Fear is only in our minds but it's taking over all the time.

Olikohan hänen vastauksensa tyydyttänyt täysin Henryn kysymyksen? Mitä luultavammin toinen oli alkanut miettimään jostakin syystä vanhenemista, mikä taas sai Audreynkin ajattelemaan sitä tosiasiaa, että olihan toinen nyt nelisenkymmentä. Ei se kuitenkaan ollut mikään vanha ikä vielä ihmiselle, siis jos ikää ajatteli. Mutta se, että toinen palveli lainvoimissa enemmänkin, niin... no ei se neljäkymmentä vielä siinäkään alalla mikään vanha ollut. Vaaleaverikkö piti katseensa toisessa, sekä sen hieman vakavoituneen olemuksensa. Hän halusi varmistaa, että toinen todellakin ymmärtäisi, että hän tarkoitti mitä sanoi, eikä ottanut toisen kysymystä mitenkään kevyesti.

Pieneksi yllätyksekseen Henry alkoi kuitenkin avautumaan tapahtumasta, ja paljastikin lopulta enemmänkin mitä nainen oli uskaltanut missään vaiheessa toivoa. Hän oli oikeastaan ollut ihan varma, että toinen kertoisi vain osan, paljastaisi tyyliin, että harjoituksissa oli tapahtunut jotakin, mikä olisi saanut hänet ajattelemaan sitä, mutta yllätyksekseen toinen paljasti senkin, että oli hävinnyt yhdelle kenttäagentille. Ja myönsipä toinen, että se haavakin oli tullut siitä. Audrey tiesi, että Henryllä oli taipumusta ottaa tämän tyyliset asiat ehkä hieman raskaammin kuin olisi ollut tarvetta, mutta toisaalta hän ihan ymmärsi miestä. Olihan se varmasti rankkaa huomata, ettei ollut ihan enää entisellään. Sekä tietenkin sen, että joku päivä tästäkin ammatista oli luovuttava- mikäli siis olisi vielä silloin hengissä. Vaaleahiuksinen silitti pienesti miehen hiuspehkoa, luoden sen jälkeen hieman vinon hymyn huulilleen, kun toinen oli kohottanut sen katseensa takaisin häneen.

"Tiedäthän... että ajattelet tätä hieman liian vakavasti?", kysyttiin sitten. Hänen pitäisi yrittää saada toinen unohtamaan tuon pienen välikohtauksen, mutta tiesi ettei tulisi onnistumaan siinä täysin. Henryn ego oli saanut kolauksen ja sitä ei ihan heti korjattaisi. Puhumattakaan tietenkin siitä, ettei Audrey tiennyt oliko Henry itse kouluttanut kyseisen kenttäagentin vai oliko toinen saanut kenties paremmankin koulutuksen? Okei, tuskinpa kukaan pystyisi kouluttamaan paremmin kuin Henry. Olihan se puolueellista ajatella noin, mutta... Henry oli sentään hänen kumppaninsa, joten olisi ollut typerää yrittää ajatella tällaista asiaa puolueettomasti. Ja hän oli saanut osansa Henryn opetuksista, tietenkin kyllä vain murto-osan, mutta kuitenkin. "Se, että hävisit kerran yhdelle kenttäagentille ei tarkoita sitä, että olisit jotenkin.. no vanhentunut. Ota kuitenkin huomioon, että sinulla on ollut tässä aika paljon kaikenlaista, mikä varmasti on vienyt suurimman osan keskittymiskyvystäsi" niin on käynyt minulle ainakin ajateltiin vielä. Hymy oli saanut ehkä aavistuksen surumielisenkin sävähdyksen.

Joko Henry ihan oikeasti ymmärsi tekevänsä asiasta liian ison ongelman itselleen tai sitten toinen oli harvinaisen hyvä vakuuttamaan jopa Audreyn. Naisesta kuitenkin tuntui, että se että mies kykeni jo luomaan huvittuneen hymynkareen kasvoilleen kertoi siitä, ett hän oli onnistunut ainakin osittain tavoitteessaan saada toinen ymmärtämään asian oikean laidan: ei se nyt niin vakavaa ollut, jos kerran joku onnistui saamaan osuman perille. Ehkä Henry voisi käyttää sitä seuraavan kerran hyödyksi, mikäli kohtaisi saman kenttäagentin vielä jossakin vaiheessa. Raukkaparkahan saattaisi luulla, että tällä olisi yhtä hyvät mahdollisuudet taas osua toiseen, kuin viimeksikin. Ajatuskin sai naisen hymyilemään hieman isommin, ajatus oli oikeastaan hyvinkin mahdollinen.

Se selän hidas silitys ja huokaisu kertoi vaaleaverikölle, että toinen ajatteli mitä luultavasti täysin samaa asiaa tällä hetkellä kuin Audreykin. Vaikka Jennyn katoamisesta ei puhuttu sen enempää, molemmille oli sanomattakin selvää, että se kalvoi mieltä koko ajan. Joskus se saattoi vaivata vain pienesti, siinä taustalla. Toisinaan tuntui, ettei mitään muuta pystynytkään ajattelemaan kuin sitä, että mitä oli loppujen lopuksi tapahtunut. Onnekseen nainen oli lopulta tajunnut, että Henryn syyttäminen oli täysin turhaa, tarpeetonta, väärin. Ei toinen ollut voinut toimia periaatteitaan vastaan. Ja vaikka toinen olisikin, ei kidnappaajan toiminnasta olisi ollut takeita. Pahimmassa tapauksessa Henry olisi saanut tuomion maanpetturuudesta ja kidnappaaja ei olisi koskaan palauttanut Jennyä. Audrey olisi menettänyt molemmat rakkaansa, mikä olisi kyllä riittänyt murentamaan vahvemmankin naisen maailman kertaheitolla. Jo Jennyn katoaminen oli riittänyt sen horjuttamisessa.

Tietenkin se hymy muuttui hieman iloisemmaksi, kun toinen otti puheeksi pitkän, lämpimän kylvyn ja viinilasillisen. Huulensa painettiin jälleen toisen omia vasten, tällä kertaa suudelma ei ollut kuitenkaan ihan niin hellä, kuin se viimeksi oli ollut. Audrey erkaantui kuitenkin hetken päästä muutaman sentin päähän, antaen hetkeksi itsensä uppoutua miehen jäänsinisiin silmiin.
"Voisin hakea sen viinin ja lasit tänne, saisimme ainakin nauttia siitä kylvystä hieman kauemmin", vaaleaverikkö sanoi ja virnisti pienesti. Lisäksi hän veisi nuo tikkauskamat pois. Ajatus lämpimästä kylvystä ja viinistä houkutti kuitenkin sen verran, että sanojensa myötä nainen suikkasi vielä pikaisen suukon toisen huulille, ennen kuin nappasi ne tikkautavarat mukaansa, poistuen kylpyhuoneesta hakeakseen heille sen viinipullon sekä ne lasit.Eihän hän tuolla matkalla kovin kauaa viipynyt sillä halu rentoutumiseen oli aivan liian suuri.