I know I can treat you better, better than he could

Dakota’s outfit

Vielä muuta päivä taaksepäin Dakotan elämä oli ollut täysin normaalia. Hänen elämänsä pyöri pääosin ystävien, perheen, töidensä ja harrastuksiensa ympärillä. Kaikki oli täysin normaalia, kunnes Dakota oli usutettu liittymään niinkin pinnalliseen sovellukseen kuin Tinderiin. Dakota oli tosiaan sosiaaliperhonen, mutta Tinderiin liittyminen oli epäilyttänyt häntä ihan helvetisti, sillä hän oli vain saanut kuulla kuinka ystävänsä olivat tavanneet sitä kautta mitä oudoimpia, pinnallisimpia ihmisiä tässä maailmassa. Tosin ei hän sitä ihmetellyt, kun kyseisessä sovelluksessa valittiin kiinnostuksen kohteet puhtaasti naamataulun perusteella. Tinderiin liityttyä vastaan oli tosiaan tullut kaiken maailman vaeltajia, mutta heistä oli onneksi yksi osoittautunut täydelliseksi ”matchiksi” hänelle. Avery Bennett, newyorkilainen nuori mies oli hetkessä onnistunut kaatamaan kaikki naisen ennakkoluulot ja ensi tapaamisen jälkeen hän oli rehellisesti sanottuna ollut täysin myyty miehelle. Avery oli nimittäin osoittautunut aivan kaikeksi muuksi kuin pinnalliseksi kusipääksi. Hän ei ollut vain komea, vaan myös hauska, mukava, urheilullinen ja no… Kaikkea sitä mikä vetosi Dakotaan kuin magneetti. Niiden heidän muutaman päivän tuntemisen jälkeen Dakota ei osannut enää tehdä muuta kuin miettiä, mitä eräs lomalainen teki silloin kun he eivät nähneet toisiaan. Se oli outoa, sillä Cyruksesta erottua Dakota oli vakaasti ollut sitä mieltä, ettei haluaisi seurustella. Ja oli edelleen sitä mieltä mutta… Jostain syystä Dakota vain halusi viettää enemmän ja enemmän aikaa toisen kanssa.

Kaikki se aika mitä Dakota ei viettänyt Averun kanssa, hän selaili tuon Instagram-profiilia. Jopa silloin kun hän oli töissä, kotona tai ystäviensä kanssa kahvilla. Tämän olivat laittaneet myös merkille Dakotan parhaimmat ystävät, Willa, Melody ja Troy, joiden kanssa hän oli ollut kahvilla torstai iltapäivällä. Hän oli edellispäivänä käynyt Averyn hiukan urheilemassa ja löytänyt lopulta itsensä tilanteesta, jossa hän oli päätynyt Averyn ja kumppaneiden hotellihuoneeseen. Mitään muuta kummoista ei siis tapahtunut, kuin se että Dakota välttyi kotiin menemisen sillä että pääsi poikien hotellihuoneessa käymään suihkussa ja vaihtamassa vaatteet. Ennen lähtöä hän oli kuitenkin kutsunut Averyn sekä hänen kaverinsa seuraavan päivän Wall Loungessa järjestettäviin bileisiin. Dakota oli luonnollisesti menossa oman ystävälaumansa kanssa, mutta hän väistämättä halusi Averyn myös tulevan paikalle. Niinpä kahvilla ollessa ystäviensä kanssa, Dakota oli taas uppoutunut selailemaan Averyn Instagramia ja tykkäillyt muutamasta kuvasta. Vieressään istuva Willa laittoi merkille selaamiseen uppoutuneen ystävän tekemiset ja virnisti pienesti kun kurkkasi Dakotan olan ylitse tuon touhuja. ”So that’s the hottie from Tinder? Let me see!”, Ennen kuin Dakota edes ehti reagoida ystävänsä sanoihin, Willa oli napannut puhelimen Dakotan kädestä ja alkanut selailemaan Averyn profiilia. Dakota pyöräytti silmiään kevyesti eikä sanonut mitään, kunnes Willa avasi taas suusna. ”Oh my god he is superhot! Look Mel! What the fuck Dee.”, Willa päivitteli ja näytti Dakotan puhelinta Melodylle, joka kohotti kulmiaan yllättyneenä. ”Can we share him? Please Dee.”, Melody naurahti jolloin Dakota puuskahti huvittuneena ja nappasi puhelimen takaisin itselleen. ”No, but you can see him to night. I ask Avery and he’s friends come to night at Wall Lounge party.”, Dakota virnisti. Hän ei todellakaan ollut jakamassa Averya, mutta toki hän tuon esitteli ystävilleen.

Kahviteltuaan ystäviensä kanssa, Dakota meni ystävänsä Willan kyydilla käymään liikkeessä ja sen jälkeen kotiin hakemaan illan tarvikkeita. Dakota oli onneksi valinnut valmiiksi illalla puettavan asunsa ja pakannut valmiiksi myös kaikki meikit ja sitä rataa, jotta pystyi rauhassa valmistautumaan keskustassa asuvan Willan luona. Willan luona Dakota oli hetimmiten aloittanut itsensä laittamisen ja samalla pienen hiprakan hakemisen muutamalla siiderillä jonka oli ottanut kotoa mukaansa. Hän halusi olla viimeisen päälle kun näkisi Averyn tänään ja oli hyvissä ajoin laittanut myös paikan osoitteen tuolle tekstiviestillä. Ja mitä pidemmälle ilta meni, jostain syystä Dakotaa alkoi myös sitä enemmän jännittää Averyn näkeminen. Kliseiset perhoset lentelivät vatsassa ja no… Dakotaa kaikin puolin hämmensivät tuntemansa tunteet, sillä hän ei ollut noita tunteita tuntenut pitkään aikaan. Tytöt saivat itsensä lopulta valmiiksi ja lähtivät hitaasti lipumaan Wall Loungea kohti. Onneksi heidän ystävänsä oli sinä iltana Wall Loungessa DJ:nä sillä hänen ansiosta he olivat päässeet VIP listalle ja saaneet pöydän parhaimmalta paikalta juomineen päivineen. Wall Loungen VIP jonoon päästyä tytöt luovivat itsensä sisälle ja katsastivat paikan nopeasti, jättivät tarvittavat tavarat kuten takit narikkaan ja menivät sitten hetkeksi palloilemaan ympäri yökerhoa. Dakota vilkaisi puhelimensa kelloa ja viittoi ystävilleen menevänsä ulos. Ulkona hän kuikuili muiden jonottajien ylitse Averya ja hänen ystäviä, spotaten heidät lopulta tavallisesta jonosta. Dakota sipsutteli kolmikon luokse virnuillen ja laski kätensä Averyn olalle, saaden näin nuoren miehen huomion itseensä. ”Hey guys. Come with me.”, hän hymyili ja viittoi poikia mukaansa VIP jonoon, jonka portsarille hän väläytti kauniin hymyn. ”They are with me.”, hän vain sutkautti, jolloin kaapin kokoinen portsari vain nyökkäsi ja päästi nuorikot sisälle. Sisälle päästyä Dakota oli jakanut halaukset kaikille pojille tasapuolisesti, Shawnille ja Xavierille pääosin kohteliaisuudessa, mutta erityisesti Averylle hän oli antanut lämpimän, pitkän halauksen ja hymyillyt sen jälkeen hiukan ilkikurisesti. ”Yes… Just kidding. No I’m not but my good friend is DJ here so…”, Dakota selvensi tilannetta, ennen kuin lähti poikien kanssa baaritiskille. Ystävänsä olivat luultavasti joko tanssimassa tai sitten istumassa heidän pöydässä – minne aikoi Averyn ja tuon ystävät viedä jossain vaiheessa. Baaritiskille päästyä Dakota tilasi Saharan, joka tosissaan oli limevivahteinen, makea mutta kirpsakka drinkki. ”Oh Cinderella, you know me too well already.”, hän naurahti Averyn oikealle arvaukselle ja loi tuohon pitkän, päästä varpaisiin käyvän vilkaisun. Miten toinen osasikaan näyttää niin hyvältä tänä iltana… Ei sillä ettei Avery olisi aina näyttänyt hyvältä, mutta joten tänä iltana Avery vain näytti tavallista paremmalta. Tai sitten se puhtaasti johtui alkoholista.

Kaksikko siirtyi baaritiskiltä lähemmäksi tanssilattian laitaa, samalla kun he hörppivät juomiaan, Dakota vilkaisi nopeasti heidän ympärilleen. Averyn puhuessa Dakota kääntyi automaattisesti paremmin miehen puoleen. ”I’m sorry but no. You are stuck with me. ”, Dakota ei malttanut olla hymyilemättä hiukan ilkikurisesti, saamalla kun vei juomansa pillin huulilleen. ”But thats nice to hear. Because I like spend time with you, too. Even tho’ you are Cinderella.”, blondi kiusoitteli Averya hymyillen ja pukkasikin tuota kevyesti. Hän ehti silmäillä Averya taas tovin, kunnes Xavier ilmestyi paikalle ja melkein jopa kaatui Averyn päälle, jolloin Dakotakin hätkähti kevyesti. Hän vilkaisi automaattisesti heidän ympärilleen, sillä vaikutti siltä että joku olisi tönäissyt Xaveria ohimenneessään mutta… Kieltämättä Xavier myös vaikutti siltä että hän oli joko juonut jo itsensä tukevaan humalaan, tai sitten hän oli vetänyt jotain aivan muuta… ”Is he alright? Is he already drunk or what he has taken?”, Dakota kysyi huvittuneena kun Xavier jatkoi matkaansa ja jätti kaksikon taas kahden kesken. Puheenaiheen vaihtuessa Dakota otti taas pienen huikan drinkistään ja kiusoittelevasti astui lähemmäksi Averya ja laski kätensä tuon rintakehälle. ”Maybe you could stay here when they go back NYC? I would like that.”, hän loi tuohon nyt herttaisen silmäyksen hymyn kera. Averyn ehdottaessa tanssimista, Dakota puuskahti helpottuneena ja nappasi miestä kädestä, suunnaten tanssilattialle. ”I thought you never ask! Let’s go.”

Tanssilattialle päästyä Dakota ei tosiaankaan arastellut mennä Averyn lähellä. Hän kietoi kätensä Averyn niskan taakse ja painautui lähemmäksi tuota vasten, virnistäen samalla pieni pilke silmäkulmassa. Hän näki samalla kuinka Willa oli löytänyt itselleen myös seuraa – yllättäen Xavierista, joka oli heitä ennen hoipuillut tanssilattialle. ”Look, that’s one of my best friends. Willa.”, Dakota oli kurottautunut lähemmäksi Averyn korvaa, jotta toinen kuulisi puheensa kovan musiikin lävitse, viittoen sitten lähekkäin tanssivan Xavierin ja Willan puoleen. Dakota ei tiennyt yhtään mitä tämä ilta toisi tullessaan, mutta hän huomais toivovansa että voisi viettää koko illan Averyn seurassa. Joko kahdestaan tai sitten yhdessä ystäviensä kanssa. Jostain syystä kahden kesken kuulosti huomattavasti paremmalta korvaansa, kuin se että hengaisi isommalla porukalla Averyn kanssa. Kaksikko kerkesi aikansa tanssia ja biisin vaihtuessa Dakota irrottautui Averysta, laskeakseen tyhjän drinkkilasinsa tanssilattiaa ympäröivälle ”aidalle”. Joku tyttö onnistui kuitenkin sillä samalla hetkellä törmäämään Dakotaan ja läikyttämään juomaansa tytön mekolle. ”Oh shit…”, Dakota älähti kun kylmä juoma imeytyi salaman lailla mekkonsa lävitse. Onneksi toinen selvästikin joi jotain vodkavichyn tapaista, sillä se ei jättäenyt mitään värillistä länttiä hänen mekkoonsa vaan enemminkin vedenkaltaisen läikän. tytön kauhistellessa ja pahoitellessa, Dakota pudisteli päätään. ”No, that’s fine… You, wait here. I go clean this.”, hän osoitti ne sanansa Averylle ja sormella näytti kuinka toisen pitäisi pysyä siinä, jotta tuo ei katoaisi minnekään ominpäin huitelemaan.

Dakota poistui tanssilattialta ja suuntasi vessoille. Ennen naisten vessan ovea hän kuitenkin törmäsi paikallaan huojuvaan Shawniin. ”Wou, Shawn hey… You alright?”, Dakota kysyi aidosti huolestuneena kun tarrasi tuota vaistomaisesti olkapäistä kiinni, Shawnin huojuessa holtittomasti.. Shawn ei vaikuttanut itseltään ja Dakota näki jo pitkältä, että tuo oli joko todella humalassa, tai sitten ottanut jotain alkoholia vahvempaa. Shawn mongersi pahoitteluja siitä kuinka oli törmännyt Dakotaan mutt blondi vain viittasi niille huolettomalla käden heilautuksella. ”No, that’s fine… You just go and have fun. I have to go clean this up.”, Dakota sanoi ja oli jo jättämässä Shawnin niille sijoilleen, ohitettuaan tuon hienovaraisesti, mutta sen sijaan Shawn oli pysäyttänyt matkansa tarttumalla häntä ranteesta ja puhumalla jotain siitä kuinka heidän pitäisi tutustua paremmin toiseensa. ”Thanks, but no thanks. Like I said, I go clean myself up and go back to Avery. If you are looking for him, he and Xavier is in the dancefloor.”, Dakota viittoi tanssilattian suuntaan ja yritti pitää itsensä tilanteeseen nähden rauhallisena. Dakota hoki itselleen Shawnin olevan vain humalassa, eikä hän luultavasti pahaa tarkoittanut, vaikka puristikin nyt entistä kovempaa ranteestaan. Shawn jatkoi puheitaan siitä kuinka Avery oli ominut hänet täysin itselleen, jolloin Dakota yritti ottaa asian vain vitsillä. ”Haha that’s funny.”, Dakota totesi kuivasti ja yritti jatkaa matkaansa, mutta sen sijaan Shawn vain piti sinnikkäämmin kiinni ranteestaan. Pieni paniikki alkoi hiipiä Dakotaan ja se näkyi myös hänen kasvoillaan kun hän käänsi katseensa Shawniin. ”Shawn, let go.”, hän pyysi vielä suhteellisen rauhallisesti, luoden nyt nopean vilkaisun heidän ympärilleen. Vessoihin johtavalla käytävällä ei ollut muita ja valitettavasti kovalla pauhaava musiikki peitti heidän puheet sen alle. Lopulta Shawn veti Dakotan lähelleen ja painoi seinää vasten, jolloin pakokauhu kuohahti Dakotan sisällä. ”Seriously let go of me!”

Dakota ei ollut pitkään aikaan tuntenut oloaan niin ahdistuneeksi mitä nyt Shawnin kanssa. Shawn muistutti niin monella tavalla Cyrusia, että se sai jopa kylmät väreet juoksemaan tytön kropan lävitse. Dakota oli alusta alkaen pitänyt Shawnista, mutta nähdessään millainen toisesta tuli alkoholin alaisena, Dakota ei tiennyt edes mitä ajatella. Se kuinka Shawn oli yhtä päällekäyvä, sai ikävät muistot Cyrusin kanssa pintaan. Ei Cyrus ollut koskaan satuttanut Dakotaa, ei sentään, mutta se henkinen ahdistus oli jotain ylitsepääsemättömän kauheaa. Cyrus oli äärimmäisen mustasukkainen nuori mies ja siihen päälle vielä hyvin omistushaluinen nykyistä ex-tyttöystäväänsä kohtaan, että Dakota suosiolla vältteli ex-poikaystäväänsä. He eivät voineet olla ystäviä Cyruksen käytön vuoksi ja vaikka heillä oli paljon yhteisiä ystäviä, Dakota oli onnistunut taitavasti välttelemään seuraa jossa Cyrus sillä hetkellä oli. Kaikki heidän kaveriporukassaan oikeastaan tiesi millainen Cyrus oli, kun hän seurusteli, Dakota kun ei ollut hänen ensimmäinen tyttöystävänsä, jota kohtaan hän käyttäytyi miten käyttäytyi. ”Shaw, stop this. Please…”, Dakota yritti vielä anella, samalla kun Shawn painoi häntä seinää vasten. Dakota jopa hetkeksi sulki silmänsä ja yritti rauhoittua – kunnes kuuli tutun, pelastan äänen. Avery! Toisen saapuminen paikalle oli kuin Luojan lahja ja kauhistunut katse luotiinkin mieheen, kun tuo näytti aluksi luulevan tilanteen olevan jotain muuta, mitä se ei todellakaan ollut.

”Avery…”, Dakota sai vain hiljaa sanottua, kun tuo oli tullut lähemmäksi. Pelko ja ahdistuneisuus olivat selvästikin luettavissa naisen kasvoilta ja luojan kiitos Avery tajusi tilanteen nopeasti. Shawnin hellittäessä otettaan Dakotasta, tuo näki tilaisuutensa ja singahti salamana Averyn taakse. Hän katseli hetken aikaa toisiensa kanssa keskustelevaa Averya ja Shawnia, jonka jälkeen huomionsa siirtyi kipeytyneeseen ranteeseensa. Dakota hieroi kipeää rannettaan vaisusti, samalla kun puolella korvaa kuunteli poikien keskustelua. Averyn pelästytettyä ystävänsä matkoihinsa, Dakotan katse nousi takaisin pelastajaansa. ”Oumh… Thanks… I… Shit, my hands are shaking like maniac.”, hän sanoi hiljaa ja naurahti kuivasti. Dakota oli edelleen tilanteesta hyvin järkyttynyt, eikä tilannetta helpottanut sen enempää sekään, kuinka vanhat muistot nousivat pintaan. Averyn tullessa lähemmäksi, Dakota hätkähti ja loi aran katseen toiseen. Ei hän halunnut pelätä Averya tuon ystävän vuoksi. Eikä hän oikeastaan edes pelännyt. Tilanne oli vain edelleen niin hämmentävä ja tunteiden ollessa pinnalla, Dakota ei osannut oikein reagoida asioihin oikein. Hän oli kuitenkin Averylle kiitollinen siitä että hän oli pelastanut hänet äskeisestä tilanteesta. Dakota oli kaiken sen keskellä jopa unohtanut mitä oli ollut menossa tekemään ja kun Avery kehotti häntä menemään hakemaan paperia – Dakota tuijotti vain hetken toista lasittunein silmin. ”Oh yeah… I almost forgot that… Thanks…”, Dakota nyökkäsi ja lähti sitten naistenhuonetta kohti, vilkaisten vielä ovella nopeasti Averya, ennen kuin katosi vessan hakemaan paperia. Dakota jäi hetkeksi lavuaarin ylle nojailemaan ja miettimään, kunnes repi itsensä masentavista ajatuksistaan ja otti kasan paperia, jolla pyyhki mekkoaan.

Saatuaan mekkonsa siistiksi, Dakota palasi takaisin Averyn luokse. Hän oli saanut itsensä jo hiukan rauhoittumaan äskeisen episodin jälkeen, mutta kieltämättä Shawnin teko repi vanhat menneisyyden haavat auki ja sai naisen muistamaan, miksi ei perustanut vakavista parisuhteista. Averyn puheet ystävänsä hakkaamisesta sai yllättäen Dakotan pudistelemaan päätään. ”No you wouldn’t, he’s your friend…”, hän sanoi vaisusti ja antoi katseensa kiertää varovaisesti heidän ympärillään, ennen kuin se palasi toiseen. ”… But I don’t know how to thank you. You are literally my white knight.”, pieni hymy jopa nousi nyt blondin huulille, samalla kun hän sipaisi kiitollisesti Averyn leukaa. Averyn laskiessa kätensä alaselälleen, Dakota tunsi olonsa yllättäen helpottuneeksi ja turvalliseksi. Avery oli tosissaan aivan toista maata kuin Shawn tai Cyrus – jonka Dakota oli itse asiassa huomannut jo aikaisemmin, jos silloin kun he ensimmäisen kerran alkoivat viettää aikaa keskenään. Heidän suunnatessa baaritiskiä kohti, Dakota sipaisi vaaleita hiuksiaan korvansa taakse ja vilkaisi Averya. ”Really? You don’t have to if you don’t want.”, hän sanoi nopeasti, haluamatta Averyn olevan seurassaan sen vuoksi että hänen olisi pakko. Tai velvollisuuden tunteesta äskeisen tapahtuman vuoksi. ”But really… Thanks. I accept your offer.”, Dakota sanoi lopulta kuitenkin helpottuneesti nyökäten.

Baaritiskillä Avery tarjosi Dakotalle samanlaisen juoman kuin aikaisemmin, jonka jälkeen Dakota veti Averyn mukanaan istumaan yhteen vapaaseen loossiin. Dakotaa hiukan häiritsi se, ettei Avery tiennyt menneisyydestään mitään muuta kuin pinta raapaisun, jonka vuoksi hän halusi hiukan valaista tilannetta toiselle paremmin. ”Oumn… I think I have to explain myself little bit.”, blondi aloitti kun laski kädessään olevan juoman edessään olevalle pöydälle ja kääntyi sitten paremmin vieressään istuvan Averyn puoleen. ”I dated last year one guy, Cyrus, who was little bit like Shawn…”, siitä Avery saattoi jo tietää mihinkä keskustelu johtaisi, mutta toisaalta Avery ei varmastikaan osannut edes odottaa mitä Dakota aikoisi kertoa. Cyrus oli tuplasti pahempi kuin Shawn ja siksi Dakota hiukan irvistikin itsekseen kun alkoi lopulta kertoa kunnolla entisestä poikaystävästään. ”… He was like… Obsessive about me. Cyrus was nice guy, but the longer we dated the more he became jealous and possessive. There was nothing I couldn’t do without him or him knowing. He had to always be with me when I saw my friends, when I go gym and that short of stuff.”, siinä vaiheessa Dakotan katse kävi nopeasti heidän ympärillään. ”And in he’s view, girls and boys can’t only be friends each other. So you can only imagine how often I saw my best guy friends. And I have lots of them ”, Dakota totesi vaikeasti naurahtaen ja käänsi katseensa Averyyn. Toiselle oli vain jotenkin niin helppo puhua asioista – jopa tästä, joka oli edelleen joskin arka aihe Dakotalle. Hän ei ollut aikanaan edes pahemmin puhunut Cyruksesta ja sen käytöksestä ystävilleen, vaikka he jollain saralla jo tiesivät millainen Cyrus oli. Dakotan katse oli laskeutunut nyt sylissään oleviin käsiinsä, jotka näpersivät joskin hermostuneena lyhyen mekkonsa helmaa. ”After our break up, he’s been following me everywhere. I’m surprised if he's not here now and stalk us.”, Dakota huokaisi ja katsahti baarissa häliseviä ihmisiä. Olihan Cyrus ollut aikaisemmin rannallakin stalkkaamassa heitä – silloin vain Avery ei tiennyt asiassa mitään. Dakota kaivoi seuraavaksi puhelimen pienestä kirjekuorilaukustaan ja etsi Facebookista Cyruksen profiilin esiin, näyttäen Averylle minkä näköinen ex-poikaystävänsä oli. ”That’s Cyrus. I don’t know if you’ve seen him already. But if Cyrus is here, he is definitely tearing he’s pants off.”, Dakotan huulille oli noussut nyt rentoutunut virne ja silmiin palannut se sama flirttaileva pilke kuin aikaisemmin, samalla kun hän tarttui kevyesti Averya kädestä. Luoja kuinka asioista puhuminen saattoikaan helpottaa oloa. ”Hopefully this doesn’t scare you? Me and my psycho ex-boyfriend.”

Jostain syystä Dakotaa pelotti aivan helvetin paljon se, miten Avery tulisi suhtautumaan kaikkeen mitä menneisyydessään oli tapahtunut. Toisaalta Dakota ei voinut sille mitään. Hän ei tuntenut Cyrusia aikanaan niin hyvin kuin oli kuvitellut ja sen myötä toisesta oli paljastunut täysin psykopaattinen puoli. Ei sillä, ettei heillä olisi ollut koskaan hauskaa Cyrusin kanssa – valitettavasti kaikki ne hyvät muistot kuitenkin jäivät helposti kaiken sen paskan alle, mitä Cyrus oli hänelle tehnyt heidän seurustelunaikana. Dakota ei edes mielellään muistellut aikojaan Cyruksen kanssa vaan teki kaikkensa unohtaakseen ne. Toisin sanottuna Cyrus oli onnistunut varsin taitavasti rikkomaan Dakotan siltä osin; luottamuksen ja niin edelleen. Averylle asiasta puhuminen kuitenkin helpotti. Itse asiassa todella paljon. Selittäessään taustojaan ja Cyruksesta, Dakota tiesi toisen kuuntelevan, kun tuo nyökkäili ymmärryksen merkiksi. Siinä vaiheessa kun Dakota näytti puhelimestaan Cyruksen kuvaa tuolle, hän pystyi henkisesti huokaisemaan helpotuksesta. Avery tiesi nyt kaikesta kaiken ja hänen ei tarvinnut enää salailla Cyruksen olemassa oloa tuolle. Valitettavaa nimittäin oli, ettei Cyruksesta aivan heti oltu eroon pääsemässä. Tai niin Dakota oli viimeiset kuukaudet eron jälkeen ajatellut. Averyn huomautus sai Dakotan kevyesti pyöräyttämään silmiään, jonka jälkeen kuitenkin käänsi katseensa takaisin tuohon, hymyillen hiukan huvittuneena. ”Yeah I know but… You know? That creepy dude is going to go berserk when he sees me with you. And to be honest… I don’t want him to scare you away. Although he is my problem, not yours.”, Dakota totesi hymyillen ja katsellen Averya sinisillä silmillään.

Oli hassua kuinka näiden muutaman päivän aikana Dakota oli löytänyt aivan erilaisen yhteyden Averyyn, kuin keneenkään muuhun mieheen, saati sitten poikaan tässä maailmassa. Averyn kanssa oli äärimmäisen helppo olla, heillä oli samat kiinnostuksen kohteet ja… No, heillä oli vain kaikin puolin synkannut heti ensi tapaamisella. Oli luonnollisesta että Dakota oli jo kehittänyt jonkin asteen ihastumisen tunteita Averya kohtaan, mutta kun hän ajatteli kyseisiä tunteita – Dakota torppasi ne heti ensi istumalta. Hän ei ollut valmis sitoutumaan ja sen lisäksi Avery oli ainoastaan kuukauden päivät Miamissa, ennen kuin palaisi takaisin New Yorkiin. Sitä suuremmalla syyllä Dakota kielsi tunteensa – mutta hauskanpidon hän Averyn kanssa salli aivan täysin. Ja siinä he olivat; tuijottivat hiljaa toisiaan. Dakotaa hermostutti, hyvällä tavalla. pitkästä aikaa perhoset lentelivät vatsassaan ja sitten se tapahtui. Heidän huulensa vihdoin kohtasivat, jolloin Dakotan toinen käsi kertyi varovaisesti Averyn ympärille ja toinen laskeutui tuon rintakehälle. Dakota oli monet kerrat heidän yhteisen ajan aikana miettinyt millaista Averyn suuteleminen oli ja se oikeastaan täytti kaikki Dakotan odotukset. Ja enemmän. Niin kliseiseltä kuin se kuulosti, ympärillä oleva hälinä sammui heidän suudelman ajaksi. Aivan kun koko maailma olisi sulkeutunut sen jälkeen kun heidän huulensa olivat kohdanneet. Suudelman jälkeen Dakota jäi hetkeksi katselemaan vain Averya, ennen kuin naurahti arasti ja sipaisi muutamaa vaaleaa suortuvaa korvansa taakse. ”I know… Like, wow?”, Dakotan itsessäänkin oli vaikea löytää sanoja äskeiselle suudelmalle. Avery onneksi onnistui sutkauttamaan jotain sellaista, joka sai blondin vain huokaisemaan huvittuneena – tilanteen vakavuus ja jännittyneisyys katosivat siltä samalta istumalta. ”You’re such a mood killer.”, Dakota kiusoitteli ja nojautui sen jälkeen kevyesti Averya vasten, kääntäen katseensa nyt heidän ympärilleen.

Dakota upposi hetkeksi omiin ajatuksiinsa, jolloin katseensa lähti hiljalleen kiertämään heidän ympärillä. Ajatuskissaan Dakota kurottautui ottamaan drinkkinsä, jota lipitti huulilleen tuomalla pillillä. Huomaamattaan hän joi drinkkinsä loppuun ja käänsi sitten katseensa Averyyn, vilkaisten ensiksi huvittuneena kädessään olevaa tyhjää lasia. ”I'm thirsty and I don’t know yet. Dancing sounds fun. Or I don’t know…”, Dakota epäröi hetken kuluttua olkapäitään vaimeasti kohauttaen, ennen kuin katseensa kääntyi takaisin muihin baarissa olijoihin. Jostain syystä – kuten aina – Dakotasta tuntui että Cyrus olisi jossain huoneen perimmäisessä nurkassa seuraamassa häntä. Avery tuntui osaavan lukea naisen ajatuksia, sillä miehen kysymys sai blondin nielaisemaan. ”No… Or I don’t know. But even tho’ I don’t see him or I don’t know if he is here, I can feel him watching us… Creepy, huh?”, blondi huokaisi ehkä aavistuksen tuskastuneena ja kaivoi sen jälkeen puhelimensa laukustaan. Hän oli saanut muutaman whatsapp viestin kavereiltaan, mutta sen koommin niihin vastaamatta hän sujautti puhelimen takaisin laukkuunsa. Dakotan juhlatunnelma oli kieltämättä kadonnut kokonaan aikaisemman Shawn-episodin myötä, mutta hän ei viitsinyt sitä näyttää Averylle. Hän oli luvannut näyttävänsä Miamin yöelämää seuralaiselleen ja hän myös aikoi tehdä sen. Aina siihen asti kun Avery ehdotti lähtemistä joka kirjaimellisesti kirkasti blondin silmät helpotuksesta. ”Actually, that sound even better idea. My party mood disappeared a while a go so yeah, let’s go.”, ehdotuksen jälkeen Dakota nousi Averyn vanavedessä ylös loossista ja kävivät narikan kautta hakemassa heidän takkinsa, ennen kuin astuivat Miamin lämpimään ja hyvin kosteaan yöilmaan.

Dakotan nykäistyä takin niskaansa, hän ihasteli hetken kaunista Miamin yötä, ennen kuin katseensa lipui hitaasti vieressään seisovaan Averyyn. Etenkin siinä vaiheessa kun Avery oli tarttunut häneen ja vetänyt lähelleen, jolloin pieni kiljaisunaurahdus oli päässyt naisen huulien välistä – kietoen kätensä Averyn niskan taakse. ”It’s not, I can promise you that…”, Dakota kujersi Averyn huulia vasten ja painoi puolestaan kiusoittelevan suudelman tuon huulille. Seuraavaksi hän irroittautui Averystä, tarttuen häntä kädestä ja vetäen mukaansa kadun laidalle odottelemaan taksia. Hän kietoi kätensä uudemman kerran Averyn ympärille ja vei nyt kasvonsa kiusoittelevan hymyn kera lähemmäksi toisen omia. ”I was hoping that you would spend the night with me...[/i]”, blondi, nuori nainen aloitti maanittelevaan sävyyn. “Because I’m scared... So you can’t leave or send me home alone, right?”, Dakota huokaisi dramaattisesti ja loi Averyyn koiranpentuomaisen katseen, jotta toinen ei voisi missään nimessä kieltäytyä tarjouksestaan. Luojan kiitos vanhempansa sattuivat juuri nyt olemaan töissä, eli toisin sanottuna jossain päin Eurooppaa. Luken ja Isabellan olinpaikosta Dakota ei tiennyt, eikä hän niinkään edes myös välittänyt. ”Would you be my white knight?”, hän lopulta kysyi hymyillen, ennen kuin painoi varsin paljon puhuvan, pitkittelevän suudelman Averyn huulille. Lopulta hän painoi otsansa Averyn omaa vasten ja virnistyi tyytyväisenä, kun Avery suostui lähtemään mukaansa.”Alrighty, let’s go then!”

Kaksikko oli napannut taksin yökerhon edustalta ja suunnanneet sen voimin Greysonien talolle. Taksin pysähtyessä hulppeahkon talon kohdalle, Dakota maksoi heidän kyytinsä ja nousi taksista ulos seuralaisensa kanssa. Hän kaivoi laukustaan avaimensa ja tarttui Averya kädestä, johdatellen hänet pihan poikki talon ovelle. ”Oh yeah, don’t worry. There is nobody home.” – or at least I think so. Oli vaara että jokku sisaruksistaan oli kotona, mutta sen Dakota tiesi, ettei vanhempansa ainakaan olleet. Dakota avasi oven ja veti Averyn mukanaan peremmälle taloon, sulkien oven heidän perästään kiinni.

Taksimatka kotitalolleen sujui onneksi varsin kivuttomasti. Dakota oli onneksi juonut sen verran vähän ennen yökerhoon menoa ja siellä oloa, että hän oli täysin kartalla tilanteesta jossa oli Averyn kanssa juuri. Pieni humala kuitenkin kummitteli takaraivossa ja se oikeastaan teki tilanteesta entistä vaikeampaa. Dakotan oli äärimmäisen vaikea pysyä sivistyneenä. Hän olisi halunnut käydä Averyn kimppuun jo siellä taksin takapenkillä istuessa, mutta sen sijaan hän pyrki hengittämään syvään ja rauhallisesti, jotta saisi kaikki ne irstaimmat ajatuksensa, sekä tekonsa pidettyä jotenkin aisoissa. Jo pelkästään se kuinka Avery laski kätensä paljaalle reidelleen, sai kylmät väreet juoksemaan Dakotan ihoa pitkin. Hyvällä tavalla ja sen mukainen hymykin nousi tytön huulille. Hän kun oli itseasiassa odottanut tätä hetkeä Averyn kanssa. Toki hänestä oli ollut hauskaa Averyn kanssa viettää aikaa aivan tuiki tavallisten aktiviteettien parissa, kuten juhlien ja urheillen mutta… Jos nyt rehellisiä oltiin, niin Dakota oli jo pidempään miettinyt millaista seksi olisi toisen kanssa. Seksuaalisuuden ruumiillistuma kun oli ja kuka nyt ei pitäisi seksistä? Ja kuka tyttö ei muka miettisi millaista se olisi niinkin komean kuin Averyn kanssa. Praise the Tinder – indeed!

Taksin pysähdyttyä kotitalolleen ja kaksikon siirryttyä sisälle, Dakota sulki oven heidän perässään. ”Oh no, you’re not meeting my parents or my siblings. At least yet.”, hän hymähti huvittuneena ja haroi vaaleita hiuksiaan, repien samalla korot jaloistaan. Averyn jatkaessa pällistelyjään, Dakota ei malttanut olla pyöräyttämättä silmiään kevyesti. ”And no I’m not, but my dad’s a pilot so… I think that explains everything to you, Cinderella.”, kiusoitteleva virne levisi hänen kasvoille, samalla kun Dakota sipaisi kiusoittelevasti Averyn leukaa ja suuntasi vuorostaan keittiötä kohti. ”Make your self home.”, hän kehotti ja pyörähti ympäri, jatkaen matkaansa keittiöön. Keittiössä Dakota oli suunnistanut vanhempiensa alkoholikaapille ja pöydälle latosi muutaman pullon. Kaapista napattiin nätit cocktail lasit ja niihin hän alkoikin seuraavaksi kehitellä yömyssyjä – jolla saataisiin varmasti pidettyä ilta- ja mieli korkealla. ”No, so thanks. I was wondering when you’re going to notice my dress – but you can go to the living room continuing your sweet talk. I’ll be right there.”, blondi ei voinut olla hymyilemättä, samalla kun kehotti Averya siirtymään olohuoneeseen. Mieltään lämmitti hyvin paljon Averyn suomat kehut mekostaan, sillä toista varten hän oli itse asiassa pukenutkin sen. Avery ei kuitenkaan ottanut aluksi vinkistä vaaria, jolloin Dakota virnisti. ”Shut up and go.”

”Could you put some music on or something?”, Dakota huikkasi samalla kuin sekoitti juomia. Valmiiden juomien kanssa Dakota lopulta siirtyi olohuoneen puolelle, istuutuen Averyn vierelle sohvalle. ”I hope you like it.”, Dakota sanoi hymyillen ja ojensi toisen juomista Averylle, jonka jälkeen he kilistelivät lasejaan. Vaikka Dakota ei ollut baarimikko ammatiltaan, niin kyllä hän jotain drinkkejä osasi tehdä. Pääosin kirpeitä ja hiukan makeita drinkkejä, mutta ainakin Averylle näytti maistuvan tekevänsä juoma. ”Oh really, why is that?”, Dakota ei malttanut olla kysymättä, pieni utelias hymy huulilla. Dakota oli itsekin kyllä aivan samaa mieltä. Oli uskomatonta että Tinderin kautta pystyi tapaamaan jonkun Averyn kaltaisen pojan – siitä huolimatta että heistä ei luultavasti mitään vakavaa tulisi. Eikä se oikeastaan edes vaivannut häntä. Tai no jos rehellisiä oltiin niin totta kai, mutta Dakota tiesi jo itsekin olevan niin vaikea seurustelukumppani ja hiukan sitoutumiskammoinen, niin Avery , ellei sitten Dakota itse olisi jo siihen mennessä luikkinut karkuun. Blondin katse oli nyt kuitenkin lukittunut Averyn silmiin, laskettuaan itsekin nyt juomansa viereiselle sivupöydälle. ”But yeah, I think the same way… I mean… I really like Avery – and that’s very, I mean very rare me to say.”, hän hymyili ja katseensa käväisi nopeasti Averyn kädessä, joka oli laskeutunut paljaalle reidelleen. Se sai taas kerran kylmät väreet juoksemaan naisen ihoa pitkin, mutta katse nousi pikaisesti takaisin Averyn silmiin. Dakota tunsi kuinka hengityksensä hidastui, purren kevyesti alahuultaan, yrittäen kaikin keinoin pitää itsensä ja ajatuksensa jotenkin sivistyneellä tasolla.

Sitten Avery oli tehnyt siirtonsa ja painanut huulensa Dakotan omille. Siitä se sitten lähti eikä Dakota laittanut vastaan vaan vastasi Averyn suudelmaan, käsiensä kietoutuessa hänen niskan taakse. Hän laskeutui suudelmien aikana selälleen ja nosti jalkansa kevyesti koukkuun Averya vasten. Tunnelma oli muuttunut sekunneissa kiihkeäksi, Dakotan uppoutuessa täysin niihin kiihkeisiin suudelmiin, kosketuksiin ja muihin hellyyden osoituksiin. Kliseisesti taas kaikki heidän ympärillään sulkeutui, kunnes epämukava, kova sohva sai Dakotan selän kertomaan kuinka epämukava se oikeasti oli. ”Oh no, not here. Come.”, Dakota huokaisi Averyn huulia vasten kevyesti virnuillen ja työnsi miehen päältään. Noustessaan ylös sohvalta hän tarttui automaattisesti Averya kädestä ja veti mukanaan, johdatellen toisen makuuhuoneeseensa. Turvallisesti huoneensa päästyä Dakota sulki oven perässään ja kääntyi Averyn puoleen. Tunnelma ei ollut onneksi ehtinyt tippua matkalla minnekään, vaan Dakotan astuessa lähemmäksi, hän auttoi Averya ensimmäiseksi riisumaan tuon takin ja tarttui sen jälkeen miehen paidan helmaan, jonka nykäisi varsin vaivattomasti tuon yltä. Kevyt virne kaareutui Dakotan huulille kun hän häpeilemättä katsoi toisen paljasta ylävartaloa, ennen kuin palautti katseensa Averyn silmiin ja huulensa tuon omille. Sen pitkittelevän, intohimoisen suudelmana aikana Dakota lähti kevyesti työntämään Averya taaksepäin ja lopulta tuuppasi tuon sängylleen. Dakotaa ei voinut näissä asioissa sanoa kovinkaan siveyden sipuliksi, sillä hän ensinnäkin rakasti vastakkaisenosapuolen kiusoittelua, eikä sitä luultavasti voinut olla huomaamatta, kun hän alkoi hitaasti avata mekkonsa sivussa olevaa vetoketjua, jonka sai itse näppärästi auki. Vetoketjun auki saatua hän kirjaimellisesti pudotti mekon yltään ja astui siitä ulos, liittyen nyt Averyn seuraan sängylle. Dakota nousi Averyn ylle ja painoi ensimmäisen, kiusoittelevan suudelman miehen kaulalle ja lähti siitä hitaasti hivuttautumaan alaspäin, huuliensa juuri ja juuri koskettaessa Averyn paljasta ihoa.