Post by Deleted on Aug 1, 2016 23:23:48 GMT 2
Tuesday March 8th, 2016, afternoon
Uni Boxing Club, Sydney, Australia
Luisa Banderas & Ivy Bloom (nepa)
Uni Boxing Club, Sydney, Australia
Luisa Banderas & Ivy Bloom (nepa)
Tällä kertaa WBA (World Boxing Association) oli lähettänyt Luisan pienen tiimin kera Australiaan, tarkemmin ottaen Sydneyn yliopiston läheisyydessä toimivalle Uni Boxing Clubille, joka oli nimestään huolimatta avoinna muillekin kuin yliopisto-opiskelijoille. Luisan tehtävänä tosin oli puhua juuri opiskelijoille ja olla viikon verran mukana heidän valmentautumisessaan ja arjessaan. Ensimmäiselle päivälle WBA:n johto oli kuitenkin aikatauluttanut Luisan haastattelut, joita oli nyt takana neljä ja edessä vielä yksi. Aiemmat olivat keskittyneet lähes pelkästään siihen, mitä varten Luisa oli paikalla ja miten hän itse oli päätynyt nyrkkeilyn pariin. Viimeiseksi jätetty Voguen haastattelu sen sijaan sisältäisi myös tarkemman henkilökuvan ja ilmeisesti myös enemmän valokuvia, mikä sai naisen jo valmiiksi takajaloilleen. Hän ei ollut kotonaan kameran edessä, varsinkaan jos samaan aikaan piti kartoittaa koko sekasortoista menneisyyttä henkilökuvaa varten. Luisa ei hävennyt menneisyyttään, päinvastoin hän oli siitä ylpeä, puhuihan hän siitä yleisöllekin. Yksilöhaastattelu oli kuitenkin niin eri asia kuin isolle joukolle puhuminen, että Luisa ei saanut jännitystä kaikkoamaan.
”Well but of course they’ll listen to what you want and how you want to handle the situation, darling, it’s your interview after all”, Luisan manageri Evie lausui vahvasti brittiaksentillaan ja maiskautti huuliaan viestittääkseen, että nainen murehti turhasta ja voisi nyt keskittyä vain valmistautumaan haastatteluun ohjeiden mukaan. Luisa ei pitänyt Eviestä, mutta tämä oli tehokas, hoiti hommansa paremmin kuin hyvin ja oli työskennellyt hänen seuranaan kohta kymmenen vuotta, joten ei hän enää oikein osannut irtikään päästää. Oli vain inhottavaa, kun Evie käänsi aina asiat niin päin, että sai Luisan näyttämään typerältä lapselta, joka ei oikein tiennyt minkä kanssa milloinkin oltiin tekemisissä. Helvetti, hän oli kuitenkin yliopistossa ja töissä yhdessä isoimmista pankkifirmoista Manhattanilla, ei hän mikään idiootti ollut ja joskus hän olisi halunnut mainita siitä Eviellekin. Vastaan väittäminen ei vain kuulunut Luisan käytökseen, se toi liiallisen riskin konfliktista.
Australian Voguen haastattelutiimin saapuessa paikalle Luisa ei edelleenkään ollut saanut hermojaan kasaan, mutta tilannetta helpotti jonkin verran se, että oltiin hänen kotikentällään ja Evie oli luvannut, että haastattelussa edettäisiin hänen ehdoillaan. Kuvaustiimiin kuului useita jäseniä, eikä Luisa ehtinyt edes painaa heidän nimiä mieleensä kun haastattelija jo esitteli itsensä Bellaksi ja avustajansa Ivyksi. ”Hi, Luisa Banderas”, nainen kätteli kummatkin ja taikoi jo jostain kasvoilleen hymynkin. ”So, which one of you will try some real boxing?” Tämä oli ollut ehto laajalle henkilökuvalle, että Luisa saisi alkuun kertoa ja näyttää perusteet nyrkkeilystä. Kun koekaniiniksi ilmoitettiin Ivyksi esitelty avustaja, Luisa hymyili tälle ja viittoi tämän luokseen. ”Have you tried boxing before? We won’t take real hits today, of course, but I’ll show some basics, things beginners usually start with when they sign in.” Käytyään vaihtamassa hänelle osoitetut urheiluvaatteet päälleen Luisa alkoi kääriä auki käsisiteitä ajatuksissaan.
Taustalta kuuluva kameran sulkimen ääni sai naisen silminnähden jännittymään, eikä käsien käärimisestä, jota hän oli tehnyt varmaan puolet elämästään, meinannut tulla mitään. Hermostuneen naurahduksen saattelemana Luisa ryhtyi käärimään Ivyn käsiä. ”It’s so funny when you’ve done something for your whole life and then when you’d have to explain it and do it while someone films you it suddenly feels impossible”, nainen totesi Ivylle hymähtäen. Haastattelijan siirtyessä lähemmäs kaksikkoa Luisa vastasi ensin tämän kysymykseen siteiden merkityksestä ja selosti sitten Evien laatimaa ohjenuoraa haastattelulle, jonka mukaan Bella saisi esittää henkilökuvaan vaadittavat kysymykset samalla, kun Luisa opetti Ivyä, jotta varsinaista haastattelutilannetta ei edes muodostuisi. ”I had a pretty rough start for my life, so I can’t really help it that just talking alone still makes me kinda nervous. This suits me better”, Luisa lausahti ja ryhtyi alkuun opettamaan Ivylle asioita lähtien jalkojen asennosta ja muista perustaidoista. Rough start oli aina ollut aikamoinen understatement, mutta Luisa tiesi, että jos ei hänen taustoistaan tiennyt mitään, ei voinut tippaakaan päätellä mitä hän sillä edes tarkoitti. Naisen elämä oli tällä hetkellä hyvällä tolalla, joten täysin tuntematon todennäköisesti saattoi alkuun ärtyä siitä, että Luisa viitsi edes sanoa elämäänsä rankaksi. Sukunimen kun niin usein oletettiin turvaavan kaikki alusta lähtien. Asia vaan ei todellakaan ollut niin.
”Well but of course they’ll listen to what you want and how you want to handle the situation, darling, it’s your interview after all”, Luisan manageri Evie lausui vahvasti brittiaksentillaan ja maiskautti huuliaan viestittääkseen, että nainen murehti turhasta ja voisi nyt keskittyä vain valmistautumaan haastatteluun ohjeiden mukaan. Luisa ei pitänyt Eviestä, mutta tämä oli tehokas, hoiti hommansa paremmin kuin hyvin ja oli työskennellyt hänen seuranaan kohta kymmenen vuotta, joten ei hän enää oikein osannut irtikään päästää. Oli vain inhottavaa, kun Evie käänsi aina asiat niin päin, että sai Luisan näyttämään typerältä lapselta, joka ei oikein tiennyt minkä kanssa milloinkin oltiin tekemisissä. Helvetti, hän oli kuitenkin yliopistossa ja töissä yhdessä isoimmista pankkifirmoista Manhattanilla, ei hän mikään idiootti ollut ja joskus hän olisi halunnut mainita siitä Eviellekin. Vastaan väittäminen ei vain kuulunut Luisan käytökseen, se toi liiallisen riskin konfliktista.
Australian Voguen haastattelutiimin saapuessa paikalle Luisa ei edelleenkään ollut saanut hermojaan kasaan, mutta tilannetta helpotti jonkin verran se, että oltiin hänen kotikentällään ja Evie oli luvannut, että haastattelussa edettäisiin hänen ehdoillaan. Kuvaustiimiin kuului useita jäseniä, eikä Luisa ehtinyt edes painaa heidän nimiä mieleensä kun haastattelija jo esitteli itsensä Bellaksi ja avustajansa Ivyksi. ”Hi, Luisa Banderas”, nainen kätteli kummatkin ja taikoi jo jostain kasvoilleen hymynkin. ”So, which one of you will try some real boxing?” Tämä oli ollut ehto laajalle henkilökuvalle, että Luisa saisi alkuun kertoa ja näyttää perusteet nyrkkeilystä. Kun koekaniiniksi ilmoitettiin Ivyksi esitelty avustaja, Luisa hymyili tälle ja viittoi tämän luokseen. ”Have you tried boxing before? We won’t take real hits today, of course, but I’ll show some basics, things beginners usually start with when they sign in.” Käytyään vaihtamassa hänelle osoitetut urheiluvaatteet päälleen Luisa alkoi kääriä auki käsisiteitä ajatuksissaan.
Taustalta kuuluva kameran sulkimen ääni sai naisen silminnähden jännittymään, eikä käsien käärimisestä, jota hän oli tehnyt varmaan puolet elämästään, meinannut tulla mitään. Hermostuneen naurahduksen saattelemana Luisa ryhtyi käärimään Ivyn käsiä. ”It’s so funny when you’ve done something for your whole life and then when you’d have to explain it and do it while someone films you it suddenly feels impossible”, nainen totesi Ivylle hymähtäen. Haastattelijan siirtyessä lähemmäs kaksikkoa Luisa vastasi ensin tämän kysymykseen siteiden merkityksestä ja selosti sitten Evien laatimaa ohjenuoraa haastattelulle, jonka mukaan Bella saisi esittää henkilökuvaan vaadittavat kysymykset samalla, kun Luisa opetti Ivyä, jotta varsinaista haastattelutilannetta ei edes muodostuisi. ”I had a pretty rough start for my life, so I can’t really help it that just talking alone still makes me kinda nervous. This suits me better”, Luisa lausahti ja ryhtyi alkuun opettamaan Ivylle asioita lähtien jalkojen asennosta ja muista perustaidoista. Rough start oli aina ollut aikamoinen understatement, mutta Luisa tiesi, että jos ei hänen taustoistaan tiennyt mitään, ei voinut tippaakaan päätellä mitä hän sillä edes tarkoitti. Naisen elämä oli tällä hetkellä hyvällä tolalla, joten täysin tuntematon todennäköisesti saattoi alkuun ärtyä siitä, että Luisa viitsi edes sanoa elämäänsä rankaksi. Sukunimen kun niin usein oletettiin turvaavan kaikki alusta lähtien. Asia vaan ei todellakaan ollut niin.
