Baby I don't need dollar bills to have fun tonight

Miehen hyväntuulisuus oli tarttuvaa, sillä Marian katsellessa tuon baarimikon hymyä, naisen kasvoille levisi samaan aikaan sitäkin leveämpi hymy. Valitettavasti blondin haaveillut katkesi täysin kun hän sai seuraa baaritiskille, joka teki puolestaan sellaisen tilauksen. Marian ensimmäinen vaihtoehto ei olisi ollut margarita, mutta nyt kun hänelle sellaista tarjottiin, niin ei hän viitsinyt lähteä korjaamaankaan. Maria olisi ehkä enemmin ottanut vodkasoodan, mutta tyytyi nyt siihen margaritaan kevyen nyökkäyksen kera. Hän jäi sitten hetkeksi hiljaa seurailemaan, kun tuo baarimikko sekoitti drinkin ja laski sitten lasin eteensä. marian katse kävi nopeasi vieressään seisoskelevassa Kevissä, joka maksoi heidän juomat. Katse palautui nopeasti takaisin Mattiin, jolle blondi hymyili herttaisesti pienen päänkallistuksen kera. ”Nice to meet you too, Matthew. And thank you!”, Maria huikkasi baarimikon perään, joka oli jo siirtynyt palvelemaan muita asiakkaita. Mieheen luotiin joskin haikea vilkaisu, ennen kuin se huomio palautettiin vieressään istuvaan Keviin.

Maria oli lopulta siirtynyt uuden seuralaisensa kanssa hiukan syrjäisempään pöytään. Kev’ ei ollut millään tavalla Marian tyyppinen mies, mutta miehen tarjottua drinkkinsä, Maria näki tarpeelliseksi jäädä miehen seuraan ainakin joksikin aikaa, jutustelemaan ja tutustumaan toisiinsa. Maria hörppi tiuhaan tahtiin juomaansa ja lasinsa tyhjennyttyä, Maria nousi ylös pöydän äärestä ja viittoi naistenhuonetta kohti. ”I have to go to ladysroom. I’ll be right back.”, niiden sanojen myötä Kev oli ilmoittanut menevänsä tiskille, jolloin Maria oli vain nyökkäillyt, ennen kuin katosi naistenhuoneeseen. Suljettujen ovien taakse Maria hieraisi kasvojaan ja liu’utti ne niskan taakse, yrittäen kaikin mahdollisin keinoin keksiä miten pääsisi sen hetkisestä seuralaisesta eroon. Nopeasti hän kuitenkin tajusi tulleensa paikalle ystäviensä kanssa, joten sen varjolla hän uskoi pääsevänsä tuosta eroon. Maria luovi tiensä naistenhuoneesta takaisin pöydän luokse jossa Kev istui – kerkeämättä sen kummemmin istumaan alas kun paikan omistaja oli jo kiiruhtanut paikalle. ”What, why? What is going on?”, Maria kyseli hämmentyneenä, katseensa pomppiessa nyt niin Mattin kuin Kevin välillä. Siihen tilanteeseen ei kuitenkaan tullut sillä hetkellä selvyyttä, joten Maria vei kätensä varautuneeseen puuskaan eteensä.

Seuraavaksi Maria katseli kuinka seuralaisensa karkasi paikalta, jolloin kysyvä katse luotiin Matthewiin. Toiveet ilmaisista juomista karkasivat sen miehen mukana – mutta hyvä niin, sillä paljastuessaan että tuo oli laittanut drinkkiinsä jotain sinne kuulumatonta, blondin ilme muuttui raivokkaaksi. ”He did what?!”, järkytyksen ja kiukun sekainen katse käännettiin Matthewiin. Toisen yrmeää ilmettä katsellessa Marian ilme puolestaan pehmentyi ja huulilleen löytyi se sama hymy joka oli koreillut siinä aikaisemmin. ”Blody hell… Yeah I’m fine – thanks to you!”, hän kiitti huolettoman käden heilautuksen kera. Katse käväisi vielä nopeasti sen oven suunnassa, johonka Kev oli karannut, Marian mutristaessa samalla huuliaan. ”Even tho’ that was a shame... I like free drinks but I hate margaritas. I’m more a vodka soda kind a girl.”, blondi sutkautti pienellä sarkastisella vivahtella - ”So if we can change that margarita to vodka soda, I’d like that… I’d be foolish to pass up such an offer.”, Maria virnisti ja lähti sitten baarimikon perässä tiskille. Hän puolestaan parkkeerasi takapuolensa korkeahkolle baarijakkaralle. Kädet hakeutuivat rennosti tiskiä vasten nojailemaan ja katse lukittiin Matthewiin. ”And because you drove out my “date”, I also like to think that you owe me your attention. At least for fifteen minutes?”, blondi tuumasi kysyvästi kulmiaan kohottaen, ennen kuin loi sanojaan painavan katsauksen ympärilleen. Vilinä baaritiskillä oli rauhoittunut ja paikan toinen työntekijä näytti hoitavan nekin vähäiset asiakkaat, jotka kävivät tiskillä.

Matthewin laskettua vodkasooda eteensä, Maria otti siitä huikan ja laski lasin takaisin pöydälle. ”Did you say your name was Matthew Rhodes?”, Rhodes sukunimi oli jopa Irlannissa asuneelle Marialle tuttu. Perhe kun olki alun perin Lontoosta, joten heistä väistämättä oli tuollakin puolella maailmaa kirjoiteltu lehdissä. ”You’re of the Rhodes' clan boys? ”, Maria vuorostaan tiedusteli, tai oikeastaan haki sanoilleen varmistusta. ”I think you’re the most handsome of them…”, Maria töksäytti hymyillen ja loi samaan aikaan, joskin häpeilemättömän vilkaisun Matthewiin. Katseensa kävi miehen lävitse päästä varpaisiin ja leveä virne nousi naisen huulille. ”Oh lighten up Matty, don’t be so serious. Let’s play a game? You can ask me something and after that I do the same. How does that sound like?”