member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
May 22, 2017 11:36:16 GMT 2
Post by missie on May 22, 2017 11:36:16 GMT 2
"Men are babies", Remy tuumi happamasti, mutta vilkaisi kuitenkin Jerryä, joka esitteli t-paidan alta paljastuvaa vatsaansa. Turhautuneesti huokaisten nainen pyöritteli silmiään. "And put your shirt down. That, too, is disturbing", hupsis! Remy oli vahingossa puhunut ohi suunsa. Nopea, kiukkuinen katse suuntautui Jerryyn, kuin varoittaen miestä esittämästä näsäviisasta kommenttia aiheeseen.
Remy laski kuulosuojaimet roikkumaan niskansa taakse. Hän vilkaisi innokkaasti miestä, kun tämä siirtyi lähemmäksi. Yhdellä napin painalluksella maalitauli kiiti parivaljakkoa kohden. Remy vääntelehti paikoillaan kuin pikkutyttö konsanaan. Hän oli ehkä olettanut, että ampuisi jokaisen luodin ohitse, mutta nyt yksi pienen pieni reikä onnistui herättämään suunnatonta iloa. "Look at it now!" Ellei mies olisi kieltänyt erikseen hyppimästä ja pomppimasta ympäriinsä ase kädessä, olisi Remy ehkä saattanutkin sortua siihen. Lapsenomaisella innolla Remy osoitti vasemman kätensä etusormella maalissa olevaa reikää. Se oli kenties osunut vain liki pitäen maalin reunaan, mutta silti - se oli osunut. "I am so glad that I could even kiss you!" Remy hihkaisi edes ajattelematta, mitä oli tullut sanoneeksi.
Tuima katse nousi miehen silmiin. Remy mutristi huuliaan kuin uhmaikäinen lapsi. "Don't worry", nainen totesi päättäväisesti. Hän oli melkein unohtanut viileän etäisen linjansa Jerryä kohtaan. "I'm not going to do anything like that", vielä päätään puistaen Remy yritti vakuuttaa miestä siitä, ettei ollut todellakaan hyppäämässä tämän kaulaan. Ikään kuin se olisi viimeinen asia, mitä hän koskaan tulisi tekemään. Ja miten Remy valehtelikaan itselleen sekä Jerrylle. Mielellään hän olisi vaihtanut suudelman, jos parinkin. Ihan vaikka vain uteliaisuuden tähden. Edellinen kerta oli jäänyt liian lyhyeksi, mutta se oli silti tuntunut oikealta ja saanut naisen haluamaan lisää.
"What next? Re-round?"
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
May 22, 2017 11:59:43 GMT 2
Post by autopilot on May 22, 2017 11:59:43 GMT 2
Oli huvittavaa, miten paljon iloa se kaikki herätti Remyssä. Se vaikutti ihmiseltä, joka ei todellakaan välittänyt aseista tai väkivallasta - vielä yksi syy lisää sille pysyä Jerrystä mahdollisimman kaukana - ja siinä se oli hyppimässä ja suurinpiirtein kiljumassa sitä intoaan. Sille oli vaikea olla virnistämättä, vaikka miten oli pahalla tuulella. Ihan napakymppiin ei oltu osuttu, mutta se ei haitannut yhtään mitään. Ei tässä oltu kilpailemassa siitä, että kuka ampui parhaiten. Lähtöasetelma sellaiselle kilpailulle olisi ollut aika epäreilu.
Jerry tutki sitä maalitaulua huomattavasti Remyä kiinnostuneempana, koska sille riitti vain sen yhden reiän rekisteröinti. “What we’re seeing here is a lack of grouping. It means you move after every single shot, alright? You also seem to hit low on target. That means you’re jerking the trigger and anticipating recoil. You probably tighten your fingers or grip just when the shot breaks. What you need to do is to focus on only moving your trigger finger, nothing else. Press rather than squeeze or pull, and don’t change your grip at all.” Samalla hän havainnollisti sitä virheellistä liikerataa, kuin olisi pidellyt limassa kuvitteellista pistoolia.
Remy ei kiinnostunut analysoinnista ihan yhtä paljon, ja sai Jeremiahin kohottelemaan kulmiaan sen yhtäkkisen i could kiss you kiljahduksensa myötä. “I’m glad you’re enjoying yourself”, hän sai sanottua, mutta ei vastannut siihen intoiluun toivotulla innolla. Sen blondikin tuntui tajuavan, mutristeli tyytymättömänä huuliaan. Jerry ei tiennyt mitä sanoa, joten siirtyi lataamaan uudestaan sitä blondille varattua pistoolia ja keskittyi sitten kaikessa hiljaisuudessa vain siihen, ei edes muistanut selittää mitä teki.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
May 22, 2017 12:40:07 GMT 2
Post by missie on May 22, 2017 12:40:07 GMT 2
Nainen kuunteli suurin piirtein puolella korvalla Jerryä, mutta kuunteli kuitenkin. Sisällä pauhaava into, kun tahtoi viedä suurimman osan naisen huomiosta. "Okay. So, stand still and stop jerking the trigger, right!" Hän kertasi lähes tulkoon vakavasti otettavalla äänellä, kun mies sai analysoinnin tehtyä. Remyä ei oikeastaan kiinnostanut analysoida ampumistaan, mutta soi sen mahdollisuuden silti Jeremiahille. Ehkäpä hänkin oppisi siinä samalla jotain uutta.
Jerry muuttui oudon vaikeaksi Remyn tahattoman heiton jälkeen. Pistooli katosi Remyn käsistä Jerryn huostaan, kun mies siirtyi lataamaan uudestaan sitä. Huokaisten nainen hieraisi niskaansa hivenen vaivautuneena. Laiskasti Remy kääntyi ympäri. Hän ei oikein tiennyt enää miten olisi suhtautunut mieheen. Hetki sitten Jerry oli ollut lähellä sitä miestä, jonka hän oli nähnyt vanhempiensa luona, ja nyt mies oli taas kaikkea muuta. Remy, jos kuka, ymmärsi suojamuurien päälle, mutta sitä hän ei ymmärtänyt mikä oli saanut Jerryn sulkeutumaan niin yht'äkkisesti. Vasta eilen mies oli vielä lähetellyt hänelle typeriä, hupsuja tekstiviestejä. Ja tänään Jerry oli kuin seipään niellyt.
Tapittaen pohdiskellen miestä, Remy asteli lähemmäksi ja laski oikean kätensä miehen hartialle kevyesti. Hän oli juuri kysymäisillään missä he menivät, kun naisen laukusta, jonka hän oli asettanut pöydän päälle, alkoi kuulua tuttu rallatus. Miten sopivasti! Kuin suorastaan taikaiskusta. Jos Remy olisikin ollut taikauskoinen, hän olisi epäillyt miehellä olevan näppinsä pelissä. Nainen oli kuitenkin niin taipuvainen järkevään ajatteluun, ettei sellainen edes käväissytkään hänen mielessään. Pahoitteleva katse käväisi Jeremiahissa. Mitään sanomatta Remy kuitenkin kaivoi esiin valkoisen iPhonen ja käytti sormensa vihreällä luurilla, vieden sitten puhelimen korvalleen. "Remy Flemming", hän vastasi esittäytyen koko nimellään. Nainen pudotti katseensa lattiaan ja polki sitä hieman turhautuneesti kengänkärjellään. "Sure. Of course", nainen vastasi tapaan, jota oli vaikea tulkita. Oliko hän iloinen vai enemmänkin harmistunut? Jaa-a. Sitä tuskin tiesi Remy oikein itsekään.
Remy sulki puhelun hyvästeltyään soittajan ensin. Hän sujautti puhelimen takaisin laukkuunsa, kunnes sitten vihdoin kääntyi Jerryn puoleen. "I have to go, Jerry. That was my boss. Obviously there is some sort of emergency", Remy selitti pahoitellen. Puhelu oli jäänyt niin epämääräiseksi, ettei naisellakaan ollut itsellään tarkkaa kuvaa siitä, mitä sairaalalla oli tapahtunut. Joka tapauksessa hän tiesi, ettei häntä ihan huvin vuoksi kutsuttu töihin. "I had a lot of fun in spite of everything. So... Thanks!" Nainen yritti hymyillä lempeästi, hieman kiitollisestikin. Hän tarkoitti sanojaan. Ampuminen oli - Jerryn käytöksestä viis - ollut hauskaa. "Even if you had a bad day or something, you can still trust me", Remy totesi vielä. "Thanks again. See you soon, right?" Nainen katsahti miestä odottavasti. Hän vain toivoi, ettei Jerry katoaisi maailman kartalta sen sileän tien.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
May 22, 2017 12:51:15 GMT 2
Post by autopilot on May 22, 2017 12:51:15 GMT 2
Jeremiah ei tiennyt missä he menivät, mutta olisi parempi jos he eivät menisi yhtään missään. Se illallinen oli ollut mukava, ja oli ollut hauskaa päästä vaihtamaan kuulumisia, mutta sen pitäisi jäädä juuri siihen. Viattomaan tapaamiseen vanhojen muistojen nimissä. Hän ei etsinyt parisuhdetta, eikä oikeastaan minkäänlaista muutakaan ihmissuhdetta. Ystäviä oli tarpeeksi ja perhepuolikin oli hoidossa. Muut ihmiset lähinnä rajoittivat elämää, eikä sellaista todellakaan kaivattu enää kaiken muun lisäksi. Tunteet pidettiin niin hyvin kurissa, että se päätös ei aiheuttanut mitään sen suurempaa ahdistusta. Tunteiden kieltäminen aina ja joka tilanteessa kuului ehdottomasti hänen vahvuuksiinsa.
Ase oltiin saatu melkein jatkokuntoon, kun blondi tuli laskemaan käden olalle. Se ei kerennyt sanomaan mitään, kun sen puhelin sitten soi. Jerry ei reagoinut millään tavalla siihen, että se rupesi selvästi tekemään lähtöä, latasi vain sen aseen täyteen ja nosti sen sitten tutkivasti, tähtäsi sillä maalitauluun mutta ei ampunut. Hän odotti kaikessa rauhassa, että Remy sanoi ääneen sen mitä sen oltiin odotettukin sanovan.
Aavistus oli osunut oikeaan ja se oli lähdössä. Se oli tavallaan helpottavaa. Mies mietti, olisiko se viimeinen kerta kun he tapaisivat, kun nyökkäsi. “That’s alright. I understand”, hän vakuutti, “hope the situation’s not too bad.” Työkriisit kyllä ymmärrettiin paremmin kun hyvin, kun niitä oli osunut yksi jos toinenkin omallekin kohdalle. Siinä ei oikein ollut varaa sanoa ei. Ja ehkä Remykin lähti ihan mielellään pois siitä tilanteesta, joka tuntui lähinnä painostavalta ja kiusalliselta.
Remy kysyi nähtäisiinkö uudelleen, ja Jerry hymyili. Ei niin, että se olisi noussut silmiin asti, mutta vähän yritystä sentään oli. "Maybe", hän vain sanoi ja vilkaisi sitä käteen jäänyttä pistoolia, jonka lipas aiottaisiin tyhjentää ihan itse. Ehkä he vielä näkisivät. Tuskin. Oli aika ottaa askel taakse ja palata omaan elämään, ennen kun kerkesi edes pääsemään alkuun.
|
|