Your heart got a story with mine

Dakotasta oli itse asiassa todella kivaa että joku oli heti aamusta seuranaan. Kivempaa siitä teki kylläkin Averyn läsnäolo. Dakota ei malttanut pienelle virneelle, joka levisi kasvoilleen kun hän katseli heräilevää Averya. Toisen saatua itsensä jotenkin tähän päivään hereille, Dakota haroi omia vaaleita hiuksia pois kasvojensa edestä. "No, that was Sleeping Beauty. Cinderella was that one who has glass shoe.", Dakota korjasi huvittuneena, samalla kun piirteli jotain epämääräistä kuviota nuoren miehen paljaalle rintakehälle. Sitten tulikin puheeksi se että voisivatko he kertoa tavanneensa toisen jollain muulla tavalla kuin Tinderistä. Dakota kohautti olkapäitään vlinpitämättömään sävyyn ja hymyili vinosti. "That actually sounds better..", hän sanoi ennen kuin Avery oli puolittain noussut ylleen, pakottaen näin Dakotan selälleen. Pieni, leikkisä pilke näkyi blondin silmissä kun hän katseli Averya. "You have to guess...", eihän sitä ollut vaikea arvata mitä Dakota joi puheillaan takaa, eikä onneksi Averyllakaan mennyt kovin kauaa päätellä mitä Dakotalla oli mielessä. Seuraavat kosketukset ja suudelmat johtivatkin siihen että he toistivat edellisyön aktin uudestaan, jonka jälkeen kaksikko sai tasailla hengitystään. "That woke me up for good... Thanks. I think I'll go shower. Join me?", Dakota nousi nyt kätensä varaan nojailemaan ja käänsi katseensa hymyillen Averyyn, juoksuttaen samalla toisen kätensä vaaleiden hiuksiensa lävitse. Avery ei tainnut kuitenkaan olla vielä täysin kyvykäs liikkumaan, jolloin Dakota kohautti olkapäitä ja nousi sängystä ja karkasi suihkuun.

Suihku osoittautui varsin virkistäväksi, vaikka aamuseksi oli kyllä herättänyt Dakotan parhaiten. Dakota oli vain entistä tyytyväisempi siihen että oli ottanut Averyn luokseen yöksi. Tähän olisi voinut jopa tottua ja Dakota oli jopa itsekin kummastunut omista ajatuksistaan. Usein häntä tässä vaiheessa olisi jo ahdistanut niin paljon että hän ei olisi antanut yövieraansa edes käydä suihkussa vaan olisi potkinut julmasti pihalle. Suurin syy tälle tilanteelle taisi kuitenkin olla se, ettei heillä ollut Averyn kanssa mitään sovittuna. He vain menivät omalla painolla ja elivät päivä kerrallaan, sillä Avery joutuisi kuitenkin lähtemään jossain vaiheessa takaisin New Yorkiin. Tämä ei siis ollut pysyvää ja se oli suuri syy siihen miksi Dakota viihtyi Averyn seurassa - vaikka toinen oli osoittautnut jo kaikin puolin kelvoksi kaveriksi. Syvällä sisällään Dakota taisi toivoa toisen voivan jäädä mutta... Ei se kuitenkaan ollut mahdollista. Suihkussa käytyä Dakota kietoi valkoisen pyykeen paljaan ylävartalonsa ympärille ja nappasi mukaansa puhtaan pyyhkeen myös Averylle, ennen kuin palasi huoneeseensa suihkunraikkaana. Huoneeseensa päästyä hän heitti Averyä puhtaalla pyyhkeellä. "Maybe next time...?", Dakota virkkoi hymyillen ja suuntasi vaatekaapilleen. Hän meinasi jo riisua pyyhkeen ympäriltään, kunnes katseensa kääntyi kertaalleen Averyn puoleen. "You are such a perver. Haven't you already seen me naked enough?", Dakota naurahti epäuskoisena, ennen kuin Avery luikki niine hyvineen suihkun puolelle. Dakota palasi sen jälkeen takaisin vaatekaappinsa puoleen ja etsi itselleen puettavaa.

"Come into the kitchen when you're ready!", Dakota huikkasi kun oli saanut puettua ylleen tavallisen aamu oloasunsa. Hän ei ollut varma kuuliko Avery hänen pyyntöään, mutta oletti kuitenkin toisen etsivän hänet käsiinsä kun oli valmis. Dakota suuntasi keittiöön, jossa ensi töikseen latasi kahvinkeittimen ja alkoi seuraavaksi penkoa jääkaapin sisältöä. Aikansa Dakota viritteli aamupalaa, kunnes Snapchat muistutteli olemassa olostaan, jolloin tyttö alkoi selailla seuraamiensa henkilöiden mystoreja. Hän oli niin uppoutunut tekemiseensä, kunnes avautuva ulko-ovi herätti hänen huomionsa. Katse kääntyi puhelimeasta keittiöön astelevaan äitiinsä ja siskoonsa, jolloin Dakota nielaisi. Samalla hetkellä Dakota muisti taas Averyn olemassa olon, eikä voinut olla miettimättä että mahtoiko toinen olla vielä puoli alastomana huoneessaan vai olikohan toinen saanut jo käytyä suihkussa ja puettua päälleen. Dakota todella toivoi jälkimmäistä, sillä olisi noloa jos äitinsä ja siskonsa löytäisivät alastoman Averyn. "Oh, hey mom... Izzy!", Dakota naurahti ja yritti peittää kiusaantunesuutta, jonka äitinsä ja siskonsa saivat sillä hetkellä hänessä aikaa. Mistä helvetistä kaksikko oikein putkahti takaisin Miamiin? Dakota oli kuvitellut saavansa olla Averyn kanssa huomattavasti pidempään kahden. Jopa päiviä, eikä vain hassuja tunteja. Koko Dakotan elekieli kuitenkin huusi kiusaantuneisuutta, halatessaan vuoronperään niin äitiään kuin kaksoissiskoaan. "Oh yeah, the party was fun. It was... In Wall Lounge, yeah in Wall Lounge.", Dakoa takerteli sanoissaan, ajatuksiensa harhaillessa sillä hetkellä vahvasti siinä missä Avery mahtoi olla. Dakota ei tiennyt miten selittäisi miehen olon talossa, sillä hän harvemmin toi ketään kotiin. Cyruksen nuo olivat aikanaan tavanneet mutta muita miehiä hän ei ollut koskaan tuonut kotiin. Paitsi Averyn.

Kaksoissiskonsa kysymys sai Dakotan hetkellisesti sanattomaksi. Jumalauta, osasiko siskonsa lukea ajatuksiaan? "Oumn...", Dakota ehti aloittaa kiusaantuneena, kunnes Avery astel ikeittiöön. Tytön katse oli nauliutunut seuralaiseensa, joka käveli vierelleen. Dakota mietti kuumeisesti miten esittelisi Averyn siskolleen ja äidilleen, Tabithan avattuakin jo suunsa. "Oh yeah, this is Avery, he is my - ", boyfriend - Dakota ei kerjennyt edes suorittaa esittelyä loppuun, kun seuralaisensa esitteli itsensä hurmaavasti hymyillen nuoren naisen poikaystävänä. Dakota tuijotti Averya muutaman sekunnin sanattomana, jonka jälkeen hän rykäisi ja naurahti vaikeasti. Mitäs sitä nyt sen enempää korjaamaan. Hän vain sai osakseen niin äitinsä kuin kaksoissiskonsa kummastuneet katseet. "What? Why its so hard to believe?", Dakota hymähti ja vei kätensä puuskaan eteensä, katseensa käväistessä pikaisesti Averyssa. Häntä jopa hiukan loukkasi se kuinka äitinsä ja siskonsa oli vaikea uskoa että hänellä oli poika ystävä. Avery taisi todella nauttia siitä tilanteesta. Miten joku osasikin olla niin luotevan oloinen jonkun äidin ja siskon edessä. Äitinsä ja siskonsa taisivat eniten ihmetellä sitä miksi hän ei ollut puhunut asiasta mitään. Ainakin Izzyn katse tuntui porautuvan sieluunsa saakka. Dakota kertoi yleensä siskolleen aivan kaiken, mutta nähtävästi tämmöinen poikaystävä asia oli liian casuaali kerrottavaksi. "This is a pretty a fresh thing. We met a while ago in... Where we met exactly?", Dakotan oli pakko luoda Averyyn siinä vaiheessa kysyvä katse, samalla kun kietoi kätensä nuoren miehen ympärille.

"Okay then, Avery, you are probably staying for breakfast? I would like to get to know better my daughter's new boyfriend.", Tabitha innostui selvästikin Dakotan uudesta, aikaisemmin mainitsemattomasta poikaystävästä. Avery tarttui siihen ehdotukseen, jolloin Dakotan olisi tehnyt mieli läimäistä itseään kasvoille. Sen sijaan hän loi niin äitiinsä kuin siskoonsa mairean hymyn. "Excuse us...", hän sanoi, ennen kuin työnsi Averyn hiukan sivummalle - Tabithan ja Isabellan jäädessä valmistelemaan aamupalaa. "What are you doing?", Dakota ei voinut olla kysymättä kun he olivat siirtyneet Averyn kanssa sivummalle. "I didn't know that I have a boyfriend now. You're really enjoying this are not you?", Dakota vei kätensä nyt puuskaan eteensä, kohottaen samalla kysyvästi kulmiaan kun katseli Averyn kasvoja. Toisaalta olihan tämä helpompi tapa selvitä tästä kunnialla, sillä ei Dakota voinut esitellä Averya minään yhdenillan ilona. Toisekseen Avery ei ollut vain mikä tahansa säätö vaan Dakota todella viihtyi Averyn seurassa. Tässä tilanteessa sen ääneen myöntäminen ei kuitenkaan tullut kuuloonkaan. Dakota ei kuitenkaan malttanut olla hiukan kisoittelematta toista, joten hän astui lähemmäksi Averya ja kietoi kätensä tuon niskan taakse. "When this is over, you have to make this up for me, boyfriend"

Dakota ei voinut uskoa tätä tilannetta todeksi. Tilanteesta puuttui enää isä ja veljet, jolloin koko helvetin perhe pääsisi tapaamaan hänen niin sanotun poikaystävän. Ajatus seurustelusta tuntui aluksi äärimmäisen ahdistavalta ja kaukaiselta ajatukselta. Dakota ei ollut ajatellut että seurustelisi pitkään aikaan Cyruksen jälkeen, mutta tässä sitä taas oltiin. Tosin he eivät seurustelleet Averyn kanssa vaan Avery päättänyt pelastaa tilanteen sillä ettei tytön perhe luulisi hänen olevan joku yhden illan hoito. Kieltämättä Averyn esitteleminen yhden illan ilona tuntui kamalalta, sillä Dakota itsekin tiesin, ettei tässä ihan platonisilla tunteilla enää menty. Tai oliko koskaan menty. Rehellisesti sanottuna hän piti Averystä, ihan helvetin paljon. Jotenkin vain sen asian myöntäminen itselleen – saati sitten ääneen tuntui hankalalta asialta. Sellaiselta jota Dakota ei vielä kyennyt tekemään. Tällä hetkellä koko se tilanne kuitenkin jäädytti Dakotan täysin. Hän ei voinut muuta kuin hymyillä joskin pöljän näköisenä pojan vierellä, ennen kuin sai revittyä itsensä siitä mielentilasta ja leikkimään mukana onnellista pariskuntaa. Voi helvetti mihinkä tilanteeseen Avery olikaan hänet saattanut.

Dakota oli seuraavaksi kietonut kätensä Averyn ympärille, ennen kuin veti hänet mukanaan sivummalle. Kysymyksensä ei onneksi mennyt kuuroille korville, vaikka toinen virnuilikin sillä hetkellä siihen sävyyn, että tuo oli tainnut itsekin tajuta, kuinka typerä tuo poikaystävä -kortti olikaan. Isabella alkoi nyt, jos ei koskaan, varmasti epäillä jokaista heidän sanojaan. Hän oli yksiä niistä ihmisistä, joka tunsi Dakotan paremmin kuin omat taskunsa ja oli myös varsin tietoinen siskonsa epäonnistuneista suhteista. Averyn haastava katse sai Dakotan kuitenkin kurtistamaan aavistuksen kulmiaan. Kun toinen selvensi tekoaan, Dakota itsekin tajusi Averyn tehneen ihan oikein – saaden näin hänet astumaan lähemmäksi toista ja kietomaan kätensä Averyn niskan taakse. ”Okay you are right. It would’ve been stupid to say you are my fuckbuddy so… Thanks. I guess.”, Dakota myötäili nyt Averyn sanoja hiukan huvittuneeseen sävyyn. Averyn kiusoittelu ja itsevarma olemus sai hänet hymätämään pienesti. ”Self-confident, I like that on you…”, sitten naisen kasvoille levisikin huvittunut hymy. ”But yea, you got something I like…”, Dakota puheli tyytyväisesti nyökkäillen, vilkaisten sitten siskonsa ja äitinsä puoleen kun Avery puhui heidän luokseen palaamisesta. ”My sister knows that something is going on.”, Dakota huomautti ennen kuin irroittautui Averystä, kääntyi ja lähti Averyn edeltä takaisin siskonsa ja äitinsä luokse. Ennen kuitenkin heidän luokse saapumista Dakota vilkaisi Averya olkansa ylitse huvittuneesti hymyillen, istuen sitten aamupalapöydän ääreen.

Pöytään istuessa Dakota otti eteensä ainoastaan kahvikupillisen. Katseensa seurasi äitinsä, mutta erityisesti siskonsa reaktioita ja elekieltä. Dakota jopa siristi silmiään huomaamattomasti, aivan kun hän olisi yrittänyt telepaattisesti ottaa yhteyttä toiseen. Sellainen ei ollut kuitenkaan mahdollista ja luojalle kiitos siitä, Isabella luultavasti järkyttyisi, jos saisi tietää totuuden Averysta. Tosin toisella oli varmasti jokin aavistus, sillä Dakota oli aivan varma, ettei Isabella ollut niellyt ajatusta siitä, että Avery olisi oikeasti poikaystävänsä. Dakota olisi kyllä kertonut sellaisesta uutisesta siskolleen mutta… Tällä kertaa hän ei ollut kertonut. Ajatus oli jopa Dakotan mielestä outo, sillä hän jakoi kaiken siskonsa kanssa. Aivan kaiken. Dakota havahtui ajatuksistaan, kun kuuli Averyn ja nyökkäili sitten toisen sanoille myötäilevästi. ”Yeah Avery’s apartment is small but comfy. He also have two roommates.”, hän kertoi puolestaan ja loi hymyilevän vilkaisun Averyyn, ennen kuin laski katseensa edessään olevaan kahvikuppiin ja pyröitteli lusikkaa siinä mustassa nesteessä. Keskustelu urautui hyvin pian sen jälkeen Averyn perheeseen. Dakota kerkesi hyvin sen keskustelun aikana miettiä miten hemmetissä he voisivat paeta tästä tilanteesta ilman että kummallakaan, äidillään tai siskollaan heräisi mitään epäillyksiä.

Mutta Dakota ei keksinyt mitään. Sen sijaan hän tuijotti kahvikuppia vain hiljaa siihen saakka, kunnes äitinsä kysymys kantautui korviinsa. ”Not really… I think I have a hangover…”, Dakota pudisteli päätään. Samaan aikaan hän laski kätensä pöydän alla Averyn reidelle. Toinen oli aiheuttanut heille tämän piinallisen hetken äitinsä ja siskonsa kanssa, kun oli erehtynyt mainitsemaan että oli poikaystävänsä. Totta kai Dakota halusi hiukan kiusata toista, joten äitiään ja siskoaan katsellessaan hymyillen – hän samaan aikaan hiljalleen hivutti kättään ylemmäs Averyn reidellä. ”Avery got me thinking that we should open new store at New York.”, Dakota kohdisti sanansa lähinnä Isabellalle, mutristaen mietteliäästi huuliaan. Vaikka se keskustelun aihe oli täysin keksitty päästä, niin rehellisesti sanottuna kun Dakota sanoi sen ääneen, ajatus tuntui todella hyvältä. Dakota kaipasi vaihtelua elämään ja kiitos Averyn sekä hänen kotikaupunkinsa, hän oli tainnut juuri keksiä millä saisi sen. Puhellessaan Dakota eelleen hiveli kiusoittelevaan sävyyn Averyn reittä pöydän alla, samalla kun katseensa kääntyi vieressään istuvaan poikaan. Onneksi äitinsä ja siskonsa istuivat pöydän toisellapuolella. ”I need some little change in my life and New York sounds so fun.”, Dakota myhäili mietteliääseen sävyyn. Isabella oli hoitanut yrityksensä markkinoinnin niin hyvin tähänkin asti, että hän toivoi siskonsa olevan edes jotenkin samaa mieltä asiasta. Hän todella halusi siskonsa jatkavan niissä tehtävissä. Dakota nosti nyt kahvikupin huulillen ja hörppäsi lämpimästä kahvista. Hän viel hetken aikaa kiusoittelevasti siirsi kättään Averyn reidellä, sen päätyessä toisen etumukselle. Huvittunut, hymyilevä katse kääntyi Averyyn, jonka jälkeen Dakota nosti kätensä Averyn reideltä pöydän yläpuolelle ja nappasi yhden croissantin eteensä. Tabitha ei onneksi tuntenut tarvetta puuttua tyttärensä työasioihin, sillä koki heidän osavan hoitaa ne ihan ilman hänenkin apuaan. ”And I've missed Ollie and Angie, so what you say Izzy?”, Dakota kohotti nyt kulmiaan kysyvästi.

”Your father will be home the day after tomorrow and I think he would also like to meet Avery - would you come for dinner then?”, Tabitha vaikutti kaikin puolin kiinnostuneelta Averysta ja hänen taustoista, joten Dakota osasi jo odottaa tuota kysymystä äidiltään. Dakotan katse kääntyi ivallisesti hymyillen toiseen. ”Oh Avery would love to meet my dad. Is that right, honeyboo?”, Dakota nautti tilanteesta niin paljon ettei hän voinut sille huvittuneelle hymylle mitään, joka levisi nyt kasvoilleen, samalla kun nojasi päänsä kyynäräänsä vasten ja haukkasi croissantistaan. ”Oh that’s wonderful!”, Tabitha ilakoi.

Keskustelun urauduttua liikkeen avaamiseen New Yorkiin, Dakota katseli odottavasti siskonsa reaktiota. Vaikka idea oli tullut Dakotan päähän hetken mielijohteesta, niin mitä enemmän hän ajatteli asiaa – sen enemmän hän uskoi sen olevan hyvä idea. Hän oli saanut jo jalkansa varsin hyvin muotimaailman oven väliin ja vakiinnuttanut paikkansa Miamissa, joten hänen oli aika hiukan laajentaa liiketoimintaansa. Toki ajatus laajentamisesta oli hiukan pelottava, mutta Dakota tiesi itsekin että jos hän haluaisi joskus päästä kunnolla tapetille – Miamin ulkopuolella – niin joskus sitä oli otettava riskejä omien unelmiensa eteen. Meni sitten syteen tai saveen. Isabella oli luonnollisesti heistä kahdesta se harkitsevampi tapaus, joten sitä suuremmalla syyllä siskonsa mielipide oli Dakotalle tärkeä. Tavallaan taustalla oli tietenkin tarkoitusperät päästä lähemmäksi Averya, mutta toisaalta taas maisemanvaihdos voisi tehdä myös hyvää nuorelle naiselle. Hän rakasti Miamin porottavaa aurinkoa, mutta toisaalta vaihtuvat vuoden ajat myös kutkuttivat naisen mieltä. heidän juttunsa Averyn kanssa ei ollut kuitenkaan vakaalla pohjalla, tai millään pohjalla muutenkaan. He vain… hengailivat ja viettivät aikaa keskenään. Ilman minkäänlaista sopimusta siitä että he seurustelivat tai mitään vastaavaa, joka oli Dakotan mielestä mukavaa – siitä huolimatta että hän viihtyi Averyn seurassa. Plussana tietenkin tuki nyt seksi, joten… Dakota viihtyi Averyn seurassa entistä paremmin nyt.

”I know honey.”, Dakota virkkoi Averylle hymyillen, katseensa kääntyessä takaisin siskoonsa joka alkoi selvästikin lämmetä ajatukselle. ”Yeah I know my dear sis’. But I need some challenge. We should open new store in NYC and organize a fashion show when we open it!”, Dakota selitti innostuneena, nostaen seuraavaksi kahvikupin huulilleen, croisantti oli kadonnut naisen suuhun jo aikapäiviä sitten. Dakota vilkaisi vaistomaisesti kelloa, kun keskustelu oli kääntynyt ikävästi illallis kutsuun, jonka Dakotakin olisi mielellään itsekin välttänyt. Hän ei voinut kuitenkaan olla lisäämättä vettä myllyyn, sillä vaikka Averyn poikaystävä – heitto ei enää kalvanut mielessä niin vahvasti, niin totta kai hän halusi kostaa sen takaisin toiselle. Onneksi Avery keksi keinon päästä pois siitä tilanteesta, jolloin Dakotakin nousi pöydästä ja kiersi äitinsä ja siskonsa luokse. ”Okey then. We should go. Thanks for the breakfast. Love you two.”, hän sanoi hymyillen ja vuoron perään kietoi kätensä takaa päin niin äitinsä kuin siskonsa harteille, suukottaen heitä pikaisesti poskelle. ”We have to talk about that thing… New York… Opening… Later.”, Dakota kääntyi vielä keittiössä olevan kaksikon puoleen ja osoitteli siskoaan hajamielisesti, ennen kuin kiiruhti Averyn perässä yläkertaan.

Makuuhuoneeseensa päästyä Dakota sulki oven heidän perässään kiinni, jääden sitten nojailemaan sulkeutunutta ovea vasten. Averyn rekatio oli samanlainen kuin Dakotalla; nuori neiti puuskahti huvittuneen ja järkytyksen sekaisin tuntein. ”This is your fault.”, hän ei voinut olla huomauttamatta huvittuneeseen sävyyn, juoksuttaessaan kätensä nyt vaaleiden hiuksiensa lävitse takaraivolleen. Kieroutuneella mielellään Dakota tavallaan nautti siitä tilanteesta, vaikka ei heidän juttuaan Averyn kanssa missään nimessä voinut kutsua seurusteluksi. Hengailu oli oikea sana. Tosin Averysta oli nyt myös muodostunut jonkin asteen fuckbuddy Dakotalle, mutta sehän oli heidän ystävyydessä vain plussaa. Dakotan siirryttyä lähemmäksi Averya, hän kietoi kätensä Averyn ympärille ja painautui häntä vasten huvittuneesti hymyillen. ”I thought so too. We aren’t going to that dinner.”, Dakota myötäili Averyn ehdotusta pienen nyökkäyksen eka. ”That sounds pretty good excuse.”, hän lisäsi, samalla kun piirteli epämääräistä kuviota Averyn selkään. Dakota oli tyytyväinen siihen että he olivat samalla aaltopituudella Averyn kanssa. Kumpikaan ei jaksanut leikkiä mitään poika- tai tyttöystävää, sillä he eivät todellakaan olleet mitään sellaista. Dakota ei myöskään liioin halunnut Averyn tavata isäänsä. Cyrus oli jo aikanaan hoitanut hommansa niin päin prinkkalaa, ettei hän tiennyt mitä tuo ajattelisi, kun Dakota toisi uuden poikaystävänsä näytille. Cyrus taisikin olla ainoa jonka Dakota oli koskaan uskaltanut tuoda kotiin näytille. Averyn uuden ehdotuksen myötä huvittunut hymy levisi nuoren naisen kasvoille, samalla kun liu’utti kätensä” Averyn selältä tuon vyötäisille. Oh I like what you’re saying. If only you lived alone I could stay for the night...”, hän harmitteli, mutta piti kuitenkin ajatuksesta että voisi illallisen sijasta viettää aikaa Averyn kansssa. ”However, before you send those two jackasses away, I’m allowed to slap Shawn. Right? Then we're even.”, hän kohotti kulmiaan kysyvään sävyyn, vaikka Dakota oli kylläkin jo päättänyt antaa Shawnille litsarin, jos tuon vielä näkisi ennen kuin Averyn ystävä palaisi New Yorkiin. Hän oli oikeutettu siihen – tai ainakin Dakota niin ajatteli.

Dakota oli lopulta noussut varpaisilleen ja painanut huulensa Averyn omille. Kätensä lipuivat hetkellisesti miehen kyljiltä tuon niskan taakse, samalla kun painautui suudelman aikana tiukemmin Averya vasten. Sen mukavan suudelman jälkeen Dakota kuitenkin irrottautui hymyillen toisesta ja siirtyi meikkipöytänsä ääreen. Hän kaivoi meikkiarsenaalin pöydälleen, vaikka tarkoituksenaan oli hiukan ehostaa luonnollista olemusta. Ei vetää samanlaisia sotamaalauksia, mitä naamassaan oli eilen. Dakota oli kaivanut puuterin esille ja alkoi sitä siveltimellä tuputella naamaansa, vilkaisten nyt peilin kautta sängynreunalla istuvaa Averya. ”Wou… Really? But that sounds like a really good idea.”, hän sai suustaan ulos hetken harkinnan jälkeen. Kasvoille siveltiin vielä nopeasti hiukan aurinkopuuteria, ennen kuin Dakota siirtyi ripsiensä pariin, joihin siveli ripsiväriä pienen kerroksen. ”At the same time I would get a little distance from this family and I don’t have to sleep alone.”, hän puheli, samalla kun laittoi meikkinsä takaisin paikalleen ja nousi meikkauspöytänsä äärestä. Dakota harjasi sen jälkeen hiuksensa vielä nopeasti, siirtyen seuraavaksi repimään vaatekaapista valkoisen paidan ja rikki revityt farkut, jotka vaihtoi aamuisen asustuksen tilalle. Huomionsa oli kaikin puolin kuitenkin edelleen Averyssä. ”Don’t get me wrong. I love my family, but I would like to find my own place and start my own life somewhere else.”, hän naurahti. Olihan Dakota harkinnut kotoa pois muuttamista jo monen monta kertaa, mutta jos avaisivat New Yorkiin uuden liikkeen, niin turhaan hän katseli asuntoa Miamista.

Dakota vilkaisi itseään nopeasti peilistä. Lopulta Dakota oli tyytyväinen lopputulokseen ja palasi sängyn reunalla istuvan Averyn luokse. ”And I don’t like sleeping alone either so… That’s a plus.”, hän lisäsi vielä, ennen kuin kävi ominpäiten istumaan haareisin Averyn syliin. Kädet kiedottiin rennosti Averyn niskan taakse ja Dakota katseli nyt hymyillen toista. ”What would you say about Netflix and chill tonight?”, Dakota ehdotti, hivellessään samaan aikaan Averyn niskaa. ”Still, I should go to work today, but it doesn’t take long.”