Post by Deleted on Apr 6, 2014 20:12:44 GMT 2
// Prue
8.4.2014
Manhattan, klo 06.28.
Ulkonäkö
Vihertävän siniset silmät tutkivat haikeasti näyteikkunaa, jonka takana mallinuket seisoivat yllään mitä kalleimmat vaateluomukset. Pää kallistui hivenen, kun silmät katselivat paitojen hihoissa roikkuvia hintalappuja. Kun hinta tunnistettiin, silmät revähtivät hitusen auki ja neito pudisteli päätänsä kuin karkottaakseen äskeiset ajatukset.
Nuo olivat sellaisia vaatteita, joihin hänellä ei olisi varaa vielä moniin vuosiin.
Prue huokaisi turhautuneena ja jätti näyteikkunan taaksensa. Hän lähti kävelemään pitkin aamuista Manhanttanin katua. Kello oli puoli seitsemän aamulla, eikä ihmisiä ollut vielä runsaammin liikkeellä. Tunnin kuluttua kadut olisivat täynnä töihin suuntaavia kiireisiä ihmisiä.
Prue halusi silloin olla jo viimeistään matkalla kotiinsa, joka sijaitsi Bronxissa.
Vaaleaverikkö sipaisi ponnarilta karanneita hiuksiaansa korviensa taakse, kun näpytteli puhelimellaan reittiohjetta. Hän ei vielä kertaakaan ollut eksynyt näille alueille, eikä Pruella ollut mitenkään kehuttava suuntavaisto. Hän halusi suihkuun pesemään itsensä. Viime iltaiset meikit olivat vielä hänen kasvoillaan, samoin kuin hajuvesi iholla ja hiuksissa hiuslakkaa.
Puhumattakaan siitä, että hän oli viettänyt viime yönsä jonkun miehen kanssa.
Jep, Prue oli taas päässyt viettämään yhden yön tuntemattoman varakkaan miehen seurassa. Hänen takataskussaan olikin nyt tuppo seteleitä palkkana.
Ei, ei Prue ollut huora. Tai ainakaan hän ei pitänyt itseään sellaisena. Hän nyt vain otti rahaa vastaan, jos sitä hänelle seksin jälkeen tarjottiin. Eihän se väärin ollut. Eikö se ollut ihan kohtuullinen palkka siitä, että joku oli päässyt nauttimaan upeasta Pruesta edes yhden yön?
Prue tirskahti omille ajatuksilleen ja pienen pieni hymynkare kipusi huulille. Mahtavaa, kun selittelee itselleen tekemisiään. Ihan niin kuin ketään kiinnostaisi, mitä Pruen päässä liikkui. Ei hän kertonut näistä 'töistään' kenellekään, sillä ei ollut ketään, kuka olisi kertomisen arvoinen.
Näillä töillä hän edesauttoi vain itseään eli maksamalla exänsä pikavippiveloja pois. Prue oli juuri toissapäivänä käynyt pankissa ja laskelmien mukaan hän pääsisi 'omillensa' vasta neljän vuoden kuluttua.
Neljän vuoden kuluttua hänen ei tarvitsisi enää venyttää pennejään, vaan silloin hän voisi aloittaa elämänsä uudestaan! .. Jälleen kerran uudestaan.
Kuin tyhjästä ilmestynyt voimakas tuulenpuuska sai Pruen ummistamaan silmiään juuri sen verran, ettei hän nähnyt mihin oli astumassa. Hänen korkonsa jäi kiinni lohjenneeseen kivetykseen ja seuraavaksi Prue tajusikin olevansa polvillaan maassa. Kirosanat sun muut voimasanat pääsivät suusta ja taisi sieltä pieni itkun parahduskin kuulua. Pruen puhelin oli lentänyt naisen käsistä ja lentänyt kauemmaksi hänestä. Prue tunsi tällä hetkellä vain voimakasta kipua ja yritti sillä hetkellä vain koota itseään.
Nopealla vilkaisulla Prue näki vain verestävät polvensa ja auenneet kämmenensä.
//Saa liittyä seuraan ken tykkää :-)
8.4.2014
Manhattan, klo 06.28.
Ulkonäkö
Vihertävän siniset silmät tutkivat haikeasti näyteikkunaa, jonka takana mallinuket seisoivat yllään mitä kalleimmat vaateluomukset. Pää kallistui hivenen, kun silmät katselivat paitojen hihoissa roikkuvia hintalappuja. Kun hinta tunnistettiin, silmät revähtivät hitusen auki ja neito pudisteli päätänsä kuin karkottaakseen äskeiset ajatukset.
Nuo olivat sellaisia vaatteita, joihin hänellä ei olisi varaa vielä moniin vuosiin.
Prue huokaisi turhautuneena ja jätti näyteikkunan taaksensa. Hän lähti kävelemään pitkin aamuista Manhanttanin katua. Kello oli puoli seitsemän aamulla, eikä ihmisiä ollut vielä runsaammin liikkeellä. Tunnin kuluttua kadut olisivat täynnä töihin suuntaavia kiireisiä ihmisiä.
Prue halusi silloin olla jo viimeistään matkalla kotiinsa, joka sijaitsi Bronxissa.
Vaaleaverikkö sipaisi ponnarilta karanneita hiuksiaansa korviensa taakse, kun näpytteli puhelimellaan reittiohjetta. Hän ei vielä kertaakaan ollut eksynyt näille alueille, eikä Pruella ollut mitenkään kehuttava suuntavaisto. Hän halusi suihkuun pesemään itsensä. Viime iltaiset meikit olivat vielä hänen kasvoillaan, samoin kuin hajuvesi iholla ja hiuksissa hiuslakkaa.
Puhumattakaan siitä, että hän oli viettänyt viime yönsä jonkun miehen kanssa.
Jep, Prue oli taas päässyt viettämään yhden yön tuntemattoman varakkaan miehen seurassa. Hänen takataskussaan olikin nyt tuppo seteleitä palkkana.
Ei, ei Prue ollut huora. Tai ainakaan hän ei pitänyt itseään sellaisena. Hän nyt vain otti rahaa vastaan, jos sitä hänelle seksin jälkeen tarjottiin. Eihän se väärin ollut. Eikö se ollut ihan kohtuullinen palkka siitä, että joku oli päässyt nauttimaan upeasta Pruesta edes yhden yön?
Prue tirskahti omille ajatuksilleen ja pienen pieni hymynkare kipusi huulille. Mahtavaa, kun selittelee itselleen tekemisiään. Ihan niin kuin ketään kiinnostaisi, mitä Pruen päässä liikkui. Ei hän kertonut näistä 'töistään' kenellekään, sillä ei ollut ketään, kuka olisi kertomisen arvoinen.
Näillä töillä hän edesauttoi vain itseään eli maksamalla exänsä pikavippiveloja pois. Prue oli juuri toissapäivänä käynyt pankissa ja laskelmien mukaan hän pääsisi 'omillensa' vasta neljän vuoden kuluttua.
Neljän vuoden kuluttua hänen ei tarvitsisi enää venyttää pennejään, vaan silloin hän voisi aloittaa elämänsä uudestaan! .. Jälleen kerran uudestaan.
Kuin tyhjästä ilmestynyt voimakas tuulenpuuska sai Pruen ummistamaan silmiään juuri sen verran, ettei hän nähnyt mihin oli astumassa. Hänen korkonsa jäi kiinni lohjenneeseen kivetykseen ja seuraavaksi Prue tajusikin olevansa polvillaan maassa. Kirosanat sun muut voimasanat pääsivät suusta ja taisi sieltä pieni itkun parahduskin kuulua. Pruen puhelin oli lentänyt naisen käsistä ja lentänyt kauemmaksi hänestä. Prue tunsi tällä hetkellä vain voimakasta kipua ja yritti sillä hetkellä vain koota itseään.
Nopealla vilkaisulla Prue näki vain verestävät polvensa ja auenneet kämmenensä.
//Saa liittyä seuraan ken tykkää :-)