member rank
New Yorker
Discord name
snafu#7068
▲ married to the game eli aktiivisen epäaktiivinen työnarkki
|
Jul 13, 2017 3:20:26 GMT 2
Post by snafu on Jul 13, 2017 3:20:26 GMT 2
27.10.2017 around 2AM @ a random street in Brooklyn Polven telomisen jälkeen oli Colbyn elämä ollut tasaista alamäkeä. Jäälle ei päässyt joten oli keskitytty siihen rakkaaseen harrastukseen - eli viinan kiskomiseen - ja lennetty sen myötä ulos kotoakin. Leo oli onneksi taas todistanut miksi oli maailman paras ystävä ja ottanut junnun asumaan väliaikaisesti kattonsa alle. Siitä oltiin hyvin kiitollisia, mutta ei se juominen tuntunut loppuvan. Hän oli nytkin päätynyt parille kaljalle ja oli lopulta löytänyt itsensä istumasta jonkun kulmagrillin pihalta hampurilainen kädestä. Siinä sitä istuttiin vieläkin. Oma tai nykyisin vanhempien osoite muistettiin täydellisesti ja kyllä se Leonkin asunnon sijainti tiedettiin suunnilleen, mutta oli loputtoman vaikeaa nousta siitä katukivetykseltä ja lähteä hortoilemaan oikeaan suuntaan. Ruokaki oli vielä kesken. Colby ei tarvinnut enää niin aktiivisesti niitä kyynärsauvoja, joista toinen oli jo aiemmin humalaspäissä hävitetty. Polvitukea hän kyllä piti ja nilkutti huomattavasti eikä se auttanut yhtään kävelyn kanssa, kun askel otti alkoholinkin takia nyt eteen ja taakse. Eikä sillä polvella oltaisi mitään maratoonimatkaa kävelty joten persaus kesti tukevasti kadussa ja junnu tyytyi syömään kännieväitään tyytyväisenä. Kaverit olivat jo lähteneet kotiin tai ne oli hukattu jo baarissa. Puhelimestakin oli akku jälleen loppu, kun sillä oli sometettu koko ilta ja alkuyö. Oli päivitetty snapchattia ja soiteltu ja tekstailtu kaikille. Sille ex-tyttöystävällekin oli pistetty viestiä, mutta se oli sitä laittanut ensin. Ei Colbya varsinaisesti mikään nyt hävettänyt eikä hän ollut muutenkaan hölmöillyt niin, että huomenna saisi krapulan lisäksi potea myös morkkista. Hän harvoin katui niitä seikkailuitaan, kun mainehan siinä vain kasvoi jos pääsi taas otsikoihin. Joukkueen pr-äijä oli eri mieltä ja jäisi varmaan varhaiseläkkeelle hänen takiaan tai vähintään harmaantuisi kokonaan ennen viisikymppisiään. Tai kaljuuntuisi. Colby pyyhkäisi grillikastiketta leualtaan takkinsa hihaan ja kaivoi pimentyneen puhelimensa taskusta vain siksi, että saattoi todeta sen akun todella loppuneen varmaan tuhannen kerran. Asiaa kirottiin lyhyt hetki, sullottiin iphone takaisin turvaan ja haukattiin siitä hampurilaisesta uusi haukkaus. Juomistakin oli muistettu ostaa cokiksen muodossa ja mukista ryystettiin kovaäänisesti pillin kautta. Päässä tuntui vippaavan vähän rajusti ja kun ohi kulkevat autot näyttivät saavan kaksoiskappaleita, päätti poitsu viisaimmaksi vedoksi käydä selälleen. Takapuoli kesti jalkakäytävän reunakivetyksen päällä, kun ylävartalo rojahti siihen taakse pitkin pituuttaan. Hupun hän veti päähänsä ettei olisi niin kosketuksissa likaiseen maahan eikä tohtinut oikaista jalkojaan, etteivät ne olisi olleet edes vähää ajouralla. Onneksi se katu taisi olla aika hiljainen ja enemmänkin joku kuja joten Colby sai rauhassa ottaa lepiä ja järsiä grillievästään. |
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jul 13, 2017 10:22:07 GMT 2
Post by julle on Jul 13, 2017 10:22:07 GMT 2
Valmentajan kehotuksesta, Apple oli saanut luvan viettää muutaman päivän vapaata. Viimeiset neljä kuukautta oli tuskallisen intensiivisesti harjoiteltu tulevia kilpailuohjelmia, jolloin Apple oli pääasiassa ravannut hallin ja kodin väliä. Train, eat, sleep, repeat - oli tullut virallisesti Applen metodi. Tosin syöminen oli ajoittain jäänyt liiankin vähäiseksi, etenkin kun kotiin tultiin yleensä hyvin myöhään. 18 vuotiaaksi tytöksi Apple eli varsin itsenäistä elämää – eikä ollut enää kuin muutama hassu kuukausi kun hän täyttäisi tammikuussa 19. Vanhempansakaan eivät pahemmin kyselleet tyttärensä perään, tiedostaessaan tyttärensä kiireellisen aikataulun. Sen lisäksi luotto perheen ainokaiseen oli kova, joten he eivät edes osanneet epäillä tytön tekevän mitään kiellettyä. He eivät edes olleet tietoisia kukauden takaisesta kapakkakahakasta johonka Apple oli joutunut Willan kanssa ja hyvä niin. He olisivat kuulleet, he olisivat luultavasti lukinneet tyttärensä kellariin. Onneksi tytöt olivat onnistuneet liukumaan pois paikalta ja kiitos Hannahin, Apple oli saanut silloisia ruhjeita parannella serkkutyttönsä nurkissa. Sitä mukaan laskematta Apple ei ollut tehnyt mitään kiellettyä. Hän oli ravannut harjoituksissa ja treenileireillä, josta oli syyskuussa jäänyt käteen kaksi suurtakin sponsoria. Nike ja Redbull. Sponsoriuutisia ei ollut kuitenkaan vielä julkaistu missään, koska tarkoituksena oli räjäyttää media sen asian suhteen lähempänä tammikuun kisoja. Pitkästä aikaa Apple oli hyvinkin tyytyväinen itseensä ja suoritukseensa - ja elämäänsä ylipäätään. Sitä suuremmalla syyllä Apple oli täysin siemauksin nauttinut vapaapäivästään ja linnoittautunut Willan luokse viettämään aikaa parhaan ystävänsä kanssa. Toki hän olisi sinnekin voinut jäädä yöksi, mutta ajatus omasta sängystä tuntui huomattavasti houkuttelevammalta. Niin kahden aikaan yöllä Apple oli lähtenyt Manhattanilta ja kurvannut takaisin kulmilleen Brooklyniin. Matkan aikana tytölle oli tullut pakottava tarve saada purkkaa, jolloin Apple pysäytti autonsa Brooklynissä ensimmäisen avoinna olevan kioskin edustalle. Auto jätettiin kadunvarteen ja kioskissa käytiin nopeasti edes takaisin hakemassa se typerä purkkapaketti, joka oli pakko saada. Ennen autoon palaamista Apple katsahti viereistä grilliä ja sen edustalla heiluvaa väkeä – huomaten myös erään liiankin tutun pojan makaavan katukivetyksellä. Itsekseen hymähdettiin huvittuneena ja nakattuaan pari purkan palaa suuhunsa, Apple käveli Colbyn luokse. Blondi seisahtui Colbyn yläpuolelle ja sipaisi kasvoille valahtaneita hiuksiaan korvan taakse. Pojasta huokuva humalaisuus sai tytön hymyilemään huvittuneena. “ Hey stranger”, Apple virkkoi kun katseli alapuolella maassa makaavaa Colbya. “ We've gotta stop meeting like this”, kehno vitsihän se oli, mutta joskin väsyneen Applen se sai vain hymyilemään entistä leveämmin sitä aidosti iloista, sievää hymyään. Toisaalta ei se ollut vitsi, koska Apple ja Colby pääosin olivat nähneet toisiaan vain sattuman varaan jääneiden törmäyksien vuoksi. Colbya katseltiin nyt joskin arvioiden ja päädyttiin sen myötä istumaan pojan vierelle katukivetykselle. “ Are you okay, why you’re alone here? Like, Brooklyn. These are my hoods, you know”, Apple levitteli käsiään, tytön katseenkin käydessä heidän ympärillään. Jotenkin Appleasta kuitenkin tuntui, ettei Colbylla ollut kaikki hyvin ja katseen palauttaessa kiekkoilijaan, pojalle hymyiltiin varovaisesti. “ You look like a lost puppy…” |
|
member rank
New Yorker
Discord name
snafu#7068
▲ married to the game eli aktiivisen epäaktiivinen työnarkki
|
Jul 13, 2017 20:55:44 GMT 2
Post by snafu on Jul 13, 2017 20:55:44 GMT 2
"Hey you.", Colbyn piti vähän siristellä, että tunnisti näköpiiriinsä pelmahtaneen tytön, mutta siinä humalatilassa kuka tahansa nätti tyttö olisi saanut saman tervehdyksen ja leveän hymyn osakseen. Hän työnsi itsensä uudelleen istualleen ja nojautui vapaalla kädellä polveensa, että sai edes vähän tukea jostain. Hampurilaista hotkittiin ja viskattiin katuun joku suupieleen jäänyt majoneesista märkä salaatinlehti. "I'm just going home, at Leo's, you know. Had to take a break and sit for a bit.", syömisen lomasta selitettiin ja ruokaa pureskeltiin siinä samalla, kun puhuttiin eivätkä ne pöytä- tai tässä tapauksessa vain hyvät syömistavat muistuneet yhtään mieleen. Kukapa siellä oli tuomitsemassa.
"And I'm not lost, I'm eating. I would offer you some, but I'm super hungry right now. I do have coke - without whiskey, I swear - you thirsty?", tällä kertaa lätkäjunnu ei lähtenyt jakamaan ruokaansa, mutta iski sen tosissaankin pelkkää limua sisältävän mukinsa Applen käteen. Tytön puoleen kumarruttiin ja otettiin tukea sen polvesta, kun jano yllätti heti pahvimukin passaamisen jälkeen, mutta onnistuihan se juominenkin niin pillin ansiosta. Colby suoristui ja nosti käden takaisin omalle polvelleen ja katsoi seuralaistaan silmät sirrillään. "The real question is what you are doing here?", sitä osoitettiin etusormella ja haukattiin kerralla loput ruoasta suuhun ja viskattiin ne käärepaperit katuun. Sormet olivat vähän tahmeat niistä kastikkeista ja niitä pyyhittiinkin farkkuihin, jotka lentäisivät huomenna sitten suoraan pesukoneeseen.
"Were you out partying? You don't look drunk.", poika kallisteli vähän päätään ja kiskoi hupun siinä samalla päästään, kun se tuntui melkoisen epämukavalta lippiksen lipan osoittaessa taaksepäin. Katse palasi Appleen ja sen kasvoilta pyyhkäistiin pois pari karannutta hiuskiehkuraa ihan muina miehinä ja virnuiltiin päälle.
"I'm not really sure where exactly I am and my phone's dead so I can't even call a cab. And walking a thousand miles without a clue where I'm going isn't going to happen. Leo lives here somewhere, but..", Colby kohotti olkiaan ja katseli rakennuksia ympärillään, jotka katuvalojen valaisimina eivät näyttäneet yksikään kovinkaan tutulta. Kävely sen puolikuntoisen kintun kanssa ei myöskään huvittanut ja tuettua polvea hierottiin ohimennen siinä selittelyn lomassa.
|
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jul 14, 2017 9:20:32 GMT 2
Post by julle on Jul 14, 2017 9:20:32 GMT 2
Humalaisen Colbyn katsominen oli selvin päin varsin viihdyttävää katsottavaa. Apple hymyili huvittuneena pojalle, joka söi tyytyväisen oloisena hampurilaistaan. Selityksille istumisesta ja tauonpitämisestä nyökkäiltiin vain kevyesti, kun jalat vedettiin koukkuun eteen ja kädet laskettiin reisien päälle lepäilemään. Colby iski käteensä kuitenkin nopeammin sen limumukin, jolloin Apple hymähti huvittuneena puheille, ettei sen seassa ollut tällä kertaa viskiä – mukamas. ” Little bit, so If you swear”, Apple hymähti huvittuneena ja ryysti siitä mukista Colbyn jälkeen. Kyllä, cokistahan siellä oli. Onneksi. Colbyn siristellessä silmiään, Apple puolestaan kurtisti kulmiaan kysyvästi. Pojan osoitteluille hymähdettiin huvittuneena ja kohautettiin olkapäitä. ” I’m going home – I was at Willa, lazing my ass off”, Applen päivä oli kiteytetty niihin sanoihin täysin. He eivät olleet Willan kanssa tehneet muuta kuin nukkuneet, maanneet ja vähän lisää nukkuneet. Saattaneet jossain vaiheessa syödäkin ja katsoneet hiukan televisiota, mutta pääosin heidän päivänsä oli kulunut levyttäen. Siksi Apple taisikin olla vielä hereillä, kaiken sen nukkumisen ja lepäämisen takia. Vieressä istuvaa Colbya katseltiin vinosti hymyillen, katseen käydessä nyt maassa ja päätä pudisteltiin kieltävästi sille humalassa olemiselle. ” And no, I’m not drunk. Just full with battery and coke. I have few day offs which I was planning to be sober” Colbyn huoleto nasenne siitä, ettei oikein tiennyt missä päin Brooklyniä oli, sai tytön kurtistamaan kulmiaan mietteliäästi. Ehkäpä jopa hiukan huolestuneena. Mitä jos Colby ei löytäisi kotiinsa ja jäisi ulos nukkumaan? Akuttomalla puhelimella ei kovin pitkälle pötkitty. “ Luckily for you, I have a thing with lost puppies – so c’mon superstar”, Apple nousi hetken harkinnan jälkeen ylös katukivetykseltä ja tarjosi kättään Colbylle – auttaakseen pojan myös ylös. “ You’re coming with me. I have charger and I’m not leaving you here by yourself, especially when you are drunk and you don’t even know where you are. Get up, my car is over there”, blondi totesi päättäväiseen sävyyn ja katselikin Colbya nyt varsin odottavasti – vastaväitteitä ei kuunneltu ja poika autettiin ylös maasta. Harvemmin Apple noin vain ketään oli valmis viemään kotiin, mutta Colbyn tilanteessa ajateltiin tehdä poikkeus. Oli vanhemmat sitten kotona tai ei. He olivat kyllä puhuneet Teksasiin lähdöstä mutta oma aikataulu oli niin vienyt mukanaan, ettei Apple edes muistanut mistä päivästä he olivat puhuneet. Oli miten oli, heidän makuuhuoneensa oli talon ylimmässä kerroksessa, eivätkä he luultavasti edes olleet hereillä – eikä varmastikaan heräisi siihen mitä alakerrassa tapahtui. ” I would give you a piggy back ride but you’re too tall for that”, virnistettiin kellonaikaan nähden varsin hyväntuulisesti ja viitottiin Colbya seuraamaan häntä noin neljän auton päässä olevaa Nissania kohti. ” Don’t laugh, it’s that pink one”, Apple osoitti pientä, vaaleanpunaista Nissaniaan ja varautui jo valmiiksi siihen Colbyn reaktioon, sillä autonsa usein herätti ihmisissä huvittuneisuutta kun he näkivät Nissaninsa ensimmäisen kerran. Autolle päästyä Apple pakkasi Colby pelkääjän puolelle ja itse istuutui kuskin paikalle käynnistääkseen auton. Auton hurahdettua käyntiin, Apple ohjasi sen kadunvarrelta tyhjälle tielle ja ajeli sillä muutaman korttelien päässä sijaitsevan talon edustalle. ” We’re here. Are you still awake?”, Apple tiedotti ja nousi autostaan sen parkkeerattua kotitalonsa eteen. |
|
member rank
New Yorker
Discord name
snafu#7068
▲ married to the game eli aktiivisen epäaktiivinen työnarkki
|
Jul 18, 2017 0:31:03 GMT 2
Post by snafu on Jul 18, 2017 0:31:03 GMT 2
"You're free to take advantage of my drunken state.", blondille väläytettiin virne ja tarrattiin siihen sen ojentamaan käteen ja päästiin jopa jaloilleen. Perään kyllä otettiin pieni askel taakse ja melkein horjahdettiin, mutta ei onneksi mitenkään kovin vaarallisesti. "You better serve better breakfast than Leo does and his coffee is pretty damn good.", junnu huomautti, kun lähti linkuttamaan tytön perässä kohti sitä autoa. Sitä ei ollut vaikea bongata muiden autojen seasta eikä Colbykaan voinut olla siinä vähän virnuilematta. "It's very.. pink.", siinä tilassa järkevämpää kommenttia olisi saanut odottaa koko loppuyön eikä poitsu keksinytkään muuta sanomista. Hän istuutui nätisti kyytiin ja nojaili enemmän Applen puolella ja rämpläsi radiokanavia läpi. Silläkin matkalla ehti kuuntelemaan muutamia kymmeniä sekunteja monesta biisistä, joista mikään ei tuntunut olevan kovinkaan mieluinen. Onneksi matka päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin ja tytölle näytettiin peukaloa, kun se kysyi oliko uni jo yllättänyt. Jalat eivät pelittäneet ihan niin kuin piti ja katse heittelehti, mutta muuten Colby tunsi olonsa ihan hyväksi. Toisaalta hän saattoi selvinpäinkin nukkua ihan missä vain - Twitterissä oli joskus pyörinyt kuva missä hän nukkui lentokentällä joukkuetoverin jalkoja vasten - joten nytkin varmasti kuorsaus alkaisi, kun keho pääsisi vaakatasoon sohvalle tai vastaavalle.
"Wait up, blondie.", Applelle huikattiin, kun se talolle kävellessä kiri etumatkaa. Ehkä niistä kyynärsauvoista olisi ollut hyötyä siinä tilanteessa tai niitä ei oltaisi varmaan osattu käyttää humalassa, mutta ei olisi tarvinnut ainakaan ontua. Toisaalta Colby oli onnellinen siitä, että pystyi jo kävelemään itse, vaikka se näyttikin vähän hassulta eikä matka taittunut nopeasti. Jäällekin päästäisiin palaamaan toivottavasti pian ja sen myötä mukaan peleihinkin. Kauden avaus oli ollut surkea ja hän toivoi, että se ei kertonut siitä miten loputkin kaudesta tulisi menemään. "Did you see the hit I got?", tytöltä udeltiin ja viitottiin toisella kädellä kohti polvea - se kävelytyyli oli varmasti jo pistänyt silmään - eikä se kaikki todellakaan ollut vain humalaisen haparointia. "Brown fucking tried to cut me in half or something just because they were losing.", hän mutisi ja pudisteli päätään.
"Nice house. Lots of white. I was kinda waiting to see shit ton of pink because of your car.", Colby katseli ympärilleen ja kommentoi varsinkin sitä Applen huonetta. Hän kävi istumaan ja oikaisi jalkansa siinä samalla. Loukattua polvea hierottiin farkkujen läpi tuen yläpuolelta. "Looks a bit like my - mom and dad's place - they have lots of white too.", siinä oltiinkin sitten jo taas sisustuseksperttejä. Humalaiset aivot vain eivät tainneet tajuta muuta kuin vaalean sisustuksen jota löytyi kyllä vanhempienkin luona. Poika melkein sanoi sitä omaksi kodikseen, mutta muisti jopa asuvansa nykyään Leon nurkissa. Oma asunto tai talo pitäisi kuitenkin hankkia ennemmin tai myöhemmin.
|
|
member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jul 18, 2017 9:04:15 GMT 2
Post by julle on Jul 18, 2017 9:04:15 GMT 2
” Oh. After my breakfast and coffee – you don’t want to go back there. You’ll gonna loveeee it”, Apple hymyili huvittavaan, mutta itsevarmaan sävyyn. Automatka sujui varisin kivuttomasti – jos ei laskettu Colbyn säätämistä radion kanssa. Se toisaalta oli Applen mielestä enemmän huvittavaa, kuin ärsyttävää ja pidättelikin jopa nauruaan, kun Colby vaihtoi kanavaa joka 10 sekunnin välein. Vaaleanpunainen kottero parkkeerattiin kotitalon eteen ja autosta noustua ylös Apple suuntasi kotiovea kohti. Laukusta kaivettiin avaimet ja Colbyn huikkauksen myötä ovelle jäätiin odottelemaan. Ovi avattiin siinä vaiheessa kun brunette oli päässyt lähemmäksi ja poika päästettiin ensimmäiseksi peremmälle. Kun yövieras oli saatu turvallisesti sisälle, Apple sulki ulko-oven heidän perässään kiinni, nakkasi kädessä olevat avaimet takaisin laukkuunsa ja ohjasi Colbyn oikeaan huoneeseen. Colbyn uteluille Apple nyökkäili myöntävästi. ” I did – that Brown guy should get his ass kicked. That what he did was shitty move”, Apple oli katsonut muutaman jääkiekkofanaatikko ystävänsä kanssa kyseisen pelin ja nähnyt koko episodin televisiosta käsin. Toki hän oli myös laittanut merkille sen pojan kävelytyylin, jolloin Apple osasi itsekin jo päätellä, ettei kyseessä ollut mikään pikkuvamma. ” Hopefully karma gets him back. Or you, after your knee is healed ”, hän lisäsi ja hymyili Colbylle jopa lohduttavaan sävyyn, samalla kun laski kädessään olevan laukun sänkynsä vierelle. Huonetta vilkaistiin seuraavaksi joskin huvittuneena. ” Hey! My car is fabulous and even tho’ it’s pink, I like white, too. Pink isn’t my decoration color”, päätä pudisteltiin – Applen auto saattoi olla vaaleanpunainen, mutta sisutuksellisesti hän suosi varsin yksinkertaisia ja maanläheisiä värejä. Aivan kuten äitinsä, joka oli oikeastaan sisustanut koko muun talon. Colbyn istuuduttua, Apple haki kylpyhuoneestaan lasillisen vettä, kipulääkkeitä ja siirtyi työpöytänsä laatikosta kaivamaan esille toisen laturimen. Koko arsenaali vietiinkin seuraavaksi sängyn toiselle puolelle sijaitsevalle yöpöydälle. ” Okay, so” - ” here’s charger, water and some painkillers. There’s my bathroom, where you can use everything what there is –shower et cetera”, Apple selosti osoitellen yöpöydällä olevia tavaroita ja huoneessa olevaa ovea, jonka takana oli hänen oma kylpyhuoneensa suihkuineen päivineen. Hän ei ollut varma kuinka paljon Colby edes kuunteli siinä humalatilassa, joten asiaa sen kummemmin ajattelematta tyttö meni vaatekaappinsa luokse. ” And my bed is so big that you can sleep there whit me. Hopefully you don’t mind about that, because I’m not sleeping on the couch”, blondi naurahti ja Colbya sen suuremmin ajattelematta hän käänsi selkänsä poikaa kohti ja vaihtoi sen hetkiset vaatteensa rennompaan toppiin ja pyjama shortseihin. Poika oli luultavasti niin humalassa, että hyvä kun edes tiesi mikä maa mikä valuutta, joten tyttö ei sen kummemmin edes miettinyt, kuinka paljon Colby oli nähnyt paljasta pintaa. ” Do you need anything else? Does your knee hurt?”, Apple kyseli aidosti kiinnostuneena – ehkä jopa hiukan huolissaankin kun oli saanut vaihdettua vaatteensa. Päälle puettua toppia nyittiin nyt helmasta alaspäin, samalla kun vaatekaapilta siirryttiin sängyn toiselle puolelle. Lähes kaksimetriä leveä sänky oli luultavasti heille tarpeeksi iso, joten kumpikin sai halutessaan nukkua omassa reunassa tai vaikkapa keskellä ilman että toinen häiriintyisi. Apple repi sänkynsä päällä olevan päiväpeiton ja heitti sen läheiselle sohvalle. ” Are you blanket thief? Because I just noticed that I have just one blanket for both of us and I hate to sleep in the cold”, sen tosiseikan tajutessa Apple hieraisi niskaan ja naurahti ehkä aavistuksen vaivaantuneena, ennen kuin kävi sängylleen rennosti istumaan. Todellisuudessa hänellä ei ollut mitään taka-ajatuksia sen yhteisen peiton alla nukkumisen kanssa. Hän muisti sen vasta siinä vaiheessa, kun oli kaivautunut peiton alle ja vetänyt peiton rintakehälleen, nousten nyt kyynäriään vasten nojailemaan. ” I can go look for another one, if you want your own blanket? If not, I'm not going to bite you”, Apple virnuili huvittuneena ja kallisti päätään Colbya katsellessa. |
|
