Our fingers may be small, but we can wrap daddy around them

# Cuz’ me tykätään suit Willystä, papan ootd

Vaikka elämä edelleen pyöri paljolti jääkiekon ympärillä, eikä luistimia haluttu iskeä naulaan vielä pitkään aikaan, oli Nick äärettömän onnellinen kotona odottavista tukijoukoista. Kotiin oli aina mukava palata, kun rakkaan vaimon lisäksi hänen paluutaan odotteli pariskunnan kaksoistytöt, joista oli epäilemättä tullut Nickin silmäteriä. Olihan se aikanaan ollut sievoinen yllätys, kun lääkäri oli tiedottanut heidän odottavan yhden lapsen sijaan kaksosia – mikä luultavasti tuli Nickin puolelta sukua, sillä hänen äitinsä oli muuan Madilyn Billonin kanssa kaksosia. Nick oli kuitenkin järjettömän onnellinen siitä sattumasta ja nykyään hänen elämäänsä ilostutti rakastavan vaimon lisäksi kaksi tytärtä.

Alternative captain oli suunnanut joukkueen kanssa Kanadaan ja palannut reissulta aikaisella lauantaiaamun lennolla. Kuten aina, kotiin oli kiva palata, mutta samaan aikaan Nick pelkäsi kaaosta, mikä siellä saattoi olla käynnissä. Hän tiedosti varsin hyvin Poppyn ja Rosien taipumuksen kiukutella äidilleen enemmän kuin hänelle ja siitä tunnettiin jo valmiiksi omantunnon tuskia. Niinpä aina kotiin palatessa ja kotona ollessa pidettiin huolta siitä, että Daisy sai niin paljon omaa aikaa kuin oli mahdollista tarjota. Isona miehenä Nick osasi kyllä pitää kaksi lasta hengissä – hän oli onnistunut siinä jo kolmisen vuotta. ”I missed you girls too”, myhäisltiin suukon jälkeen tyytyväisesti ja hieraistiin naisen alaselkää, jonka jälkeen jo kyykistyttiin perheen nappuloiden puoleen. ”Heeey princesses, did you miss daddy?”, kaksikolle hymyiltiin pehmeästi ja suotiin yhteinen, tiukka halaus molemmille tytöille. Sen jälkeen muksut olivatkin lähteneet hakemaan piirustuksia ja huomio saatettiin palauttaa takaisin vaimoon, jonka tiedusteluihin oli helpompi nyt vastata, kun lapset eivät roikkuneet jalassa kiinni. Kirjaimellisesti. ”Game was good, but I’m pretty beaten right now. And Noah’s fine, he actually left straight to Vancouver. Apple’s competing there tonight”, kertoiltiin hymyillen ja vastattiin Daisyn painamaan suudelmaan väsyneesti, mutta tyytyväisesti hymyillen.

”Missed you too, glad to be home”, virkottiin perään suudelman jälkeen ja kiedottiin molemmat kädet naisen sorjan vartalon ympärille, jolloin naistra vedettiin entistä tiukemmin itseään vasten. Kasvoja vedettiin kauemmaksi ja katse kohdistettiin vaimon silmiin, jonka kertomuksille tyttäriensä turpaanvetokäräjistä sai miehen kurtistamaan kulmiaan. ”What? Rosie punched Poppy? Usually it goes other way around”, ihmeteltiin ääneen ja huokaistiin raskaasti, samalla kun kasvot painettiin naisen olkapäätä vasten. ”Shit… Oh well, I’ll take care of it”, vakuuteltiin väsyneesti naisen olkaa vasten. Kasvot nostettiin lopulta Daisyn omien eteen ja suukotettiin vielä ohimennen vaimon huulia, ennen kuin irrottauduttiin naisesta ja napattiin lattialle jätetty laukku olalle. ”Girls! Daddy needs to talk with you two”, Nick huikkasi varoittavasti, tietämättä minne ne naperot oli kadonneet. Laukku käytiin kuitenkin heittämässä ennen keittiöön suuntaamista pyykkihuoneeseen. ”Do we have something to eat?”, se oli aina yhtä mielenkiintoinen kysymys – Nick ei ollut vieläkään varma siitä kuinka hyvin vaimonsa kokkasi tai kokkasiko hän edes itse vieläkään, vai tilasiko hän suosiolla aina ruokaa kotiin ja piti sitä oma tekemänään. Kai sekin olisi tapa toimia ja tavallaan sekin oli itse kokkaamista, kun tilasi kotiin ruokaa.

Kun laukku oli saanut pois jaloista, Nick seurasi Daisya keittiöön, missä Poppy ja Rosiekin tulivat vastaan piirtämiensä kuvien kanssa. Pelkästään jo se näky oli niin hellyttävä, että mies nappasi iloisesti kikattavat likat kainaloon ja kantoi ne kahvinkeittimen luokse, jonka viereen keittiötasolle asetti heidät istumaan. Nick latasi kahvinkeittimen ja napsautti sen päälle, ennen kuin otti tyttöjen ojentamat piirustukset käsiinsä. ”These are nice...”, mitään ei niistä kuvista saatu selvää, mutta kukapa ikinä sai kaksivuotiaiden piiruustuksista selvää? Niitä kuitenkin ihasteltiin tarpeettomankin pitkään ja tyttöjä kehuttiin tapojen mukaisesti hymyillen, pörröttäen vielä molempien hiuksia, kunnes katse palautettiin Daisyyn. ”I’m going to be home next few days, so do we have any plans? Or do you have something to do?”, Nick tiedusteli – se että vapaa-ajalla mentiin täysin Daisyn mielen mukaan, oli ainoastaan reilua. Joten oli nainen sitten suunnitellut mitä tahansa, joko perheen tai ystäviensä kesken, Nick teki niin kuin pyydettiin – järjettömästä väsymyksestä huolimatta. Onneksi tytöt suostuivat liiankin herkästi isänsä kanssa päiväunille, niin siinä lyötiin oikeastaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. "I can watch the girls for sure if you have plans of your own", muistutettiin hymyillen, samalla kun käytiin hakemassa keittiökaapista kahvikuppi ja ohimennensuukotettiin vaimoa poskelle. "And oh yeah, did Coco call you? Jax told me that she's already planning Christmas, like where we are spending it and wants your opinion about that", Nick hymähti huvittuneena - joulu taisi oikastaan olla niitä ainoita juhlia vuodessa, kun sisarukset perheineen pystyivät kokoontumaan ennen off-seasonia. Se oli oikeastaan mukavaa, etenkin kun nykyään kauden aikana tuli enemmän pidettyä yhteyttä puhelimitse kuin kasvotusten jutellen. 
[/a]

Vaikka Nick oli harvinaisen tyytyväinen siihen asemaan, että sai tytöt ojennukseen aina kotona ollessa, mutta tietenkin hän toivoi homman olevan yhtä helppoa vaimolleen, joka pääosin lasten kanssa oli kotona. Parhaansa mukaan sitä kotona yritettiin aina olla avuksi ja valmiita helpottamaan Daisyn elämää, kun Daisy helpotti hänen elämäänsä ollessaan lasten kanssa kotona. Totta kai Daisy olisi saanut jatkaa uraansa toimittajana, jos olisi halunnut – ei Nick mistään hinnasta olettanut naisen jäävän kotiin lasten myötä. Siitä toisinaan oltiin myös muistuteltu, että nainen saisi tehdä töitä halutessaan ja jopa ehdotettu vaivihkaa satunnaisista työkeikoista, mihin Daisy ei ollut kuitenkaan tarttunut. Onnellisia ehdottomasti oltiin, jos vaimokin oli onnellinen.

Keittiöön siirryttyä, keskustelu ei kerjennyt sen suuremmin vielä saada tuulta alleen, kun Poppy puuttui vanhempiensa puheeseen. Nick katsahti tytärtään jopa kysyvään sävyyn, sen katseen käydessä Daisyssäkin, ennen kuin se palautettiin tasolla istuvaan tyttöön. ”You know, Santa knows what to bring you girls, if we write him a letter. We should do it”, Nick ilmoitti sovittelevaan sävyyn ja selvästikin Poppy oli yhtä mieltä, kun tyttö nyökkäili seuraavaksi ponnekkaasti isänsä sanoille. Tytöt olivat vielä siinä suloisessa viattomassa iässä, ettei Nick halunnut sen kuplan vielä puhkeavan moneen vuoteen. ”Okay, then we can do it tomorrow, so he gets that letter in time”, tytöt vaikuttivat olevan tyytyväisiä siihen päätökseen, vaikka Nick uskoi, ettei se poistanut sitä, etteikö Poppy hetken kuluttua vielä jatkaisi aiheesta. Haettuaan kahvikupin kaapista, Nick kaatoi kahvia kuppiinsa ja vilkaisia Daisya, ennen kuin kohotti kupin huulilleen. Oli kieltämättä jollain tavalla huvittavaa, mutta myös mahtavaa, että Jacksonin vaimosta oli kuoriutunut sellainen pro hockey wife mitä Coco nykyään oli. Etenkin kun katsoi naisen historiaa, Nick ei olisi koskaan kuvitellut asioiden kääntyvän niin miten ne oli kääntynyt. ”Well… I’m don’t mind if you wanna spend Christmas just the four of us, I actually agree with you”, Daisyn sanoja myötäiltiin hymyillen ja asuttiin lähemmäs naista, jotta saatiin painettua sanoja painava suukko Daisyn otsalle. He eivät olleet viettäneet keskenään joulua sitten muutamaan vuoteen, saati tyttöjen syntymän jälkeen, joten Nick piti ajatuksesta, vaikka sitä ei oltu Daisyn tavoin ajateltukaan heti ensimmäiseksi. Jotenkin niihin viime vuosien tapoihin oli vain äärimmäisen helppo juurtua, mutta onneksi Nickillä oli Daisyn kaltainen vaimo, joka ajatteli hänenkin puolestaan näitä asioita.

”Yeaah, I miss him alright, but we can see each other at other time”, Nick totesi kahvin lipittämisen lomassa, laskien hetkeksi kätensä naisen alaselälle, jota hieraistiin hymyillen. ”Christmas at home, I like it. Just the four of us”, virkottiin varsin tyytyväisesti, ennen kuin suukotettiin naisen huulia ja siirryttiin takaisin saarekkeen luokse ja laskettiin kädessä oleva kuppi alas. Hyvin pian sen jälkeen Nick sai ruokaa eteensä, jolloin vaimolle hymyiltiin kiitollisena. Syömistä ei kerjetty kuitenkaan sen kummemmin aloittaa, kun Daisy alkoi puhua laatuajasta heidän kesken, joka sai Nickin kohottamaan kulmiaan poikamaisen virneen kera. ”Quality time with you… How could I say no to that?”, naisen vihjaileluille hymähdettiin huvittuneena, samalla kun kierrettiin kädet naisen ympärille. ”You’ve planned everything – God, I love you woman”, Nick kerkesi henkäistä veijarimaisen virneen kera ja painaa huulensa vain sekunninsadasosan ajaksi, kunnes Poppy vuorostaan oli nykimässä isäänsä hihasta.

”Oh do you? Well, before we can do that, we have to settle one thing”, Nick irrottautui sanojensa myötä Daisystä ja nappasi Poppyn syliinsä. ”Who hit who this morning? We are not going to get that ice cream before we have figured this out”, pieni muotoinen uhkailu oli aina paikallaan, mutta koska uhkailun kohteena oli jäätelö ja lahjareissu – Poppy oli tytöistä se joka nosti käden ylös. Nick huokaisi raskaasti, kun asteli muutaman askeleen työtason luokse, jossa Rosie edelleen kiltisti istui. ”No, Poppy, you didn’t hit your sister…”, Nick huomautti, kun laski tytön siskonsa viereen istumaan ja laski tyttärensä pystyssä olevan käden alas, ennen kuin hiukan syyttävä katse käännettiin Rosieen. ”Rosie, why did you hit your sister?” - ”Because I have seen you hit other guys”, Nick irvisti ne sanat kuultuaan ja katsahti olkansa ylitse Daisya, kuin apua hakien. Kyllä Nick tiesi tyttöjen nähneen ne kerrat, kun hän joutui toisen pelaajan kanssa kahakkaan, mutta ei hän ollut olettanut, että jompikumpi heistä alkaisi käyttämään voimakeinoja missään tilanteessa. Kai se juonsi ikävästä tai jostain, mutta silti. “Oh no honey, it doesn’t work like that. Daddy, uh, it’s something what I have to do sometimes, but it’s only on ice, not outside of the rink and you are definitely not allowed to do so. You have to apologize”, kehotettiin jo seuraavaksi, jolloin Rosie käänsi katseensa vieressään istuvaan siskoonsa. ”I’m sorry”, Rosie lopulta sanoi, jolloin Poppy huokaisi dramaattisesti ja halasi siskoaan. ”Me tooo!”, tyttö parahti halauksen lomasta. Se tyttöjen sovinnonteko oli joskus niin huvittavaa, että sille oli vaikea olla nauramatta. Nick kuitenkin pudisteli vain päätään ja hieraisi nenänvarttaan. Tyttöjen halauksen jälkeen kumpikin laskettiin alas tasolta ja tuupattiin kevyesti matkoihin. ”I have to eat now, so go play or something. After that we are going to get that ice cream”, tytöille ilmoitettiin, jotka nyökkäsivät ymmärrykseksi ja kirmasivat matkoihinsa, jolloin Nick sai palauttaa huomionsa takaisin Daisyyn, astuessaan taas lähemmäksi naista ja kietoessaan kätensä Daisyn alaselälle. ”About that quality time together… Can we take girl like, now, to Abby and Brett? I can imagine how thrilled Brett’s going to be about this”

”Yeah yeah, I’m sure”, Nick vannotteli ponnekkaan nyökkäilyn kera. Jax oli edelleen Nickin paras ystävä, mutta hän oli myös varma, että velipoika ymmärsi, jos he aikoisivat viettää joulun Daisyn kanssa nelistään lasten kanssa. He olivat kuitenkin kaikki aikuisia ihmisiä ja varmasti he tulisivat vielä Jaxin kanssa näkemään kauden aikana – joko sitten pelien yhteydessä tai muutoin kauden aikana, kun heille tulisi pidempiä vapaita. Rehellisesti sanottuna Nick oli ihan tyytyväinen siitä päätöksestä. Daisya ja lapsia nähtiin kauden aikana niin harvakseltaan ja lyhyitä aikoja, että joulu yhdessä vain perheen kesken kuulosti itseasiassa hyvin rauhalliselta ja sellaiselta mitä Nick kaipasi. Tai niin rauhalliselta, mitä kahden, vilkkaan kaksoistytön kanssa saattoi olla. Kaksoisgeenit olivat ehkä hypänneet Nickin ylitse, mutta ei hän ollut pahoillaan siitä tiedosta, kun lääkäri oli kertonut heidän odottavan kahta lasta yhden sijata. Nick oli oikeastaan siitä alkujärkytyksestä toivuttuaan ainoastaan pohjattoman onnellinen. Olihan heidän elämänsä niiden kahden naperon myötä Daisyn kanssa muuttunut kerta heitolla, mutta siitä muutoksesta oltiin vain hyvillään ja Nick oli onnellinen siitä, että elämäänsä väritti nykyään yhden naisen sijasta kolme. Hänellä oli upea vaimo ja kaksi kaunista tytärtä – kukapa sellaiseen ei olisi ollut tyytyväinen?

Olihan se odotettavaa, että jompikumpi tytöistä jossain vaiheessa ottaisi mallia isästään ja päättäisi tirvasta jotakuta, joten Nick oli ainoastaan hiljaa onnellinen siitä, ettei Rosie ollut mennyt lyömään ketään muuta kuin siskoaan. Muutoin heillä saattaisi olla isompi soppa käsillä. Siihen tilanteeseen kuitenkin haettiin apua vaimolta, joka onneksi puolsi hänen sanojaan. Tappelu oli kuulunut jääkiekkoon kautta aikojen ja jos sitä ei ymmärtänyt, siinä tapauksessa oli parasta jättää sen pelaaminen ja katsominen muille. Nickistä oli suorastaan huvittavaa, kuinka jotkut suhtautuivat siihen tappelemiseen niin nihkeästi ja kehtasivat väittää, ettei nyrkkien heiluttelu tai kovat taklaukset kuuluneet siihen lajiin. Jos niin kehtasi väittää, ei selvästikään ollut tietoinen jääkiekon historiasta. Nick tosin tiesi heiluttelevansa turhankin helposti nyrkkejään jäällä, mutta… Sellainen hän oli aina ollut ja onneksi Daisykin oli vähintään jollain tavalla tottunut siihen. Keskustelu saatiin onneksi dramaattisten anteeksipyyntöjen myötä päätökseen ja tyttöjen kirmattua matkoihinsa, Nick käänsi huomionsa rakkaaseen vaimoonsa, jonka sanoille virnistettiin leveästi. ”Okay then”, naiselle virkottiin hyväntuuliseen sävyyn ja sen suukon jälkeen naisen annettiin lähteä kaitsemaan olohuoneeseen suunnanneita tyttöjä. Sillä välin kun Daisy hoiti tytöt lähtökuntoon ja lähti kuskaamaan Nickin serkun ja hänen aviomiehensä tykö, Nick söi loppuun ja siirtyi olohuoneeseen selaamaan television tarjontaa. Loppujen lopuksi se oli varsin päätöntä selaamista aina siihen saakka, kunnes löydettiin joku uusintapeli ja katseltiin sitä siihen saakka varsin keskittyneenä, kun Daisy palasi.

Nick käänsi katseensa naiseen vasta siinä vaiheessa, kun se nappasi kaukosäätimen kädestään ja sulki television. Daisyn annettiin vapaasti kavuta syliin, jolloin Nick puolestaan vei kätensä pienen virneen kera naisen alaselälle ja myhäili ainoastaan tyytyväiseen sävyyn, kun tunsi Daisyn huulet omillaan. Siihen vaativaan suudelmaan vastattiin samanlaisella intohimolle, joka varmasti jo itsessään viesti sitä kuinka paljon Nick oli kaivannut vaimoaan. Hetkeä myöhemmin Daisy oli kuitenkin vetäytynyt siitä suudelmasta, jolloin naiseen luotiin, joskin kummastunut katse – etenkin niiden pahaa enteilevien sanojen jälkeen. ”Oh, okay? Sounds bad, what did you do now?”, Nick kohotti kulmiaan kovinkin vakavan oloisena, mutta sen vitsailun jälkeen hiukan huvittunut virne käväisi hänen huulilla. Ja nimenomaan käväisi, sillä Daisyn tiedustellessa kolmannen lapsen mahdollisuutta, hymy katosi hämmennyksen tieltä, kun Nick tuijotti hetken hiljaa naista, ennen kuin se kysymys todella iskeytyi hänen tajuntaansa. ”You want third child?”, hän toisti kysymyksen kuin varmistellakseen kuulleensa oikein. Nickin kasvoille oli sen myötä noussut hyvinkin hämmentyneen ja yllättyneen sekainen ilme, jota säesti perästä epämääräinen naurahdus. ”Uh, are you serious?”, Nick tiedusteli, samaan aikaan kun paransi asentoaan ja liu’utti kätensä Daisyn alaselältä naisen reisille. ”I mean, I like making baby’s with you but… Are you sure?”, ei sillä etteikö Nick olisi halunnut enemmän lapsia – hän rakasti lapsia ja oli aina jossain määrin haaveillut isosta perheestä, mutta miehestä tuntui oudolta että Daisy oli heistä se, joka vuorostaan kärkkyi lapsien perään. Etenkin kun ensimmäisellä kierroksella oli tullut jo niitä kaksin verroin. Miehen kasvoille oli siitä hämmennyksestä huolimatta kohonnut vino hymy, kun silmäili vaimonsa kasvoja ja nojasi päänsä sohvan selkänojaa vasten. ”What if there comes third and fourth child at the same time?”, Nick kohotti kulmiaan edelleen hyvin varmistelevaan sävyyn.

”Don’t get me wrong, I do want more kids with you, but I’m already away a lot during the season and you’re alone with Poppy and Rosie – I just want to make sure you can handle all this”, hän jatkoi ja siristi silmiään mietteliäästi. Toisaalta miksipä ei? Miksi he eivät voisi nyt hankkia lisää lapsia? Ei sellaiselle varmaan koskaan ollut oikeaa aikaa. Enemminkin lähtökohtien piti olla kunnossa, että uskalsi tuoda lisää pieniä ihmisenalkuja maailmaan ja Nick ainakin koki heidän liittonsa olevan Daisyn kanssa ainoastaan hyvällä tolalla. Niinpä Nick liu’uti kätensä takaisin Daisyn alaselälle, kohensi asentoaan nainen sylissään ja siirtyi sohvan reunalle istumaan – vielä kuitenkaan nousematta ylös. ”You wanna go and make one or two right now? We can always hire a nanny take care of our kids”, Nick virnisti ja kohotteli kulmiaan vihjailevasti, painaessaan sen myötä muutaman suukon naisen kaulalle ja huulille.