I’m not saint

Geena tiesi suunnitelmiensa muuttuvan nyt kerta heitolla, kun Seamus oli ilmestynyt ovensa taakse. Tunteensa olivat edelleen yhtä hullun myllyä kyseisen miehen kohdalla. Sen Geena kuitenkin tiesi, ettei haluaisi enää millään tavalla sekaantua Seamuksen kerhon toimintaan. Häntä ei missään määrin kiinnostanut edes tutustua miehen ystäviin, saati muihin kerhon jäseniin – saatuaan jo niin hyvän vastaanoton eräältä möröltä joka oli löytänyt tiensä ovensa taakse. Siinä missä Seamus nyt kuitenkin naureskeli ja luovi tiensä naisen ohitse peremmälle, nainen vain kurtisti kulmiaan epäilevään sävyyn. Miehen sanat eivät niinkään lämmittäneet mieltä, mutta hän ei voinut nyt muuta kuin päästää tuon peremmälle kotiinsa. Tosin ei hän olisi voinut edes estää toista; Seamus oli selvästikin päättänyt tulla kylään, halusi hän sitä tai ei.

Seamus olikin seuraavaksi napannut häntä vyötäisistä kiinni ja vetänyt lähemmäs, Geenan ehtimättä oikein edes reagoida miehen painamaan suukkoon otsallaan. Jos nainen olisi ollut enemmän skarpimpi siinä tilanteessa, hän olisi luultavasti vähintään läimäissyt Seamusta kasvoihin. Sen sijaan hän jäi vain seisomaan niille sijoilleen ja katsomaan kuinka Seamus meni poikansa luokse ja katseli häntä vuorostaan. Luna taisi olla edelleen leikkimässä omassa huoneessaan, jolloin Geena vilkaisi kyseisen makuuhuoneen suuntaan. ”Luna, I mean it! C’moon.”, hän huikkasi nyt hiukan napakampaan sävyyn, jolloin pikku tyttö kipitti pehmonalle kainalossa eteiseen. ”Put your shoes on if you want to go the park.”, hän käskytti pientä tyttöä, joka seuraavaksi jupisi lähinnä itsekseen jotain, ennen kuin istuutui lattialle ja alkoi vetää pieniä tossuja jalkaansa.

Geenan katse kääntyi sen jälkeen Seamukseen. ”You? To the park?”, Geena ei voinut olla varmistamatta, joskin äänestään kuului pieni huvittuneisuus ja epäusko, samalla kun kohotti kulmiaan yllättyneenä. ”I’m going to play there with the kids, so if you want to come with, you have to play too.”, hän ilmoitti nyt ja otti seuraavaksi naulakosta Lunan takin. ”But okay, if you say so…”, blondi kohautti lopulta olkapäitään, tietäen ettei voisi pahemmin kieltääkään Seamusta. Seamus ei ollut sellainen ihminen jota noin vain kiellettiin tai käskettiin. Sen tiesi Geena itsekin ja heidän viime kohtaamisen jälkeen oli luultavasti parempi antaa Seamuksen vain tulla mukaan.

Geena kyykistyi nyt pienen tytön vierelle ja auttoi tuota pukemaan takin päälle. Seamuksen puheet saivat kuitenkin Geenan huomion hyvin nopeasti palautumaan takaisin mieheen. ”You say what?”, Geena oli selvästikin häkeltynyt siitä ehdotuksesta, joten pieni epävarmuus luonnollisesti paistoi naisen puheista, etenkin kun Seamus halusi esitellä myös Lunan äidilleen – vaikka hän ei ollut edes biologisesti tuon tytär. ”You want to introduce me and the kids your mom? Even Luna?”, hän varmisteli, suoristautuen nyt täyteen (lyhyeen) pituuteensa ja vei kätensä puuskaan.

”I've heard about your mom… She sounds freaking scary woman. And I don’t wanna any more problems that I already have.”, hän ei tiennyt ollenkaan mitä Seamus ajatteli – mutta Geena oli kuullut hyvin paljonkin miehen äidistä, Josie Savagesta. Puheiden perusteella Geena ei osannut sanoa tulisiko sellaisen auktoriteettihahmon kanssa toimeen, eikä ollut varma halusiko edes kokeilla miten siinä kävisi. Eniten häntä kuitenkin huoletti se miten miehen äiti ottaisi vastaan Lunan. Jackson menisi varmasti ongelmissa, poika kun oli biologisesti Seamuksen, toisin kuin Luna. ”What if your mother doesn’t like me? Or the kids, especially Luna? If you remember, she is not biologically yours, you know?”, hän muistutti, ei kuitenkaan ivalliseen sävyyn vaan varsin rauhallisesti. Jaloissaan pyörivä Luna mankui jo pääsevänsä puistoon. Geena vain hymyili tytölle ja pörrötti Lunan hiuksia. ”I don’t want her to stay outside about this. She only have me and my family, so if your mother doesn’t like her…”, Geena todella toivoi että Seamus ymmärsi mitä hän tarkoitti asialla. Olisihan se ollut julmaa jos Luna jätettäisiin kaikesta tästä ulkopuolelle.

Luna ei kuitenkaan lopettanut jankuttamistaan, jolloin Geena huokaisi ja vuorostaan nappasi takkinsa naulakosta. ”We should go. If you want to come with us, take the pram. I take kids.”, nainen pyysi, tai no, enemmän käskytti ja osoitti olohuoneessa olevaa kärryä, vetäen nyt mustan nahkatakin ylleen. Geena veti seuraavaksi mustat converset jalkaansa, jonka jälkeen meni sitterin luokse ja nosti Jacksonin syliinsä. ”C’moon daddy, lets go.”, blondi sanoi ja viittoi Seamusta menemään edeltä, samalla kun pieni, huvittunut hymy nousi kasvoilleen.