After a storm comes a calm

Tomas hieroi oikein dieettiasiaa Brendanin naaman edessä. Rea kohotti hieman kulmaansa ja sai niellä esille pyrkiviä sanoja, jottei olisi komentanut toista olemaan hiljaa. Tai vaihtoehtoisesti potkaissut pöydän alla sääreen. Sekin kuulosti turhan hyvältä ajatukselta, vaikkei brunette yleensä kokenut olevansa kovin väkivaltainen persoona. Potkimisen tai kärkkäiden sanojen sijasta Rea tyytyi puristamaan nopeasti Bn kättä, ennen kuin otti oman annoksensa muiden ohessa. Pöydässä vallitsi rento tunnelma kaikesta siitä kukkoilusta, veljellisestä rakkaudesta ja Brendanin venähtäneestä naamasta huolimatta. Ja juuri sellainen ruokailu oli helpottavaa olla läsnä. Automatkalla hän oli jo käynyt puolet kauhukuvista ja mahdollisista epäonnistumisista lähtien. Mitä sanoa väärin, mitä tehdä väärin ja nolata itsensä aivan täydellisesti.

” But keeping the house going on and standing is something important. Where they could come back if the home is a chaos or gone? After a running around you need a place to just lay down awhile before going again. ” Rea otti vastaan tarjotut ruoka-aineet, joskin tunsi jo nyt epäluuloa kasvavaa annosta kohtaan. Hän pyörisi kohta kuin pallo ympäriinsä. Hän ei millään dieetillä ollut, mutta ei sitä kuitenkaan haluttu lihoakaan. Työ tosin kulutti kiitettävästi, joten ehkä se siitä. Suklaakakku kuulosti syntisen hyvältä eikä Brendanin ilmettä voitu taaskaan täysin sivuuttaa. Uudestaan Rea rutisti miehen kättä, pohtien jo jättäisikö itse jotain välistä. Ei hän edes osannut kuvitella, miltä tuntui katsella muiden herkkujen vetelyä ja itse tyytyä muuhun.

Ehkä hän kiitti ruoka-annosta, jonka oli juuri ottanut, välttyessään ensimmäiseltä vastaukselta esitettyyn kysymykseen. Joskus olisi kuitenkin avattava suu, sillä B meni lyömään sen pallon hänelle katseensa myötä. ” Ah, don’t apologize, Gloria. It is a fair question to ask, after all you are B’s family. ” Hetken aikaa sormet leikittelivät viinilasilla, Rean kurtistaessa kulmia. Ei hän edes ollut tarkkaa aikaa miettinyt. ” A month or a couple, if I count it right. I guess we haven’t think about it, it just happened. ” Uuden vuoden tapahtumat olivat ainakin saaneet rattaat liikkeelle. Rea ei olisi maannut kenen tahansa kanssa ja välimatkan pitäminen oli pitkälti kaatunut ennen kuin hän oli edes sitä huomannut. Sen jälkeen tunteet olikin jo tajuttu, sanoi Brendan niihin mitä hyvänsä. Varsinaisesti öitä yhdessä he olivat olleet muutaman viikon ajan, suunnilleen sekin. Yksi humalainen hetki oli johtanut uuteen yhteiseen iltaan ja siitä vain useampaan.

” You haven’t count that? Whoaaah. Doesn’t girls mostly mark that sort of things into calender? ” Käytöstavat taisivat unohtua enemmänkin, mutta Rea ei antanut sen haitata. Brendanin kanssa alku oli muutenkin ollut omanlaisensa. Rea vältteli yhden yön juttuja ja siltä se heidän hommansakin oli alkuun näyttänyt, tai friends with benefits leikiltä. ” Not everyone. There are more important things to mark, like B’s coming fight. ” Muutaman kännisekoilun seurauksena liikkeelle lähtenyt ratas oli asioita, jota ei ehkä kannattanut mainita ruokapöydässä perheelle asioiden ollessa vielä alkuvaiheessa. Keskustelu oli siis hyvä ujuttaa taas turvallisemmille urille.

Rea ei ehkä itse olisi katsonut kodin hoitoa kokopäiväiseksi työksi, eikä kyllä siihen pystyisikään. Hän tarvitsi ympärilleen muutakin kuin neljä seinää, ruokaostokset, siivoamisen ja welcome home, honey -toivottelut. Lasten kanssa asia olisi toki eri, mutta yksinään… Työ toi mielekkyyttä elämään ja hän sai täytettyä vapaa-aikaansa hyvin. Brunette ei kuitenkaan sanonut mitään nähdessään parhaaksi nyökäyttää vain päätään ja pisti ohimennen merkille kiusaantumisen Tomaksen osalta. Asiassa taisi olla monta eri mielipidettä kehissä vanhempien kehuskelun lisäksi. Ehkä hän voisi tiedustella asiasta vaivihkaa Tomakselta… tai vain antaa sen olla, kuten moni muu olisi tehnyt. Rea vain ei osannut aina antaa olla ja ehkä saattoi mahdollisesti ojentaa auttavaa kättä.

Keskeytys tuli juuri sopivasti Brendanin osalta. Rea ei olisi todellakaan keksinyt mitään sanottavaa aiheeseen stay home and be a good wifey. Miten sellainen edes oltiin? Isoäidin kanssa asuessa ei saanut ihan kaikkeen oppeja kuitenkaan. Ja omasta äidistä ei juuri apua ollut sen asian suhteen. ” It is a big fight so of course it needs to be high in priorities. ” Kuten toivon mukaan lähestyvä oikeudenkäyntikin pian olisi. Poliisit saisivat jo edetä tutkinnassa hieman nopeampaan tahtiin ja saada asioita eteenpäin. Kaksi kuukautta oli pitkä aika sen suhteen, onneksi Brendanin osalta oli tullut paljon harhautusta. Kuten se Lontoon reissu ja nyt Irlannissa vietetty aika, joka todella oli tullut tarpeeseen. Hymy kohosi Rean huulille huvittuneena Glorian merkitsevän katseen myötä Bn vuorostaan kiroillessa. Kiellot eivät tainneet aina auttaa…

Kaikki taisi todella kattaa kaikki. Aivan kaikki, mukaan lukien Samanthan. Rea oli hieman epävarma ex-vaimon suhteen, mutta ei ehkä ihan sillä tavalla mitä voisi olettaa. Hän halusi tulla naisen kanssa toimeen eikä suinkaan aiheuttaa vuosisadan kissatappelua. Se nähtäisiin oletettavasti pian, jos puheet Lilyn tapaamisesta tulisivat toden teolla ajankohtaisiksi. ” How’s Lily doing? She still dancing? ” Jolle kulle toisellekin taisi tulla muukin perhemieleen, sillä Gloria kysyi Lilynkin kuulumisia siihen samaan satsiin. Mikä siinä, kun vauhtiin oltiin päästy. Rea sai hyvän syyn keskittyä taas syömiseen ja kuunteluun. Hänellä ei tähän asiaan ollut mitään sanottavaa, kun ei vielä ollut tyttöä päässyt tapaamaan.

Olettivatko kaikki samaa kissatappelua? Rea tunsi kyllä ne katseet, ei sellaista voinut olla huomaamatta, vaikkei suoraan tuijottanutkaan muiden tekemisiä. Kukapa sitä ei olisi voinut olla tuntematta, sillä muuta elettä ei voinut odottaa. Hän ei antanut minkään kuitenkaan viitata mihinkään suuntaan katseessaan pyöritellessään viinilasia varovaisesti kädessään. Brendan sai hoitaa puhumisen tämän asian suhteen. Samantha ja Lily eivät olleet Realle millään tapaa tuttuja, muuta kuin satunnaisista puheista joko miehen itsensä tai yhteisten tuttujen kautta. Rean olisi siis paha sanoa yhtään mitään, vain ja ainoastaan muilta kuultua. Se antoikin aina hyvin erilaisen kuvan, joten selkeän kokonaisuuden muodostaminen oli vaikeaa, jollei lähes tulkoon mahdotonta.

Yllättyneisyys nosti tosin hieman päätään Brendanin vaihtaessa äkkiseltään roolia. Rea kallisti päätään katsoessaan mieheen ja nojautuessaan taemmas tuolin selkänojaa vasten. Viinilasi otettiin käteen ja nopeasti Rea korjasi sen kaiken näyttämään harkitulta ruokatauolta. Sille olisi tosin ollut tarve. Hän oli ehkä puolet lautasella olevasta annoksesta saanut syötyä. Gloria oli onnistunut tuputtamaan vähän liikaakin sitä ruokaa, joten oliko ihmekään ettei kaikkea olisi jaksettu. Huomio oli tosin sillä hetkellä enemmän Bn puolella. Mies näytti täydellisen erilaiselta, suloisella tavalla. Hymy hiipikin väistämättä brunetten huulille hänen piilottaessaan sen lasin taakse ottaessaan kulauksen viinistään. Keskusteluun oli kuitenkin hyvin vaikea lähteä mukaan, joten hiljaisuus sai taas kerran olla Rean osalta pelissä mukana. Glorian haltioituneet huudahdukset nostattivat nekin pientä hymyä huulille, joka katosi tällä kertaa syömisen taakse.

Puheenaihe taisi seikkailla Lilyn tapaamisen ja ottelun ympärillä oman aikansa. Rea ei kumpaankaan oikein kokenut tarvetta tokaista mitään. ” Oh right… what is this mediastuff about coming baby? I think I read it from somewhere and was there a clip also or something. ” Cameron nosti sen ensimmäisen kunnon riidan laukaisseen aiheenkin samaan sysäykseen pöydälle eikä taaskaan katseilta voitu välttyä. Rea melkein kiristeli jo hampaitaan toivoen jotain kuudetta ihmettä keskeytyksenä. Tai edes neljättä. Ainoa häntä vaivannut asia vauvan suhteen oli jo selvitetty, mutta kaipa sitä tuli aina olettaa olevan vielä jotain muutakin kaunaa asiaan liittyen. ” What baby? Brendan, what is Cameron talking about? ” Gloria näytti kummastuneelta. Uutinen ei ollut tainnut kiriä aivan kaikille vielä.

Rea oli hypätä metrin taaksepäin ja viedä tuolin mukanaan nyrkin iskeytyessä pöytään. Lasit helähtivät ja jollei Rea olisi pitänyt omaansa kädessään, olisi se varmaan kaatunut siihen paikkaansa. Hämmentyneenä, epävarmana ja ehkä aavistuksen pelokkaana hän katsoi nyt Cormaciin siinä missä Brendaniinkin, joka ei tosin näyttänyt reagoivan millään tapaa. Hän oli toki ennenkin törmännyt kiehuviin tunteisiin erinäisten uutisten myötä, mutta tähän ei ollut valmistautunut millään muotoa. Hiljaa odottaminen taisi olla paras vaihtoehto, taas jälleen kerran. Brunette vilkaisi muita pöydän ääressä istuvia varuillaan, seuraten sitten perheen vanhempien erilaisia olemuksia. Yhtä lailla hän seurasi Cormacin ja perään Brendanin poistumista varuillaan, niskakarvat pystyssä. Oliko tämä normaalia perheelle? Taisi olla, koska muut eivät tehneet elettäkään asian eteen ja Gloriakin palasi normaaliin.

Huudot kaikuivat ylhäältä käsin kovaäänisinä ja Realta meinasi mennä kokonaan Glorian virittämät kysymykset ohitse. Hän keskittyi turhankin tarkkaan katsomaan omaa lautastaan ja sen sisältöä, leikitellen hieman salaatin lehdellä edes takaisin. Brunette sipaisi irtosuortuvia korvansa taakse ja kohotti viinilasin taas huulilleen tappaakseen hieman aikaa ja varmistaakseen siten äänen todella kantavan. Äskeisen jälkeen hän ei ollut aivan varma, olisiko ääni aivan täydellisen vakaa. Varoiksi Rea yskähti hieman ja yritti hieman sivuuttaa yläkerran huutoja. ” Yeah, it is wonderful. It has been couple days since I got some homemade food. ” Hymyä yritettiin ainakin huulille silkasta kohteliaisuudesta, mutta aika vaisuksi se yritys taisi jäädä. Tilanne ei aivan ollut omiaan leppoisalle jutustelulle ja hymyille.

” Ah, London. It was amazing. I have never been there and B really took into nice places. It was good to have some time together. ” Uudestaan viinilasista maistettiin juomaa, kunnes katse palasi hetkeksi aikaa taas lautaselle. Rento tunnelma taisi olla aika lailla tiessään tai sitten Rea vain kuvitteli jännittyneen ilmapiirin. ” Not to mention how exciting it was see that fight. ” Rysähdys yläkerrasta sai Rean hätkähtämään uudestaan ja laskemaan jo käteen otetun haarukan takaisin lautaselle. Hän ei kehdannut ottaa asiaa millään tapaa puheeksi, vaikka katsoikin nyt pidemmän aikaa yläkerran suuntaan. Mitä hittoa siellä oli tekeillään…? Mitä sitä edes kehtaisi kysyä? Ei hän ollut mikään perheenjäsen omasta mielestään, ainakaan syvällisellä tasolla. Jollain tapaa kyllä, mutta muutaman kuukauden tuntemisen ja ehkä kuukauden seurustelun jälkeen… Rea tarttui taas viinilasiin ja yritti sulkea yläkerran riidalta korvansa. Tosin huudot taisi olla pitkälti huudettu tai hän saattoi sen kuvitellakin.

Yläkerran mekkala taisi oikeastaan saada koko muun porukan odottamaan enemmän tai vähemmän jännittyneenä mitä tuleman piti. Rea maistoi viinilasistaan pienen kulauksen kehitellen samalla kertaa mielessään mahdollisia tapahtumia. Brendanin sanat kaikuivat melkein yhtä kovaan ääneen kuin mitä varmaan olisi kovaäänisempi keskustelu kuulostanut pöydän ääressä käytynä. Sanoista sai täyden selvän eikä isän ja pojan välisestä kinasta jäänyt mitään kuulematta. Se taisi saada Tomaksen toimimaan. Rea katsoi poistuvan miehen perään pyyhkäisten hiussuortuvan korvansa taakse kääntyessään taas katsomaan pöydän ääressä olijoita. Glorian ryhdistäytyminen ei jäänyt huomiotta ja uudestaan brunette punnitsi vaihtoehtoja. Ehkä hän voisi saada edes jotain tehtyä, kinastelu ei ollut jättänyt kovin lämmintä tunnelmaa jälkeensä.

” Umm… I might have ate little bit too much. Could you company me outside, Gloria? I am not feeling that good. ” Huonovointisuus oli melko helppo tekaista ja Gloria sai itselleen muuta ajateltavaa. Yläkerran huudot olivat vaienneet ainakin osittain, vaikka ei ehkä ihan puhetasolla ollut koko poppoon osalta. Vaivalloisesti Rea nousi tuolilta ylös onnistuen jopa näyttämään kalpealtakin siinä vaiheessa. Hössöttäen nainen ampaisikin ylös ja Rea oli vähällä huokaista helpotuksesta vanhemman naisen todella keskittyessä enemmän häneen kuin yläkertaan. ” No, it’s nothing serious. Some fresh air is enough. ” Pieni hymy huulilla Rea antoi taluttaa itsensä takapihan puolelle ja istuutui Glorian avustamana vapaalle puutarhatuolille. Viileä penkki sai kylmät väreet hiipimään selkää pitkin ylemmäs Rean uskaltaessa viimein huokaisemaan hiljaa. ” I will get you a blanket, there really is chilly. ” Gloria kiiruhtikin pian sisälle ja palasi pian kahden viltin kanssa. Rea otti vastaan kiittäen omansa ja toisen Gloria kietaisi omille harteilleen.

” Are you feeling better? ” Huolestunut ilme Glorian kasvoilla nosti pienen syyllisyyden pistoksen pintaan, mutta selvästikin muun ajatteleminen oli saanut ainakin hieman uutta puhtia esille. ” Ah, yes. I am not used to eat that much so I guess it made me feel little bit ill. I am already feeling better, just a little bit more. ” Toinen suupieli kohosi ylemmäs rentoon hymyyn brunetten ottaessa Glorian käden omiensa väliin rauhoittelevasti. Huoli taisi sisältää muutakin sisälle padottuja tunteita, Rea saattoi nähdä sen naisen katseesta ja hymyili nyt lempeämmin. Hetken he istuivat vain hiljaa aloillaan koleassa ulkoilmassa, katsellen ympäristöä sitä sen enempää tutkimatta. ” I know B will figure things out with Sam. They have talked together and he was gonna tell you about it later. It looks like Cam made it first though. ” Ei Rea osannut sanoa oliko hänen sanoistaan mitään apua, mutta hiljaa pysytteleminen tuntui vielä huonommalta ajatukselta. Uudemman kerran hän rutisti naisen kättä, kunnes nousi seisomaan vilttiä paremmin harteiden ympärille kietaisten. ” Should we go back inside? See if men have got things sorted out? Hymy oli ystävällinen ja lohduttava Rean kietaistessa kätensä Glorian harteille. Iho oli jo noussut kananlihalle ulkona istahtamisesta, mutta ainakin he olivat saaneet hetken aikaa selvitellä ajatuksia.

Sisällä kylmyys vasta nousikin pintaan ja värähtäen Rea päätti pitää huovan vielä hetken ympärillään. New York oli tainnut muuttaa hänet vilukissaksi. Aiemmin ei Irlannin ilmasto ollut tuntunut missään edes pikku hepeneissä ollessa. Gloria viikkasi omansa siististi ulko-oven viereen ja siirtyi ruokahuoneen puolelle höpöttäen jotain jälkiruuan esille ottamisesta. ” I will help you there. ” Rea päätti jättää kylmän omaan arvoonsa ja viikkasi oman huopansa Glorian huovan päälle ennen kuin siirtyi auttamaan pöydän raivaamisessa.

Askelten töminä sai Rean nostamaan katseensa pöydän raivaamisesta ja tutkivasti hän katseli Brendanin olemusta. Selvästikään asiaa ei oltu saatu loppuun asti puitua, mutta ainakin siihen pisteeseen, että kaikki sanottava oli sanottu. Rea kantoi lautaset käsistään keittiöön odottamaan ja pesaisi ruuanjämät käsistään kuunnellen ohimennen Brendanin sanat. Lähtö oli varsin ymmärrettävä eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan. Tunnelma oli jo pitkälti latistunut eikä oikeastaan kannustanut jäämään odottelemaan. Kuivatessaan kätensä pyyhkeeseen Rea hidasteli hieman antaen Brendanille ja Glorialle omaa rauhaa ennen kuin siirtyi siihen ovensuuhun ja suoristi yllä olevaa liiviä hieman. Uskaltautui hän tosin siirtymään siihen kaksikon vierelle pian, jättäen kohteliaan hajuraon kuitenkin.

” I wanna thank you too and the food really was amazing. ” Rea empi hetken halatako, mutta Gloria ratkaisi sen ongelman hänen puolestaan kietaistessaan käsivarret muitta mutkitta brunetten ympärille. Hetkeksi tosin Rea elettä hämmentyi, sillä moiseen ei oltu totuttu aiempien seurustelukumppanien perheiden kanssa. Ystävien kanssa halailtiin sitäkin enemmän, mutta kai hänet jollain tapaa luettiin perheeseen edes väliaikaisesti. Ehkä siinä oli hieman kiitostakin mukana hetkellisesti harhautuksen ja lohdun tarjoamisesta. ” It was really nice to meet you all. ” Hymyillen Rea katsoi Cameroniin sekä portaita alas ilmaantuviin Comraciin ja Tomakseen. Tarpeelliset hyvästit hoidettiin loppuun hieman ehkä vaivaituneestikin, vaikka Tomas yritti hieman vitsiä heittää halatessaan Reaa. Aina sitä piti hieman tunnelmaa keventää, jonkun harteille se vääjäämättä jäi.

Ulko-oven sulkeuduttua Rea empi hetken, kunnes pujotti sormensa taas Brendanin sormien lomaan. Ehkä hän haki itse eleellä tukea tai tarjosi sitä miehelle, miksei molempia, mutta sillä nyt ei suuremmin ollut väliä. ” Do you wanna go straight to get some rest? I would like to visit one place before the night. ” Rea hymyili hieman sanojensa päätteeksi heidän suunnatessaan autolle ja irrotti otteensa miehen kädestä siirtyäkseen pelkääjän puoleiselle ovelle. ” It has been a while since I last was there and I wanna see it before getting back to New York. ” Brendan saisi itse päättää kuinka toimisi asian suhteen ja brunette teki sen hyvinkin selväksi sanojensa lomassa. Paikka oli ehkä hänelle merkittävä, mutta Brendanille se olisi vain paikka. Hautausmaat eivät edes olleet mitään kovin miellyttäviä ilmapiiriltään, jos sitä tarkemmin ajatteli.

” You really don’t have to apologize, it was not that big thing. Maybe that confused me ’cause it has been awhile since I was with a blood related family, but your dad seemed to be a good father. He wants you to have only the best but seems to forgot that you know yourself sometimes what that best is. ” Pääasiassa ehkä itsekseen Rea ne asiat sanoi ääneen. Hengitys huurusi hieman viilenevässä ilmassa brunetten vilkaistessa taas katuja ympärillä. Juurikaan ei väkeä ollut liikkeellä. Suurin osa taisi olla kaikonnut perheen keskuuteen, piiloon vetämään aineensa tai muuten vain vältteli esille tuloa, kunnes olisi taas parempi hetki. Mikään ei näillä kaduilla tosiaan menisi muuttumaan heidän elinaikanaan.

Lämmin ailahdus käväisi sisimmässä ja hieman leveämpi hymy kohosi brunetten huulille Brendanin halutessa lähteä mukaan. ” First we need to stop in a flower shop. It is near my place so, it is not that hard to find. ” Rea ei kerralla ilmoittanut mihin he olivat suuntaamassa. Ilman kukkakimppua hän ei kuitenkaan vierailisi isoäitinsä haudalla, joten tutun liikkeen osoite annettiin miehelle samalla kun kiskaistiin turvavyö kiinni. Puhe kääntyi drinkeillä käymiseen ja huvittunut sävy nousi Rean hymyyn. ” Drink sounds good to me. I’m not gonna tell anyone so maybe you will survive this time? ” Eikä yksi drinkki aivan kaikkea työtä kuitenkaan hukkaan heittäisi. Ei sitä edes tiennyt, jos he päätyisivät drinkit unohtamaan hautausmaalla käymisen jälkeen. Iltaa oli vielä jäljellä ja vaikka äskeinen olikin ollut hämmentävä ja tunteet pintaan nostava kokoontuminen, olisi rauhoittumiselle aikaa.

Oikean kukkakaupan löytämiseen ei suinkaan mennyt kauaa aikaa ja kehotettuaan Brendania odottamaan hetken Rea kiiruhti ostamaan isoäitinsä suosikkeja, pienen kimpun luonnon kukkia, jotka sitkeästi jaksaisivat pidempään kuin viljellyt lajitoverinsa. Tutun myyjän kanssa vaihdettiin pikaisesti kuulumiset, mutta liian pitkäksi aikaa ei viitsinyt suusta jäädä kiinni. Autoon istuttuaan hän antoikin vuorostaan jo hautausmaan osoitteen, hypistellen hieman levottomana kirkkaan värisiä terälehtiä, joita oli valkoisen, sinisen ja hennon vaaleanpunaisen sävyissä. Rea oli pyytänyt isoäidin vanhaa ystävää pitämään huolta haudasta poissa ollessaan, mutta ikinä ei tiennyt, jos jotain oli käynyt. Matka ei ollut pitkä, joten Brendanin pysäköidessä auton nousi Rea syvään henkeä vetäen ulos, katsellen ankealta näyttävää hautausmaata. ” You took me to meet your family so I wanna you to meet mine. ” Kovin montaa ei brunette ollut haudalle vienyt, joten hänelle se oli iso asia.

Ulkomuistista Rea ohjasti heidät tuttuja polkuja suuren, ikivanhan tammen alle, josta Morgana oli jo ikuisuuksia sitten varannut itselleen lepopaikan. Suhteilla se oli hyvin onnistunut ja kukat käsivarrella Rea tunsi pienet perhoset vatsassaan. Muita ei näkynyt hautausmaalla vierailulla, joten ainakaan ei todistajia tällä tapaamisella tulisi olemaan. ” It has been really awhile since I last visited here. ” Hymyillen pienesti Rea pysähtyi Morganan kiven kohdalla, katsellen siihen kullattuja kirjaimia ja numeroita. always in memories näytti yllättävän kliseiseltä näin jälkikäteen katsottuna Rean siirtyessä lähemmäs ja laskiessa kukat tyhjään astiaan, joka oli lähes täynnä vettä. Sormet sipaisivat kirjaimia nopeasti. ” There is not many to meet or anyone to talk but this really is the most important place in my life. ” Vaisu hymy huulilla Rea palasi Brendanin vierelle, katsellen hautakiveen. Itkemään hän ei suostunut, vaikka olikin apea.