Thought we built a dynasty that heaven couldn't shake

STREPTOKOKKILEKSI'S OOTD

Koko aamun ja aamupäivän Alex oli pyörinyt keittiössä rasvan hajun seassa. Eikä siinä ollut mitään vikaa, koska Alex piti siitä. Se toisinaan jopa palaneen rasvan haju oli inhottava, mutta samaan aikaan tuttu ja turvallinen. Siellä keittiössä hääräily oikeastaan sai Alexin unohtamaan sen karun totuuden, että pian joku muu omistaisi dinerin, eikä Alexilla, Conniella tai kenelläkään muulla Valentinen perheen jäsenellä ollut sinne mitään asiaa muuta kuin asiakkaana. Sitä mies ei kyllä tiennyt, että milloin niille ilmoitettaisiin, että dineriin ei enää tarvinnut mennä vuoroon. Yllättävän pitkään ne nimittäin edelleen olivat siellä saaneet tehdä vuoroja ja elää niin, kuin mikään ei olisi muuttumassa.

Alexin kulmat kohosivat lievästi, kun joku elämäntapaläski meni tilaamaan monster burgerin. Alexilla elämäntapaläskinä itsellään ei kuitenkaan ollut mitään virkaa valittaa tai arvostella, ja niinpä se ihan normaalin tapaan alkoi tehdä tilattuja annoksia. Lastasta vapaalla kädellään se pyyhkäisi hikeä nyt jo rasvasta tahriintuneen valkoisen paidan hihaan ja jatkoi ruoanlaittoa. Ei tosin pitkään rauhassa, koska Connie kehotti sitä tulemaan dinerin puolelle. ”In a second, I need to make this burger!” Se kertoi, ja käänsi pihviä. Samalla se meni tarkistamaan, että kattilassa oleva tavara ei ollut palanut pohjaan.

Valmiiden annosten kanssa se sitten palasi tiskin puolelle, ja aivan kuten vaimonsakin, se meinasi tiputtaa käsissään olevat lautaset lattialle. Kaikelta järkytykseltään se kuitenkin kerkesi laskea ne tiskille, josta Connie lähti niitä toimittamaan eteenpäin. ”Hi, Heather”, Alex onnistui sanomaan, ”what are you doing here? I never thought you’d be a diner type of girl.” Se naurahti huonolle vitsilleen, mutta sitten sen ilme kyllä venähti, kun se näki jonkun asiallisen näköisen naisen Heatherin vierellä. ”Oh, this is Nicole Griffin, a building inspector”, Heather esitteli, ja Alex tuli pois tiskin takaa voidakseen kätellä sitä naista. ”Nice to meet you. I guess”, Alex tokaisi hajamielisenä. ”What is she doing here?” Alex vielä lisäsi ja katsoi Heatheriä. Sitten paikalle saapunutta Connieta, eikä kukaan vaikuttanut kertovan, mitä oli meneillään. ”What the hell is going on here?” Alex levitti käsiään epätoivoisena. Siitä tilanteesta Alex ei pitänyt. Ei sitten ollenkaan. Sen vaistot kertoivat varomaan.

Heather Gerlichiä Alex ei olisi koskaan kuvitellut näkevänsä siellä dinerissa. Heather oli sellainen viiden tähden ravintola-tyyppinen nainen, silläkin hetkellä katseli dineria sillä silmällä, että se oli täynnä rottia ja torakoita ja ties mitä muita tuholaisia, eikä Alex tietenkään kestänyt sitä. Valentine’s oli nimittäin sille ihan helvetin tärkeä. Siellä ei ollut ollut minkäänlaista tuholaisongelmaa, eikä se vittu soikoon edes näyttänyt siltä. Ihan huomamaattaan Alexin kasvojen lihakset olivat kiristyneet siinä tilanteessa, joten Alex parhaansa mukaan yritti luoda kasvoilleen jotain hymyä, vaikka kireäksihän se jäi. Ei se voinut näyttää siltä, että oli valmis murhaamaan jonkun.

Se murhanhimo kyllä vain kasvoi, kun kukaan ei kertonut Alexille mitään. Taaskaan. Niinpä se kysyi jopa asiakkaiden edessä ärhäkkään sävyyn, että mitä helvettiä oli meneillään. Ja Connie sen sitten kertoikin. She bought the diner from your dad. Alexin naama venähti kertaheitolla. ”You’re joking, right?” Oli ensimmäinen epätoivoinen kysymys. Kun vastausta siihen ei kuitenkaan tullut, Alex tiesi Connien olleen tosissaan. Niinpä Alex käänsi yhtä kysymysmerkkiä olevat kasvot Heatherin suuntaan. ”Why the fuck would you do that?” Alex kysyi, oli edelleen täysin tolaltaan. Heather siinä selitti jotain paskoja motiivejaan, loppujen lopuksi sanoi, että diner näytti siltä kuin romahtaisi millä hetkellä tahansa. Alex siis oli kuitenkin ollut oikeassa – Heather näki Valentine’sin jonain helvetin rotanloukkuna. ”Ha ve you ever even visited a diner like this?” Alex aloitti loukkaantuneena ja osoitti ympärilleen. ”If you had, you’d know everything’s fine.” – ”You don’t know a single damn thing about owning a diner. You don’t even want this place, you just bought this so you can, I don’t know, prove a fucking point. You wanted us to see you can still control us, didn’t you?” Conniekin oli Alexin kannalla, mutta Heather vain teki mielestään hyväntekeväisyyttä. Se sai Alexin naurahtelemaan vähättelevästi. Melkein teki mieli heittää joku sarkastinen kommentti ulkonäöllisesti rapistuvasta Heatheristä, mutta ei Alex kehdannut. Sitä paitsi, se oli oikein hyvässä kunnossa.

Alexin tunteenpurkauksen vuoksi nelikko siirtyi takatiloihin, jossa se Nicole sitten alkoi tehdä ensimmäisiä havaintojaan. Se nainen vaikutti ihan helvetin pikkutarkalta nipottajalta, eli toisin sanoen ihmiseltä, joita Alex vihasi. Sillä hetkellä se tosin vihasi vielä enemmän Heather Gerlichiä. Kun Connie ja Heather väittelivät jostain, Alex vain tuijotti eteensä lasittuneena ja puristi huuliaan tiukasti yhteen. Ja sitten senkin oli pakko liittyä keskusteluun. ”Shut the fuck up”, Alex sanoi ihan liian aggressiiviseen sävyyn Heatherille, joka oli alkanut selittää jotain parannusehdotuksiaan. ”We’ve always had customers. Besides, you know nothing about owning a diner.” Sitten Heather koki tarpeekseen vielä kommentoida kamalaa metallitaidetta, joka sattui olemaan kaikki Alexin kädenjälkeä. ”I made them. All of them”, Alex totesi heti myrkyllisesti. ”Fuck”, se vielä mutisi itsekseen ja veti kätensä otsan kautta hiustensa läpi, ”this can’t be happening. This isn’t happening.”

Alex siristi silmiään Heatherin kommentille. Uskoiko se tosiaan, että Alex ei pystyisi takaamaan Connielle ja Blobille turvallista elinympäristöä? ”You think I can’t do that?” Alex haastoi. Se onnistui jälleen kerran kuulostamaan liki päällekäyvältä, vaikka se ei todellakaan ollut vetämässä ketään turpaan siinä tilanteessa. Eikä muutenkaan – ei ainakaan naista. ”Everything I do, I do them in mind, and even though you obviously think I’m dumb, I’m not. I can take care of them without you.” Se selitti Heatherille, yritti tietenkin pysytellä rauhallisena, mutta se oli vaikeaa. Ei se osannut reagoida siihen, että joku yllättäen tuli arvostelemaan sen elämänvalintoja ja elämää ylipäätään. ”You’re no better than me”, se vielä lisäsi varman kuuloisena.

Takahuoneen puolella oleminen ei ainakaan rauhoittanut Alexia. Itse asiassa se tuntui vain lisäävän bensaa jo valmiiksi tulenarkaan tilanteeseen. Vittu, miten paljon Alex sillä hetkellä vihasikaan Heather Gerlichiä. Se harakka tuntui tuoneen vain paskaa Alexin elämään. Connie oli toki sen tytär, mutta Alex ei todella voinut tajuta, että miten. Ne olivat ihan eri muoteista veistetyt. Ei Connie voisi koskaan saada Alexia niin raivon partaalle. Keittiössäkään Alex ei silti pystynyt rauhoittumaan, vaikka ne Connien kanssa kahden olivatkin. Ei ainakaan silloin, kun Connie yritti nähdä asian positiiviset puolet. ”But?” Alex tokaisi väheksyvästi ja vilkaisi nopeasti vaimoaan. Sitten jo ärähti: ”Are you fucking kidding me? This is all bad.” Se kuunteli kuitenkin blondin sanat loppuun asti, mutta ei tietenkään jääräpäisenä tyyppinä voinut olla samaa mieltä. ”I refuse to be your mom’s charity case”, se vain tokaisi, ennen kuin lähti pois keittiöstä, joutui itsekin huikkaamaan in a minute sille tutulle vakkarille.

Takahuoneessa se todellinen shokki vasta odottikin. Huolestuneen näköinen Nicole kävi läpi jotain virallisen näköisiä papereita Heatherin kanssa ja sitten Heather jo katsoikin Alexia ja Connieta. ”I’m sorry”, Heather aloitti. Sitten Nicole selitti vielä tarkemmin, kuinka suurin piirtein kaikki dinerissa oli ihan päin vittua, ja että kyseinen mesta pitäisi sulkea heti. Ja sitten Alex saikin tarpeekseen. ”Fuck this”, Alex nosti kätensä ilmaan. Sillä hetkellä päällä oli ihan täysi in denial mode. Connie yritti vielä rauhoitella aviomiestään, mutta se ei todellakaan auttanut. ”Don’t”, Alex pakeni sen kosketusta pelottavan rauhallisesti. ”I’ve had it”, se vielä lisäsi, ennen kuin nappasi sohvalla lojuvan takkinsa ja heitti sen päälleen. Alex ei viettäisi niiden Saatanan kätyreiden kanssa enää hetkeäkään.