|
|
Nov 18, 2016 23:44:47 GMT 2
Post by Deleted on Nov 18, 2016 23:44:47 GMT 2
Tanssiesitystä oli miellyttävä seurata ja löytää siitä hetken seuraamisen sekä musiikin avulla tarinan tapaistakin. Oli kyseessä, kuinka mainostaminen, ei se silti estänyt yleisöä seuraamasta haltioituneena jopa uskaliaitakin esityksiä. Brendanin tokaisun myötä tajusi Rea miehen ilmaantuneen paikalle ja toinen kulma koholla hän sai katseensa irti esityksestä. ” You need to relax little bit, you are way too uptight. ” Nauraen brunette pudisti päätään kääntäen katseensa taas esitykseen, ettei menettäisi paljoa. Muun yleisön mukana hän taputti ja hurrasi viimeisen tanssin päätyttyä ja otti vastaan tarjotun mainoksen. Tanssiryhmän tai hotellin nimi eivät sanoneet yhtään mitään naiselle. Siitä välittämättä hän luki kaiken tiedon ennen kuin työnsi paperin palan laukkuunsa ja sen kummempia välittämättä tarttui Brendanin kädestä kiinni nykäisten miehen liikkeelle. Rea sovitti askeleensa melko ripeiksi, mutta piti tahdin sopivan rauhallisena, jotta korkokengät eivät menoa haittaisi. ” Look around and try to forget for a while your passion to your career and training. There are so many other things to see and feel but you are just walking past. You have a free night today, B. ” Hymyillen Rea itse keskittyi taas katsomaan ympärilleen, jääden hetkeksi katsomaan ohiajavaa limusiinia, jonka kattoluukusta joku roikkui ulkona yllään paksu leobardikuvioinen turkis, kimalteleva stetson ja miljoona korua.
” And what comes to the show… It was too expensive to my wallet. And no, you are not going to even think about offering that to me. You have paid already enough. I feel like I am using you - even though it was you who just dragged me here - and I don’t like that feeling. ” Kenties hän oli tottunut jo liiaksikin maksamaan itse menonsa ja tyytymään siihen, ettei rahaa ollut ylimääräistä. Kaikki meni joko äidille, baareihin tai laskujen maksamiseen ja nyt paljon oli mennyt pienen asunnon remontoimiseen, jotta sitä voisi hyödyntää myöhemminkin. Eikä varmaan tarvinnut edes mainita Druidin tämän hetkistä tilannetta ja siihen meneviä varoja. ” Don’t take me wrong, I am more than grateful and I have loved this trip! It also helped to take some distance to work. It is just that I am not used to get this kind of gifts from literally no one. ” Katse yhä tutkaillen väkijoukkoa brunette täydensi sanojaan, muuttaen äkkiseltään heidän suuntaansa kohti seuraavaa esiintyjäjoukkoa, jossa tällä kertaa näkyi akrobatia olevan pääosassa. Tällä kertaa ei kukaan ollut tullut keskeyttämään matkaa, tiedä sitten mistä se johtui, mutta Rea ei antanut sen haitata millään muotoa innostuksen nostaessa taas päätään hänen katsoessaan kuinka lavasteiden keskellä ihmisjoukko kieppui ilmassa ja maassa. Jälleen trikoissa esiintyvä joukkio otti tilan haltuunsa, aivan kuten Brendan oli aiemmin ottanut haastattelussa esittäen Rean silmissä henkeäsalpaavia temppuja. Hän yritti nähdä kaiken mahdollisen henkäisten kiivaasti jonkun syöstessä tulta kesken kaiken ja saadessa yleisön kavahtamaan.
Ohimennen brunette vilkaisi myös Brendaniin, puristaen nopeasti tämän sormia hellästi ja päästäen valloittavan hymyn huulilleen. ” C’moon, enjoy a little bit! Gyms are not going anywhere and you need to relax sometimes to get the rest your injury needs. ” Nauraen Rea pujotti sormensa miehen sormien lomaan keskittyen taas tarjolla olevaan ohjelmanumeroon. Vegas todellakin oli oma maailmansa, jonka uumenista saattoi löytää huvituksia niin kadulta kuin rakennusten sisältäkin. Kenties hänen pitäisi joskus tuoda Mercy ja Sheakin tänne, yrittää jollain ilveellä saada rahaa tarpeeksi kokoon. Se olisi kuitenkin jonkun toisen päivän murhe, nyt hän halusi keskittyä saamaan kaiken irti ajasta Vegasissa, jonne ei tulisi aivan hetkeen pääsemään takaisin. Uudestaan hän henkäisi haltioituneena katsoessaan villisti kieppuvia akrobaatteja ja ihaillessaan näiden notkeutta sekä rohkeutta tempuissaan. Esityksen päätteeksi Rea irrotti viimein otteensa voidakseen taputtaa innoissaan muiden mukana, kääntyen sitten Brendanin puoleen. " Now is your turn to look around and choose what you wanna go watch. "
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Nov 19, 2016 1:17:31 GMT 2
Post by autopilot on Nov 19, 2016 1:17:31 GMT 2
Homma ei todellakaan toiminut niin, että työjutut vain blokkasi mielestä ja päätti nauttia siitä hetkestä. Jos se olisi onnistunut, Brendanilla olisi takuulla ollut enemmän menestystä yksityiselämässään. Ehkä hän olisi vielä naimisissakin. Uptight ei miehestä ollut osuva ilmaisu, joten sille kohoteltiin aavistuksen ärsyyntyneenä kulmia. Hän osasi pitää hauskaa, ja harvoin oli loputtoman huonoa seuraa, vaikka ajatukset harhailisivatkin.
“I’ve been here before. I’ve seen this”, punapää levitteli käsivarsiaan, “there’s money and booze and pretty girls, flashing lights and loud music. It’s all great.” Uutuudenviehätys oli mennyt jo aikapäivää sitten, ikävä kyllä. New Yorkiin sama ei pätenyt. Siitä saatiin irti loputtomasti riemua ja iloa, aina oli jotain uutta mitä halusi päästä katsomaan ja kokeilemaan.
Mitä siiten raha-asiaan tuli, niin Brendon yritti olla tyrkyttämättä liikaa. Hän ei ollut kenenkään sugar daddy, vaikka ystävällinen ja antelias olikin. Muutamia rajoja oli, kuten se, että naiset uhkapelasivat omia rahojaan, pääasiassa ostivat omat vaatteensa ja sitä rataa. Jos ne tulivat hänen mukanaan johonkin, niin tietysti hän kustansi ne matkat ja hotellit - miten muutenkaan?
“Someone’s gotta show you the world. Can’t just sit at home and look out the window”, punapää huomautti Realle ja virnisti, “ya would never even leave Brooklyn if it was up to ya, would ya. That’s no good.” Vaikka hän oli henkisesti kiinni työssään, niin hän halusi nähdä maailmaa. Matkustaa kaikkialle, nähdä kaiken. Vapaus matkustella ja mennä ja tulla miten huvitti oli parasta siinä menestyksessä.
Se esityksestä toiseen siirtyminen oli vähän samanlaista kun se, että vei kuusivuotiaan kaupungille ja se halusi jäädä ihmettelemään jokaista ruohonkortta ja palopostia. Tavallaan se oli ihastuttavaa, ja Brendan yritti olla kärsivällinen ja ystävällinen, pitää mielessä, että hänellä ei oikeasti ollut kiire mihinkään.
“I am relaxed”, punapää väitti vähän turhan kärkkäästi, että olisi ollut oikeasti rentoutunut. Bruneten annettiin tarttua kiinni kädestä, jäätiin myös seuraamaan niitä akrobaatteja. Kyllähän ne olivat ihan viiihdyttäviä, siitä ei päässyt mihinkään. Rea vaikutti erityisen ihastuneelta, mutta vannotti seuraavaksi miestä päättämään mitä tehtäisiin. Katse kiersi sitä aluetta, mutta mikään ei rehellisesti sanottuna houkutellut sen suuremmin. Joukosta valittiin sitten lopulta joku porukka, joka veti erittäin teatraalista capoeiraa. Ainakin se oli hänen aluettaan, jos ei muuta.
Ja, no, koska se oli hänen aluettaan, niin hän ei niinkään katsonut, kun päätynyt niiden mukaan.
|
|
|
|
Nov 19, 2016 2:10:59 GMT 2
Post by Deleted on Nov 19, 2016 2:10:59 GMT 2
Rea päätti olla tokaisematta enempää Vegasin näkemiseen. Siitä huolimatta hän ei aikonut suorinta tietä palata takaisin hotelille edes yhden esityksen jälkeen, vaan kaipasi enemmän nähtävää. Tunnelma oli meneväinen ja vain harva näytti happamalta, kiukkuiselta tai surulliselta. Kaikilla oli meno päällä ja kenties se muutaman kerran jälkeen saattoi tuntua puuduttavalta. Puhe kääntyi ohimennen raha-asioihin ja maailmannäkemiseen, naurun karatessa ilmoille. ” To be precise, I don’t even look out of the window. I have my curtains closed most of the time ’cause neighbours loves to watch what I do. And my work is currently just sitting. I need to get that one mystery out of our mind and to the police before it is too late. ” Kadonneet rahat olivat kyllä varsinainen mysteeri ja hän osasi vain epäillä, kuka sen takana oli. Jahka epäilykset saisivat varmistuksensa – joka toivon mukaan tapahtuisi ennen avajaisia ja remontin valmistumista – hän voisi keskittyä enemmän kaikkeen muuhunkin. Kuten palauttaa treenaaminen päivärytmiin säännöllisenä ja suunnitella aikataulujaan paluunkin osalta tai astua hetkellisesti tuttuun vähintään lähes kokopäiväiseen työtahtiinsa. ” So maybe I’m gonna thank you again since you dragged me out of my apartment. ”
” Only part of you is relaxed. ” Olkapäitään kohauttaen Rea katsoi merkitsevästi Brendaniin kulmiensa alta, keskittyen itse taas seuraamaan esitystä ja uppoutumaan tarjolla olevaan tunnelmaan. Hän työnsi taas Druidiin liittyvät ongelmat taka-alalle, vaikka tiesikin niiden ponnahtavan nopeasti takaisin tarjotakseen uutta ratkaisua tai juonta ratkaisun saamiseksi. Tälle illalle ei kuitenkaan haluttu ärsyttäviä häiriötekijöitä sotkemaan Vegasin tarjoamaa viihdettä, josta tarjoutui vielä kolmaskin esitys. Rea tunsi hymyilevänsä koko ajan leveästi katsoessaan äärimmäisen kiinnostuneena joukon vetämää esitystä. ” I bet you wanna go with them. ” Brunette nyökäytti päällään esiintyjiä kohden kohottamatta tällä kertaa katsetta Brendaniin. Hän halusi nähdä kaiken mahdollisen ja saattoi pistää lajin korvansa taakse, jos vaikka kotopuolessa päättäisi etsiä uutta täytettä satunnaiselle vapaa-ajalleen. Tai päättäisi lisätä vapaa-aikaansa, johon toki olisi tarjolla paljonkin mahdollisuuksia. Esitys ei ollut aivan yhtä pitkä kuin aikaisemmat, joten pian he jo taas jatkoivat matkaansa Rean päätyessä valitsemaan suunnan taas hotellille päin – joskin Brendanilta tuli ensin varmistaa suunnan olevan oikea. Hän oli yhäkin auttamattoman pihalla tarkasta sijainnista ja saattoi vain joidenkin tuttujen rakennusten perusteella sanoa heidän olevan matkalla sinne minne pitikin. Edelleen brunette antoi katseensa vaeltaa ympäriinsä ja tunnusteli haltioissaan elämää ympärillään.
” How many times you have been here? Or better question should be: how many places you have been? ” Uteliaana brunette rikkoi kohonneen hiljaisuuden heidän ohitettuaan jo erittäin tutun rakennuksen. Hotellille ei ollut enää kovin montaa minuuttia ja hiljaisuus alkoi jo jossain määrin puuduttaa. Ympärilläkään ei juuri ollut enää uutta katsottavaa, jota ei olisi viime yönä tullut ihasteltua tai ajomatkan aikana nähtyä päiväsaikaan. Uutuudenviehätys taisi jonkin verran karista tutummille kulmille päästessä, vaikka katseessa yhä tuikki innostuneisuus. Olisi luullut, että siihen mennessä väsymyskin olisi jo vähän nostanut päätään, mutta siitä ei näkynyt jälkeäkään. Yö taitaisi taas venyä pitkälle valvoessa, jos merkkejä osattiin yhtään katsoa oikein.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Nov 19, 2016 2:26:56 GMT 2
Post by autopilot on Nov 19, 2016 2:26:56 GMT 2
Työ, jossa istuttaisiin toimistossa verhot kiinni ja koneen ääressä, kuulosti helvetiltä. Se oli ehkä viimeinen asia maailmassa, mihin Brendan haluaisi ryhtyä. Hänen oli ylipäätään vaikea samastua ihmisiin, jotka olivat tyytyväisiä jossain toimistoduunissa. Ehkä se oli vain oman mielen heikkoutta, mutta se ei vaikuttanut hyvältä elämältä. Parasta oli, kun sai mennä omilla aikatauluillaan, toteuttaa omia unelmiaan ja liikkua, liikkua ja liikkua.
“Ya should definitely thank me. I think about a million times might be enough”, punapää totesi Realle. Se olisi ollut täysi floppi, jos se olisi tullut rapakon taakse vain istuakseen eri toimistossa. Se ei ollut elämisen arvoista elämää.
Brendan osasi kyllä olla menevä, ystävällinen ja viihdyttävä, vaikka siltä ei olisi oikeasti tuntunutkaan, ja sitä taitoa demonstroitiin nytkin. Siihen capoeirameininkiin liityttiin, koska miksi ei? Hän oli adoptoinut sen omaan treenirutiiniinsa aikapäivää sitten, ihan vain siksi, että se oli vain yksi uusi tapa hämmentää vastustajia tekniikoilla, joista niillä ei ollut mitään käsitystä. Homma jätettiin lopulta roundhouse kickiin, koska siinä vaiheessa hän tuli itsekin siihen lopputulokseen, että humalatila ja mikään treenaamiseen viittaavakaan ei ollut hyvä yhdistelmä. Se oli vähän turhan tapaturma-altis asetelma. Vaatetuskaan ei ollut siihen mikään maailman sopivin. Niistä esiintyjistä yksikään ei puhunut englantia, joten niiden kanssa kommunikoitiin lähinnä hyvin rikkinäisellä elekielellä. Puolihalaukset vaihdettiin, kun puhallettiin peli poikki.
Hiki saatiin pintaan joka tapauksessa, ennen kun matkaa jatkettiin, ilmeisesti edelleen kohti sitä hotellia. Rea kyseli hänen matkusteluistaan, ja Brendan joutui ihan tosissaan miettimään, ennen kun osasi vastata mitään.
“I don’t even know. A few times. Maybe five”, hän veikkasi ja heitti ensimmäisen mieleen tulevan numeron ilmoille, “I’ve done my share of traveling. We used to go all around Europe. I had training camps in Iceland and Spain, one in Thailand. I went to Brazil, too. And all around the States." Hän ei ollut lapsuudessaan päässyt kertaakaan edes pois Dublinista, joten sitä oltiin otettu takaisin. Hän halusi nähdä kaiken.
"I love Ireland, but it was good to get out. World's a lot bigger place than it seems. It's great."
|
|
|
|
Nov 19, 2016 23:04:05 GMT 2
Post by Deleted on Nov 19, 2016 23:04:05 GMT 2
” I have thanked about hundred time to this moment so I have quite a lot left. Anyway to compensate or get the number down? If I say it out loud a million times, I think my voice will be gone. ” Hyväntuulisesti vitsaillen Rea esitti kysymyksen, ehkä jopa hieman tosissaan. Katse vaelsi väkijoukossa, kunnes he olivat saapuneet capoeiran ääreen. Huvittuneena ja innoissaan Rea katsoi esitystä Brendanin liityttyä siihen, liittyen suosionosoituksiin muiden mukana. Silmät loistivat hänen seuratessaan kaikkea mahdollista, ollen ehkä jopa hieman kateellinen. Oma vikahan se toisaalta oli, ettei hän ollut notkeampi tai muutakaan. Aika meni joko baaritiskin takana, papereiden kimpussa, juoksulenkeillä ja viimeisen parin vuoden aikana hän oli käynyt Morganan haudalla lähes päivittäin. Yhä edelleen Rea hämmentyi hetkeksi tiedosta, ettei pahantuulinen ja äärikatolinen isoäiti ollut kiukuttelemassa hänen elämäntyylistään, kyselemässä koska Rea vakiintuisi tai ettei hän enää asunut samassa talossa kuin oli viimeiset Morganan elinvuodet elänyt. Päätään pudistaen brunette päätyi jälleen pudottamaan ikävän aiheen sivummalle, hihkuen innosta monen muun mukana Brendanin lopetettua.
Hetkeksi brunette hiljeni saatuaan vastauksen esittämäänsä kysymykseen ja päästi ällistyneen ynähdyksen ilmoille. Mitä moiseen voisi edes vastata? Hän itse oli käynyt… New Yorkissa ja Vegasissa ja nekin kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Jestas, mihin hän oli aikansa käyttänyt? Vastaus tosin oli helppo: töihin, töihin ja isoäitinsä auttamiseen. ” You could have just said ’almost everywhere’ or ’there are only few places I haven’t visited’. Now I see how boring my life has been. No, not boring. More like… ordinary. ” Päätyne loppujen loppuksi nauramaan Rea kohautti hieman olkiaan. Jonkun silmissä olisi toki voinut sanoa hänen elämänsä olleen tylsää ja tavanomaista, ehkä jopa kaavoihin kangistunutta, mutta Realle se oli tarjonnut vakautta, jota hän oli tarvinnut etenkin Morganan kuoltua. Oma baari oli tarjonnut täydellisen pakoreitin ja nyt sen teki Druid. Vanhat kulmat olivat alkaneet ahdistaa muistoineen ja muutos auttaisi pääsemään viimeisestäkin suruvaiheesta ylitse ainakin toivon mukaan. ” Maybe I should have take Morgana to somewhere but somehow there was not a time or money to do that. And then those medical bills… ” Rea tuhahti pahantuulisesti katkaistuaan lauseensa ja piti katseen vakaasti tiessä. Hän ei näyttänyt sillä hetkellä suruaan, joka väkisinkin velloi sisimmässä, vaan sen sijaan turvautui kiukkuun, joka aina nousi hänen pohdittuaan sairaalakustannuksia. Sinne olivat menneet viimeisetkin säästöt ja nykyään rahat nyhti hänet synnyttänyt nainen, jota ei kutsuisi millään ilveellä äidikseen.
Matka hotellille jatkui pitkälti niitä näitä höpistessä. Puheenaiheet lentelivät sinne tänne ja nopeasti Rea ohjasikin keskustelun taas jonnekin aivan muualle kuin itseensä. Sen sijaan hän halusi kuulla lisää kaikista niistä paikoista, joissa Brendan oli käynyt. Eikä juttuja kuunnellessa brunette edes huomannut heidän jo astelleen hotelliin sisälle, jossa vastaanotto oli jo lähes tyhjä muutamia sitkeitä tai humalaisia vieraita lukuun ottamatta. Joku kuului mölisevän tarinaansa kovalla, humalaisella äänellä ja jatkavan sitä vielä heidän mennessä hissiin. Hotellihuoneen ovelle päästessä Rean oli pakko se sadasensimmäinen kerta lausua kiitoksensa ilmoille, jotta edes vähän kerrallaan päästäisiin lähemmäs miljoonaa.
|
|
