kukaan ymmärtänyt tunteitaan Theota kohtaan – mutta ehkä parempi niin, näin hän osaisi pitää näppinsä ja ajatuksensa kurissa. Ikävästä huolimatta.

Theo osasi yhtä ärsyttävä kuin ennenkin. Ja flirttaileva, josta Alyssa oli otettu, mutta piti kasvonsa kuitenkin neutraaleina. ”Yes, you heard me. Keep them under control or you’ll be sorry…”, Alyssa totesi kylmähkösti, istuutuessaan Theon vierelle pöydän ääreen. Hän piti kätensä visusti pöydän alla, niiden jopa näperrellessä toisiaan hermostuneena. Naisen kasvot kuitenkin pysyivät neutraaleina, sillä hän ei halunnut antaa Theolle mitään syytä irvailuun tai seksistisiin vihjailuihin. ”Of course she was… Tatyana is hack of all trades, master of none.”, Alyssa tuhahti Theon huolettomille sanoille sitä kuinka Tatyana oli ollut… Miellyttävää seuraa. Brunettea suorastaan ällötti ajatus kaksikosta yhdessä ja siksi sortuikin arvostelemaan ystäväänsä. Tai no, ystäväänsä ja ystäväänsä, Alyssa ei enää tiennyt pystyikö kutsumaan Tatyanaa ystäväkseen. Keskustelu kääntyi lopulta kuitenkin Grantin ja tämän loisteliaaseen poissaoloon. Tietenkin Theo oli huomannut tämän seikan, eikä Alyssa yhtään ihmetellyt. Moni muukin oli laittanut merkille sen että Alyssa oli yksin. ”He is in London… And he couldn’t get here in time so yeas, I’m alone here.”, brunette ilmoitti ja käänsi katseensa nyt Theoon. Hän katseli hetken miehen kasvoja hiljaa, ennen kuin huomionsa siirtyi juhlatilaan astelevaan siskoonsa ja hänen uutukaiseen aviomieheen.

Alyssa taputti muiden vieraiden tavoin siskolleen, onnellisen hymyn levitessä samaan aikaan kasvoilleen. Hän oli onnellinen Katherinen puolesta ja siitä, että he olivat Shanen kanssa vihdoin menneet naimisiin. Taputuksien loputtua joku Shanen best maneista alkoi pitää puhetta ja valitettavasti Theo näki taas tilaisuuden luoda keskustelua Alyssan kanssa. ”Oh yeah? And what makes you think so?”, Alyssa kysyi, louden Theoon kysyvän vilkaisun ja pienen kulmien kohotuksen. Totta kai heistä puhuttiin, mutta Alyssa yritti olla huomioimatta sitä tosi asiaa, että istui tällä hetkellä vieretysten ex-poikaystävänsä kanssa. Onneksi alkoholipitoista juomaa virtasi, sillä Alyssa toden teolla tarvitsi sitä. Hän oli juhlapaikalle tullessa juonut jo kaksi lasillista shamppanjaa ja kolmas lasillisensa oli edessään. Kukaan ei sitä onneksi tiennyt. Alkoholi tuntui kuitenkin rauhoittavan naisen hermoja, jopa Theon suhteen. ”No they wont. If you keep your hands in control.”, Alyssa sihahti hampaiden välistä, juuri ennen kuin Katherine alkoi pitämään vuorostaan puhetta. Samaan aikaan Alyssan käsi hakeutui hermostuneesti shamppanja lasilleen, jonka hän tyhjensi varsin nopeasti. Hän oli aikaisemmin eräälle juhlapaikan työntekijälle sanonut, että jos hän näkisi naisen ilman juotavaa, hänen pitäisi tuoda täydennystä mahdollisimman nopeasti – ja luoja kiitos hänelle. Kyseinen nuori herra toi taas uuden lasin Alyssan eteen, jolloin nainen kiitti toista sanattomalla nyökkäyksellä ja pienellä hymyllä. Mitähän tästäkin illasta tulisi….

Kun kaikki muodollisuudet oli hoidettu, vieraat saivat syödä, juoda ja jutella keskenään. Monet lähtivät jopa liikkumaan ja näin Alyssan ja Theon luokse saapui muutamia vieraita rupattelemaan. Alyssa alkoi samaan aikaa tuntea kuinka pieni, eikä edes kovin pieni humala hiipi läsnä olevaksi. Naisen olo ei kuitenkaan ollut mukava, vaan hän alkoi ahdistua tilanteesta hetki hetkeltä enemmän. Theon läsnäolo ei oikeastaan helpottanut tilannetta ollenkaan. Kaikki katseet joita he vaihtoivat Theon kanssa sai Alyssan taas muistelemaan menneisyyttä. Omatunto kuitenkin ehti pistää välissä, jolloin Alyssa nielaisi karkeaa kurkkuaan ja nousi ylös tuoliltaan. ”I have to go… I’m sorry…”, Alyssa pahoitteli nopean hymyn kanssa, ennen kuin suuntasi naulakoita kohti. Hän halusi hetkeksi pois tuosta ihmispaljoudesta, johonka oli tavallisesti hyvin sinut mutta nyt… Theon läsnä ollessa Alyssa tunsi olonsa holtittomaksi, eikä hän halunnut tehdä mitään mitä katuisi jälkeenpäin. Jos edes katuisi, joka oli pelottava ajatus. Hetken aikaa Alyssa sai olla yksin, nojaillessaan seinään silmät suljettuina. Sen rauhallisen hetken Theo kuitenkin tuli pilaamaan läsnäolollaan. Alyssa avasi silmänsä ja katseli Theota hetken hiljaa. ”What do you want from me?”, hän esitti lopulta kysymyksen joka oli painanut naisen mieltä jo liian kauan. ”Why you are harassing me all the time? Everywhere I go you are there.”, Alyssa jatkoi kyselemistään, kohentaen samalla asentoaan, jolloin hän lopetti seinään nojailun. Alyssa tiesi olevansa hiukan humalassa, tiedostaen kuitenkin kaiken mitä tapahtui. Valitettavasti kyseinen pikku humala poisti kaikki estot naisen mielestä ja puheesta. Niinpä Theoon luotiin intensiivinen katse, jolloin Alyssa astui lähemmäski Theota. ”Do you want me to say that your presence makes me reckless… You gaze makes me remember our past and your touch… It makes the butterflies to fly in my stomach…”, brunette selosti, katseensa harhaillessa nyt Theon silmissä, mutta myös huulissa. “And you know that I hate that feeling…”

Alyssa tiesi tehneensä suuren virheen, kun hän oli juonut niin paljon. Naisesta kun tuli humalassa huomattavasti estottomampi mitä normaalisti ja kun yhtälöön lisäsi Theon, siitä ei voinut mitään hyvää seurata. Theo oli hänen akilleen kantapäänsä, se kävi selvemmäksi vain päivä päivältä enemmän. Alyssa ei edes tiennyt, miten kummassa hän oli selviytynyt kaikki nämä kuukaudet ilman Theota. Jos Theo ei olisi lähtenyt vieroitukseen vuoden 2014 lopulla, Alyssa ei luultavasti olisi koskaan tavannut Grantia, vaan hänellä olisi edelleen jonkinlaista teereenpeliä ex-poikaystävänsä kanssa. Ehkä he olisivat jo palanneet yhteen? Mahdollisuuksia oli monia. Theo oli kuitenkin loukannut Alyssaa aikaisemmin niin pahasti, ettei hän tiennyt voisiko koskaan luottaa enää Theoon. Theo kyllä osoitti teoillaan ja puheillaan haluavansa vain ja ainoastaan Alyssan, mutta mitä jos menneisyys tulisi toistamaan itseään? Mitä jo Theo pettäisi häntä uudelleen? Alyssan mielessä pyöri lukuisia kysymyksiä, joita hän olisi voinut kysyä Theolta mutta ei. Sen sijaan hän jätti ne tänään kysymättä. Alyssa ei halunnut vaikuttaa liian epätoivoiselta, mitä ei kyllä edes ollut. Hän vain kaipasi Theoa, mutta sen sanominen ääneen oli vain niin vaikeaa. Silloin se oli todellista, vaikka kaksikon kaipaus heitä toisiaan kohtaan oli lähes käsin kosketeltavaa.

Totta kai Alyssa tiesi heidän olleen tarkan huomion alla, kun muut vieraat alkoivat tiedostaa heidän läsnäolonsa ja vierekkäin istumisen. Se oli oikeastaan nostanut ensimmäisen kerran ahdistusta hänen sisällään. Positiivinen imagonsa oli kuitenkin niin tärkeä Alyssalle, ettei hän halunnut, että joku tulisi syyttämään häntä Grantin pettämisestä ja ex-poikaystävänsä viekoittelusta. Siksi hän olikin poistunut paikalta ja hyvin nopeasti Theo oli löytänyt luoksensa – pois ihmispaljouden luota naulakoille. Theon sanat saivat Alyssan nielaisemaan äänettömästi. Isn't that obvious? – Alyssan olisi silloin ollut järkevintä vain poistua paikalta, mutta sen sijaan hän vain jatkoi Theon tuijottamista. Kieltämättä se hetki veti Alyssan ensimmäisen kerran sanattomaksi. Hän ei ollut nähnyt Theota vuosikausiin niin haavoittuvaisena mitä nyt, aivan kuten Alyssa itsekin oli. Totta kai omatunto silloin tällöin muistutteli olemassa olostaan ja siitä että Alyssa oli onnellisesti Grantin kanssa. Alkoholi oli onneksi siitä hienoasia, että sillä sai omatunnon sammutettua varsin nopeasti. Brunette jopa valmistautui Theon seuraavaan liikkeeseen – joka kuitenkin yllätti hänet täysin. Theo oli jo poistumassa paikalta, kunnes Alyssa tarttui miestä käsivarresta ja veti lähelleen, painaen huulensa Theon omille. Määrätietoisen suudelman aikana, Alyssa sulki silmänsä ja kietoi kätensä miehen niskan taakse. Se suudelma tuntui kaikin puolin oikealta ja Alyssa työnsikin sen aikana Theon seinää vasten, jottei toinen voinut varmastikaan paeta paikalta. Ei Alyssa kyllä uskonut Theon lähtevän, mutta varmuuden vuoksi.

Alyssa kietoi toisen kätensä tiukemmin Theon niskan taakse, kun toinen kätensä lähti hiljalleen vaeltelemaan miehen puvuntakin napeille. Intohimoisten suudelmien lomasta Alyssa ei edes rekisteröitynyt heidän sijaintiaan, mutta onneksi Theo huomasi heidän näkyvyytensä, vetäen Alyssan mukaansa naulakkojen sekaan. Muutama takki jos toinenkin siinä rymistelyssä osui heihin, mutta se tarjosi vain paremman suojan heidän touhuilleen. Alyssa oli nimittäin täysin unohtanut Grantin olemassa olon ja täysin valmis antautumaan eläimellisille intohimoilleen. Lopulta pöytä pysäytti heidän etenemisen ja pöydälle noustessa Alyssa hymyili Theolle vienosti, ennen kuin he vaihtoivat uuden suudelman. Theon alkaessa availemaan mekkonsa vetoketjua, Alyssa tiesi voivansa vielä valita toisen suunnan. Hän ei kuitenkaan kyennyt siihen – hän ei vain voinut kieltää sitä heidän välillään loppujen lopuksi oli.”Shut up and take me now”, Alyssa huokaisi Theon huulia vasten ja suuteli miestä uudelleen. Suudelmallaan Alyssa todella osoitti mitä hän halusi, eikä se luultavasti jäänyt Theoltakaan epäselväksi. Suudelmien lomasta Alyssa kirjaimellisesti kiskaisi miehen kauluspaidan auki, virnistäen vain pienesti Theon huulia vasten. Tuota he tulisivat katumaan kun heidän hetkensä olisi ohitse, mutta Alyssa koki sen olevan vasta sen ajan murhe. Vaatteiden vähentyessä ja suudelmien lisääntyessä, Alyssa ja Theo päätyi lopulta tekemään sitä kauneinta narikan syöveriin. Alyssa nautti Theon määrätietoisista otteista ja suudelmista ympäri vartaloaan.

Kaiken sen kiihkon keskellä kaksikko oli päätynyt lattialle joidenkin seurapiirirouvien hienosto turkiksien sekaan ja lopulta Alyssa kierähti Theon yltä miehen vierelle, vetäen jonkun kettuturkin heidän molempien kriittistenpaikkojensa peitoksi. ”Just like the good old days…”, brunette huokaisi ja katseli hetken narikkahuoneen kattoa, kunnes käänsi katseensa vieressään makaamaan Theoon.”I should probably say now, that this can’t happen again... But that would be a lie…”, Alyssa sanoi huvittuneena, mutta kuitenkin tarkoittaen sanojaan. Hän oli kaivannut kaikkea Theossa ja kääntyikin nyt kyljelleen, kyynärpäähänsä nojaten, samalla kun siveli miehen paljasta rintakehää. ”I’m a terrible fiancée…”, hän totesi lähinnä itsekseen, katsellessaan sormiensa lipumista Theon rintakehällä. ”However, I don’t regret this. I should, but I don’t.”, Alyssa ilmoitti kun katseensa nousi Theon kasvoihin, suoden miehelle nyt jopa pienen hymynkin.

Theon ja Alyssan välinen yhteys oli jotain aivan uskomatonta, sillä äskeinen seksi oli osoittautunut juuri sellaiseksi, mitä Alyssa oli tarvinnut. Oikeastaan Theo oli se, mitä Alyssa tarvitsi kipeästi, sillä karu totuus oli se että Grant tai kukaan muu mies tässä maailmassa, ei tulisi vetämään millään tavoin vertoja Theolle. Alyssa ei ollut tuntenut mitään samanlaista tunnetta pitkään aikaan ja luoja kuinka hän nautti siitä. Tunnelmaa ei ollut onneksi aikaisemmin pilannut kamalan hanakala mekkonsa, jonka avaamiseen oli mennyt tovi jos toinenkin, mutta sehän kieli jo hyvästä, todella syvästä yhteydestä toisen kanssa. Kaikki muukin oli oikeastaan sujunut niin vaivattomasti, ettei hänen mekonretaleensa tai kaikessa kiihkossa rikottu kauluspaita olleet rikkoneet tunnelmaa hetkeksikään. Alyssasta oli jopa huvittavaa, että oli mennyt kiskaisemaan Theon paidan rikki, niin että tuon paidan nappeja saattoi nähdä lattialla. Alyssa tiedosti varsin hyvin sen mitä oli mennyt tekemään ja kenen kanssa, mutta häntä ei kaduttanut äskeinen seksi millään tavoin. Olisi pitänyt, sillä hän oli kuitenkin kihloissa toisen miehen kanssa, mutta ei hän tuntenut samanlaista yhteyttä häneen, kuin Theoon tällä hetkellä.

Alyssa todella nautti olostaan siinä Theon vierellä. Kaikki sillä hetkellä tuntui niin oikealta, Alyssan sivellessä hymyillen miehen paljasta rintakehää. Onnekseen Theo ei ollut halukas pilaamaan sitä tunnelmaa, vaan hän jopa vakavoitui, joka sai kieltämättä Alyssakin vakavasti. Erityisesti silloin kun Theo sanoi, ettei kertoisi kellekään. Jossain toisissa olosuhteissa Alyssa olisi huokaissut helpotuksesta, mutta sillä hetkellä hänellä ei ollut väliä vaikka koko maailma saisi tietää tästä. Miehen seuraava kysymys sai Alyssan kuitenkin mietteliääksi. Do you want to get back with him?. Brunette nielaisi lähes äänettömästi ja katseli mietteliäänä miehen rintakehää, kunnes nosti katseensa Theon silmiin. ”After this… I really don’t know… Thanks to you.”, hän myönsi nyt ääneen ja hymyili Theolle toispuolisesti. Hymy kuitenkin kasvoi, kun Theo ilmoitti taistelevansa Alyssasta viimeiseen saakka. ”Would you really do that? Or do you just lovet he competition?”, Theon liu’uttaessa sormensa Alyssan sormien lomaan, hän tarttui tiukasti toista kädestä ja kurottautui painamaan hellän suukon miehen kämmenselälle. Kyllä hän tunsi Theon niin hyvin, että mies kyllä tarkoitti sanojaan, mutta Alyssa halusi vain varmistuksen sanoilleen.

Alyssa katseli nyt hymyillen miehen kasvoja, nojaillessaan edelleen kyynärpäätään vasten. Theon puhutellessa häntä, Alyssa kohotti kulmiaan kysyvästi. ”Theo?”, brunette kysyi selkeästi uteliaana. Toisaalta hän saattoi jopa hetken pelätä sitä mitä Theo sanoisi. Sillä jos mies sanoisi ne kolme, Alyssalle hyvin merkityksellistä sanaa, se saisi hänet herkeämättä vastaamaan samoin. Ei heidän rakkautensa ollut koskaan kuollut, heidän molempien tiedostaessa tämän hetken olivat heille molemmille hyvin merkityksellinen. Theo kuitenkin pyysi häntä sen sijaan lähtemään kanssaan, joka tuli melko lailla puuntakaa. ”What? Seriously?”, naisen kysyi epäluuloisena, Theon onneksi selventäessä mitä tarkoitti. He kaksi – lähtisivät jonnekin kauas New Yorkista. Kauas kaikesta huomiosta jonka he saivat New Yorkissa. Sehän sopi paremmin kuin hyvin Alyssalle. Hän menisi minne vain Theo häntä pyysi. ”What have you in mind?”, Alyssa kysyi. Totta kai Theon huulille oli noussut se flirttaileva, puoleensa vetävä hymy, joka sai naisenkin hymyilemään. Theon vetäessä Alyssan vierelleen, nainen kääntyi selälleen makaamaan lattialle ja taivutti kaulaansa hiukan sivulle, jotta Theo sai laskettua suudelmansa. ”You’re horrible…”, Alyssa naurahti heleästi ja kietoi kätensä Theon niskan taakse, vilauttaen nyt valkoista hammasrivistöään miehelle. ”… But how could I say no for that…”, hän lisäsi, ennen kuin veti Theon lähelleen, nosti miehen kasvot omalle tasolleen ja painoi pitkittelevän suudelman tuon huulille.

Alyssa olisi halunnut jatkaa sitä hetkeä ja ennen kaikkea sitä suudelmaa vielä pidempään, mutta lopulta hän irrotti huulensa ja painoi otsansa Theon otsaa vasten. Silmänsä hän piti vielä suljettuna, hengitellessään nyt hetken Theon päätä huumaavaa tuoksua. ”I want you to know that… I don’t think this was a mistake. I should, but I don’t…”, naisen sanoi hetken kuluttua ja avasi silmänsä, katsellen Theota nyt vinosti hymyillen. ”You're really messing with my head…”, Alyssa myönsi hiljaa, sipaisten sormellansa nyt Theon huulia. Samaan aikaan hän kuuli kuinka ihmiset kävelivät narikkojen ohitse, etsien selvästikin jotain. Alyssa ei ollut varma etsittiikö juuri heitä kahta, mutta pian joku alkaisi varmasti epäillä heidän poissaloaan. ”Should we go back, stay here or leave?”, hän ehdotti seuraavaksi hymyillen. Despite how much I love your company, we should really go, before someone begins to suspect something.”