member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jan 15, 2017 16:57:52 GMT 2
Post by jenni on Jan 15, 2017 16:57:52 GMT 2
Friday 15th of April 2016
River & Karen are travelling to Texas
@nempire tänne rientäköön asap
...................................................................... River's outfit Kuluneet kaksi viikkoa olivat menneet kuin siivillä, kun River oli ensin metsästänyt itselleen omaa asuntoa vihdoinkin New Yorkista. Tai no, ei tietenkään taloudellisesti omaa, vaan ihan vuokra-asuntoa hän oli etsimässä itselleen. He olivat vihdoinkin päättäneet alkaa seurustella Karenin kanssa, mikä oli sekin osasyy siihen, että aika oli kulunut niin vauhdilla, kun pää oli pilvissä ja jalat ainakin metrin maanpinnan yläpuolella. Lopulta Riverillä oli käynyt kuin käynytkin mäihä, kun hänen onnistui napata itselleen pikkuinen vuokrakaksio East Villagen alueelta. Siinä oli jopa pieni parveke, mikä oli tullut Riverille ihan täytenä ekstrana, hänelle olisi periaatteessa pienempi yksiökin kelvannut. Siinä olikin sitten ollut yhdelle viikonlopulle mukavasti puuhaa, kun he olivat porukalla suorittaneet muutto-operaation. River oli värvännyt siis avukseen niin Karenin kuin Seanin ja Jeffinkin. Viimeisimpänä mainitut miekkoset olivat bondanneet sen muuttohässäkän aikana vahvasti, sillä nämä olivat löytäneet yhteisen kiusanteon kohteen: Riverin ja Karenin tuoreen suhteen. Leikkimielistä läppäähän se vain oli, mutta River oli potkinut illan (ja muuttopizzojen) jälkeen mielihyvin velipojan ja hyvän kaverinsa ulos ja jäänyt viettämään loppuiltaa rauhassa kahdestaan Karenin kanssa. Muuten elämä New Yorkissa alkoi sitten olla aika lailla uomiinsa lutviutunut: River viihtyi työssään Seanin yrityksen palkkalistoilla ja parisuhteen saralla Karenin kanssa pyyhki mainiosti. Hitto, Karenhan oli ihan täydellinen. Riverillä ei ollut niin mitään valittamisen aihetta senhetkisestä elämäntilanteestaan. Huhtikuun puolenvälin aikoihin River soitteli pitkästä aikaa äitinsä kanssa, joka meni sitten valittelemaan sairasteluaan – lonkkakin oli oikutellut jonkun verran ja ilmeisesti jonkinmoiseen leikkaukseen äidin pitäisi olla jonossakin ja mitä vielä. Puhelun päätteeksi River jäi sitten tuumimaan asioita, kunnes soitti osittain hetken mielijohteesta Karenille. Do you want to go to Texas this weekend? oli kasuaalisti heitetty tyttöystävälle muina miehinä. Karenille ei annettu suunnilleen mahdollisuuttakaan kieltäytyä. Se oli ollut tiistaita, kun River oli heitellyt ehdotuksensa ilmoille ja torstai-iltana River oli ilmaantunut pakatun matkalaukun kanssa Karenin asunnolle. The flight leaves at 7, oli vain kerrottu toiselle, kun oltiin tehty selväksi, että oli yökyläilyn paikka sinä yönä. Oli Karenille toki kerrottu kaikki faktat reissusta, että River halusi lähteä tervehtimään äitiään ja auttamaan tätä tilan hoidossa edes pariksi päiväksi. Isän kohtalosta oli kerrottu Karenille joskus aiemmin, joten toinen oli kyllä tietoinen leskenä elävästä rouva Thompsonista. No, ei River ollut kyllä kertonut kuin lähinnä sen, kuinka isä oli menehtynyt kesällä 2015, mutta ei oikeastaan sen enempää. ”Have you ever visited in Texas?” River tajusi kysyä siellä JFK:n kansainvälisellä lentoasemalla heidän odotellessaan jo portilla koneeseen pääsyä. |
|
|
|
Jan 23, 2017 22:45:24 GMT 2
Post by Deleted on Jan 23, 2017 22:45:24 GMT 2
//Karen`s outfit + some jacket Vaikka he olivat puhuneet Riverin kanssa siitä, ettei tämä tosiaan olisi kovinkaan kauaa siellä hänen nurkissaan enää, olihan se Karenille lopulta hieman häiritsevää asustella siellä yksin, kun River oli löytänyt oman asunnon. Oli ollut oikeastaan aika haikeaa silloin yhtenä viikonloppuna roudata niitä toisen tavaroita sinne uuteen asuntoon, mutta onneksi siellä oli myös Sean ja Jeffkin. Seaniakaan hän ei ollut nähnyt pitkään aikaan, joten oli ollut ihan onnellinen nähdessään pitkästä aikaa kyseisen miehen - tai no, oli ainakin siihen asti, kunnes tämä ja Jeff olivat keksineet yhteisen kivan idean. Siispä Karen ei ollut laittanut vastaan, kun River oli lopulta potkinut kaksikon pihalle ja he olivat päätyneet jatkamaan iltaa kahden kesken. Nyt Karenilla oli jotakin muutakin kuin vain opiskelu ja työnteko, mikä taas näkyi siinä, ettei hän läheskään aina sanonut lukevansa, jos River oli kysynyt mitä hän olisi sinä päivänä tehnyt. Aika hemmetin usein toinen onnistui jollakin ihmeen tavalla saamaan blondin suostumaan siihen, että tämä tulisi Riverin luokse tai River tulisi hänen luokseen. Okei, eivät he nyt mitenkään joka päivä tavanneet, mutta ihan tarpeeksi usein - Luojan kiitos. Harmi vain, ettei hän todellakaan ollut valmistautunut siihen, mitä River heitti tiistai-iltana hänelle. Ehm... What?, oli ollut ensimmäinen reaktio. Toisaalta kyllä, toisaalta ei, sillä tällä kertaa hänen ihan oikeasti olisi pitänyt pyhittää se viikonloppu edes suuripiirteisesti lukemiselle, sillä seuraavalla viikolla olisi yksi tentti päästävä lävitse. River ei kuitenkaan antanut hänelle mahdollisuutta kieltäytyä siitä ehdotuksesta, joten lopulta Karen oli huomannut myöntyvänsä. Kyllä, hän ei ollut keksinyt ainoatakaan syytä enää kieltäytyä, joten pakkohan hänen oli sitten antautua. Sitten olikin alkanut se perinteinen panikoiminen niistä tavaroista ja varsinkin vaatteista. Karen oli seuraillut kaikkina mahdollisina päivinä sääennustetta, ja muutenkin. Tämä oli ollut suhteellisen hermona, kun joutui niin lyhyellä varoitusajalla oikeasti lähtemään johonkin kodistaan. Eihän nyt Riverin luokse lähteminen olisi ollut juttu eikä mikään, mutta kun hän lähti kuitenkin ihan muualle niin se oli jo ongelma. Lisäksi toinen ongelma taisi kuitenkin olla se, että tällä kertaa he menisivät nimenomaan Riverin lapsuudenkotiin, tämän äidin luokse. Rouva Thompsonin luokse. Jestas..Ja sitten. Sitten olikin jo koittanut se legendaarinen torstai-ilta, kun River oli vain ilmestynyt hänen oven taakse matkalaukku mukanaan. Vaaleahiuksinen oli jotenkin ehtinyt elämään jonkinlaisessa toivossa, ettei mitään matkaa olisi tullutkaan jostain syystä. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, River oli kyllä saanut huomata, miten vaaleahiuksinen oli stressannut siitä, oliko hänellä kaikki nyt mukana. " Eh? What? Sorry... ", Karen havahtui, sillä hän oli ollut ihan omissa ajatuksissaan, kun oli yrittänyt pohtia oliko nyt unohtanut jotakin tärkeää. Kaikki tärkeä pitäisi kyllä olla mukana, mutta eihän sitä ikinä tiennyt, vaikka jotakin olisikin jäänyt. Riverin uusittua kysymyksensä, vaaleahiuksinen pudisti päätään. " No I haven´t", tuo sanoi " but I have been in France", naurahdettiinkin sitten. Eli ei tämä ainakaan ollut hänen ensimmäinen lentoreissunsa. Onneksi hän oli suhteellisen tottunut matkustaja ja hyvin harvoin hänelle tuli oikeasti huono-olo lentokoneessa. Se vain, että yleensä siellä tuli pirun kylmä. Viimein kaksikko pääsi sisälle lentokoneeseen ja nämä olivat juuri ehtineet istumaan omille paikoilleen, kun Karen voihkaisi katsoi Riveriä toivottomana. " My books.. the books are on the kitchen table", blondi voivotteli. Ei hän enää tässä vaiheessa todellakaan voisi lähteä hakemaan niitä ehei. Hänen olisi vain pärjättävä ilman... voi surku! |
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Jan 27, 2017 17:29:26 GMT 2
Post by jenni on Jan 27, 2017 17:29:26 GMT 2
River katsahti Karenia hieman kulmat kurtussa tämän mainitessa Ranskasta, miettikin sitten vähän aikaa niitä sanoja. ”You mean France France. As in France with Paris?” mies sitten varmistelikin hyväntuulisena, kunnes kepeän huvittunut virneenpoikanen levisi hänen huulilleen. ”Aww are you feeling scared of flying? Don’t worry, it’s going well.”
Sittenpä he jo pääsivätkin liittymään jonon jatkeeksi, kun tiskin takana oleva virkailija oli kuuluttanut koneeseen siirtymisen alkaneeksi. Paikat koneesta löytyivät nopeasti keskiosasta, mutta siellä oikeilla paikoilla istuessaan Karen oli ilmeisesti spotannut tyhjän tilan käsimatkatavaroissaan: tämän kurssikirjat olivat kuulemma jääneet kotiin. ”Relax. We both know that your studies are on schedule. One weekend without cramming won’t kill you. You can do it in the beginning of next week, right?” River rauhoitteli toista parhaansa mukaan. Karen osasi kyllä toisinaan olla ihan armoton hikipinko, mutta no, kai ne lääkäriopinnot vähän vaativatkin sellaista asennetta.
Kun Karenia oltiin tarpeeksi rauhoiteltu, River kaivoi puhelimensa esille ja päivitteli vähän aikaa Snapchatiin kuvaa ja vähän videotakin reissun etenemisestä. Ainakaan toistaiseksi Karen ei ollut pahemmin valitellut moisesta puuhailusta, vaikka River olikin tietoisesti jättänyt kuvaamatta tätä MyStory-sisältöihinsä. Jotain yksityisyyttä hänkin halusi vaalia, vaikka muuten aika avoimesti spämmäsi kyseistä sovellusta harva se päivä ja ties kuinka monelle seuraajalle. Niitä oli kuukausien mittaan kertynytkin jokunen liuta.
Ilmaan päästiin onnellisesti eikä siellä taivaallakaan ainakaan toistaiseksi mitään ilmakuoppiakaan tullut vastaan. River oli ikkunapaikalla istuessaan katsellut pitkälti koko nousun ulos ikkunasta, mutta nyt hän kääntyi Karenin puoleen. ”Feeling good already? There is no time to stress about school when you have some shit shoveling. Literally”, River oli olevinaan kovinkin tosissaan, vaikka varmaan hän nyt tosissaan oli laittamassa Karenia luomaan lantaa heti ensitöiksi.
|
|
|
|
Feb 13, 2017 17:18:44 GMT 2
Post by Deleted on Feb 13, 2017 17:18:44 GMT 2
"I've been to Paris. But my father lives in Nizza, so that's why I went there quite often in one step", oli selvää, että ne reissut oli nyt kuitenkin vähän takanpäin monestakin syystä. Karen ei kuitenkaan ollut niistä ihan vielä valmis kunnolla avautumaan Riverille, tai no, ehkä olisikin, mutta ei nyt sentään ihan lentokoneessa. "Owww, I can hold your hand if you're scared too much", hänen oli pakko virnistää toiselle takaisin. Ehkä River yrittikin vain näyttää, ettei muka pelkäisi sitä lentämistä, vaikka oikeasti pelkäsikin? Ajatus toki oli hyvin mielenkiintoinen.
Harmi vain, että ne ajatukset ajautuivat ihan liian pian niihin kirjoihin. Onneksi Riverillä tuntui olevan enemmän sitä järkeä siinä vaiheessa päässään kuin Karenilla, sillä toinen sai hänet suhteellisen nopeasti rauhoitettua niiden suhteen. "Okay... maybe, maybeyou`Re right..", blondi mumahti huokaisten ja yritti hieman rentoutua nojaamalla sitä selkänojaa vasten kunnolla. Ehkei hän ihan oikeasti kuolisi siihen, jos hänellä ei yhtenä viikonloppuna ollut niitä kirjoja mukana. Ja kaikella järjellä ajateltuna, missä vaiheessa hän edes olisi ehtinyt niitä lukemaan? No okei, ehkä tässä lennolla, mutta siihen se jäikin. Olisi ollut ihan hiton töykeää alkaa niitä iltaisin puurtamaan, varsinkin kun Riverikin oli siellä. Karen huomasi toisen pian taas alkavan päivittelemään Snapchattiaan, jolle Karen pyöräytti silmiään huvittuneena. River oli kyllä koko ajan kyseisen sovelluksen kimpussa. Eipä hänellä siihen kuitenkaan mitään valittamista ollut, ihan hyvä että toisellakin oli jotakin tekemistä.
Onneksi he pääsivät siitä suhteellisen nopeasti ilmaan. Karen vilkaisi Riverin ohitse ikkunasta ulos, irvistäen pienesti. Nyt hän samalla muisti sen, miksei tykännyt niinkään seurata sitä nousua ikkunasta: hän ei koskaan ollut ollut mikään korkeiden paikkojen ystävä. Ei hän niitä pelännyt, mutta ei vain pitänyt niistä kovin paljoa. Lentäminen oli onneksi eri asia, kun ei tarvinnut vilkuilla alas, ellei itse halunnut. Karen ei voinut olla naurahtamatta sille Riverin tokaisulle, ja sille että toinen mukamas niinkin tosissaan yritti olla. "Can I even take my stuff inside before that+", blondi kysyi virnistäen ja pohti hetken aikaa. "Actually .. you should show me an example", pelkkä ajatuskin sai sen huvittuneen virneen leviämään hänen kasvoillaan. "yes... It sounds like a really good plan", oikeastaan, voisihan se olla että Karen pitäisikin siitä.. siis siitä, että saisi katsoa miten niitä asioita tehtiin - tai siis katsoa Riveriä -kunhan muistaisi sitten ihan oikeasti katsoa, miten niitä asioita tehtiin.
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Feb 16, 2017 11:36:51 GMT 2
Post by jenni on Feb 16, 2017 11:36:51 GMT 2
River tajusi siinä nousun aikana, ettei oikeastaan tiennyt paljoakaan Karenin perheestä, vaikka tämä oli juuri kertonut isänsä asuvan Nizzassa. Olivat he toki jotain pintapuolista toistensa perheistä jutelleet, mutta aika vähän loppujen lopuksi. Omasta isästäkin oli tosiaan kerrottu aika pintapuolisesti. Veljistä Karen totta kai tunsi Seanin, mutta Aaron oli lähinnä seikkaillut heidän keskusteluissaan aika lailla vain nimen tasolla.
”Umm, no? I’ve made sure that mom’s going to be on the yard with a shovel when we get there. She probably has a pair of boots just for you, too”, River nauroi ja tökki Karenia kiusallaan käsivarteen härnätäkseen tätä. Karen halusi kuitenkin kuulemma hänet näyttämään esimerkkiä perillä. ”Are you saying that you are a bit too city girl for that?” River pudisteli päätänsä ja suikkasi sitten kiusallaan kevyen suukon Karenin huulille. Hetkeksi mies jäi katselemaankin toista, kunnes vilkaisi käytävällä ohi kulkevaa lentoemäntää. Sitten katse kääntyi jälleen Kareniin. Toinen oli kyllä aivan mahdottoman kaunis ilmestys.
Pientä purtavaa heille ehdittiin lennon aikana tarjoilla kahvin tai teen kera, mutta loppujen lopuksi matka kului varsin nopeasti ja pian lentokoneen pyörät jo kolahtivatkin vasten Dallasin kansainvälistä lentoasemaa. Koneen ahtaalla käytävällä seisottiin jonottamassa jonkin aikaa, ennen kuin he pääsivät ulos koneesta ja kävelemään putkea pitkin kohti terminaalirakennusta. ”Are you already smelling that beautiful scent of crap?” River kiusoitteli huvittuneena, kun he olivat päässeet itse terminaalirakennukseen asti ja lähtivät nyt seuraamaan kylttejä kohti matkatavarahallia. Eihän Dallas nyt itsessään mikään takapajula ollut, mutta jahka he pääsisivät Thompsonien kotitilalle asti.
|
|
|
|
Feb 25, 2017 14:27:48 GMT 2
Post by Deleted on Feb 25, 2017 14:27:48 GMT 2
"Well ... then you can carry them inside", Karenin oli pakko naurahtaa huvittuneena sille Riverin kommentille, eikä hän voinut olla virnuilematta varsin huvittuneena, kun toinen tökki häntä kiusallaan käsivarteen. Tässä tuli jälleen yksi syy esille, miksi hän niin piti Riveristä. He pystyivät ihan suotta heittämään huumoria ilman, että piti koko ajan olla pohtimassa että mitä voisi sanoa, ettei toinen sittenkin suuttuisi. Karen hymyili sille toisen kommentille, sekä sille kevyelle suukolle- mikä blondin mielestä oli ehdottomasti harmittavankin kevyt. "No... I just enjoy watching you", hän päätyi myöntämään pieni virnistyksen poikanen huulillaan samalla, kun uppoutui katsomaan myös Riveriä. Ei hänellä ollut mitään syytä olla katsomatta toista, kun hän oli huomannut Riverin jatkaneen sitä katsomista.
Heidän matkansa tosiaan ei onneksi tuntunut kestävän ikuisuutta, ja miksi olisi? Hänellä oli kuitenkin seuranaan River, joka oli ihan taatusti laatuseuraa. Jopa se jonottaminen ulos lentokoneesta tuntui menevän paljon nopeammin mihin Karen oli tottunut Ranskan lennoillaan. Yleensä hän oli ollut se, joka ensimmäisenä oli alkanut huokailemaan turhautuneena tai jotakin muuta, mutta tällä kertaa hän onnistui pitämään sen turhautumisensa ihan sisällään. Ehkä hän saattoi vaihtaa painoa jalalta toiselle, mutta se oli ainoa kärsimättömyyden merkki hänessä. Viimein he pääsivät poistumaan lentokoneesta ja Karen pääsi naurahtamaan sille Riverin kommentille. "Hey!", hän naurahti ja töytäisikin kyynärpäällään toista varsin huvittuneena kylkeen. "I´m sure that it`s not that bad", hänen oli pakko kommentoida. Toki se olisikin sitten eri asia, mitä mieltä hän olisi siellä paikan päällä.
Samassa Karenin mieleen juolahtikin jotakin: miten ihmeessä he pääsisivät sinne Riverin lapsuudenkotiin? Tai siis, tuskin täällä nyt niin hyvä julkinen liikenne olisi, että he pääsisivät kovin lähelle sitä paikkaa? Tai eihän sitä kyllä koskaan tietäisi, tai sitten pahimmassa tapauksessa Riverin äiti... eikai? Kai River olisi kertonut hänelle, jos toisen äiti olisi tullut heitä hakemaan täältä? Ei herranen aika, Karen kaipasi sen panikoimisaikansa. "Umm... River? How do we get out of here? Don`t say that your mother comes to pick us, please. I need time to panic", blondi sitten totesi ja katsahtikin Riveriä. Ei se panikointi johtunut tosiaan vain siitä, että hän oli menossa tapaamaan Riverin äitiä, vaan myös ihan siitä että toinen oli myös Seanin äiti. Hän meni siis teknisesti tapaamaan ekaa kertaa sellaista naista, jonka hän olisi teoriassa voinut tavata jo aikaisemminkin toisen poikansa takia.
|
|
member rank
Porvaristo
Discord name
|
Mar 4, 2017 18:27:16 GMT 2
Post by jenni on Mar 4, 2017 18:27:16 GMT 2
”Oh, you’ll see that…” Riverin suusta pääsi huvittunut naurahdus, kun Karen vaikutti epäilevän moista hajua. Eihän siellä kotitilallakaan nyt varsinaisesti haissut, mutta oli siellä sellainen tuttu ja turvallinen maatilan haju eläimineen kaikkineen. Ei sitä voinut olla huomaamatta, vaikkei se ehkä niinkään nenään erityisesti pistäisikään. River kuikuili matkatavarahihnan lähettyvillä olevaa näyttöruutua, joka kertoi saapuvista lennoista ja näiden lentojen matkatavaroiden kulkeutumisesta koneiden ruumista aina terminaaliin asti. Heidän lentonsa tavarat eivät vielä olleet saapumisjärjestyksen kärjessä, joten he joutuisivat vielä tovin odottelemaan.
Karen siinä sitten heittikin hyvän kysymyksen, joskin River ei osannut ensin kuin naurahtaa tämän panikoinnille. ”What are you freaking out, huh?” mies kysyi ja vetäisi kevyesti toisella kädellään Karenin kainaloonsa. ”I’m pretty sure that mom likes you, I mean, a lot. ‘Cause c’mon, you’re a doctor – well, at least soon-to-be doctor. What kind of mother wouldn’t like if her son’s dating a doctor?” River jatkoi ja katsahti Karenia tietäväisesti hymyillen silmiin, ennen kuin irrottautui tästä jälleen. Kun katse käväisi siinä läheisessä näyttöruudussa, tajuttiin, kuinka matkatavarat heidän lennoltaan alkaisivat pian valua siihen vieressä olevalle hihnalle.
”And the answer for your question is a cab. I guess we could take a cab. It’s only 20 miles from here”, River suostui viimeinkin antamaan sen vastauksenkin Karenin kysymykseen. Kyseinen matka kestäisi ehkä vähän alta puoli tuntia, joten he voisivat taittaa sen mainiosti taksilla. Äidilläkin oli toki ajokorttinsa, mutta tämä käytti sitä kuitenkin loppupeleissä aika harvoin ja varsinkin nyt kun se oli sairastellutkin jonkin verran, River tiesi, ettei sitä kannattanut turhaan pyytää kuskiksi, kun taksillakin pääsi ihan hyvin. Tietenkin tilalla olisi ollut vaikka ketä pojankloppia duunissa, joten niitäkin olisi voinut pyytää avuksi.
Hetkeä myöhemmin he kävelivät Karenin kanssa laukkuineen kohti terminaalirakennuksen uloskäyntiä ja asettuivat sitten taksijonoon, joka heidän onnekseen alkoi keräännyttää porukkaa vasta heidän taakseen. Niinpä ei mennyt aikaakaan, kun kaksi matkalaukkua oli nakattu taksin tavaratilaan ja River ja Karen pääsivät sulloutumaan kaaran takapenkille. River kertoi osoitteen kuljettajalle ja vilkaisi sitten Karenia. ”Still nervous?” Pieni rohkaiseva hymy väläytettiin kysymyksen perään.
|
|
