|
|
Jul 26, 2017 20:08:37 GMT 2
Post by Deleted on Jul 26, 2017 20:08:37 GMT 2
Monday 3th of August 2016
@hospital Cait and Gates Cait`s outift kambl! Muutama päivä oli ehtinyt vierähtää siitä, kun Gates oltiin tosiaan tuotu sairaalalle henkihieverissä. Mies oltiin kiidätetty melkeinpä suoraan leikkaussaliin ja irkku oli jäänyt pyörimään aulaan edestakaisin. Pari hoitajaa oli yrittänyt änkeä siinä seuraksi ja rauhoittaa naista, mutta ilmeisemmin nuo aika nopeasti olivat huomanneet, ettei kannattanut yrittää rauhoitta niinkin rauhatonta mieltä. Nainen oli oikeastaan tajunnut soittaa Viktorillekin vasta paljon myöhemmin... ennen kuin hän edes tiesi pojan isän tarkkaa kohtaloa. Leikkauksesta oli silloin jo kulunut useampi tunti, eikä lääkäreillä tai hoitajilla tuntunut olevan sen enempää tietoa. Hitto, olivatko ne kaikki ihan idiootteja? Miksei kukaan tuntunut tietävän yhtään mitään! Puhelun loppumisen jälkeen meni vielä muutama tunti, ennen kuin saatiin miehen kunnosta lisää tietoa. Toinen oltiin kyllä onnistuttu pelastamaan, mutta toinen oltiin menty vaivuttamaan koomaan ihan vain sen vuoksi, että haluttiin minimoida riskit.
Cait ei tietenkään ollut poistunut Gatesin huoneesta paljon mihinkään, hyvä jos hän oikeasti oli käynyt edes syömässä niiden parin päivän aikana. Jossakin vaiheessa hoitajat olivat joutuneet ihan pakottamaan hänet menemään lepäämään hetkeksi vierashuoneeseen ja silloinkin Cait oli laittanut mokomat vannomaan, että jos Gatesin tilassa tapahtuisi pienikin muutos, hänet pitäisi hakea siinä samassa paikalle. Onneksi nuo tuntuivat uskovan naista.... mutta harmi vain, ettei häntä tultu missään vaiheessa herättämään, sillä Gatesin tilassa ei vielä silloin ollut näkynyt mitään muutosta. Cait oli päässyt takaisin miehen huoneeseen ja istunut siihen tuolille, jossa tuntui melkein olevan hänen perseen kuvansa, kun hän siinä niin kauan oli istunut. Vaaleahiuksinen oli vähän väliä uppoutunut muistelemaan mitä Gates oli ääneen mennyt sanomaan, ja jotenkin naisesta tuntui, että kyseessä oli täytynyt olla jonkin asteinen hourailu tila.... koska ei venäläinen muuten menisi mitään tuollaisia sanomaan, ei missään nimessä. Ehkä toinen kuitenkin vain.. oli menettänyt niin paljon vertaan, että oli ruvennut hourailemaan kaikkea. Eihän nainen voinut sitä kiistää, etteikö olisi pitänyt niistä tunnustuksista mutta... hän tunsi miehen aivan liian hyvin. Ennen tuo olisi ehkä voinutkin olla mahdollista, mutta nyt mies oli kovettunut paljon enemmän siitä nuoruuden Gatesista, joten... hänen oli turha edes toivoa, että toinen menisi ääneen sanomaan mitään tuollaisia.
Vaaleahiuksinen tunsi, miten joku laski kätensä hänen olkapäälleen, joten totta hitossa hän säpsähti hereille siinä vaiheessa. Piru vieköön, hän oli mennyt nukahtamaan! "Yeah... I`m awake... ", nainen mumahtikin nopeasti ja sai vastaukseksi, että nämä lähtisivät Gatesta siitä herättelemään ja ajattelivat, että nainen haluaisi olla hereillä kun se tapahtuisi. "Are you fucking kidding me? Of course I...", hän pudisti vähän turhautuneena päätäänkin, kun nuo selkeästi vähän hänen kielenkäyttöään kauhistelivat. Oliko se niin ihmeellistä, jos naiselta nyt pääsisi vähän tuollaista kielenkäyttöä? Eihän tuo edes ollut mikään paha! Selkeästi nuo eivät olleet kasvaneet ihan samanlaisessa ympäristössä kuin Cait... Nainen jopa virnisti pienesti sille ajatukselle, nousten lopulta siitä tuolilta, tullen siihen Gatesin vierelle ja oikeastaan tarttui toista jopa kädestä valmiiksi. "Just... do it already", Cait tokaisikin ja vilkaisi sitä lääkäriä jopa odottavasti.
|
|
member rank
Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Jul 26, 2017 22:28:53 GMT 2
Post by kambl on Jul 26, 2017 22:28:53 GMT 2
Kuolema kuittasi univelat? Chush' sobach'ya... Ehkä sitä se olikin hetken ajan, ennen kuin jokin alkoi häiritä. Eihän kuolleena pitänyt tuntea mitään? Miksi sitten levollisuuden tunne alkoi hävitä, puhumattakaan tunteesta että joku oli tunkenut raketinheittimen kurkkuun? Ei hän silti tukehtumassa ollut, paitsi että miten kuollut muka voisi enää toistamiseen kupsahtaa ilman puutteeseen? Uneliaat silmät raottuivat hitaasti auki, kaiken äänen kuulostaessa siltä, kuin olisi mariaanien haudassa. Näkökenttä oli aivan paskana, pelkkää kirkasta valoa. Tätäkö kuoleman jälkeinen elämä oli?
Hetki... Oliko hän edes kuollut? Hän ei kylläkään hengittänyt, mutta... Tai sitten sitä näytettiin joku vaihtoehtoinen versio, ennen kuin nykäistiin rajan toiselle puolelle? Olo oli kyllä edelleen yhtä väsynyt, kuin viime kerralla jolloin vielä tiedosti maailmanmenosta jotain. Oliko nuo epämääräiset äänet edes puhetta vai mitä? Kaikki kropan tuntemukset olivat aivan vieraita. Puhumattakaan siitä, että seuraavaksi tuntui kuin sisuskaluja vedettiin kurkusta pihalle. Mitä helvettiä tämä nyt oli?! Heti kun jotain oli nykäisty suusta ulos, iski luonnollinen kakomisrefleksi vastaan. Kurkku oli kuin hiekkapaperilla hiottu, etenkin karkealla sellaisella. Mitään kosteutta, saati puudutusta ei ollut.
"Sookin syn" saatiin kakistettua ulos, turhan käheällä ja hiljaisella äänellä. Oliko jotain hänen naamallakin? Näköaisti ei toiminut vielä täysillä, mutta... Varjoja alkoi erottamaan kirkasta valoa vasten. Enkeleitä? Piruja? Henkiä? Tosin miksi tuon puoleisessa heräisi jotain paskaa tungettuna kurkkuun? Piippauksia, epämääräistä ääntä... Liikaa valkoista. Chyort voz'mi...... Oliko hän HENGISSÄ!? Miten?! Net, net, net, netnetnetnet, net... Tämä oli vain joku karumpi herätys tuonpuoleisessa, mutta eivätkö kaikki maalanneet taivasta aina valkoiseksi? Mitä hittoa hän siellä siis teki? ...Ei. Tuo kuulosti liikaa koneelta, joka iskettiin ihmisiin kiinni, jotta pystyi kuunnella sydäntä ja muita elimiä mitä tarviti elossa pysymiseen. Eikä se piipittänyt kuten suoran viivan kanssa.
"Yob....." Takaraivo iskettiin takaisin tyynyyn, aivan sama vaikka kuinka yskittäisi. Tilanne alkoi vaikuttamaan enemmän entisestään siltä, että hän oli sairaalassa. Siihen viittasi jo se, että Cait oli tuossa. Gates oli itse sanonut toiselle, että oletti toisen olevan vastassa, eikä hyvästelemässä... Tietty jollei Cait kuollut sitten myös, mutta.... Voisiko hän vain jatkaa nukkumista? Edes vartin? Sentään hengityskoneen putkea tuskin tungettaisiin takaisin nieluun, jos sitä hetkeksi sulkisi silmänsä? Olo oli jo tarpeeksi epämukava ilman tukehtumisen tunnettakin...
|
|
|
|
Aug 7, 2017 21:35:39 GMT 2
Post by Deleted on Aug 7, 2017 21:35:39 GMT 2
"Not quite", Caitin oli pakko kommentoida sille Gatesin manailulle. Selkeästi toinen oli alkanut palaamaan tajuihinsa, eli leikkaus oli ilmeisesti onnistunut ihan.. hyvin? Cait tutkaili toisen kasvoja hyvinkin tarkkaan, yrittäen saada selkoa toisen ilmeestä. Sattuiko toista johonkin, ei kyllä luulisi niiden kipulääkkeiden jälkeen, mutta ei sitä koskaan tiennyt. Toinen oli kuitenkin jo massaltaan sellainen, että tarvitsisi hieman enemmän niitä nukutusaineita kuin perus ihminen. "How are you?", vaaleahiuksinen kysyi jopa hieman huolestuneena toiselta, mutta ei hän ehtinyt edes odottamaan sitä vastausta, ennen kuin hänelle oikeastaan todettiinkin, että Cait saisi siirtyä siitä hetkeksi syrjään, kun he tarkastaisivat miehen kunnon. Caitin ilme oli juuri sellainen mitä odottaa saattoi, vastentahtoinen. "Did you say something?", hän päätyi murahtamaan sille yhdelle hoitajalle, joka joutui tosiaan toistamaan lauseensa uudelleen. Cait vilkaisi Gatesta, päästäen toisen kädestä irti ja sanoen toiselle ihan venäjäksi, että pysyisi kyllä siinä samassa huoneessa.
Sillä aikaa, kun toista tutkittiin, Cait muisti sen puhelun poikansa kanssa. Pitäisiköhän hänen yrittää soittaa toiselle uudelleen? Se viime kertainen oli loppunut niin kovin lyhyeen, ja kyllä varmasti poika oli saanut jo vähän ajatuksiaan koottua... kaiketi? Irlantilainen tosiaan otti sen kännykkänsä esille ja yritti saada soitettua Viktorille, tuloksetta. Cait kurtisti hieman kulmiaan, ehkä toinen oli vain unohtanut ladata akkuaan? Ei se voinut olla enää mahdollista nykynuorten kohdalla. Nuohan käytännössä asuivat kännyköidensä äärellä, joten jokin asia ei nyt ollut ihan kohdillaan. Nainen oikeastaan jopa liikahtikin hieman levottomasti siinä huoneen nurkassa, kun yritti uudestaan soittaa Viktorille. Sama tulos. Pitäisikö hänen soittaa Kittylle? Jokin järjen ääni takaraivossa kuitenkin muistutti, ettei toista saisi rasittaa ylimääräisillä asioilla... ja ehkei Viktor ollut edes kertonut Kittylle, mitä Gatesille oli käynyt, joten ehkä oli parempi, ettei hän todellakaan rupeaisi soittamaan sille teini-äidille.
Onneksi ne hoitajat eivät enää kovin kauaa siinä Gatesin ympärillä pyörineet ja lääkärikin näytti saaneen tehtävänsä tehtyä. Tämä jotakin selitti siitä, miten Gatesin pitäisi jäädä vielä joksikin aikaa sairaalaan ihan sitä varten, että he voisivat varmistua, että kaikki toisen haavat parantuisivat normaalisti. Miehellä oli kuulemma ollut hitonmoinen tuuri, että oli selvinnyt siitä koko jupakasta hengissä, ja vielä noinkin pienillä vammoilla. Cait oli käyttänyt tilaisuuden hyväksi ja tullut jo takaisin siihen Gatesin viereen ja tarttunut toista jälleen kädestä. Lääkäri poistui lopulta jotakin lääkettä vielä hakemaan, jolloin vaaleahiuksinen pystyi siirtämään huomionsa kokonaan takaisin Gatesiin. "Well... I`m proud of you medvezhonok... you fought"", pakkohan hänen oli ilmaista toiselle, miten huojentunut olikaan siitä, että venäläinen hengissä oli. Niin ja... mitä niihin aikaisempiin puheisiin tuli, mitä toinen oli mennyt hourimaan silloin, kun oli vuotamassa kuiviin... se tosiaankin laitettiin hourailun piikkiin.
|
|
member rank
Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Aug 7, 2017 23:33:12 GMT 2
Post by kambl on Aug 7, 2017 23:33:12 GMT 2
Kurkku oli kuiva ja karhea, olotila muutenkin hölmö ja keskikroppaa kiristi. Särkyä ei ainakaan vielä osannut analysoida missään raajassa... Mutta kun katsoi kaikkia niitä letkuja mitkä olivat hänessä kiinni, ei ollut mikään ihmekään. Lekuritkaan eivät antaneet suurempaa vastauksen mahdollisuutta, kun sysäsivät Caitin jo syrjään. Joko se oli sairaala, tai puolustuskyvytön fiilis luissa asti, mikä sai Gatesin huomion pysymään lekureiden sijaan Caitissä. Eipä sitä ollut koskaan pahemmin tarvinut olla sairaalassa, pienimmät haavat sai helposti hoidettua kerhon lekurilla, tai sitten antoi ajan tehdä tehtävänsä... Sekin oli parempi vaihtoehto, kuin että sörkittäisiin ja osoiteltiin lampulla silmiin yms. Do. Not. Enjoy.
No, ainakin tuo yksi monitori taisi todistaa, että jossain vielä oli sydän, joka jopa toimi... Lekurien katsoessa sitten sairaalavaatteiden alle, lopputulos ainakin selitti kireän fiiliksen. Rintakehän alapuolelta lantioon asti teipattu ja kääritty kuin muumio. Tämä ilta olisi todellakin voinut päättyä paremmin monelta osaa siis... Olikohan tekijä saatu kiinni? Vai tulisiko hän saamaan jotain takaumia, jos toisen naama näkyisi kerhotalolla... Muistiko hän edes miltä se jannu näytti? Net... Ehkä se johtui lääkkeistä, tai sitten siitä, että hän oli vasta herännyt.
"Groggy..... Net so comfortable in my skin.... Throat's just.. shit" Mies mutisi, heti kun sorkkijat olivat lähteneet, ja Cait taas lähettyvillä. Ehkä kaikki johtui mömmöistä tai koko tilanteesta, mutta.... Toisen fyysinen kontakti vain tuntui... Rauhoittavalta. "Guess that makes two of us... who back from death, da?"
Miten lääkärit edes onnistuivat tässä? Muistot ajalta ennen kuin tajunta oli pettänyt, viestitti aika vahvasti siitä että loppu tuli. Hän oli kuin mikäkin reikäjuusto, joka vuoti kuin seula. Se, että ilmoitti Caitille uuden tapaamispaikan taisi oikeasti olla järkevä teko... Muuten toinen olisi istunut baarissa odottamassa häntä ja hän taas olisi vuotanut kuiviin kadulle. "This evening could've ended... a lot better da... Rather bar than this..."
|
|
|
|
Aug 23, 2017 10:18:58 GMT 2
Post by Deleted on Aug 23, 2017 10:18:58 GMT 2
Cait ei tosiaankaan pitänyt siitä, että oli joutunut olemaan Gatesista erossa. Hän oli ihan tarpeeksi joutunut pelkäämään toisen puolesta, ja nyt hänen ei tarvitsisi peltä enää niin paljoa, niin hänet vedetään kauemmaksi. Onneksi ne ihmiset eivät siinä kauaa varmaankaan pyörisivät, vaan piankin tajuaisivat painua muualle, mikäli eivät haluaisi Caitilta ihan kauheaa palautetta osakseen. Vaaleahiuksinen olisi paljon mieluummin pysytellyt siinä Gatesin vieressä, ihan vain varmuuden vuoksi.
Viimein hän pääsi toisen luokse, ja hymyilikin pienesti toiselle, kun ne sorkkijat olivat poistuneet paikalta. "Perhaps... but don`t think it now", kyllähän Cait tiesi miten epämieluisa aihe se oli Gatesille, sillä olihan hän tehnyt hyvinkin paskamaisesti toiselle. Joten... ei se nyt ihme ollut, että hän yritti vältellä siitä puhumista. Ja ei Cait ollut todellakaan enää poistumassa yhtään mihinkään Gatesin elämästä... ellei mies nyt yhtäkkiä olisi niin halunnut. Jostain syystä hän ei ainakaan osannut uskoa sitä, sillä Gates vaikutti pitävän hänen seurastaan.... melkeinpä samalla tavalla kuin ennen. Toki jotkut asiat olivat muuttuneet, mutta ei se silti muuttanut sitä tosiasiaa, että hän välitti tästä venäläismiehestä enemmänkin. Ehkä hän onnistuisi saamaan toisen ylipuhuttua siitä, että mies vähän varovaisemmin alkaisi ottamaan, ettei näin pääsisi käymään enää uudestaan? Cait ei ainakaan haluaisi joutua soittamaan taas pojalle, että joo, isukki meni taas ja sai puukosta.
"Not to mention... what might have happened after the bar", Caitin oli pakko virnuilla vähän Gatesille. Kyllähän heistä molemmat tiesivät, miten se ilta olisi loppunut, ellei se puukkojukka olisi saanut Gatesia siihen kuntoon, kuin oli saanut. Gatesilla tosiaan oli ollut onnea, että oli onnistunut pääsemään noinkin pienillä vammoilla ja oli yhä edelleen hengissä. Olisihan toinen voinut joutua vaikka vuoteen omaksikin, tai vaikka halvaantua, tai jotain, mutta olihan naisen pakko myöntää, että onneksi toinen ainakin näillä näkyminen ihan hyvin tulisi toipumaan. "I have spoken with the doctors... They believe that you would fully recover ..." ja niin hitto soikoon Cait toivoi itsekin. Eipä hän paljoa ollut niiden mulkkujen kanssa puhunut... mutta silti.
|
|
member rank
Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Aug 23, 2017 18:51:55 GMT 2
Post by kambl on Aug 23, 2017 18:51:55 GMT 2
Tulisiko kuoleman läheltä piti-tilanne muuttamaan häntä? Ehkä, ehkä ei... Kumminkin hän teki työtään kerhon riveissä, joten pomon suojelu kuului siihen kaikkine riskeineen. Mutta nyt olisi pidettävä paremmin kiinni siitä lupauksesta, jonka hän oli mennyt antamaan Viktorille, vaikka tämä accident ei ollutkaan suunniteltu juttu. Mitä pikemmin hän pääsisi ylös, sitä parempi. Jos aiemmin vaatteiden valitseminen otti päähän, koska mikään ei tuntunut mukavalta päällä, nyt oma iho veti vertoja sille. Varmasti puukosta saaminen ja leikkely auttoi asiaa, mitä turvotukseen tuli. Need work out... and fast.
"Rather that than this..." Vaikka Gates olikin nyt vuoteessa, ei tämä silti ollut se versio mitä hän halusi. Deitti-ilta meni perseelleen ja kunnolla, mutta jos lekuritkin olivat sitä mieltä että hän selvisi vähällä, ehkä he voisivat lähtä kotia ja korjata tilanteen? Mistä hän tiesi, että oli ollut taju kankaalla useamman vuorokauden. Caitillä oli samat vaatteet kuin viime kerralla, ja tuskin paikkaaminen olisi niin iso operaatio, että siinä kului useampi tunti. "Khorosho. Then we don't need them anymore." Venäläinen totesi ja nousi istumaan valmiina poistumaan paikalta, kunnes keskikroppa laittoi vastaan. Yebeeeet... Tuskin tikit sentään ehtisivät revetä, vaikka siltä tuntuikin. Miten paljon häntä oltiin kursittu kasaan!? Ei ennen ylös nouseminen näin tuskaista ollut!
Oli siis parempi asettautua takaisin makuulle ja nieltävä tappio. Joutuisiko hän turvautumaan muihin, jos haluaisi paikasta A paikkaan B? Ei tulisi kuuloonkaan. Jos jotain hän vihasi yhtä paljon kuin voimattomuutta, oli se että joutui turvautumaan muihin selviytyäkseen. Eli hän järjesti itselleen kunnon karhunpalveluksen nyt. Helvetti sentään... No, jos tämä jäisi vain yhteen kertaan, ehkä sen kestäisi hammasta purren. Ja paskat, hän tiesi hyvinkin ettei pysyisi vuoteen vankina. "Anyways...." Gates alotti, tiukentaen hieman otettaan Caitin kädestä. "Spasiba... For staying here these... few hours... From the accident to this moment." Tietenkin olisi voinut lisätä, että hän muisti mitä oli mennyt sanomaan ja tarkoittanut niitä, mutta.... Kaikki ajallaan?
"Does boyo know about... well, this?" Tietenkin asia kävi mielessä, mutta... Tajunnan menettäminen, pikku operaatio ja herääminen, ehkä Cait ei ollut parissa tunnissa ehtinyt ilmoittaa asiasta? Oli varmasti parempi kertoa tapahtuneesta vasta nyt, kun hän oli hereillä ja valkotakkien mukaan paranisi täysin. Kellokin oli ties mitä, joten se saisi odottaa huomiseen, tai myöhemmälle. "Heh... Last time we were in hospital was coz of him. Decades ago...." Voi kyllä... Se hieno päivä jolloin rääkyvä apina oli putkahtanut maailmaan. Pystyikö sanoa että ympyrä oli sulkeutunut? Edes jossain määrin? Miten paljon asiat olivat edes muuttuneet siitä? Hän oli yhä lain nurjalla puolella, Viktor piti edelleen meteliä ja Cait... No ehkä tämä oli muuttunut eniten. Lisäksi se, että Gatesin tietämys anatomiasta ja englannin kielestä oli parantunut huomattavasti niihin aikoihin verrattuna. Mutta minkäs mahdoit Neuvostoliitossa kuulluille opeille? Paneskelu kuului vain avioliittoon ja lasten tekemistä varten, eikä muutenkaan lisääntymisestä taikka seksuaalisuudesta puhuttu. Sitten saatkin katsoa pää kallellaan, kuinka penikka tulee samaa reittiä ulos kuin mitä se oli laitettu alulle. Vaikka hän ei ollutkaan mitenkään pienesti varusteltu, oli se koko ero hänen kalunsa ja vauvan koon välillä silti huomattava. MITEN ihmiskroppa pystyi siihen!? Ja nyt Viktor pääsisi todistamaan sen myös... EEEEEEEEHKÄ hän voisi yllyttää toista, ettei missaisi yhtäkään hetkeä lapsensa syntymästä? Lopputulos voisi olla joko se, että toinen ei haluaisi enää ikinä paneskella tai sitten ei reagoisi mitenkää, kerta tämä ei muutenkaan tuntunut hetkahtavan mistään, jollei hän ollut sitten syynä. Mutta tuskin mikään kauhupeli, taikka -elokuva veti vertoja sille näylle? Hän ei niinkään ollut kauhuissaan, vain hämmentynyt. Viktor voisi olla eri asia...
|
|
|
|
Sept 4, 2017 15:05:39 GMT 2
Post by Deleted on Sept 4, 2017 15:05:39 GMT 2
Cait aikoi myös laittaa toisen lupaamaan itselleen, ettei toinen menisi kokeilemaan onneaan enää toistamiseen. Kyllähän hän sen ymmärsi, että kerho oli toiselle hyvin tärkeässä roolissa ja pomon suojeleminen oli toiselle työtä, niin se oli ollut ihan alkuajoillakin. Nyt toisen pitäisi kuitenkin hieman alkaa miettimään asioita uudestaan. Nainen ei nimittäin todellakaan katsoisi sormiensa lävitse, mikäli toinen menisi uudestaan tekemään tämän hänelle. Hitto soikoon, hän oli ollut huolesta sekaisin! Olihan venäläinen kuitenkin oikeassa siinä mielessä, että mieluummin hänkin olisi sen baari-illan päättänyt sillä tavalla, miten sen olisi pitänyt loppua, kuin tällä tavoin. Kaikki olisi vain niin pirun paljon helpompaa, mikäli asiat olisivat menneet eri tavalla. Cait kuitenkin pelästyi ihan kunnolla, kun toinen meinasi nousta siitä sängyltä ylös, ja sen huomasi kyllä naisen ilmeestä. "Eäh! Don`t!", vaaleahiuksinen parahtikin ja tuli hyvinkin nopeasti painamaan toista takaisin sitä sänkyä vasten. Luojan kiitos mies tajusi itsekin olla laittamatta vastaan.
".....it's more than a few hours. You were a couple of days unconscious", Cait huomautti, sivellen peukalollaan toisen kämmenselkää. Hän toivoi, ettei ihan järkyttäisi toista kuoliaaksi siitä tiedosta, sillä toinen kuitenkin oli kuvitellut, että oli vain hetken onnistunut olemaan tajuttomana. Ei Cait silti olisi mihinkään häipynyt, vaikka siitä onnettomuudesta olisi ollut vain muutama tunti, sillä luoja... ei hän olisi osannut jättää venäläistä yksin sellaisessa tilanteessa. Nainen koki hieman velvollisuudekseen katsoa toisen perään, joten se tarkoitti sitä, ettei hän poistuisi kovin helpolla toisen viereltä. Varsinkaan tällaisissa tilanteissa.
Oli ihan luonnollista, että Gates alkoi seuraavaksi murehtimaan siitä, tiesikö Viktor asiasta. Cait nyökkäsi pienesti kysymykselle, mutta selkeästi hän hieman... no pohti erästä asiaa. "He.... mmmh. I`m worried about him. He hasn`t called since when I told about this .... and when I tried to call him, the call goes directly to voicemail", vaaleahiuksinen sanoi huokaisten ja katsahti sen jälkeen miestä selkeästi yrittäen edes vähän piilottaa sitä huolestuneisuuttaan. Pieni, huvittunutkin naurahdus karkasi hänen suustaan, kun toinen meni muistuttamaan, että he olivat viimeksi olleet sairaalassa nimenomaan Viktorin takia. "Don`t even remind me about that", nainen naurahti pienesti. Samaan aikaan muisto oli hyvinkin.. no rakas, mutta hän muisti, miten paljon olikaan vihannut sillä hetkellä Gatesta. "I hated you pretty much at that moment", Cait hymähti. Minkä hän sille saattoi, että syytti venäläistä siitä kaikesta kivusta, mitä hän silloin joutui kärsimään.
|
|
member rank
Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Sept 4, 2017 22:31:28 GMT 2
Post by kambl on Sept 4, 2017 22:31:28 GMT 2
...Tajuttomana pari päivää? CHTO?!? Hetkinen. Miksi Cait oli edelleen samoissa vaatteissa, jos parin tunnin sijaan oli mennyt vuorokausia? Ehkä hänen pitäisi toistaa sanansa siinä tapauksessa, mutta korjata ajallinen virhe. Mutta jos TUO oli todellisuus, niin.... Vot Der'mo... Hän otti pataansa ja kunnolla. Ajankulu vain vaikeutti tilanteen käsittelyä; tietäisikö kerho? Oliko syyllinen saatu kiinni? Kuka toinen edes oli? Puhumattakaan siitä, että kuinka heikossa hapessa hän loppuen lopulta oli - kaunistelematta tilannetta yhtään. Jos noin hyvä ennuste oli, yleensä operaatio olisi pari hassua tikkiä ja pienen tarkkailun jälkeen kotia, mutta tajuttomuus joka kesti kauemmin kuin yhden yön? Net good...
Heidän lastaan koskeva tieto taas... Tuo, plus fakta siitä, miten kauan tapahtumista oli mennyt... Olisi onni, jos toinen olisi ehjin nahoin turvassa. Penska vihasi jo tarpeeksi ennakkoon kerhoa ja sitten kävisi näin? Jokainen tiedon jyvä toisen tavoitettavuudesta vain pahensi tilannetta. Gates tiesi miten heikko toisen arviointikyky oli pahimmillaan, joten toinen olisi hyvinkin voinut lähtä yhden miehen kostoretkelle. Miten jotkut onnistuivat pitämään työ- ja perhe-elämänsä erillään? Ne tuntuivat sotkeutuvan toisiinsa koko ajan, vaikka hän teki kaikkensa välttääkseen sen.
"Yebet..." Tilanne ei vaikuttanut lainkaan hyvältä. Kunpa tieto olisi lamaannuttanut toisen, eikä lisännyt bensaa liekkeihin. Tietty Viktorilla oli tämän paksuna oleva kämppis, mutta oliko Kittystä rauhoittamaan toista? "If he's dumb enough to drive when drunk..... Adolescent jerk doesn't think twice before going after the club... If he knows their part..." Hemmetti hänen pitää päästä pois täältä! Hitot vuodelevosta, hänen täytyi tarkistaa että Viktor olisi tallessa, eikä maksanut typeryydestään omaa henkeään! Tietenkin jos jotain olisi käynyt, hänelle olisi ilmoitettu? Olettaisi että Cait olisi saanut hänen omaisuutensa, mm. puhelimen tai jotain, mutta.... Ei ollut ensimmäinen kerta kun kerho järjestäisi vähin äänin nimettömän haudan jonnekin. Jos Viktor oli oikeasti lähtenyt kerhon perään ja yksikään tietämätön tyyppi olisi vastassa... Penska saisi saman kohteluin kuin kuka tahansa ulkopuolinen kerhoa vastaan hyökkäävä. "His girl? She'd at least could tell if he's there... Ili net..." Ääni oli helppo pitää kurissa, mutta syke löi katosta läpi ja silmät varmasti anelivat toista soittamaan heidän lapsenlapsensa äidille, mutta helvetti! Hän ei taistellut hengestään vain että pääsisi heti hautaamaan oman lapsensa!
"Hated? Na hooyá?" Gates kysäisi, toisen paljastaessa enemmän menneistä tapahtumista. Mutta hänhän käyttäytyi asiallisesti silloin? Mitä nyt tuijotti vähän väliä, mutta muuten hän ei nähnyt mitään vihaamisen arvoista käyttäytymisessään. Eikä hän heittänyt mitään tunteettomia kommenttejakaan, hyvä jos pystyi sanomaan mitään sillä englannin taidoilla!
|
|
|
|
Oct 3, 2017 23:19:15 GMT 2
Post by Deleted on Oct 3, 2017 23:19:15 GMT 2
Jos Cait olisi tiennyt millaisen reaktion sai aikaan Gatesin aivoissa, hän ei todellakaan olisi mennyt sanomaan yhtään mitään. Kaikista vähiten hän halusi kuitenkin nyt aiheuttaa toiselle ihan jumalatonta päänvaivaa ja lisää pohdintaa, kun ainoa asia mistä miehen pitäisi murehtia, oli toisen oma kunto. Mitä nopeammin Gates tuosta kaikesta toipuisi... sitä helpompaa se tulisi olemaan heille kaikille. Pakostakin nimittäin nainen ajatteli, että millä helvetillä hän saisi toisen pysymään sängyssä ja vielä ilman mitään... vippaskonsteja. Olisihan toinen helppo pitää siellä sängyssä kun miehellä jotakin puuhaa olisi, mutta se kun ei ollut ihan mahdollista.. vielä. Ehkä taas jossakin vaiheessa mutta ei ainakaan ihan heti. Cait oli tietenkin mielessään käynyt jo vaihtoehtoja eri sitomistarvikkeille, mutta mikä saakeli olisi tarpeeksi vahvaa pitääkseen venäläisen paikoillaan?
"Shhhh.... Do I have to ask you something what makes you relax? You think too much", vaaleahiuuksinen päätyi oikeastaan jopa vähän uhkailemaan jo Gatesia, sillä toiselle ei tehnyt hyvää noin suuri ajattelutyö. Oikeastaan Cait ei edes tiennyt, että Gates pystyisi tuollaiseen ajatteluun. Hän oli jotenkin pitänyt toista... no vähemmän ajattelevana yksilönä. Ei hän nyt mitenkään tyhmänä toista ollut pitänyt, mutta ehkä... enemmänkin sellaisena, joka ei miettisi vaan tekisi asioita. Toki toinen ei voinut juuri sillä hetkellä paljoa mitään tehdä, mutta ei se ennenkään ollut toista pidätellyt. "Her?", nainen kysyi kun toinen oli mennyt mainitsemaan kaksikon pojan naikkosen. No joo... ehkä mutta ei vaaleahiuksinen ainakaan sille haluaisi soittaa! "Maybe it`s better... not to say anything to her... I mean..", voisihan se olla, ettei heidän poikansa ollut mitään todennut edes lapsensa äidilleen, vaan oli vain lähtenyt kotoa? Ei Cait ainakaan halunnut rasittaa Kittya turhaan tällaisella asialla ja.. olisihan toinen varmasti hänelle soittanut, mikäli pojalle jotakin olisi tapahtunut? Tai... ainakin niin Cait ajatteli.
Cait pyöräytti silmiään toiselle, heidän puheenaiheen selkeästi muuttui hieman ei niin vakavampaan suuntaan. "Nah, I hated you", Cait hymähti. Pakostakin hän hetken aikaa mietti sitä Viktorin syntymää. Jo se hänen raskausaikansa oli ollut ihan perkeleestä, mutta mitä muutakaan saattoi odottaa, kun isänä toimi venäläinen jättiläinen? Ei se synnytyskään helppo ollut, koska toinen oli vain siinä tuijottanut kuin mykkä. Toki siinä oli ollut se hyvä puoli, että Cait oli saanut kaikessa rauhassa puristaa toisen kättä, eikä ollut tarvinnut pelätä sen murtuvan tai mitään. Hieman ehkä haikeakin hymy levisi vaaleahiuksisen huulille, sillä vaikka se nyt olikin omalla tavallaan ollut tuskaa,ei hän antaisi siitä mitään pois. "Could... mmh... could you even try to be a little more careful?", Caitin oli lopulta pakko kysyä ja kumartua hieman lähemmäksi toista. Ei hän halunnut kuitenkaan uudestaan toista menettää... ja sillä kertaa ihan pysyvästi.
|
|
member rank
Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Oct 4, 2017 20:23:24 GMT 2
Post by kambl on Oct 4, 2017 20:23:24 GMT 2
Kokonaiskuvaa tilanteesta oli vaikea luoda lääketokkurassa. Miten moni tiesi tapahtumista, miksei Viktoriin saatu yhteyttä, kuka se kerholainen oli? Kysymyksiä oli selvästi enemmän kuin vastauksia. Ei, kysymyksiä oli liikaa ja vastauksia tasan nolla. Tältäkö nujerrettu olotila tuntui? Jos siihen kysymykseen vastaus oli kyllä, hän oli vältellyt tätä oloa ihan syystäkin sitten.
"....Maybe you're right" Gates mutisi. Ehkä Kitty oli pitänyt vahtia heidän pojalleen, vaikka se ei selittänytkään sitä, miksei tähän saatu yhteyttä. Penska ei ollut rauhallisimmasta päästä jos jotain sattui. Miksi muuten toinen ajaisi juotuaan muutakin kuin vettä, saati olisi ongelmissa vähän väliä? Nyt toinen tuskin olisi lähtenyt kännissä rattiin, mutta... Mikä esti menemästä baariin ensin ja sitten tienpäälle? Helvetti, kumpa Kittyllä olisi henkinen ote pojasta, jottei tämä perseilisi nyt millään tasolla.
Caitin seuraavat sanat sen sijaan kuulostivat jo aivan samalta, kuin mitä Viktor sanoisi. Tietty toinen ei yrittäisi nätisti kehottamaan olemaan varovaisempi, vaan lähtemään kerhosta, mutta pointti oli kutakuinkin sama. Venäläinen nyökkäsi vaisusti, sulkien hetkeksi silmänsä. "That was the plan... Da..." Hän oli mennyt vapaaehtoisesti lupaamaan sen pojalleen, kertonut päätöksestä jo pomollekin ja mitä sitten kävikään? Joutui heti syömään sanansa vain siksi, ettei heidän pomoa listittäisi... Tosin vaikka toinen olisi ollut puheenjohtajan luona ennen häntä, typeryskin tajuaisi että hän olisi ollut seuraava päästessään paikalle. Jos halusi listiä prätkäkerhon pomon, piti varmistaa ettei saanut koko kerhoa peräänsä. Siinä tilanteessa yksikin todistaja olisi liikaa.
|
|
|
|
Oct 28, 2017 23:01:20 GMT 2
via mobile
Post by Deleted on Oct 28, 2017 23:01:20 GMT 2
Kieltämättä Cait huolestui pakostakin pojastaan, kun Gates siinä aloitti sen huolehtimisen. Nainen oli jotenkin pitänyt itseään aina huolehtivampana persoonana kuin venäläistä, mutta sitten taas toinen tunsi paremmin heidän poikansa. Vaaleahiuksinen kun ei itse ollut ollut tämän elämässä moneen kymmeneen vuoteen. Ehkä Gates tunsi Viktorin vähän paremmin kuin hän, tiesi pojan mielenliikkeitä hieman paremmin. Ehkä naisellakin olisi pieni syy hieman hermoilla?
Uusi hymynkare levisi Caitin huulille, kun toinen meni suostumaan siihen hänen pyyntöönsä. Tuskin Gates sitä tosin vain hänen takiaan tekisi, sillä kyllä toinen varmasti ajattelisi heidän poikaansa.... ja lapsen lasta... jestas miten Cait vieläkin tavallaan inhosi ajatusta. Ei hän halunnut vielä mikään mummo olla! Hän oli vielä aivan liian nuori siihen saakeli soikoon! Olisi hän joka tapauksessa ottanut vielä ne kaksi puheeksi, jos mies ei hänelle olisi suostunut olemaan varovaisempi jatkossa. "Spasiba", kiitettiin jopa hieman helpottuneen oloisena toista miehen omalla äidinkielellä. Ehkä venäläinen ottaisi asiat hieman enemmän tosissaan, kun niistä puhuttaisiin tämän omalla äidinkielellä?
Pakostakin Cait oli vielä huolestunut Viktorista, mutta mitä hittoa hän muka saattoi tehdä? Ei hän voinut Gatesia yksin tänne jättää, hitto soikoon toinenhan olisi karkaamassa heti ja sanomassa vastaan hoitajille. Cait oli varmaan ainoa, jota mies suostuisi kuuntelemaan... ja tarpeen vaatiessa nainen osaisi kyllä keinot pakottaa miestä uskomaan. Ehkei siitä kovin kaunista tulisi, mutta ainakin mies pysyisi aloillaan sängyssä. "Should I... be worried about him? I mean.. you know him better than I do", Cait totesi vähän huolestuneempaan sävyyn, pitäen katseen miehessä. Olihan se aika karua, että isä tunsi poikansa paremmin, mutta minkä Cait mahtoi omille päätöksilleen enää tässä vaiheessa. Ei hän niitä päätöksiään tahallaan ollut silloin tehnyt niin, että kaikki kärsisivät. Hän selkeästi ei ollut ihan ajatellut asioita loppuun asti... mutta enää hän ei aikonut tehdä samoja virheitä.
|
|
member rank
Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Oct 28, 2017 23:21:21 GMT 2
Post by kambl on Oct 28, 2017 23:21:21 GMT 2
Kai edes joku kerhosta olisi infonnut heidän poikaansa? Tosin Gates kyllä tiesi millaisen vastaanoton yksikään kerholainen saisi Viktorin ovella. Kittyllä oli onneksi jonkinlainen ote pojasta, joten ehkä tämä saisi pidettyä toisen aisoissa. Jo ennen tätä lapsi-tapaustakin oli ilmiselvää, että Viktor oli toisen perään. Mutta miten kauan toinen olikaan asunut saman katon alla oli eri kysymys. Pentu oli temppuillut useammin kuin kerran, kaikkien niiden känniajelujen ja katutappelujen lisäksi... Toisaalta kaksikolla ei ollut silloin murehdittavana 9kk aikapommia, joka muuttaisi koko elämän...
Fyysinen olo oli jo heikko ennalta ja nyt tämä kaikki päänvaiva.... Mitä hänen kontillaan edes oli? Isompi operaatio, verenhukka, aliravitsemus ja tajuttomuus? Tämä kaava jos toistuisi, niin hän tiesi tasantarkkaan mitä oli luvassa, eikä aikonut suostua siihen. Mitä nopeammin pääsi normaaliin rutiiniin kiinni, sitä parempi. Gates ei suunnitellut makaavansa sängyn pohjalla tätä reissua kauemmin, vaan kroppa olisi kuntoutettava heti.
"Short fuse... Has his own issues... Drinks and drives... Rather goes to illegal street fights to earn money, than to office.... Vy mozhete byt' sud'yey." Venäläinen vastasi. Kurkku ei vieläkään tykännyt puhumisesta, vodka kelpaisi korjaamaan sen asian heti. Tai mikä tahansa muu neste. Heh, veselaya.... For a paren' who is glued to a controller, he's a nuisance. Ei ehkä ihanne pentu, mutta huomasi silti mistä perimä oli tullut... Ja toisaalta kaiken sen paskan jälkeen mihin toinen oli pistetty vasten tahtoaan, onko mikään ihme. Tavallaan kun mietti asiaa, he menettivät toisen uhmaikäisenä ja tämä palasi myöhemmin ylikasvaneena uhmaikäisenä. A gopnik with irish blood... Da, our boy.
|
|
|
|
Nov 29, 2017 22:20:47 GMT 2
Post by Deleted on Nov 29, 2017 22:20:47 GMT 2
"What!", Cait hieman kauhisteli, kun hänelle kerrottiin vähän mitä heidän pojallaan oli tapana puuhata. Ei hän todellakaan olisi ajatellut, että toinen tuollaista tekisi! Eikö toinen ollut... isältään mitään oppinut? Vai oliko poika kenties liikaakin oppinut isältään? Ei edes Gates nyt niin idiootti ollut, että tuo kännissä menisi ajamaan? Venäläinen kyllä osasi välillä olla hyvin ajattelematon, joten ehkä toinen oli antanut huonoa esimerkkiä heidän pojalleen ja nyt se sitten kostautui? Ei hän siinä vaiheessa asialle tietenkään mitään voisi tehdä, mutta ehkä pitkällä tähtäimellä hän saisi pojalle opetettua, mitä ei kannattaisi tehdä ja mitä kannattaisi? Hänellä saattaisi kyllä olla edessään ihan hitonmoinen työ, mutta sen hän tekisi mielellään. Tulisi takomaan poikansa päähän, ettei tämä saisi todellakaan tehdä niin enää... tai toisen äiti pitäisi huolen, ettei poika näkisi prätkäänsä enää ikinä. Ehkä hänen onnistuisi kontaktiensa kautta estää toista osallistumasta enää niihin katutappeluihinkin?
Cait ei oikeastaan ehtinyt asiaa sen enempää miettimään, ennen kuin taas joku niistä hoitajista paikalle tuli. Tämä tuli jotakin höpöttämään niistä verikokeista, mutta Caitilta meni suoraan sanottuna puolet ohitse. Ei Gateskaan niistä varmaan paljoa ymmärtänyt, mutta yhden asian nainen sentään ymmärsi. Gatesin ei kannattanut unelmoida pääsevänsä kotiin vähään aikaan. Oikeastaan kun Cait meni kysymään siitä, että koska mies pois pääsisi, hoitaja naurahti pienesti ja totesi, että ei ainakaan vähään aikaan, poistuen sitten paikalta. Vaaleahiuksinen siirsi katseensa Gatesiin ja virnisti pienesti. "Do you hear that? You aren`t going anywhere", nainen hymähti. Olihan hän ehkä hieman vahingoniloinen, että venäläisen olisi pakko jäädä sinne sairaalaan ainakin hetkeksi. Jos ei mikään muu auttaisi, niin kai tuohon vähän rauhoittavia saisi tunkea? Toki sairaalan varastot luultavasti loppuisivat aika pian, kun otti huomioon toisen koon. Sairaala joutuisi hyvinkin pian tilaamaan lisää niitä rauhoittavia, mikäli muillekin potilaille sellaisia mielisivät antaa.
|
|
member rank
Mama
Discord name
Bi-Han Noir #0579
▲ Hahmopörssiä päivitetty. Clickety click sinne nyt heti ;)
|
Dec 4, 2017 12:17:53 GMT 2
Post by kambl on Dec 4, 2017 12:17:53 GMT 2
Menikö hän puhumaan liikaa? Todennäköisesti.... Mutta oli eri asia juoruta kaikkien salaisuudet julki, kuin mainita seikoista jotka olivat jo miltein elämän ja kuoleman kysymyksiä. Välillä pentu otti pataansa, välillä antoi, mutta mikään ei toistaiseksi ollut nostanut hälytyksen kytkintä. Gates oli nähny toisen työssään, todennut että tämä pärjäisi ja sen jälkeen ei enää puuttunut. Ero vain oli siinä, että silloin Viktor oli vakaassa mielentilassa. Nyt jos toinen menisi sohimaan nyrkkiensä kanssa, siitä ei tulisi mitään... Rattijuopomukseen sen sijaan hänellä oli nollatoleranssi. Ne tuomiot eivät olleet pienimpiä, jos jotain kävisi jollekin sivulliselle niin saisit sen kontillesi ja prätkä kun oli kyseessä, oli hyvin todennäköistä että kolarin sattuessa ei paljon ihmepelastumisia nähtäisi.
"Da, good luck with that. He raises hell, if you try to deny him.... from driving." Venäläinen murahti, nahan tuntuessa epämiellyttävältä jälleen. Hemmetti, paljonko häntä parsittiin kasaan? Tuntui että koko kroppa oli turhan kireiksi jätettyjen tikkien peitossa! Eikä ahdinko heidän pojan tilasta auttanut lainkaan... Oliko tämä siis fyysistä epämukavuutta vai päässä olevaa? Both. Mitä kaikkea sairaalassa saikaan pyytää; lääkkeitä tietty, mutta vettä väkevämpää? Paukku tekisi todellakin terää juuri nyt. Ei alkoholista turhaan sanottu, että se oli lääkettä niin ruumiille kuin sielulle. Ja jälkimmäiselle olisi nyt enemmän tarvetta kuin koskaan, etenkin sen jälkeen kun hoitaja tiputti pommin.
"Prosto zamechatel'no..." Gates mutisi, kiroten päänsä sisässä. Hänhän tulisi näyttämään sen, että selviytyisi arjesta, jotta toisten oli pakko päästää omatoiminen potilas kotia. Hän ei aikonut jäädä vuodepotilaaksi, saati suostunut olemaan heikommassa hapessa. Aikaa oli hukattu jo aivan tarpeeksi! Etenkin jos tilanne ei ollut muuttunut alkuasetelmasta yhtään... "Is Cliff still alive?" MITEN hän ei ollut kysynyt sitä aiemmin?! Tekijä pääsi pakoon, mistä sitä tiesi jos toinen oli yrittänyt uusiksi saatuaan hänet pois tieltä...
|
|
