|
|
Jan 14, 2017 23:14:59 GMT 2
Post by Deleted on Jan 14, 2017 23:14:59 GMT 2
Edellisiltaisen katastrofin myötä oli ilma todellakin seesteinen. Riita oli tainnut saanut ilman puhdistumaan ja kaikki mahdollinen oli isketty esille. Rea tiesi missä mentiin ja Brendan tiesi pidempään jatkuneesta uhkailusta. Juhliin päästessä he olivat onnistuneet jopa juttelemaan normaalisti, joskin juhlat itsessään olivat Rean osalta jääneet lyhyiksi. Takaraivossa nakuttanut päänsärky oli pakottanut poistumaan paikalta tunnin jälkeen. Aamuun mennessä sitä ongelmaa ei onneksi ollut ja Rea oli ollut varma suunnan olevan kohti New Yorkia. Toisin kuitenkin kävi. Suunnaksi oli otettu Dublin ja vanhat kotiseudut, joita muutaman tunnin ajan oli vain kierrelty katsomassa. Yhtä lailla Rea oli päässyt käymään Cloverissa, esitellyt Brendanin työkavereilleen ja Shealle sekä käynyt tarkastamassa asuntonsa. Ohimennen hän oli vaihtanut vaatettakin, sillä koneessa olleet olivat tuntuneet kovin nuhruisilta. Hiukset iskettiin vielä ohimennen sotkuiselle nutturalle ja loppuiltapäivän ohjelmaksi varmistui perhetapaaminen. Rea oli tavannut O’Shean perhettä ennenkin, pääasiassa Marian toimesta ja muutamia kertoja näiden pyörähtäessä Cloverissa, mutta tuntui kummalliselta ajatella tulevaa tapaamista kovin rauhallisesti. Niinpä ei tainnut olla ihmekään, että Rea sillä hetkellä tunsi perhoset vatsassaan ja pureskeli ohimennen posken sisäpintaa. Oli aina eri asia tavata kenenkään perhettä ystävyyden sijasta jonain muuna. He olivat yhdessä ja siinä se hermostuneisuuden aihe olikin. Realla itsellään ei ollut edes perhettä jota esitellä ja O’Sheat tiesivät hyvin suurella todennäköisyydellä hänen äidistään liikkuvat juorut. Niin kauan kuin niistä juoruista pysyttäisiin irrallaan, ei Rea poistuisi paikalta. Hienovaraisuus ei yleensä ollut ilmennyt ongelmana, jollei joku ollut kaatokännissä ja turhan nenäkkäällä tuulella. ” When was the last time you saw your family? ” Rea keskeytti hetkeksi aikaa sen poskensa pureskelun rikkoakseen hiljaisuutta edes vähän. ” Such a same that Maria is not here although. ” Nopea hymy käväisi brunetten huulilla katseen kiertäessä liiankin hyvin tunnettuja katuja. Monet siellä kulkevista ihmisistäkin taisi olla enemmän tai vähemmän tuttuja naamoja, joko asiakkaina tai lapsuudesta. Puolessa vuodessa ei ollut juuri mikään muuttunut ja jollain tapaa tuntui kuin hän olisi vasta eilen näillä kulmilla pyörähtänyt tapaamassa vanhaa lapsuudenystävää. Oliko sekin oikeasti ollut viime vuoden elokuussa? Paljon tapahtumaa oli toki mahtunut siihen väliin, mutta silti aika tuntui lentäneen vain ohitse. ” This place don’t change at all. ” Naurahtaen Rean oli pakko sanoa mietteensä ääneenkin, hypistellen nyt varovaisesti yllä olevan liivin helmaa. Pienet eleet taisivat paljastaa sen Rean hermostuneisuuden, josta ei ollut näkynyt merkkejä vielä Cloverissa ollessa. Siellä ympärillä oli ollut tuttuja naamoja, muun muassa Shea ja ennen lähtöä säädön tapaiseksi, nyttemmin jo unohtunut, Archie. Lähipiirin kanssa oli helppo jutella. Sen sijaan tuttavien kanssa, jotka sattuivat olemaan Brendanin perhe? Rea tiesi selviävänsä ja tiesi myös hermostuneisuuden kuuluvan asiaan. |
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 14, 2017 23:40:45 GMT 2
Post by autopilot on Jan 14, 2017 23:40:45 GMT 2
ootd- Darndale oli paikka, jota Brendan ei tulisi koskaan ikävöimään. Kaikki ne sossun julkiset asunnot, jotka seisoivat harmaina ja kuluneina näteissä riveissä. Ne ihmiset, jotka kävelivät tupakka sormissa ja tympeä ilme kasvoillaan vastaan. Teinit, jotka työntelivät lastenvaunuissa huutavia kakaroita. Vanhat autot. Katuja peittävät tupakantumpit, sotketut liikennemerkit ja etupihoja peittävät jätesäkit. The benefits estate, todellakin. Helvetin hevoset isoimpien talojen takapihalla, se sama vanha nyrkkeilysali jolla hän oli ottanut turpiinsa tuhat kertaa ja teinit, jotka hengailivat lähikaupan nurkilla. Brendanin ajama, upouusi ja vuokrattu mersu ei sopinut sinne ympäristöön tippaakaan. Mies oli melko varma, että hänkään ei sopinut. Puvusta sen sijaan oltiin luovuttu. Ratin takana oli hyvä kelailla niitä omia asioitaan siihen sti, että Rea puhui. Sitä vilkaistiin sivusilmällä. “Like 9 months”, heitettiin lonkalta, “t hey try and come see all me fights, and I try and come back once a year, at least.” Perhe meinattiin nytkin lennättää Amerikan puolelle sitä seuraavaa ottelua katsomaan, mutta tietysti niitä haluttiin pistäytyä katsomaan kun kerta kotikonnuilla oltiin. “Nothing ever changes here”, Brendan myönsi ja pudisteli huvittuneena päätään. Sivusilmällä rekisteröitiin kadunlaidassa istuva pummi, jolla oli vodkapullo kädessä. Jep, mikään ei muuttunut. “ I know I’m all about remembering where ya come from”, aloitettiin, “ but sometimes I forget what it was like.” Hän yritti olla ylpeä taustastaan, mutta tälläisinä hetkinä se oli vaikeaa. Hän eli nykyään aivan erilaista elämää. Seuraavasta risteyksestä käännyttiin vasemmalle, ajettiin yhdelle niistä identtisistä kaduista. Lapsuudenkoti seisoi edelleen paikallaan kun mitään ei olisi tapahtunutkaan. Terassilla liehui Irlannin lippu ja etupihalla oli pari autoa. Oma auto jätettiin kadun varteen, sammutettiin moottori ja hetken vain istuttiin paikallaan. “Ya ready?” Brendan sitten hymyili Realle, joskin yritti tsempata lähinnä itseään. Autosta noustiin ja vedettiin vielä kerran syvään henkeä. Takapenkiltä napattiin lampaankarvalla vuorattu nahkarotsi, mikä heitettiin vielä siihen neuleen päälle.
|
|
|
|
Jan 15, 2017 0:36:50 GMT 2
Post by Deleted on Jan 15, 2017 0:36:50 GMT 2
” Good priority. Family is after all something which made you yourself. You can’t erase it even if it erases you. ” Hymyillen Rea sai sanat ilmoille, vaikka tunsikin piston sisimmässään. Realla ei ollut aavistustakaan missä Moira huiteli ja isoäidin haudalla hänen olisi vielä päästävä käymään ennen jenkkeihin paluuta. Moiraan hänellä ei edes ollut minkäänlaista sidettä. Hän oli äidilleen vain rahakaivo, jolta pyytää rahaa tarpeen mukaan ja vähän sen tarpeen ylikin. Morgana taas oli menehtynyt, joten Rean perhe käsitti ystävät ja läheiset. ” After this I guess it is your big fight, right?” Vaikka hän tiesikin vastauksen, oli se silti mukava kuulla ääneenkin asti. Oli vaikea uskoa, että sekin olisi aivan käsittämättömän pian. Kolme kuukautta ei ollut pitkä aika. Kenties siihen mennessä hänen visansakin saataisiin katsottua läpi, saisiko hän jäädä pidemmäksi aikaa vai lähtisikö ensimmäisellä lennolla elokuun lopussa takaisin Irlantiin.
Kadulla vaeltava pari näytti pysyvän vain vaivoin pystyssä eikä montaa kertaa tarvinnut arvailla mihin kaksikko suuntasi. Sotkuiset hiukset ja vierotusoireista kertova nytkähtely antoivat viitteitä roskiksen takana tapahtuvasta täydennyskerrasta, Rean kääntäessä hieman säälien katseensa pois. Kaikilla ei mennyt ihan niin hyvin elämässä ja kyseisen pariskunnan elämä oli varmasti seurausta vanhempien huonoista valinnoista. Morganan opetukset alkoivat jälleen näyttää hyvin arvokkailta asioilta, jotka olivat siivittäneet siihenkin asti. Kaikkea hän ei ehkä ollut kuunnellut, mutta sentään jotain ja sen avulla päässyt hieman paremmille alueille isoäitinsä kanssa. Siltä alueelta ei oltu poistuttu edes rautarouvaa vaivanneen syövän ilmaannuttua elämään. ” Time gold memories is sometimes so accurate. This place made us who we are after all. ” Päätään pudistaen Rea irrotti katseensa kadulla vaeltavista, sen siirtyessä nyt kohti määränpäätä edessä.
Ei, hän ei ollut lähimainkaan valmis auton pysähtyessä ja jäi yhtä lailla istumaan paikoilleen, kunnes Brendan viimein teki aloitteen. Hymyyn vastattiin leveästi, mutta tällä kertaa siniharmaissa silmissä saattoi erottaa sen hermostuneisuuden. ” No, but better get going before I beg you to drive back. ” Pieni vitsi oli pakko heittää menemään naisen kiertäessä auton ympäri ja pujottaessa sormensa Brendanin sormien lomaan. Hänen oli jollain saatava se vatsassa möyrivä hermostuneisuus kuriin, joten mikä sen parempi kuin kulkea käsi kädessä. Ainakaan kädet eivät vapisseet niin holtittomasti. Matka ovellekin tuntui äärettömän pitkältä, vaikka ei ollut montaakaan askelta.
” Now is too late to regret. ” Vaikka Rea kuulostikin parhaansa mukaan rennolta, hän ei sitä lähimainkaan ollut. Ja oven avaamisessa tuntui menevän ikuisuus, vaikka ovikelloa oltiin jo painettu. Ehkä autot olivat vain hämäyksenä? Sitä ehti toivoa moista, kun todellisuus iski ja Rean oli pakko loihtia asiakaspalvelusta tuttu leveä, ystävällinen hymy huulille. It was a showtime!
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 15, 2017 0:55:52 GMT 2
Post by autopilot on Jan 15, 2017 0:55:52 GMT 2
“Yeah, it is. Pretty excited”, mies hymähti siihen isoon otteluun, “me family’s been buzzing about it since the surgery. They’re more psyched than I am.” Perhe oli kaikesta huolimatta ollut aina hänen isoin tukijoukkonsa, ja ne eivät olleet koskaan lakanneet uskomasta häneen ja hänen kykyihinsä.
Brendan oli aikoinaan aloittanut nyrkkeilyn siksi, että oli ollut pakko. Se oli huonoa aluetta, missä piti itse vahtia omaa selustaansa, ja piti osata itse puolustaa itseään jos ei meinannut ottaa saunan takana turpiinsa - Ja hänen elämässään ei ollut mitään muutakaan mihin tähdätä. Tulevaisuudessa olivat siintäneet vain sossun shekit ja jonkun yhden illan tyttöystävän vahinkoraskaudet, ja sitä ei oltu haluttu. Mies oli pelännyt sitä kohtaloa silloin, ja pelkäsi jollain tavalla edelleen. Siihen paikkaan palaaminen muistutti elävästi niistä ajoista, kun oltiin istuttu sohvan nurkassa olut kädessä ja mitään ei ollut tapahtunut. Valmentajakin oli pahimpina aikoina luovuttanut, ja isä oli ollut se, joka oli potkinut hänet ylös ja takaisin salille.
Paljon oli muuttunut, ja kieltämättä irkkua pidettiin nykyään siitä koko paikassa jonkunlaisena supersankarina. Hän taisi olla yksi ainoista menestyjistä, joka sieltä oli koskaan tullut. Edelleen paisuttiin ylpeydestä joka kerta, kun otteluissa nähtiin se valtava irlantipopulaatio, joka oli tullut juhlistamaan hänen nousuaan. Nyt näytti uhkaavasti siltä, että yksityiselämässäkin meni vähän paremmin, kun puristettiin bruneten kättä ja suunnattiin sen kanssa sinne etuovelle.
Reaa ei edes keretty rauhoittelemaan, kun se ovi aukesi. Äiti oli ulkona ensimmäisenä ja veti Brendanin välittömästi riemukkaaseen halaukseen. Se oli pukeutunut lepattavaan kesämekkoon säästä huolimatta. Hysteria oli taattu, kun isä huusi taustalla “he’s here! Boys, he's here!” ja ryntäsi sinne ovelle perässä. Se taputteli vain olalle, mutta se oli tässä perheessä sama asia kun halaus. "Mom!" Brendan päätyi älähtämään, kun äiti oli välittömästi korjailemassa hänen vähän pitkäksi päässyttä hiuskuontaloaan. "Can we come in, mom, mom" jouduttiin keskeyttämään sen päivittely aiheesta "are you eating enough are they working you too hard", ja vasta sen jälkeen vanhemmat tajusivat väistyä siitä ovelta.
Brendan asteli sisään ensin, ja vasta siinä vaiheessa äiti tuntui reagoivat siihen Rean läsnäoloon. Se muuttui hetkellisesti hämmentyneeksi ja vilkaisi sitä asuaan, kun olisi jotenkin miettinyt että oliko tarpeeksi pukeutunut. "Come in darling, come in", se hoki sitten ja koitti hymyillä, ojenteli kättään brunettea kohti ja viittoi senkin sisälle. "The place is such a mess, I'm so sorry. I didn't know he was going to bring company", se päivitteli vielä huolestuneena perään ja kääntyi sitten miehensä puoleen, "honey, look who Brendan's brought with him! Honey!" Isä oli heittänyt käsivartensa Brendanin ympärille ja vaati pari kutsumiskertaa ennen kun tajusi kääntyä ja rekisteröidä vieraan.
|
|
|
|
Jan 15, 2017 1:28:02 GMT 2
Post by Deleted on Jan 15, 2017 1:28:02 GMT 2
Todellinen show siitä tulikin. Vaistomaisesti Rea vetäytyi askeleen taemmas rouva Os’hean ilmaantuessa lepattavassa kesämekossaan kuin pyörremyrsky konsanaan. Hetken hän varmaan näyttikin hyvin yllättyneeltä, vaikka kokoaminen ei vienytkään tuhottoman kauaa. Hänellä olisi ollut selvästi taitoja ryhtyä näyttelijäksi, baarielämässä ehti näkeä ja kokea yhtä sun toista aina. Yllättyneisyys vaihtui pian pehmeäksi hymyksi, sillä jälleen näkeminen oli juuri täsmälleen sitä, mitä perheeltä saattoi odottaa. Hössötystä, riemua ja kysymyksiä toisensa perään. Eikä Rea voinut olla naurahtamatta itsekseen Brendanin yrittäessä saada omaa ääntään kuuluviin kaiken sen keskellä. Yhtä hyvin mies olisi voinut yrittää saada yleisöä hiljaiseksi saadakseen sanottua jotain kaikkien kuultaville. Kaikki se oli normaalin ja kovaäänisen perheen oloista eikä Realla ollut todellakaan mitään hajua sellaisesta. Hänellä oli aina ollut pieni, omintakeinen ja hiljainen perhe.
” Thank you, mrs O’Shea. ” Hymyillen yhä pehmeästi Rea astui Brendanin perässä sisään katsellen varovaisesti ympärilleen. Sotku ei millään tapaa brunettea itseään haitannut, hän asui yleensä paperisotkun keskellä itse. ” You don’t have apologize, it’s not a problem. Me coming with him was kind of a short notice. ” Rea yritti edes hieman lievittää Brendanin äidin huolta. Eipä se tosin tainnut mennä kovin kuuleviin korviin, kun jo äkkiä nainen kääntyi Brendanin isän puoleen saadakseen tämän huomion vuorostaan. Voi herranen aika, tästä tulikin vielä isompi show! Hämillään brunette loihti jostain hieman ujonkin hymyn huulilleen ojentaen sitten kätensä pariskunnan puoleen kättelyä varten. ” Rea Ward. ” Rea ei todellakaan odottanut Brendanin vanhempien, tai ylipäänsä perheen, muistavan häntä muutamasta hassusta tapaamisesta, jotka nekin olivat olleet melko lailla nopeita ja vain hii, we gotta go – tyyppisiä hänen ja Marian viilettäessä omille teille. Oliko silloin pahemmin edes nimiä huudeltu baarin hälyssä tapaamisista puhumattakaan?
” I hope it’s okay that I came. We were in a London yesterday and since Ireland is so close decided to visit here too. ” Tai Realla ei kyllä ollut hajuakaan paljonko Brendan oli asioita suunnitellut. Hän oli vain ollut äärimmäisen iloinen mahdollisuudesta käydä kotikonnuilla ja saada Cloverin selvitys kasvotusten Skypen sijasta. Nähdä vanhoja ystäviä ja myöhemmin käväistä hautausmaalla, mahdollisesti Brendanin kanssa. Hän halusi jakaa miehelle yhden itselleen hyvin tärkeistä paikoista. Montaa niitä ei ollut, mutta Morganan hauta taisi olla siellä listan ensimmäisenä.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 15, 2017 1:43:38 GMT 2
Post by autopilot on Jan 15, 2017 1:43:38 GMT 2
Se talo ei oikeasti ollut sotkuinen, mutta kärsi kyllä kroonisesta tilanpuutteesta. Se oli ahdas ja vanha, ja vaikka sitä oltiin korjailtu vuosien saatossa kaikkien parhaiden kykyjen mukaan, niin minkä sille saattoi että lähtökohdat olivat aika surkeat. Brendan oli kasvanut siinä samassa talossa. Yksi makuuhuone, vanhempien lisäksi kolme lasta - ahdasta oli ollut. Mies oli itse nukkunut lopulta kellarissa treenitavaroidensa keskellä (hän oli muutenkin pyhittänyt koko kellarin omaksi kotisalikseen), kun taas muut olivat nukkuneet missä vain missä tilaa oli ollut. Olohuoneessa oli ollut retkisänky, joku oli nukkunut aina sohvalla. O’Shean perhe oli äärettömän tavallinen. He olivat kaikki käsittämättömän äänekkäitä, ja perheen kesken se oli vielä tavallistakin pahempaa. Heillä kilisteltiin yhdessä laseja, grillattiin kaatosateessa takapihalla ja juoruttiin. Kaikki puhuivat kaikesta, ja koko perhe oli edelleen valtavan läheinen. Oli aina ollut, riidoista huolimatta, kun elämässä ei oikein muuta ollut ollut kun perhe. Brendan rakasti sitä tunnelmaa, ja pääsi siitä jännityksestä yli alta aikayksikön. “Oh, please. You make me sound so old. Just call me Gloria, will you”, äiti korjaili Realle saman tien ja sulki oven sen perässä, päätyi järjestelemään samaan henkäykseen lipaston päällä olevia kukkia. “ I wish we would’ve known. I would’ve made more food”, nainen vielä päivitteli ja loi olohuoneeseen suuntaavaan poikaansa suorastaan myrkyllisen katseen. Tosiasia oli kuitenkin se, että ruokaa olisi tarpeeksi ruokkimaan pieni kylä. “ Cormac O’Shea. Brendan’s dad”, esittäytyi isäkin ja puristi jämäkästi bruneten kättä. Se isälisäys oli varmaan tässä vaiheessa aika tarpeeton. Kukaan ei osoittanut mitään merkkejä Rean muistamisesta, ja ehkä hyvä niin. "Oh yeah, yeah, yeah. How was the fight?" isä viritteli sitten keskustelua siihen Lontoovisiittin liittyen. Se jäi aika nopeasti kesken. “It’s no trouble at all! Brendan's friends are always welcome! Honey, can you set the table for her”, Gloria tuli taas siihen väliin ja taputteli aviomiestään merkitsevästi olkapäälle. Mies suuntasi kohti pientä keittiötä luotuaan Reaan merkitsevän women tyyppisen katseen, ja äiti seurasi aika pian perässä viittoen Reankin kunnolla peremmälle. "Boys are in the living room, I hear, just follow me, sweetheart", se hoki ja soi brunetelle aidon, lämpimän hymyn. Ja olohuoneesta tosiaankin kuului vahvaa päällekäin huutoa - tai keskustelua O'Shean tapaan. "There you go. Here are all my boys. Here's Cameron, and there's... Tomas James, what on earth are you doing?!" nainen pääsi juuri ajoissa sinne ovensuuhun ikuistaakseen täydessä vauhdissa olevaa painimatsia. Se tapahtui luonnollisesti sohvalla ja päättyi siihen, että Tomas nosti syyllisenä päänsä lattiantasosta ja Brendan makasi lujaan ääneen nauraen puoliksi sohvapöydän alla. |
|
|
|
Jan 15, 2017 2:15:15 GMT 2
Post by Deleted on Jan 15, 2017 2:15:15 GMT 2
Rea jäi sillä hetkellä kaipaamaan meluisaa, ison perheen lapsuutta. Hermostuneisuus katosi jonnekin sivummalle ja väkisinkin luontevampi hymy kohosi kasvoille. Glorian onnistui luoda rento tunnelma hössöttämisellään. ” Your son really should inform little bit more. This whole trip was little bit in short notice -thing. ” Nauraen Rea kohautti vähätellen olkiaan. Eikä hän edes ollut tosissaan. Yllätykset olivat aina mukavia ja kotikonnuilla käyminen oli tuonut mukavaa vaihtelua arkeen. New York viehätti yhä suuresti, mutta hänellä oli todella ollut ikävä ystäviään, Cloverin vakioasiakkaita ja tuttuja katuja. Ei niin suuri kuin oli olettanut, mutta ikävä kuitenkin. Brendanin isän kädenpuristukseen vastattiin napakasti. ” Nice to meet you. ” Ainakin näin kunnolla ensimmäistä kertaa.
” It was a really heated. B’s old teammate won his fight and one of the youngster made pretty clear he wants to fight with Brendan. ” Näin hyvinkin tiiviisti kuvattuna Rea ehti heittää oman kommenttinsa illasta ja oli ehkä hieman helpottunut, kun Gloria jo kovasti siihen väliin ilmaisten, ettei ongelmia suinkaan ollut hänen läsnäolossaan. Hyvä niin, kun kerta kellään ei pahemmin ollut annettu tietoa asian suhteen. Cormacin katseelle leviteltiin avuttomana käsiä leveän hymyn kera. Naiset olivat todellakin naisia, eikä aivoituksiin aina päässyt ihan mukaan itsekään. Etenkään niihin kodinhengettäriin, jollaiseksi Rea saattoi Glorian sillä hetkellä lukea. Rea seurasi naisen perässä peremmälle kovaäänisen keskustelun suuntaan, päätyen hetkeksi vain katsomaan toinen kulma koholla näkyä.
Brendan sohvapöydän alla, Thomakseksi esitelty veli lattialla ja Cameron selvästi kovaan ääneen nauraen sohvalla. Kauaa ei Rea kuitenkaan jäänyt vain toljottamaan, kun jo nauru karkasi ilmoille koomisen näyn edessä. Miten kummassa todellakin moinen oli… viidessä minuutissa päässyt tapahtumaan? Ei sen pidempään ainakaan ollut voinut mennä Glorian ja Cormacin kanssa jutellessa. ” Damn, you look ridiculous under that table, B. ” Rea pujahti Glorian ohitse lähemmäs, kyykistyen sitten pää kallellaan miehen vierellä. ” Wanna get up? ”
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 15, 2017 2:26:25 GMT 2
Post by autopilot on Jan 15, 2017 2:26:25 GMT 2
“I keep telling him that”, Gloria naurahti jopa vähän kiusaantuneen oloisena, kun se Brendanin päättämättömyys tuli esiin. “The way we raised them, we always made them be on time, never late, never too early, you know. But that’s how kids are, they have a mind on their own.” Isä keskeytti sen keskustelun toteamalla “Everyone wants to fight my boy.” Samalla se myhäili itsekseen ja paistoi ylpeyttä varmaan parin kilometrin päähän. Isä oli ollut Brendanin urassa hyvin kiinteästi mukana alusta asti, ja olipa paininut itsekin koko lapsuutensa. Turvallisesti saattoi sanoa, että se oli onnellinen että edes joku perheistä eli sen omia lapsuuden unelmia.
Nyt niitä lapsuuden unelmia eli siellä olohuoneessa kyllä vähän yksi jos toinenkin, ja se oli hyvin perinteinen kohtaus tässä talossa. Cameron pomppasi ensimmäisenä ylös, joskin edelleen nauraen. Se sai hädintuskin kasvonsa peruslukemille kun päätyi ojentamaan kättään Realle. ”Hey, I’m Cam. Nice to meet ya”, se onnistui virnistelemään, mutta käänsi rintamasuunnan nopeasti takaisin sinne sohvapöydän suuntaan.
Brendan makasi sohvapöydän alla vielä hetken ja lopetti nauramisen vasta, kun Rea kyykistyi siihen viereen. Siinä vaiheessa myös Tomas nousi lattialta istumaan. “Are ya the girlfriend?” se kysyi suoraa ja täysin häpeilemättä. Brendankin kierähti pois sieltä pöydän alta ja keräsi itsensä seisomaan, otti töykeästi tukea veljensä päälaesta ja ojensi sille sitten kätensä vetäen senkin pystyyn. "I don't look ridiculous", mies tiedotti vielä Reaakin.
Gloria pudisteli päätään oviaukossa. "Not in the house, boys. I've told you a million times. If you break one more coffee table I --" se päivitteli ja sai vastaukseksi yhteen ääneen lausutusti "you're gonna make us pay for it."
“Dad made pea soup”, Cameron tiedotti siitä vierestä, kun äiti lähti sitten kohti keittiötä ja mutisi matkalla jotain siitä että hakisi juotavaa. “‘Cause that’s all I’ll be eating in a month?” Brendan varmisti ja kohotteli kulmiaan. “I’m not gonna starve to death out of sympathy”, Tomas julisti välittömästi.
|
|
|
|
Jan 15, 2017 3:03:59 GMT 2
Post by Deleted on Jan 15, 2017 3:03:59 GMT 2
Koko ottelu olisi varmaan ollut Hauskat kotivideot -ainesta alusta loppuun, ainakin jos lopputulosta meni katsomaan kesken kaiken paikalle pöllähtäneenä. Kahvipöytä olisi varmaan ollutkin entisensä ilman Glorian paikalle pöllähtämistä. ” Nice to meet, I’m Rea. ” Nauru katseessa tuikkien Rea kätteli toista veljistä ennen kuin päätyi tiiraamaan maassa kovaan ääneen nauravaa Brendania. Tilanteen koomisuus todella oli omaa luokkaansa. Thomaksen suorasukainen kysymys sai katseen kääntymään tähän suuntaan ja hetken aikaa hän vain päätyi miettimään vastausta. Jota ei päätynyt tosin antamaan suoristautuessaan ja väistyessään sivummalle Brendanin noustessa ylös lattialta. Uudestaan nauru karkasi brunetten suunnalta vastaväitteen myötä. ” You were laughing under the table laughing. That looked ridiculous so don’t argue with me. ”
” Hi Thomas, and yeah, you would say I’m the girlfriend. ” Miksi muuksikaan sitä saattoi enää kutsua? Rea kätteli nopeasti vielä toisenkin veljen kanssa, Glorian poistuessa takavasemmalle poikiaan uhkaillen, tietyllä tasolla ainakin. Ei tainnut olla ensimmäinen kerta, kun talossa painittiin sisällä eikä tulisi olemaan viimeinenkään. Sen näki selkeästi mieskolmikon leveistä virneistä ja olemuksesta. Ei varmaan tarvinnut edes mainita lauseen päättämistä kuorossa? Jos hän oikein näki, oli kyseessä hyvinkin tyypillinen veljeskolmikko. Ihmekös, että Maria oli sekä valittanut että nauranut hänelle veljistään niin selvin päin kuin kännissä ollessakin. He olivat kumpainenkin avautuneet tietyistä asioista toisilleen ja Marian jutut olivat aikanaan saaneet hänet kaipaamaan isompaa perhettä. Vaikkei valittanut paljoa menneestä tai nykyisestäkään.
Ruoka vaihtui puheenaiheeksi Glorian poistumisen myötä ja Rea katsahti kolmikkoa, jonka seuraan oli päätynyt jäämään. Pitäisikö käydä kysymässä tarvittiinko keittiössä apua? Se tosin tuntui hieman hölmöltä, kun kaikki vaikutti jo olevan valmista ja enää vain puuttui pöydän ääreen istuminen. ” You can pat his head and be so understanding, Thomas, while B starves. Isn’t that also what family can do? ” Viattomana Rea kallisti päätään esittäessään oman tokaisunsa asiaan. Hiljaa sivummalla seisominen ei aina ollut niin luonteva vaihtoehto. ” Send him some good photos while eating juicy steak. ” Ehdotus oli kerrassaan julma, mutta taisi saada Thomaksen ainakin innostumaan ja nauramaan asialle kovaäänisesti. Ja täydellinen ehdotus se olikin.
Gloria palasi nopeasti tarjottimen kanssa, jolla keikkui lähes täynnä olevat lasit. Rea otti kiittäen omansa vastaan ja maistoi varovaisesti. ” Dinner is soon ready. ” Ilmoitus kuulosti paremmalta kuin hyvältä. Lounas oli tainnut jäädä auttamattoman säälittäväksi ja sen jälkeen sitä oli keskitytty enemmän kiertelemään ympäriinsä.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 15, 2017 3:26:42 GMT 2
Post by autopilot on Jan 15, 2017 3:26:42 GMT 2
Cameron oli veljesporukasta se fiksuin ja rauhallisin, vaikka silläkin oli tapana lähteä mukaan kaikkiin idioottimaisuuksiin. Tomas oli hyvin samanlainen kun Brendan - sillä oli paljon mielipiteitä, joita se toitotti kovaan ääneen ja turhia häpeilemättä. He olivat olleet nuorina erottamaton parivaljakko, ja hankkiutuneet vanhempien onneksi yhdessä ongelmiin lukemattomia kertoja. Ikäeroa ei ollut paljon, joten he olivat olleet aikoinaan samaa aikaa painitunneilla ja nyrkkeilemässäkin, mikä oli ehkä johtanut siihen, että tervehdyshalausten sijaan esiteltiin judoheittoja.
“She is the girlfriend”, Brendankin vielä vahvisti ja teki veljelleen sarkastisen thaitervehdyksen sen leikkitappelun viralliseksi lopuksi. “She’s pretty”, Tomas “kuiskasi”, mutta piti kyllä huolen siitä että Reakin sen kuuli. “Get yer claws all in it before she sees the real ya and tries to run away”, Cameron ehdotti. “I know, I know, that’s what I’m doing”, irkku nauroi päälle erittäin hyväntuuliseen sävyyn. Perheen kesken oltiin aina ihan eri ihmisiä kun missään muualla. Se oli niitä ainoita paikkoja koko maailmassa, missä suojamuurit saatettiin laskea.
“That is exactly what he does”, mies huokasi Rean päälle, kun se ehdotteli kuvien lähettelemistä pihveistä, ja sai Tomaksen remahtamaan nauruun. “It’s bloody horrible. Here I am, trying to save the family name, ya know, and there they go laughing and eating the nastiest food they can find. Zero support.” Kai se oli sitä veljellistä rakkautta. “We used to cut weight together, though. And he was a goddamn baby. Rolling around in a sauna telling everyone he was dying and going back to school”, punapään oli pakko vielä lisätä. Brendan imitoi juuri veljensä “Brendan, I can’t do this, you gotta help me, I think I’m dying” litanjaa käsi sydämellä, kun Tomas nappasi sohvatyynyn ja huitaisi sillä kohti veljensä kasvoja. Kiitos nopeiden refleksien, se napattiin vaivattomasti.
“TOMAS! I just told you a second ago. Do not hit your brother!” kailotti äärettömän varoittavaan sävyyn oviaukosta äiti, joka oli tullut paikalle kreivin aikaan. “He started —“ Tomas aloitti, mutta Gloria keskeytti sen välittömästi toteamalla tiukkaan sävyyn “I don’t care who started it. We do not hit people inside.” Ulkona se oli sallittua, koska boys will be boys, ja kukaan ei olisi jaksanut sitä ikuista taistelua ja kieltämistä. "You heard your mother, Tomas", totesi sitten auktoriteettia hohkavalla äänellä isäkin taustalta, "Brendan's got a big fight coming out. God help you if something happens." Ja isän ääni sai kaikki kummasti hiljenemään ja nöyrtymään, kun kaikki siirtyivät kiltisti hakemaan itselleen lasit siltä äidin tuomalta tarjottimelta.
Äiti palasi keittiöön, isä istui olohuoneeseen ja otti sohvalta paalupaikan. Se johti siihen, että kaikki muutkin istuivat alas ja vaikuttivat huomattavasti paremman kasvatetuilta. "So how's the preparation going?" Cormac kysyi nuorimmalta pojaltaan, "everything's right on schedule? Now, how are things starting out with that new movement coach?" Tuli hyvin nopeasti täydellisen selväksi, että se ura oli isälle se ykkösasia.
|
|
|
|
Jan 15, 2017 4:08:10 GMT 2
Post by Deleted on Jan 15, 2017 4:08:10 GMT 2
Brendan vahvisti yhtä lailla sen suhteen tilanteen ja se jos mikä sai eilisen riidan tuntumaan äärettömän hölmöltä. Mutta joskus asiat oli saatava selviksi eikä Rea jaksanut ikuista kiertelyä. Asiat olivat nyt selvät ja siinä se! Miesten keskustelua seurailtiin lähinnä huvittuneena, käsivarret ristissä rintakehän päällä. ” You know, she is standing right here and thinking should she run right now. And thank you, Tomas, I will keep you in mind if I get bored with B. ” Jota tuskin tulisi tapahtumaan. Oikea suupieli kaartui hieman ylemmäs ilkikuriseen virnistykseen Rean katsahtaessa Brendanin suuntaan. ” You okay with that, B? ” Rean oli pakko heittää vielä se viaton kysymys, vaikka hölmökin näki kaiken olevan vitsillä heitetty. Taisi olla jo hyvinkin menetetty peli Rean osalta se heidän suhteensa.
Eipä se hänen sanomansa ollut tainnut juurikaan mennä pieleen ja nauru karkasi väistämättä ilmoille Brendanin paasatessa epäoikeudenmukaisuudesta. Joskin se vaihtui nopeasti Tomaksen tekosten kertomiseen, mikä sai Rean nauramaan vielä vähän lisää. Jestas, hän todella viihtyi Brendanin perheen parissa ja väisti kiireesti pois alta tyynyn ilmaantuessa kehiin mukaan. Perheen keskeiset asematkin tulivat samalla tutuksi Rean keskittyessä enemmän seuraamaan tilannetta sivummalta puuttumatta siihen sen enempää. Varoen hän leikitteli kädessään olevalla lasilla vetäytyessään hieman sivummalle Cormacin saadessa vallattomat veikot asettumaan paremmin kuin Gloria oli siinä onnistunut. Auktoriteetin virkaa hoiti siis isä O’Shea, mitä ei Rea kyllä jäänyt sen kummemmin epäilemään.
Keskustelu palasi Brendanin uraan, Tomaksen näyttäessä hetken aikaa jopa varsin myrtyneeltä osaansa olla syntipukki. Ilme kuitenkin vaihtui nopeasti veljen ryhtyessä kertoilemaan. Rea ei näistä asioista taas paljoa tiennyt, vaikka kuuntelikin alkuun. Paikallaan olo ei vain sopinut alkuunkaan hänelle, etenkin kun käsille voisi mahdollisesti olla jotain tekemistä keittiön puolella. Niinpä hän nousikin ylös, jättäen miesväen kokoamaan palasia asioista, jotka heitä kiinnostivat enemmän. Asunnon pieni koko helpotti pitkälti keittiöön pääsyä ilman ongelmia ja varoen Rea katseli hetken ympärilleen. ” Can I help with something? ” Brunette laski lasin käsistään hieman sivummalle, pyyhkäisten korvan taakse muutaman irtosuortuvan kasvoiltaan. Miehet kuuluivat yhä jatkavan höpinöitään, ne kantautuivat keittiöön hyvin selvästi eikä siis Rea jäänyt paitsi oikeastaan mistään.
Glorian antaessa askareen hetken vastaan väittämisen jälkeen veti Rea hihojaan vielä hieman ylemmäs ja ryhtyi hommiin. Keittiöaskareet olivat omalla tavallaan rentouttavia ja Glorian avoin olemus helpotti asiaa entisestään. Paljoa ei tainnut enää olla vaiheessa ennen ruokailuun käsiksi pääsyä, mutta edes pieni apu oli aina parempi kuin toimettomana oleminen - Rean mielestä.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 15, 2017 4:20:14 GMT 2
Post by autopilot on Jan 15, 2017 4:20:14 GMT 2
“If yer gonna go for Tomas then that’s punishment enough”, Brendan lupasi ja nauroi päälle. Veljiä ei luonnollisesti nähty kovinkaan suurena uhkana tuoreelle parisuhteelle. Joskus nuorempana naismaku oli ollut sama, mutta silloinkin kaikki olivat kunnioittaneet toistensa rajoja eikä kukaan ollut astunut kenenkään varpaille. Toimeen oltiin tultu toisinaan pakonkin edestä - näin pienessä talossa ja kaupungissa ei oikein pakoon päässyt.
Brendan jäi nöyrästi vastailemaan isänsä loputomiin kysymyksiin ja viihdyttämään sitä tarinoilla ja yksityiskohdilla. Veljet näyttivät aavistuksen turhautuneilta, mutta kiltisti jäivät kuuntelemaan, mitä nyt vilkuttivat ja huutelivat molemmat Realle perään bye byet kun se olisi lähdössä johonkin pidemmäksikin aikaa. Isä oli tässä talossa ehdottomasti se, joka piti jöötä yllä. Jos se sanoi jotain, niin tehtiin. Se osasi olla halutessaan todella leppoisa ja mukava, mutta hohkasi auktoriteettia silti. Kaikki perheen lapset olivat jo hyvin nuoressa iässä oppineet, että sen kanssa ei kannattanut jäädä ristisuksin.
Gloria oli iloinen siitä avusta, vaikka hokikin “oh you don’t have to! I got it all covered, just go and enjoy yourself, darling”. O’Shean perhe oli perinteikäs tässäkin mielessä - nainen viihtyi keittiössä, isä kävi töissä. Luonnollisesti sitä samaa mentaliteettia odotettiin myös kaikilta morsianehdokkailta. Gloria ei ollut koskaan pitänyt siitä, että Brendanin ex-vaimo oli käynyt töissä, vaikka oli saanut lapsenkin. Se tuntui ihan käsittämättömältä, ja hän oli melko varma että se lapsi kärsisi jostain kiintymyssuhteen ongelmista loppuelämänsä. Tiedä sitten oliko se nainen osannut edes vettä keittää.
“If you could just cut up some onions, that would be great”, Realle allokoitiin sitten lopulta tekemistä. Gloria hyräili samalla, kun kaatoi tomaatissa (ja sokerissa) uitettuja papuja uunipellille, jonka siirsi sitten uuniin melkein valmiin paistin kaveriksi. "You live in America with Brendan, right?" nainen sitten aloitteli keskustelua, "I can hear that beautiful little Irish accent, and it's making me very happy. Don't tell me my son dragged you all the way across the globe."
|
|
|
|
Jan 15, 2017 4:46:58 GMT 2
Post by Deleted on Jan 15, 2017 4:46:58 GMT 2
Rea lähetti lentosuukon kiusallaan heipat toivottelevalle veljeskaksikolle ennen keittiöön astumista eikä voinut kuin hieman pudistella päätään huvittuneena. Jollain tapaa aiempi hermostuneisuus tuntui äärimmäisen hölmöltä näin jälkikäteen ajateltuna. Brendanin perhe oli ottanut hänet hämmentävän hyvin vastaan eikä tähän mennessä ollut ilmennyt ongelmia. Aiempien miesystävien kanssa oli aina ollut jotain pientä, yleensä perheen äidin puolelta. Kenties hänellä oli äärimmäisen huono miesmaku? Se selittäisi hyvin paljon nykytilanteessakin, vaikkei ehkä aivan kaikkea. Glorian antama askare otettiin enemmän kuin tyytyväisenä vastaan ja aikailematta hän otti itselleen leikkuulaudan, veitsen ja pilkottavaksi tarkoitetut sipulit. Onneksi eivät olleet aivan ärhäkimmästä päästä. Itkuiset silmät eivät olleet kovin kaunis näky, ainakaan Rean omasta mielestä.
Hiljaisuus ei kauaa kestänyt ja Rea käänsi katseensa Gloriaan keskeyttäen hetkeksi aikaa työnsä. Naisen kysymys oli pitkälti odotettavissa eikä millään määrin tungetteleva. ” We don’t live full time under the same roof, but mostly yes. And he didn’t drag me with him. ” Rea naurahti hieman, pyyhkäisten kämmenselällä karkaavan kyyneleen silmäkulmastaan. ” We met during one of the yoga sessions he was keeping after a month I moved there. ” Lyhyesti ja ytimekkäästi. Kenties ei kannattanut sitä yhteistä, lähes olematonta historiaa heti nostella pöydälle. Puhuessaan Rea palasi taas sipuleiden pariin, pilkkoen niitä baarin keittiössä syntyneellä tottumuksella ja Morganan valvovan katseen alla tapahtuneella koulutuksella. ” I own two pubs with my friends and I moved there temporarily in last September to solve some problems. My friend got us into this yoga and after that we met couple times. ” Rea ojensi leikkuulaudan pilkottuine sipuleineen Glorialle, nakaten roskat löytämäänsä roskikseen ja siirtyessä lavuaarin ääreen huuhtelemaan käsiään sekä veistä.
” I’m full-blooded Irish cailín and always gonna be even if my road leads to somewhere else. ” Sitä asiaa ei edes mahdollinen kaupungin vaihdos pääsisi muuttamaan. Sille oli jo laitettu hieman tuulta siipien alle, mutta Brendanilta hän oli pitänyt asian salassa. Hän voisi kertoa sen virallisen päätöksen tullessa. Ei hän osannut edes sanoa olisiko se niin iso uutinen miehelle, hänen pidempiaikainen viipymisensä New Yorkissa siis. ” But I’m never gonna leave Dublin permanently. My grandma is buried here and I wanna visit her grave time to time. ” Ystäviä ei varmaan tarvinnut edes mennä mainitsemaan tai toista pubia. Ne asiat olivat pitkälti itsestäänselvyyksiä Realle, kuten varmaan monelle muullekin. ” Something else I could do? I don’t like to just sit and watch others do the works. ” Rea kuivasi kätensä nopeasti näkemäänsä keittiöpyyhkeeseen, johon Gloria muutamia kertoja oli kätensä mennyt pyyhkäisemään.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 15, 2017 5:02:24 GMT 2
Post by autopilot on Jan 15, 2017 5:02:24 GMT 2
O’Shean taloudessa oltiin nähty vuosien saatossa kaikenlaisia naisia, joten Gloria el yllättynyt enää mistään. Useimmat tulivat käymään kerran, eikä niitä sitten enää nähty. Tomas oli ollut saman tytön kanssa nyt vuoden, joten ehkä senkin kanssa olisi vielä jotain toivoa. Siitä tytöstä nainen myös piti. Se oli sellainen temperamentikas punapää, joka oli hyvästä perheestä ja oikea kodinjumalatar. Se kävi nykyään aina kaikissa perhetapahtumissa, ja olipa se tulossa sinne seuraavaan Brendanin otteluunkin.
Brendanin ei kukaan ollut ollut odottanut menevän naimisiin, joten se oli tietysti ollut valtava juhlan paikka - siitä huolimatta, että Gloria ei yksinkertaisesti mahtanut mitään sille, että Samantha ei ollut hänen suosikki-ihmisensä. Hän oli aina ajatellut, että nuorin poika tarvitsisi rinnalleen kunnon tytön kotikonnuilta, joka muistuttaisi sitä siitä, että maailmalla huitelehtiminen ei aina ollut paras veto. Realle siis hymyiltiin lämpimästi sen puhuessa. “Yoga, huh. Well, he has always been a weird kid”, nainen tiedotti, mutta hyvin kiintyneeseen sävyyn.
Sipulit otettiin vastaan ja silppu kaadettiin varovasti pieneen lasikulhoon, siirryttiin sitten nappaamaan sitä mr O'Shean tekemää hernekeittoa hellalta. “Oh so you own your own business?” Gloria kyseli siinä puuhaillessaan. “How does that work with his schedule? He’s always so terribly busy.” Siitä yrittäjyydestä olisi ollut muutakin sanottavaa, mutta hyvä vain että nainen ymmärsi pysyä hiljaa. “I’m glad to hear that, honey”, hymähdettiin siihen kotiin palaamiseen, “I’ve been trying to get Brendan to come back ever since he left, but he’s so set up in his ways. And with his career, and Lily… I guess I can’t really blame him. We always knew he wasn't meant to live in a small town."
Rean tiedustellessa lisätöitä Gloria mittaili hetken sitä keittiötä katseellaan. "Let's set the table", hän sitten sanoi, ja antoi sen keittokattilan naiselle viittoen sitten kohti ruokailuhuonetta. Itse hän nappasi paistin ja pavut uunista, suunnistaen sitten viemään niitä sinne moitteettomasti katettuun pöytään. Astiatkin sopivat kaikki yhteen, mikä oli tässä talossa aika harvinaista. "Boys, come here! Brendan, get the drinks. Tomas, get the potatoes, and Cam, can you grab the salad from the fridge!" huudeltiin lopulle porukalle kovaan ääneen ohjeita samalla. Perheen isä sai astella suoraa pöytään, kaikki muut tekivät kierroksen keittiön kautta. Ja ruokaa todellakin oli useamman perheen tarpeeksi.
Kaikki löysivät omat vakipaikkansa, ja Brendan viittoi Rean viereensä pöydän päätyyn. "I hope the boys didn't bore you with all that work talk", Gloria sanoi brunetelle samalla kun istui alas.
|
|
|
|
Jan 15, 2017 5:36:08 GMT 2
Post by Deleted on Jan 15, 2017 5:36:08 GMT 2
” Yoga. It was quite a surprise now that I think it. ” Hymy huulilla Rea muisteli tapahtunutta eikä voinut olla pudistamatta päätään. Mikä jälleennäkeminen toden teolla. Ja siitä homma oli lähtenyt kahvilla käymisten, Vegasin, treenaamisen ja Uuden vuoden jälkeen käsistä. Tähän hetkeen mennessä se kaikki oli mennyt pitkälti omalla painollaan Rean siitä välittämättä, mutta vauvauutinen oli pakottanut nostamaan loputkin asiat pöydälle hänen osaltaan. ” He has his own style even in that sort of thing and I was bloody tired afterward. ” Vielä ei Rea ollut toteuttanut uhkaustaan Mercyn suhteen, mutta kaikki aikanaan. Ystävätär saisi vielä tuntea nahoissaan hänen pienen kostonsa.
” With my two friends, yes. I can work my schedules quite a lot, work on the road or at home. We are looking for more people and that will give me even more free time. ” Totuudenmukaisesti Rea antoi asioiden tulla. Jahka hyvä kirjanpitäjä löytyisi Realle ei jäisi kuin tarkastaminen ja vapaaehtoisesti otettavat työvuorot tiskin takana. Jo nyt hän oli vähentänyt niitä eikä ollut katunut päätöstään ollenkaan. Hänellä oli kuitenkin aina mahdollisuus vain harppoa töihin, jos vapaa-aikaa olisi. Rea hymyili pehmeästi Glorian sanojen myötä. ” Ireland is still in his mind, like his family is too. ” Kaiken sen muun säädön alla ainakin, jos ei muuta. Vaikka aina ei ääntä kuullut, se oli siellä koko ajan.
Rea tarttui ojennettuun kattilaan empimättä päätyen osoitettuun suuntaan ripeästi. Hän asetti kattilan oletettavasti sille tarkoitetulle paikalle siirtyen sivummalle muiden valuessa paikalle. Miten niin ruokaa oltaisiin tarvittu lisää? Ei hän ainakaan nähnyt sille minkäänlaista tarvetta katsoessaan armeijallekin kelpaavaa määrää ruokaa. Etenkin pitkään yksineläneelle se määrä oli aika huima ja Brendanin viittoessa Rea istuutui miehen vierelle. Uudestaan hänen oli silmäiltävä ruokamäärä lävitse. Rea ei voinut olla pohtimatta, montako viikkoa O’Sheat meinasivat syödä sitä määrää pois. Kaksi? Kolme? Kuukauden?
” Not at all, I am just still learning stuff and sitting quietly while there might be something to do is not my thing. ” Rea hymyili taas luontevasti Glorialle. Juhlat olivat eri asia, siellä porukkaa oli huomattavasti enemmän, mutta nyt täällä vieraana ollessa hänen oli ollut hankala vain istua paikallaan odottamassa. Gloria oli samalla saanut tilaisuuden esittää mieltään askarruttavia kysymyksiä. Rea oli tiennyt niiden kytevän pinnan alla odottaen pinnalle pääsyä. Kukapa äiti ei olisi halunnut poikansa heilasta tietää jotain? Muiden ryhtyessä ottamaan ruokaa otti Reakin vinkistä vaariin ja otti lautaselleen sen minkä näki olevan hyvä alku – eli kaikkea mahdollista tasapuolisesti. Kysymyksiltä ei tosin voitu välttyä yhtään enempää.
” So, how long you have been together? ” Tomas heitti kysymyksen ilmoille huolettomasti, hyvä ettei suu täynnä ruokaa sitä tehnyt. Kysymys oli tainnut poltella melko pitkään. Mediasta sai toki oman kuvansa. Se vain ei aina ollut aivan totta ja tässäkin tapauksessa olivat asiat edenneet juuri siihen tiettyyn suuntaan alusta alkaen.
|
|
