Trying not to love you only makes me love you more

Ivy oli kyllä ihan jäätävä pässi. Felix ei voinut ymmärtää, että miksi Ivy ei vain osannut olla huolehtimatta muiden asioista. Ivy oli ihan kakarasta asti ollut sellainen, ettei ollut osannut jättää ketään rauhaan, vaan tunki nenäänsä vähän kaikkien asioihin. Varsinkin Felixin. Tosin kyllä Felix ymmärsi, että mitä Ivy tällä kertaa sillä haki. Ivy halusi vain nähdä Felixin onnellisena. Ei Ivylle todellakaan ollut mukavaa katsella, kun rakas veli heitti elämänsä hukkaan naisen kanssa, jota ei edes rakastanut. Itse asiassa Ivy oli jopa sanonut suoraan Felixille, että ei tulisi uskomaan Lunan raskautta ennen kuin siitä oli jotain todisteita. Tosin silloin Felix oli vähän loukkaantunut. Koska, ihan oikeasti, miksi hitossa Luna valehtelisi olevansa raskaana, kun tiesi, että he olisivat joka tapauksessa eronneet? Ei Luna varmastikaan yrittänyt sen raskauden avulla saada pidettyä Felixiä itsellään, ei Felix voinut uskoakaan Lunasta mitään sellaista. Ei, vaikka tämä osasikin välillä olla harvinaisen itsekäs. Mutta kai Lunakin sen tiesi, että heille olisi oikeasti ollut parempaa erota. Nyt sitä ei vaan voinut tapahtua vauvan takia. Felixin mielestä se lapsi kaipaisi molemmat vanhempansa rinnalleen, jotta voisi saada hyvän elämän. Tosin oli Felixkin yksinhuoltajaäidin kasvattama ja hänestä oli kasvanut ihan kunnon kansalainen. Hänen äitinsä tosin olikin ollut ihan erityinen ihminen. Sellainen kaunis sielu, joita tuli vastaan vain muutaman kerran elämässä. Luna taas ei varmastikaan pystyisi kasvattamaan lasta yksin. Anteeksi nyt vain, kun Felix ajatteli asioita niin suoraan, mutta se oli totta. Luna oli sen verran itsekäs, ettei varmastikaan selviäisi huutavasta ja oksentelevasta vauvasta yksinään. Eli Felixin oli autettava, jos ei Lunan, niin sitten sen lapsen takia.

Siinä Ariannan edessä Felix ei osannut tehdä mitään muuta kuin vältellä tämän katsetta. Oikeastaan tämä muistutti hyvin paljon sitä heidän viimekertaista tapaamistaan: ainakin tunnelma oli aivan yhtä tukala ja kiusallinen. Silloin Felix sentään käänsi katseensa Ariannaan nyökäten, kun tämä kiitti Felixin onnitteluista, mutta pian se katse oli kääntynyt Ivyyn. Ivyyn, joka oli hetki sitten valehdellut Felixin suurin anelleen pääsevänsä mukaan. Tosin Felix oli satavarma, että Arianna tiesi totuuden. Kyllä tämä tiesi, että Felix ei todellakaan olisi niin tyhmä, että menisi uudelleen tämän luo kaiken tapahtuneen jälkeen. Mies nielaisi kevyesti ja vei sitten kätensä rintakehälleen ja nappasi kiinni paidan alla olevaan sormukseen. Niin, aivan kuten Ariannakin oli tehnyt, Felix oli pujottanut sen sormuksen omaan kaulaansa. Ei hän ollut keksinyt sille mitään muutakaan käyttöä. Vaikka sen omistaminen satutti, ei Felix vaan voinut heittää sitä pois. Ja muistuttaisi se ainakin Felixiä virheistään - siitä, että hän ei enää koskaan toistaisi niitä. Ihan kuin Arianna olisi muka ollut virhe. Hän käänsi varoen katsettaan Ariannan tämän selittäessä juomista ja muusta. Luojan kiitos, pian Felix lähtisi pääsisi vetämään kännit eikä hänen sen jälkeen tarvitsisi koko iltana enää mennä Ariannan luo. Hän oli itse asiassa suurin piirtein jo pakittamassa taaksepäin, mutta sitten Emmett oli tullut paikan päälle ja valitti valkoviinin loppumisesta. Ariannan kuulemma pitäisi hakea sitä - ja Felixiäkin ilmeisesti kaivattiin mukaan. Kiharapehkoinen mies tietenkin kurtisti kulmiaan. "Why do I have to go? She doesn't need me there", Felix onnistui sanomaan vahvalla äänensävyllä. Luojan kiitos he olivat Ivyn kanssa juoneet ne "muutamat" Felixin luona ennen lähtöä. Emmett oli kuitenkin sitä mieltä, että Felixin oli kaikesta huolimatta mentävä. Ja Ivykin sitten oli jo tunkemassa nenäänsä asiaan: "Emmett is right. We're celebrating her here, so you can't let her go in there alone. It's cold, dark and scary in there. Be a true gentleman and help her out, Felix! You're friends after all.. Aren't you?" Ai että, miten Felix vihasi sitä Ivyn äänensävyä.

Sillä ystävyyskommentillaan Ivy oli sitten saanut tahtonsa läpi ja Felix lähti Ariannan perässä sinne helvetin viinikellariin. Felix ei tosiaan halunnut kenenkään luulevan, että Ariannalla ja hänellä oli ollut jotain juttua, vaikka niin oli oikeasti ollutkin. Koska jos Felix ei olisi mennyt mukaan, ihmiset olisivat saattaneet ihmetellä - olihan siinä ollut ympärillä parikin ihmistä. Felix laittoi kellariin valot, joita niitä ei kyllä todellakaan ollut siellä paljoa, ja sitten seurasi Ariannaa aina portaikon alapäähän asti. Epämiellyttävä kylmä, jopa kosteahko ilmavalli vallitsi siellä ja sai Felixin kietomaan kätensä kevyeen puuskaan. Tosin ehkä hän kietoi kätensä puuskaan siksikin, että se koko tilanne Ariannan kanssa sai hänelle epämukavan tunteen. Tosin seuraavaksi siihen kaikkeen tuli entistäkin epämukavampi käänne, kun ovi sulkeutui ja se äänistä päätellen myös lukittiin heidän takaansa. Arianna oli perinteiseen tapaan ensin reagoimassa. Itse asiassa Felix pelkäsi, että Arianna saisi paniikkikohtauksen. Viimeksi siellä hississähän kyseinen nainen sai sellaisen, koska pelkäsi ahtaita ja suljettuja paikkoja ja, no, tämä ei varmastikaan ollut sen parempi paikka. Felix katsoikin Ariannaa hetken aikaa huolestuneena, kun tämä oli siellä portaiden yläpäässä. Arianna kuitenkin vaikutti olevan ihan okei - vittuuntunut vain. "So they did", hän kommentoi ja tajusi, että hän joutui olemaan Ariannan kanssa täällä luultavasti pidemmän aikaa. Voi vittu. "It's not your fault", mies pudisti päätään, "it's theirs. They seem to think we are teenagers who can't solve their own problems without someone helping them." Felix puuskahti kevyesti. "Jesus, or then they're thinking about that game, the, uh, seven minutes in heaven." Hän pudisti päätään. Niin, kaksi teiniä suljettiin samaan tilaan ja he saisivat tehdä mitä tahansa seitsemän minuutin ajan. Jos Felixin ja Ariannan tilanne olisi erilainen, je varmasti tekisivätkin jotain, mutta nyt he pystyisivät vain ... Olemaan.

Felix otti enemmän kuin mielellään vastaan sen Ariannan tarjoaman viinipullon. Hän joutui hetken aikaa säätämään sen kanssa, ennen kuin sai sen auki. Ja sitten Felix vetikin siitä jo ensimmäisen, hyvin pitkän, kulauksen. Felix ei hetimmiten mennyt istumaan siihen Ariannan selvästi hänelle asettemalle istuinpaikalle, mutta hän joka tapauksessa kuunteli Ariannaa. "No, we haven't", Felix sanoi ja sitten mietti, mitä olisi vastannut siihen Ariannan esittämään kysymykseen. "I, uh", hän kohautti olkiaan, "I'm fine, I guess. I've been busy with.. Everything." Hän hieraisi niskaansa. "And I'm moving, too. To Manhattan. We found an apartment with Luna." Ei Felix olisi halunnut sanoa niitä asioita Ariannalle, mutta kai se oli vähän fiksumpaa muistuttaa, että heidän tilanteensa oli mikä oli. "What have you been doing?" Felix vielä jatkoi. Valitettavasti hetken kuluttua Arianna meni sanomaan jotain sellaista, mikä sai Felixin rykäisemään. I've missed you. Felix yritti kuitenkin kaikilla mahdollisilla tavoilla kuitata sen mahdollisimman rennosti. "I hope you're talking to that bottle in your hand", hän yritti naurahtaa, "but I guess you're not." Felix ei olisi saanut olla iloinen siitä, että Arianna oli sanonut ikävöineensä Felixiä, mutta niin se oli. Koska niin teki Felixkin. "You have a tendency to say more inappropriate than appropriate things", Felix sanoi virnistäen. "I once said that to you. Remember?" Hän otti hetkeksi katsekontaktia Ariannan kanssa. "With you I learned to be inappropriate. Sometimes a bit too much", Felix puhui lämpimään, mutta samalla huvittuneeseen, sävyyn. "And I do miss it. You. Everything we had, it was, it was special and amazing. Luna can't give that to me... Ever. And to be honest, I'm pretty sure no one else than you can." Felix piti katsettaan maassa. "I'm not happy right now, and I probably won't be ever again. I'm afraid about what kind of a father I'll be. What if I can't love my child because she isn't", Felix veti happea, "ours?"

Ei Felix oikeastaan tiennyt, että kuinka kauan he Ariannan kanssa olivat viettäneet siellä viinikellarissa. Ainakin sen verran, että Felixillä oli jo toinen viinipullo ja hänellä oli hyvin lightheaded olo. Ehkä sen takia hän olikin tuijottanut Ariannaa jo suhteellisen avoimesti hetken aikaa. Mutta sitten hän sai kiinnittää mielenkiintonsa ovelle sen käydessä. "Okay, you can come out now! You have all your clothes on, right?" Ivyn ääni kuului portaiden yläpäästä. Felix virnisti ja nousi ylös - tai siis, yritti nousta ylös. Hänen liikkeensä olivat nimittäin vähän huteran näköisiä. "Yes, we're completely decent!" Felix huudahti. Sitten hän lopulta pääsi ylös asti ja lähti kiipeilemään niitä portaita. Ihan suosiolla hän myös lähti kellarista ulos päästyään toiseen suuntaan kuin Arianna - ja oikeastaan hän loppujen lopuksi päätyi ulos se sama helvetin viinipullo kädessään. Paikan nimi oli High Falls, mutta Felix ei sen mökin sijainnin takia kyllä tiennyt, että mistä helvetistä se oli saanut nimensä. Niinpä Felix päätti lähteä pienelle tutkimusretkelle. Hän lähti seuraamaan polkua metsään (vähän pimeähkönpuoleiseen sellaiseen), ja hetken käveltyään pääsikin sitten mitä kauneimpaan paikkaan. Siinä se oli, upea vesiputous hänen edessään. "I have to get in there", Felix sitten höpöttikin itsekseen. Hän veti päältään paitansa ja sitten oli jo availemassa housujensa nappeja. Oli ehkä paskin idea mennä uimaan humalassa - eikä se vesi varmaan mitään maailman lämpimintäkään ollut. Mutta ei se haitannut. Ei se vesi edes näyttänyt kovin syvältä!

Felix olisi kaivannut Ariannan äänensävyyn ehkä hieman lisää iloa sen jälkeen, kun hän kommentoi muistavansa, mitä oli joskus sanonut Ariannasta. Se ei kuitenkaan vaikuttanut saavan Ariannaa paremmalle tuulelle - itse asiassa päinvastoin. Se vaikutti saaneen Ariannan poissaolevaksi eikä Felix oikeasti tiennyt, että mitä oli tehnyt väärin. Ei kai mitään. Luultavasti Arianna olisi nimittäin yksinkertaisesti heistä se järkevämpi osapuoli, joka yritti kieltää niitä tunteita heidän välillään. Sitä ihan helvetin raivostuttavaa vetovoimaa. Varsinkin sen valkoviinipullollisen kanssa se vetovoima tuli ihan kivuliaan selväksi. Felix olisi tehnyt melkein mitä tahansa, että olisi voinut sulkea sen etäisyyden heidän välillään ja painaa huulensa Ariannan omille. Ja eihän periaatteessa mikään häntä estänytkään. Hän olisi voinut tehdä niin, mutta ehkä oli parempi, että hän keksisi jotain muuta tekemistä ja ajateltavaa - ei hän enää halunnut herättää niitä tunteita, joita Ariannalla ja hänellä oli ollut välillään. Tai no, taisi olla vieläkin - oli vain lohduttavampaa ajatella, että niitä ei enää ollut jäljellä. Vai olikohan Arianna jo kerennyt edetä elämässään? Se oli täysin mahdollista. Ei Arianna välttämättä ollut sellainen kuin Felix, eli toisin sanoen jäänyt suurin piirtein loppuiäkseen roikkumaan ihmiseen, johon oli kerran kiintynyt. Olihan hän edelleenkin kiinni Lunassa eikä ollut edelleenkään osannut päästää irti, vaikka minkäänlaisia tunteita ei heidän välillään ollut. Tosin Ariannan kanssa niitä tunteita oli edelleen. Ehkä vähän liikaakin. Felix puuskahti sille ajatukselleen ja veikin sitten viinipulloa takaisin huulilleen. Ehkä hänen ajatuksensa menisivät pois Ariannasta, jos Felix joisi vähän lisää.

Se oli ollut hyvin, hyvin paska idea. Juomisen seurauksena Felixin ajatukset nimittäin pyörivät vielä kahta kauheammin Ariannan ympärillä. Ihan kuin se nyt edes mikään ihme olisi ollutkaan. Felix oli onnistunut Ariannan sanojen jälkeen jopa vuodattamaan tälle sydäntään vähän enemmänkin, vaikka Felixin olisikin ollut fiksumpaa pitää ne ajatukset ihan vain omana tietonaan. Ei Arianna kuitenkaan vaikuttanut loukkaantuneen tai suuttuneen - ei, vaan nainen oli aina yhtä auttavainen kuin ennenkin. Voi helvetti, olisiko Arianna edes voinut olla kylmä Felixiä kohtaan? Silloin Felixiä ei sattuisi tämä paska tilanne heidän välillään ja Ariannan unohtaminenkin olisi varmasti helpompaa. Valitettavasti Felix nimittäin tulisi aina muistamaan Ariannan hyvänä ihmisenä, kun toinen ei ollut niitä huonompia puoliaan Felixille vielä edes näyttänyt. "I know", hän sanoi hiljaa, kun Arianna sanoi, että tahtoi Felixin olevan onnellinen. Sen Felix oli tosiaan jo ymmärtänyt - ja Felix toivoi aivan samaa Ariannallekin. Ja hän uskoikin, että Arianna saattoi löytää onnellisuuden jonkun toisenkin miehen kuin hänen kanssa. Arianna oli nimittäin sellainen nainen, jonka puolesta mies voisi suurin piirtein tappaa jonkun. Felix oli suhteellisen hukkunut ajatuksiinsa, mutta sitten Arianna antoi hänelle pienen fyysisen kosketuksen. You will be a good father, I’m sure of that. Felixiä liikutti se Ariannan varmuus, mutta valitettavasti hänellä ei ollut sitä itsellään. Vaaleatukkainen mies oli jo kääntämässä katsettaan Ariannan suuntaan, mutta ihan liian nopeasti se pieni hetki heidän välillään oli ohi. Toisin sanoen Arianna oli varmaan tullut järkiinsä. Niinpä Felix ei tehnyt mitään muuta kuin ollut hiljaa. Eikä hänellä olisi varmaan alun perinkään ollut mitään kommentoitavaa siihen asiaan, koska hän oli eri mieltä. Felix voisi olla varmasti hyvä isä, jos sen äitikin olisi oikenlainen, mutta ... Niin. Luna oli Luna, ja Luna myrkytti ihan joka helvetin päivä Felixin mieltä negatiivisuudellaan. Ties millaisia tapoja Lunan ja Felixin lapsi siis voisikaan äidiltään oppia. Ei Felix tahtonut, että hänen lapsestaan kasvoi muita ihmisiä hyväksikäyttävä hirviö.

Sieltä viinikellarista pois päästyään Felixin ensimmäinen reaktio olikin mennä Ariannan luota - tai pikemminkin muiden ihmisten luota. Ei hän halunnut muiden tajuavan, että hän oli ihan sekaisin elämässään. Koska sitä Felix todella oli. Vaikka hänen tulevaisuutensa vaikuttikin olevan aika selvä, hän siitäkin huolimatta tunsi olonsa päämäärättömäksi. Hänestä tuntui, että muut olivat kirjoittaneet hänen tulevaisuutensa hänelle eikä hänellä itsellään ollut ollut siihen mitään sananvaltaa. Vaikka tosiasiassa hänellä olikin ollut. Felix olisi voinut sanoa Lunalle, että hän tahtoi olla Ariannan kanssa lapsesta huolimatta. Ellei Luna olisi ollut Luna, se olisikin saattanut olla yksinkertaista. Tai no, olihan se vähän epäreilua syyttää vaan Lunaa - aivan yhtä lailla Felix oli syypää kaikkeen. He eivät Lunan kanssa yksinkertaisesti sopineet ihmisinä, sieluina, yhteen. He olivat ihan liian erilaisia sieluja toisilleen. Lähes tuntemattomia, voisiko sanoa, kun Ariannan sielin Felix oli varmaan tuntenut jo aikojen alusta asti. Mutta sen Felix aikoi unohtaa ihan pieneksi hetkeksi. Vaikka vain hetken ajan hän halusi tuntea yhteenkuuluvuutta vain luonnon kanssa - luonnon, jossa mikään ei ollut monimutkaista. Siellä seurattiin vain luonnon kiertokulkua, kohtaloa. Luonto ei ylianalysoinut asioita kuin Felix vaan ainoastaan eli. Ja varmaan Felixinkin pitäisi tehdä niin. Siis vaikka se alastonuinti olikin ihan helvetin typerä idea kännissä, päätti Felix kerrankin elämässään seurata vaistojaan ja mennä sinne helvetin veteen. Hän asetteli vaatteensa suhteellisen sekavasti järven lähellä olevalle kivelle ja sitten astui siihen hyiseen veteen. Se sai Felixin kehoon kylmiä väreitä, mutta sillä kertaa vain hyvällä tavalla. Kevyt hymykin oli noussut Felixin huulille, mutta hän nielaisi sen hymynsä pulahtaessaan veden sekaan. Vesi oli ihan helvetin kylmää, mutta Felix näki sen sitä suuremmallakin syyllä kuin puhdistavana kokemuksena.

Felix ei todellakaan kerennyt olla kauaa pulikoimassa, kun hän kuuli hyvin tutun äänen rannalta. Arianna. Normaalissa tilanteessa Felix olisi varmaan ensin hävennyt ja sitten kysynyt, että mitä helvettiä Arianna teki täällä, mutta ei hän osannut. Jostain kumman syystä hän sillä hetkellä tunsi olonsa ihan helvetin vapautuneeksi - siksi, että mitään Lunaa tai vauvaa tai vastaavaa ei tarvinnut edes miettiä. Eikä hän osannut siis miettiä sitäkään, että Ariannan paikalle saapuminen oli outoa tai väärää. Ei todellakaan, päinvastoin, se tuntui jopa luonnolliselta. Siltä, että sen olisi kuulunutkin tapahtua. "What does it look like?" Felix huudahti ja heitti kätensä sivulle, kun oli päässyt kohtaan, jossa hänen jalkansa ylsivät pohjaan. "Pfft, no I won't! It's not deep enough for drowning!" Hän huusi ja läheni sitten rantaa, tarkemmin sanottuna Ariannaa. "Come on, swim with me. I know you can't resist it, have you ever even swim next to a waterfall?" Hän jatkoi. "Look, it's so damn beautiful!" Hän vielä huudahti. "Or are you afraid of coming here with me?" Oli viimeinen lause, jonka Felix sai suustaan. Se oli ollut ilkikurinen, lähes flirttaileva, mutta oli vaikuttanut tehoavan. Arianna nimittäin ilmoitti tulevansa Felixin kanssa uimaan. Selvinpäin oleva Felix olisi varmaan jo karannut paikalta tai ainakin kääntänyt katseensa pois Ariannasta, mutta sillä hetkellä Felix todellakin suurin piirtein ahmi Ariannaa katseellaan. Tämä nautti suurin piirtein jumalattarelta alasti siinä hänen edessään. Pian tämä oli tosin kostea jumalatar, koska Felix ei voinut vastustaa kiusausta räiskyttää Ariannan päälle kylmää vettä. Leveä virnekin oli noussut Felixin huulille.

Felix kuulemma tulisi katumaan äskeistä. Hän ei osannut itse kuin naurahtaa Ariannan kommentille. Sitten Arianna oli jo kostanutkin ja räiskyttänyt vuorostaan Felixin päälle vettä. Se ei tosin tuntunut Felixistä ollenkaan pahalta, koska hän oli jo tottunut veteen. Siitäkin huolimatta hän jatkoi sitä heidän välistä leikkiään ja räiskytti taas Ariannan päälle vettä. Sitten Arianna hänen kunnes tuli taas Felixin vuoro. He tekivät sitä jopa hetken aikaa, ja sinä aikana Felix oli jo lipunutkin Ariannan lähelle. "That's it! I'm coming to get you! Come here, you!" Felix nauroi ja oli sitten vienyt kätensä Ariannan vyötäisille. Felix kerkesi naurahtaa huvittuneesti sille Ariannan kommentille, mutta sitten hän jo mitään sanomatta oli painanut huulensa Ariannan omille. Eikä se ollut tuntunut edes oudolta. Felix oli siellä vedessä jo kerennyt unohtaa, että hän ja Arianna olivat eronneet ja olivat luvanneet pysyä kaukana toisistaan. Felix antoi siis itselleen luvan uppoutua täysin siihen suudelmaan. Hän kerkesi viedä toisen kätensä Ariannan niskan taakse, mutta sitten hän huomasi eksyneensä vähän liian syvään kohtaan. Niinpä hän joutui viemään kätensä sivuille pysyäkseen pinnalla ja hänen ja Ariannan huulten kosketus loppui. Sen Felix näkikin hyvänä tilaisuutena siihen, että hän loiskautti vettä uudelleen Ariannan päälle. "Sorry!" Hän nauroi paskaisesti ja lähti sitten uimaan rannan suuntaan. Arianna ei tietenkään antanut asian olla ja hän olikin saapunut kostamaan Felixille. Felix sai onneksi napattua Ariannan taas itseään vasten. "Don't you even consider about it", hän nauroi ja oli sitten taas painanut huulensa Ariannan omia vasten. Felix sai itse asiassa siinä suutelemisen lomassa Ariannan kätevästi nojaamaan jotain kiveä vasten, jolloin siitä suutelemisesta tuli huomattavasti helpompaa. Niinkin paljon, että Felix kykeni paljon paremmin uppoutumaan siihen tilanteeseen kuin aikaisemmin. "We should probably come here again later in the summer", hänen oli virnistettävä Ariannan kaulaa vasten ja sitten hän oli painanut huulensa Ariannan kaulalle. Oli ihan helvetin idioottia puhua jostain tulevaisuuden suunnitelmista heidän kahden välille, vaikka ne olivatkin lyhyellä aikavälillä tapahtuvia asioita - heidän välilläänhän ei pitäisi enää olla mitään. Siinä he kuitenkin suutelivat eikä kumpaakaan selvästikään kiinnostanut, vaikka he jäisivät kiinni.


Vaikka se tilanne olikin hyvin lämmittävä, ei Felix siltikään voinut olla huomaamatta, että alkoi täristä. Niinpä hän lopulta irrottautui Ariannasta. "Even though I don't want this moment to ever end", hän sitten aloitti, "I'm starting to shake. And actually, now that I'm looking at you, your lips are starting to turn blue. I didn't even realise it before." Felix naurahti kevyesti, edelleen aivan yhtä vapautuneena kuin aikaisemmin. Sitten hän nousikin seisomaan siellä vedessä ja meni rannalle odottamaan, että Arianna seuraisi häntä. Siellä rannalla Felix sitten tajusikin, että eihän hänellä - heillä - ollut edes pyyhettä mukana. Ja helvetti, kun Felixillä kaiken lisäksi oli edelleen kylmä. Hän vilkaisi huvittuneena viereensä tullutta Ariannaa. "We have to come up with a way to get back in there", hän osoitti sormellaan eteenpäin, "before we both die of hypothermia." Lopulta Felix nappasi vaatteensa toiseen kainaloonsa ja toisella kädellään tarttui kiinni Ariannan käteen. Edelleen alasti Felix sitten lähti johdattamaan Ariannaa mökkiä kohden. Siellä Felix sitten joutuikin kumartumaan johonkin puskaan ja miettimään, että mistä helvetistä saisi hänet ja Ariannan sisälle. "Wait here. I'll signal you when you can come", hän sitten sanoi. Felix oli muistavinaan takaoven, jonka oli nähnyt sisältä. Please be open Felix siinä sitten sille ovelle matkatessaan toivoi. Vaikka hän olikin sillä mielentilalla, että häntä ei sillä hetkellä vittuakaan kiinnostanut mikää tai ketään, ei hän siltikään arvostanut ajatusta siitä että joku näkisi hänen sukukalleutensa. Felix oli lopulta päässyt sinne ovelle asti kenenkään huomaamatta ja herranen aika, se ovihan oli auki! Ensin hän vilkaisi nopeasti takkahuoneen sisälle tarkaastaakseen, ettei kukaan ollut siellä, ja sitten pujahti sisälle ja lukitsi mökin muihin tiloihin vievän oven. Eipähän kukaan tulisi häntä ja Ariannaa häiritsemään. Felix vielä hiippaili takaovelle sen verran, että sai heilauttaa Ariannalle kättään. "The coast is clear!" Hän huudahti naiselle.

Kunhan Arianna oli päässyt sisälle, Felix sai sulkea oven tämän takaa. Ja lukitsipa Felix muuten senkin ihan vain varmuuden vuoksi. "That was exciting", hänen oli pakko naurahtaa huvittuneesti, "but we made it. And I guess no one saw us. Can't be sure, though. I hope you caused a distraction while I ran here butt naked." Felix katseli hetken Ariannaa, mutta oli sitten kääntynyt takkatulen äärelle. Hän silloin myös katseli paremmin ympärilleen ja huomasi, että siinä takkatulen äärellä oli jonkin eläimen talja. Tai no, harmaaharhunhan se oli - kyllä Felix eläinlajinsa tunsi. Felix lopulta istutti sille paljaan takapuolensa (anteeksi mökin omistajat) ja käänsi kehonsa sitä takkatulea kohti. "This is would be perfect if you'd be next to me", hän sanoi ääneen. Sitten käänsi katseensa Ariannaan. "Come", hän ojensi kätensä Ariannaa kohti hymyillen. "I want to hold you."

Felix ei todellakaan siellä vedessä ollessaan osannut ajatella sitä, että hänellä oli kylmä. Pelkästään nimittäin jo sekin, että Arianna oli siellä hänen kanssaan, lämmitti häntä. Se, että Arianna oli hypännyt sinne hyiseen veteen hänen seuraukseen, lämmitti hänen sisintään ihan hitosti. Koska ei kuka tahansa olisi tehnyt niin - ei varmasti. Oikeastaan aika monikin ihminen olisi antanut Felixin olla ihan kaikessa rauhassa siellä vedessä. Arianna ei kuitenkaan ollut tehnyt niin, eikä Felix nyt välttämättä edes ollut niin varma, että oliko se edes kovinkaan ihmeellistä. Ariannalla nimittäin oli saada niitä helvetin typeriä, mutta samalla suloisia päähänpistoja, eli alastonuinti kylmässä vedessä ei ollut tälle varmastikaan mikään ongelma. Mutta enemmänkin Felix tahtoi uskoa, että Arianna oli tullut sinne veteen hänen takiaan. Siksi, että Ariannakin tahtoi viettää vähintäänkin yhtä paljon aikaa Felixin kanssa kuin Felix Ariannan. Kyllä he molemmat taisivat tietää, että tämä hetki tulisi olemaan viimeisiä, joita he tulisivat pitkään aikaan viettämään keskenään. Tämän jälkeen heidän taas täytyisi palata vanhojen elämiensä pariin, vaikka Felix ei sitä tahtoisikaan. Tai tahtoi hän sen lapsen. Hän tahtoi tulla isäksi, mutta valitettavasti hän koki, että tulisi isäksi ihan väärälle lapselle. Hän ei ollut koskaan edes miettinyt, että hankkisi lapsia Lunan kanssa, mutta ilmeisesti se oli kuitenkin tapahtumassa. Ihme ja kumma - Felix ja Luna kun eivät todellakaan olleet aktiivisia petipuuhissa. Sen sijaan Felix voisi esimerkiksi ihan hyvin kuvitella, että Arianna joskus pamahtaisi vahingossa raskaaksi. Ei hän sitä toivonut, koska hän halusi suunnitellun lapsen, mutta ei hän toisaalta laittaisi sitä pahakseenkaan.

Siellä helvetin vedessäkin he olivat eksyneet vähintäänkin kiihkeiisin tunnelmiin. "Definitely a sex trip", hänen oli virnistettävä Ariannan kysymykselle, "there can be no serious business trips with you." Onneksi se vesi loppujen lopuksi muistutti Felixiä kylmyydestään, koska muuten he olisivat Ariannan kanssa varmaan jääneet sinne veteen pidemmäksi aikaa ja huomanneet, että pian heidän raajansa eivät enää toimisi. Vastahakoisesti miehen oli siis irrottauduttava Ariannasta. "Or maybe it's because of me?" Hänen oli pakko vielä flirttailla Ariannalle. Se ei kyllä ollut kannattavaa, koska he molemmat tiesivät, että se flirttailu kuitenkin tulisi johtamaan johonkin muuhun kuin harmittomaan flirttailuun. Itse asiassa oli aika huvittavaa, että vasta Ariannan kanssa Felix oli oppinut flirttailemaan kunnolla. Aikaisemmin se oli ollut hänelle erittäin vaikeaa, suorastaan mahdotonta. Häntä oli ahdistanut - tai ahdisti edelleen - se Lunan päällekäyvä luonne. Periaatteessa sama olisi pitänyt käydä Ariannan kanssa, mutta tämän kanssa Felix oli vapautunut huomattavasti niin henkisesti kuin seksuaalisella tavallakin. Kyseiseen naiseen Felix käänsikin katseensa, kun tämä lopulta saapui hänen viereensä siihen rannalle. "Well", hän puuskahti huvittuneesti ja tarttui Ariannan käteen, "even though we didn't plan it, I really enjoyed it." Sitten he lähtivät kävelemään sinne mökin suuntaan ja joutuivat kumartumaan puuskaan katselemaan muita ihmisiä. Olo oli kuin milläkin murtovarkaalla, kun piti katsoa ja odottaa, että missä vaiheessa pujahtaminen näkevien silmien ohi oli mahdollista. Kun Felix sitten lopulta nousi ylös ja sai sanottua asiansa, hän sai naurahtaa Ariannan sanoille. Loppujen lopuksi oli kuitenkin hänen aikansa viilettää alasti sinne takaovelle ja hoitaa homma kotiin.

Felix oli ihan silminnähden helpottunut, kun lopultakin sai lukittua sen oven hänen ja Ariannan takaa. "Good", hän virnisti niille Ariannan sanoille. "I don't really like the idea of everyone seeing you naked. Actually I'd prefer being the only guy who has the privilege of seeing you naked." Se oli ehkä ajattelematon ja asiaton lause, mutta Felix kyllä tarkoitti sitä. Hän oli kerennyt lausua sen juuri ennen kuin hän istahti sille karhuntaljalle, ja lähes saman tien niiden sanojen jälkeen hän olikin jo kutsunut Ariannan luokseen. Ei Felix ihmettelisi, vaikka Arianna ei tulisi hänen luokseen sen lauseen jälkeen. Ei Felix nimittäin saisi sanoa mitään sellaisia asioita ääneen, kun heillä ei edes olisi tulevaisuutta yhdessä. Felixin olisi yksinkertaisesti totuttava siihen ajatukseen, että Ariannalla tulisi olemaan joku toinen - tai mahdollisesti montakin toista, jos hän ei haluaisi astua parisuhteeseen. Tai no, olihan tällä jo Thomas. Eikä Felix voinut unohtaa sitä asiaa. Valitettavasti hän kyllä oli huomannut, että Thomaksen ja Ariannna suhde ei ollut mitenkään vakaalla pohjalla. Eihän Thomas edes varmaan pahemmin ollut enää edes hengannut Thomaksen kanssa ... Kun Arianna sitten saapui siihen Felixin vierelle, Felix unohti kaiken muun edes hetkeksi. Hän otti Ariannan ilman mitään epäröintejä syleilyynsä ja nautti siitä, että he saivat olla yhdessä edes viimeisen kerran. Hän nielaisi ajatukselle karvaasti, mutta sitten Arianna oli jo avaamassa suunsa uudesta co-hostistaan Romanista. Ei Felix voinut muuta kuin naurahtaa sille kommentille. "Oh", hän aloitti huvittuneena, "I guess I have nothing to worry about then. Not that I even have the permission to be worried or ... Or jealous." Felix tiukensi hieman otettaan Ariannan ympärillä. Hän ei halunnut, ei voinut, päästää irti Ariannasta, vaikka se olikin pakollista ja periaatteessa sen olisi pitänyt jo tapahtua. "Morning Mantra isn't the same without you", hän vastasi. "Amber is a great host and it should be about me and Amber but.. It isn't. You and me were - still are - Morning Mantra."

Sitten Arianna kertoi, että suunnitteli eroavansa Thomaksesta. Se lause sai Felixin tuntemaan olonsa helpottuneeksi. Periaatteessa turhaan, koska hän ei voisi koskaan saada Ariannaa, mutta kai Felix oli tyytyväinen siitäkin, että nyt Arianna voisi oikeasti löytää onnen. Thomas oli nimittäin ehkä hieman liian ... No, Thomas. Ei sitoutuminen ollut tämän juttu - ellei sitten jotain ihan ihmeellistä naista tullut eteen. Kyllä Felix veljensä tunsi. Lopulta Felix käänsi katseensa Ariannaan. "If you think that's best for you", hän aloitti, "then I support that decision. I only want you to be happy, just like you want me to be happy." Surullista oli vain se, että Felix koki pystyvänsä olemaan iloinen vain ja ainoastaan Ariannan kanssa. Sitä Felix ei kuitenkaan tulisi sanomaan ääneen, koska hän ei halunnut sen heidän viimeisen tapaamisensa olevan täynnä surua. Ei, vaan hän halusi Ariannan muistavan sen ihanana asiana. Sellaisena, että heidän välinsä saattaisivat olla jopa hieman paremmat kuin aikaisemmin. Felix toivoi, että kykenisi vielä jonain päivänä käymään normaalin keskustelun Ariannan kanssa... Ystävinä. Se oli surullinen ajatus, mutta siihen Felix yritti ihan oikeasti tähdätä. Valitettavasti ne Ariannan seuraavat sanat pilasivat sen suunnitelman. "I feel the same way", Felixin oli pakko tunnustaa. Vaikka olihan se nyt ihan ilmiselvääkin: Felix oli tainnut itse asiassa sanoa saman asian ääneen jo aikaisemminkin. Itse asiassa hyvin tuttua hänelle oli myös se tapa, jolla Arianna oli laskenut hänet selälleen ja kivunnut sitten hänen päälleen. Felix ei pystynyt alasti peittelemään sitä, mitä ne Ariannan sanat ja suudelmat saivat hänessä aikaan, mutta ei hän toistaiseksi sitä tahtonutkaan. Kevyt virne huulillaan Felix lopulta vaihtoi asentoa niin, että hän oli päällä ja Arianna sai taas olla hänen allaan. Felix alkoi painaa suudelmia Ariannan kehoa pitkin, lopulta pysähtyen Ariannan alavatsan kohdalle. "You know", hän aloitti matalalla äänellä, "you're a terrible host. All the other guests are out there, probably wondering where you are. And instead of hosting the party you're here with me." Felix virnuili. "But I'm a terrible guest, too, so I guess that's okay. I didn't bring you a present today. Can I make it up to you? Anything in mind?"

Siinä oli kyllä vielä ihan naurettavan paljon molemminpuolista kiusoittelua, mutta loppujen lopuksi he pääsivät ihan itse aktiin saakka, kun Felixillä meni hermot ja hän aloitti sen yhdellä nopealla liikkeellä. Arianna ei kuitenkaan vaikuttanut laittavan pahakseen. Ja Felix olisi ihmetellyt suuresti, jos olisikin - tätä Arianna nimittäin ihan varmasti halusi ihan kuin Felixkin. Vaikka oven toisella puolen oli ihmisiä ja sieltä kuului koko ajan naurunremakkaa ynnämuita bilettämisen ääniä, ei Felix pystynyt keskittymään mihinkään muuhun kuin siihen, että he olivat siinä Ariannan kanssa. Kaikki muu tuntui ihan toisarvoiselta. Ei Felixiä kiinnostanut, vaikka muut juhlijat olisivat sillä hetkellä kuulleet heidän välisen intohimon ääniä, koska hän ei edes tajunnut, että paikalla oli muita ihmisiä. Hitto, jopa Ivy ja Emmett olivat siellä, ja varsinkin he varmasti ihmettelivät, että mihin Felix ja Arianna olivat kadonneet. Mahtoivatkohan he kuitenkaan osata odottaa mitään tälläistä? Eivät varmaan. Ei Felix nimittäin itsekään olisi kuvitellut, että päätyisi vielä illan päätteeksi takkahuoneeseen Ariannan kanssa näissä tunnelmissa. Hän oikeastaan kuvitteli, että ei olisi koskaan enää saanut kokea Ariannan ihoa omaansa vasten. Felix siis siinä Ariannaa rakastellessaan painoi jokaisen pienenkin yksityiskohdan mieleen voidakseen muistaa jokaisen pienen osan Ariannan vartalosta. Ja hän halusi muistaa yksinkertaisesti sen tunteen, jonka Arianna hänelle aiheutti - sen yhteenkuuluvuuden. Hän koki sitä Ariannan kanssa toki koko ajan, mutta varsinkin seksin yhteydessä he tuntui suurimmalta. Jotenkin he aina rakastellessaan olivat siinä samassa mielentilassa, samassa pienessä maailmassa, paikassa, johon kukaan muu ei voinut päästä heidän kanssaan. Silloin Felix oli Ariannan kanssa todella kahden - he antoivat toisilleen niin mielensa kuin sielunsa.

Vaikka Felix olisi halunnut sen heidän hetkensä kestävän ikuisesti, ei se ollut mahdollista. Niinpä huippunsa saavutettuaan hän ensin jäi makoilemaan hetkeksi siihen Ariannan päälle, ennen kuin sentään tajusi kierähtää siihen taljalle Ariannan viereen. Hetkeen hän ei pystynyt sanomaan yhtää mitään. Hän vain tasoitteli hengitystään ja veti Ariannan lähemmäs itseään siihen kainaloonsa. Ehkä se oli humalan syytä, mutta Felix ei sillä hetkellä tuntenut katumusta siitä mitä oli tapahtunut. "I hope I didn't hurt you", hänen oli lopulta pakko sanoa, koska hän oli ollut välillä ehkä hieman yli-innokas touhuissaan. "I didn't mean to. I just.. I don't know, it happened." Felix käännähti kyljelleen sen verran, että saattoi nähdä Ariannan. Itse asiassa hän huomasi jättäneensä intohimon jälkiä pitkin poikin Ariannan vartaloa. Ariannan kaulalla oleville merkeille hän painoi kevyet suudelmat jokaiseen ja hymyili. "You may hate me for saying this", hän aloitti hiljaa, "but I love you. I will never regret it, even though thinks are the way they are. But my love towards you, it's something no one can take away from me. I'm sorry."