member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Apr 16, 2014 22:56:44 GMT 2
Post by nepa on Apr 16, 2014 22:56:44 GMT 2
21st of September 2013ELIJAH AND EMILY @ EMILY'S APARTMENT Siitä oli kulunut nyt noin viikko, kun Elijah oli viimeksi tavannut Emilyn. Se jälleennäkeminen oli ollut kaikkea muuta kuin odotettu, mutta joka hiton päivä siitä lähtien Elijah oli huomannut ajatelleensa, että hän tahtoi nähdä Emilyn uudelleenkin. Ja siihen Emily oli tarjonnut hänelle mahdollisuudenkin. Punapää oli nimittäin antanut Elijahille niin kotiosoitteensa kuin puhelinnumeronsakin sanoen, että jos Elijahille tulisi joskus tylsää, voisi hän tulla käymään. Siis Elijahilla oli tosiaan monta kertaa tullut mieleen, että soittaisiko hän Emilylle ja ehdottaisi tapaamista. Kerta toisensa jälkeen Elijah oli kuitenkin laittanut sen puhelimensa pois, koska oli syystä tai toisesta jänistänyt. Olihan se nyt tunnustettava, että moinen käyttäytyminen oli säälittävää. Eihän sosiaalisella jätkällä normaalisti ollut mitään ongelmaa yhteydenottamisessa, mutta kai se tieto, että kyseessä oli Emily, pelotti häntä jotenkin. Tai ehkä hän kammoksui sitä ajatusta, että Emily huomaisi hänen ihastuksensa. Sen pitäisi olla ollutta ja mennyttä, mutta kun Elijah huomasikin, ettei se ollut niin ... No, hän ei todellakaan olisi tahtonut asioiden olevan niin. Oli maailmassa kuitenkin muitakin naisia - vapaita sellaisia. Siihen Elijahin viikkoon oli Emily-tuskailujen lisäksi kuulunut suhteellisen paljon musikaaliharjoituksia. Nuorukainen ei tänäänkään aiemmin ollut osannut kuin katsoa, kuinka sen musikaalin häikäisevän naispääosa venytti ääntään uskomattomiin sfääreihin. Ja se miespääosa oli taas tanssahdellut kevyesti ja laulanut hänkin kuin mikäkin enkeli. Jälkeenmainitulla paikalla Elijah todellakin olisi joskus, mutta ei hän tiennyt, milloin. Kyllä sekin aika koittaisi. Ei Elijahilla niin kova kiire ollut, vaan hän halusi ansaita sen paikkansa kovalla työllä. Olisi hän halutessaan voinut mainostaa kuuluvansa Whitmoren klaaniin, mutta moinen ei ollut hänen tapaistaan. Elijah ei halunnut pisteitä säälistä, vaan ihan oikeasti kovalla työllä. Kaipa se kovalla työllä arvostuksen ansaitseminen olikin jonkinnäköinen osa sitä yhdysvaltalaista arvomaailmaa. Myrtle Avenue. Siellä sijaitsi tämän huomattavasti pienemmän musikaalin treenitilat. Siinä eteenpäin kävellessään Elijah ei kuitenkaan voinut olla miettimättä, että miksi se osoite kuulosti niin tutulta. Kädet farkkujensa taskussa kulkeva mies näytti varmasti mietteliäältä, ennen kuin hän pysähtyi kuin seinään. Emily. Emily asui Myrtle Avenuella! Niinpä Elijah kaivoi saman tien myös esiin kännykkänsä etsiäkseen sen osoitteen. Brooklynin Elijah tunsi sen verran hyvin, että osasi sanoa Emilyn asuinpaikan, eikä se tosiaan ollut kuin vähän päälle kilometrin kävelymatkan päässä. Spontaanina - tässä tapauksessa yllytyshulluna? - miehenä Elijah sitten käppäili ripeästi Emilyn oven taakse ja olikin siellä alta aikayksikön. Siellä porraskäytävässä seisoessaan Elijah kuitenkin joutui pysähtymään hetkeksi miettimään. Painaisiko hän tosiaan nyt tuota ovikelloa? Oli se vaara, että Emily ei edes olisi kotona näin kuuden jälkeen, tai sitten Emily tekisi jotain tärkeää ja Elijah keskeyttäisi. Tai, mikä pahinta, ehkä se Emilyn mies olisi paikalla ... Joka tapauksessa se pieni ääni Elijahin sisässä sanoi, että sitä ovikelloa pitäisi painaa, ja niin tapahtuikin. Niin nuorukainen siis jäi odottamaan. |
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Apr 16, 2014 23:49:25 GMT 2
Post by lellu on Apr 16, 2014 23:49:25 GMT 2
Sairaslomalla oleminen alkoi hiljalleen käydä pitkästyttäväksi, Emily kun oli niin tottunut viettämään päivittäin tuntitolkulla aikaa tanssistudiolla joko itse treenaten, muiden työskentelyä seuraten tai omia koreografioita väsäillen, että nykyinen toimettomuus sai hänet helposti turhautumaan. Tokihan päivään kuului aina fysioterapeutin antamat harjoitukset, jotka lääkärin mukaan olivat pakollinen vaiva mikäli hän tahtoi välttyä kivuilta tulevaisuudessa, mutta sen lisäksi hän vietti aikaansa lähinnä keksien itselleen enemmän tai vähemmän tyhjänpäiväistä tekemistä. Ja olisihan sitä aina voinut lähteä studiolle tapaamaan kollegoita ja katsomaan muiden harjoituksia, mutta sen Emily oli todennut aivan liian kiusalliseksi - ei häntä ollut luotu istumaan tanssistudion nurkassa muita katsellen, hänet oli luotu tanssimaan muiden mukana!
Mutta vaikka hän tietoisesti välttelikin tanssimisen tai oman tilanteensa pohtimista ja surkuttelua, ei hän kuitenkaan kyennyt pysymään siitä täysin erossa. Kuten tänäänkin, kun hän fysioterapiasta - tai piinahetkestä, kuten hän sitä toisinaan itse kutsui - kotiin päästyään oli huomannut keittiön pöydällä erinäisten papereiden alla lojuvan piirrosvihkonsa ja oli alkanut selailla sitä. Kyseessä ei tosin ollut piirrosvihko sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä vihreäkantiseen lehtiöön kätkeytyi lähes pelkästään Emilyn koreografiasuunnitelmia, jotka koostuivat pitkälti tikku-ukoista ja nuolista sekä satunnaisista kommenteista. Vihkoa selaillessaan Emily oli miltei unohtanut ajan kulun, hyräillen itsekseen koreografiaan kuuluvaa musiikkia samalla kun antoi paperilla olevien tikku-ukkojen herätä henkiin mielikuvissaan, esittäen hänelle tanssinsa sellaisena, kuin Emily oli sen sivuille raapustanut.
Loppujen lopuksi kiinnostavin pätkä vihkosta oli kuitenkin löytynyt sivujen välistä: pieneksi taiteltu A4-paperi, jonka täyttävä käsiala sai Emilyn tuntemaan pienenpienen piston sydämessään - oman äitinsä varman, mutta omalla tavallaan taiteellisen kirjoitustyylin hän tunnistaisi vaikka unissaan. Paperia tarkemmin tutkaillessaan hän oli huomannut sen olevan jonkinlainen resepti. No niinpä tietysti! Ajatuksissaan Emily palasi edelliskeväiseen pikavisiittiinsä Portlandissa, kun hän oli äitinsä kanssa tehnyt sitruuna-laventelileivoksia ja palannut kotiin kyseisen reseptin kanssa. Emily ei ollut mikään mestarileipuri, mutta kyseisen leivokset todella olivat maukkaita, ja hänellä taisi jopa olla kaikki tarvittavat ainekset kotonaan. Jospa sitä vaikka leipoisi tänään?
Ovikellon kilahdus keskeytti hänen pohdiskelunsa äkisti ja sai hänet vilkaisemaan ulko-oven suuntaan, aivan kuin sen läpi olisi voinut katsoa, kuka toisella puolella seisoi. Ei hän vieraita odottanut.. Vihreäkantinen vihko ja sen välistä löytynyt resepti jäivät lojumaan keittiön pöydälle, kun Emily suuntasi avaamaan ovea. Lyhyt vilkaisu ovisilmään paljasti tulijan olevan hyvinkin tuttu - Elijah. Emily hämmentyi hetkeksi havainnostaan, ennen kuin muisti antaneensa miehelle puhelinnumeronsa lisäksi myös osoitteensa heidän tavatessaan noin viikko sitten. Oven aukaistessaan Emily tervehti miestä tutun hymynsä kera. "Elijah! Mikäs sut tänne tuo?" Nainen kysäisi yllättyneenä - tämä tosin oli ehdottomasti iloinen yllätys.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Apr 17, 2014 20:58:14 GMT 2
Post by nepa on Apr 17, 2014 20:58:14 GMT 2
Sen ovikellon painamisen jälkeen Elijah taisi katua kaikkea tekemäänsä. Tai jos ei kaikkea, niin ainakin sitä ääntä, jonka hän itsekin kuuli siihen käytävään asti. Elijah taisi jopa vilkaista taakseen, ettei kukaan vain näkisi, mitä hän oli tehnyt. Tässähän olisi nimittäin hyvä mahdollisuus, että Emily ei tulisi lainkaan avaamaan - tai ei ainakaan Elijah aina oveaan avannut, kun kuvitteli jonkun kaupustelijan olevan hänen ovensa takana. Toivon mukaan Emily ei kuitenkaan jakaisi sitä vainoharhaisuutta hänen kanssaan. Elijah yritti olla suhteellisen rauhallinen siinä Emilyn oven takana seisoessaan, mutta hän väkisinkin hipelöi hermostuneesti sormiaan odottaessaan, että nainen (toivon mukaan) tulisi avaamaan oven. Kyllä Elijah jostain syystä uskoikin, että niin tulisi käymään. Ei hän osannut sanoa, miksi, mutta kai se oli joku sellainen alitajuntainen juttu. Ihmisen alitajunta kyllä kykeni olemaan väärässä. Taisi oikeastaan olla suuremman osan ajasta, joten Elijah kykeni vain huokaisemaan syvään rauhoittaakseen itsensä. Ei tässä olisi mitään jännittävää.
Eikä Elijah tosiaan pelännyt, kun Emily loppujen lopuksi avasi sen oven. Päinvastoin, mies suli saman tien lempeään hymyyn. "Intuitio", Elijah vastasi Emilyn kysymykseen leikkisästi. "No ei, mutta sä annoit mulle numerosi ja osoitteesi siellä kahvilassa, ja satuin muistamaan, että asut Myrtle Avenuella. Olin siis harjoittelemassa musikaalia varten tuossa treenihallilla, jos tiedät paikan?" Elijah selitti ja viittoi kädellään sen treenihallin suuntaan. Siellä hallilla Emily oli kyllä ihan varmasti ollut, koska ei voinut mitenkään olla mahdollista, että Emily ei olisi ollut siellä. Se oli kuitenkin oikein passeli paikka harjoituksia varten, tilava ja valoisa, ja sieltä löytyi lisäksi hyvät spotlightit. "Pääsenkö minä sisälle vai onko minusta liian paljon vaivaa?", Elijah vielä lisäsi virne kasvojaan koristaen. Ilmeisesti niin ei kuitenkaan ollut käynyt, koska hetkessä Emily oli väistynyt Elijahin tieltä, jotta hän pääsisi sisälle.
Emilyn asunto oli oikein kaunis - käytännöllinen ja hyvinkin paljon omistajansa näköinen. Tai vuokraajansa, mistä Elijah tiesi, oliko tämä omistus- vai vuokra-asunto. Elijah vilkuili ympärilleen yrittäen tehdä jotain nokkelia johtopäätöksiä Emilyn asunnosta riisuen samaan aikaan takkiaan ja kenkiään. Ne pois saatuaan Elijah uskalsi askeltaa peremmälle. "En ilmeisesti keskeyttänyt mitään tärkeää, kun päästit minut sisälle?" Elijah kysäisi hymyillen. Eipä Elijahilta muuta kuin valkoisen hammasrivistön paljastavaa hymyä voinutkaan odottaa, koska häntä harvoin näki negatiivisiin mielentiloihin kietoutuneena. Emilyn vastausta kuunnellen Elijah eksyi keittiöön - tai pikemminkin hento punapää ohjasi hänet sinne. Uteliaana ihmisenä mies ohjautui saman tien jonkun vihon luokse, mutta ei hän sentään niin huonotapainen ollut, että olisi napannut sen käteensä ja lukenut sitä. Jokin resepti hänen silmiinsä kyllä osui. "Olitko aloittamassa leipomista?" Elijahin olikin pakko kysäistä. "Jos haluat leipoa, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan. Voisin kyllä auttaakin, ettei sen koommin."
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Apr 20, 2014 19:27:23 GMT 2
Post by lellu on Apr 20, 2014 19:27:23 GMT 2
Emily kohotti hiukan kulmiaan saamalleen vastaukselle ja hymähti huvittuneen oloisena, nyökkäillen kevyesti Elijahin kertomukselle. Tokihan hän tiesi miehen tarkoittaman treenihallin - olihan kyseisessä rakennuksessa tullut vietettyä aikaa kaikenmaailman workshopien kuin myös tavanomaistempienkin harjoitusten (ja esitysten) parissa. Varsin mukavahan kyseinen paikka oli esittäviä taiteita silmällä pitäen, ja sitä vartenhan se oli rakennettukin. Elijahin esittäessä seuraavan kysymyksensä Emily tajusi seisseensä koko ajan ovenraossaan - osittain vain ottaakseen tukea eteislipastostaan siirrettyään molemmat kyynärsauvansa yhteen käteen ovea avatessaan - ja väistyi hymyillen, toivottaen Elijahin tervetulleeksi sisälle.
Elijahin riisuessa ulkovaatteitaan Emily asteli jo hiukan peremmälle asuntoonsa, seisahtaen avaran olohuoneen laitamille odottamaan miestä. "Olin lähinnä hyvää vauhtia pitkästymässä kaiken luppoajan keskellä.. Kävin vain vanhoja papereita läpi, ei mitään tärkeää", nainen vastasi olkiaan kohauttaen Elijahin kysymykseen, kohdaten miehen ystävällisen hymyn omallaan. Askeleet johdattivat häntä seuraavaksi keittiön suuntaan, ajatuksenaan tarjota Elijahille jotain juotavaa mikäli mies tahtoi. Ennen kuin hän ehti kuitenkaan avata suutaan, oli toinen jo kysynyt leipomisaikeista, saaden Emilyn aluksi kurtistamaan kulmiaan ennen kuin katse osui pöydälle jääneeseen vihkoon ja sen vierellä lojuvaan reseptiin - niinpä niin, olihan Elijahkin tarkkaavainen.
"En itseasiassa edes ollut vielä päättänyt mitään.. Tosin kun kerta asian mainitsit, niin voisihan sitä hyvin leipoakin - tuo on yksi äidin resepteistä, jonka olin ilmeisesti unohtanut sivujen väliin, mutta nuo leivokset ovat kyllä ihan älyttömän hyviä", Emily koki tarpeelliseksi avata tilanteen taustoja hiukan, ettei Elijah vaan luulisi hänen olevan jokin jauhopeukalo, joka vietti useinkin viikonloppuja leipoen. Ehei, totta puhuen Emily joutui lähes poikkeuksetta turvautumaan resepteihin ja noudatti niitä melko tarkkaan, mitä nyt jonkun yksinkertaisen brownies-reseptin osasi ulkomuistista. Saatueen Elijahilta vielä myöntyvän vastauksen leipomiseen Emily sitaisi hiuksensa kumilenkillä sotkuiseksi nutturaksi, joka näytti lähinnä punaiselta jättiläistakulta, mutta pitäisi hiukset hyvin pois tieltä, ja ryhtyi sitten kaivelemaan tarvittavan määrän kippoja ja mittoja kaapeistaan. Elijah puolestaan nakitettiin ottamaan esille voi ja sokeri, sekä mittaamaan niistä tarvittavat määrät kulhoon.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Apr 20, 2014 21:36:53 GMT 2
Post by nepa on Apr 20, 2014 21:36:53 GMT 2
Emily oli kuulemma kyllästymässä kaiken luppoajan takia. Taas kerran se uteliaisuus nosti päätään ja Elijah lähes kysyi niistä kainalosauvoista, mutta kohteliaana miehenä hän tajusi pitää suunsa kiinni. Jos hän kysyisi, siitä seuraisi kuitenkin vaan jotain draamaa, ja sitä jos jotain pörröpää halusi vältellä niin hyvin kuin mahdollista. Osittain jopa tämä Emilyllä hääräily tuntui väärältä. Ei hän todellakaan halunnut, että se Emilyn miesystävä (jonka nimeä Elijah ei ollut edes kysynyt) ilmestyisi paikalle ja luulisi jotain omiaan. Tai no, ehkä se mies luottaisi Emilyyn ja tietäisi, ettei hän tekisi mitään muiden miesten kanssa. Ihmisistä ei kuitenkaan voinut koskaan olla varma. Emilyn miesystävän mahdollista mustasukkaisuutta Elijah ei kyllä edes ihmettelisi, koska toinen oli kyllä näyttävä nainen. Ei siitä mihinkään päässyt.
"Selvä", Elijah nyökkäsi, "onpa siinä ainakin tekemistä tälle illalle. Et sitten syytä minua, jos ne menevät pilalle." Elijah toljotti Emilyä hieman pidempään, kun nainen heitti punaiset hiuksensa nutturalle - silloin hänen sirot kasvonpiirteensä näki vielä paremmin. Emily kuitenkin käski - pyysi? - Elijahin pian etsimään voin ja sokerin ja mittamaan ne, eli Elijah sai itselleen muuta puuhaa. "Sinä tosiaan oletat, että löydän jotain kaapeistasi?" Elijah naurahti huvittuneesti, ennen kuin alkoi availemaan kaappien ovia. Ei narinaa - asunto oli siis suhteellisen uusi. Ehkä juuri remontoitu. "Toivon mukaan täällä ei ole mitään epäilyttäviä yllätyksiä", Elijah vilkaisi tulitukkaa ilkikurisesti. Hetken kuluttua Elijah oli kyllä päässyt oikean kaapin äärelle ja nappasi sieltä tarvittavat ainesosat, pääsi jopa mittailemaankin niitä. Reseptiä tuli katseltua tiuhaan tahtiin siinä ainesosia mittaillessa.
"Mitä seuraavaksi, pomo?" Elijah kysäisi pilke silmäkulmassaan. Mies nojaili hetken aikaa keittiötasoa vasten, ennen kuin Emily mainitsi jääkaapista ja siellä olevasta maidosta. Niinpä Elijah käveli muutaman askeleen jääkaapille ja laittoi maidon pöydälle. Nuorukainen tosin huomasi saman tien siellä olevan jonkinnäköisiä juomia, jolloin katse käännettiin Emilyyn. "Emily?" Elijah aloitti viattomalla äänellä. "Voisinko ehkä ottaa tuolta yhden kaljan? Edes yhden?" Mies yritti luoda kasvoilleen jonkinnäköistä koiranpentuilmettä, joka taisi toimia, koska Emily myönsi hänelle luvan. Luultavasti Elijahin olisi pitänyt tuntea siitä jonkinnäköistä syyllisyyden tunnetta, koska kaikella järjellä kaljat oli tarkoitettu sille Emilyn miesystävälle. Siellä kirkkaassa jääkaapissa Elijah näki kyllä siideritölkkejäkin, joista yhteen hän päätti tarttua ja nostaa pöydälle. "Kai sinä nyt yhden minun kanssani juot?" Elijah kysyi siirtyen uudelleen Emilyn vierelle.
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Apr 21, 2014 19:07:35 GMT 2
Post by lellu on Apr 21, 2014 19:07:35 GMT 2
Emily naurahti lyhyesti itsekseen Elijahin sanat kuullessaan. Ehei, jos nämä eivät onnistuisi, hän syyttäisi lähinnä itseään - kyllä Emilykin osasi itselleen myöntää, ettei hän ollut mestarileipoja koskaan ollutkaan. Onneksi hänen äitinsäkin oli tiennyt tämän, ja kirjoittanut reseptin todellakin yksityiskohtaisesti muistiin, niinkin yksityiskohtaisesti, että heti ensimmäisenä muistutettiin laittamaan uuni päälle ja valmistelemaan sopivankokoinen uunivuoka leivoksille. Sekin varmaan olisi unohtunut ilman reseptiä, ja leivosten valmistuminen olisi viivästynyt..
"Etköhän sinä löydä.. Ja ei hätää, siivosin pahimman mikrobieläintarhan pois ihan vain sinua varten", Punapää tokaisi virnistäen Elijahin epäilyksille yllätyksistä kaapeista. Eihän sitä koskaan tiennyt, mikä vanha ruokapurkki kaappiin oli saattanut unohtua aivan liian kauan aikaa sitten.. Miehen kaivellessa kaapeista vielä viimeisiä ainesosia Emily oli onnistunut löytämään oikeat vuoat sekä muut tarvikkeet ja siirtyi tarkastelemaan reseptiä juuri kun Elijah kyseli jatkosta. "Jos sinä teet täytteen ja minä pohjan. Maito pitäisi olla jääkaapissa", Nainen vastasi ja varmisti vielä kerran, että kaikki tarvittava oli varmasti esillä. Sitten hän istahti korkean keittiönpöytänsä ääreen yhden kulhon kera ja ryhtyi keskittyneesti ohjetta seuraten yhdistellä pohjan ainesosia Elijahin vielä kolistellessa jääkaapilla.
Pian miehen kasvot ilmestyivät taas hänen näkökenttäänsä, sellaisen mukamas-koiranpentuilmeen saattelemana, että Emily meinasi purskahtaa nauruun ennen kuin oli edes ehtinyt kuunnella kysymyksen loppuun. Hän tyytyi kuitenkin nyökkäämään - mikäs siinä, hyvinhän sitä voisi leipomisen ohella vähän nautiskellakin. Joten myös miehen tarjoama siideri otettiin tyytyväisen hymyn kera vastaan. Tölkki aukesi tutun sihahduksen saattelemana, minkä jälkeen Emily keskittyi hetkeksi taas voin ja sokerin sekoittelemiseen, siirtäen välillä vihreät silmänsä Elijahiin miehen tekemistä tarkkaillen. "Mitäs muuta olet puuhaillut viime viikolla, paitsi ravannut melkein naapurissani musikaalitreeneissä?" Nainen uteli välillä.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Apr 21, 2014 19:36:45 GMT 2
Post by nepa on Apr 21, 2014 19:36:45 GMT 2
Elijah oli tyytyväinen, että Emily oli suostunut juomaan hänen kanssaan - siis ei mitenkään omituisella tavalla. Elijah sen sijaan ajatteli sitä mahdollista rentoutumista edes yhden juoman avulla. Ei tietenkään sillä, etteikö Elijah olisi muutenkin rentoutununut Emilyn seurassa, mutta kyllä alkoholin vaikutuksen alaisena Elijahista sai enemmän irti. Tottahan toki hän puhui asioistaan myös ihan normaalien promillelukemien aikana, mutta ei voinut väittää, että Elijah kaiken elämästään paljastaisi siinä tilassa. Sitä paitsi luulisi, että Emilyn kanssa juominen olisi ihan hauskaakin - kyseinen nainenkin varmaan avautuisi silloin vähän enemmän. Ei sitä vaikka tietäisi, jos nainen lopultakin paljastaisi miehelle niiden kainalosauvojensa syyn. Niihin se katse eksyikin hetkeksi aikaa, mutta tuskinpa Elijah niitä liian kauan katseli. Ei ainakaan omasta mielestään.
Jaa että täytteen tekeminen? Elijah vain tyytyi nyökkäämään, jonka jälkeen hän katseli reseptiä hetken aikaa jokseenkin hämmentynyt ilme kasvoillaan. Keskittyneeltä hän luultavasti Emilyn silmiin näytti, mutta koska Elijah oli leiponut aiemmin vain muutaman kerran elämässään, ei hän oikein tiennyt, mistä olisi aloittanut. Luojan kiitos resepti oli siis hänen apunaan. Nuorukainen osasi kyllä sekoittaa oikeita aineksia keskenään, eikä hän edes puhunut kaikelta siltä keskittymiseltään. Emily kuitenkin meni rikkomaan sen Elijahin keskittyneisyyden kuplan. "Hyvä kysymys", Elijah naurahti joutuen oikeasti miettimään, että mistä hänen viikkonsa oli koostunut. "Olen nähnyt ystäviä ja soitellut vähän kitaraakin. Kävin eilen jopa karaokessa!" Viimeinen lause sai hyviä muistoja pintaan ja hetken mies hymyili oikein leveästi.
Sen vastauksen jälkeen oli taas suhteellisen hiljaista, vaikka tuskinpa sillä oli mitään tekemistä kiusaantuneisuuden kanssa. Molemmat vain yrittivät tehdä parhaansa, koska tuskinpa kumpikaan tahtoi niinsanotusti pettää toista leipomisen osapuolta. Sen ainesten sekoittelun aikana Elijah huomasi seisovansa niin lähellä Emilyä, että hän vahingossa tönäisi naista kyynerpäällään. Ei sentään niin lujaa, että Emily olisi tasapainonsa menettänyt, mutta silti Elijah meni tarttumaan hänen käsivarteensa. "Oho, sori", Elijah nauroi, ennen kuin päästi irti Emilyn kädestä. Sen jälkeen Emily alkoi lisätä täytettä pohjaan ja Elijah jäi työttömäksi. Tavallaan. Hän nimittäin sai hetimmiten miettiä, että miten olisi esittänyt seuraavan kysymyksensä. Se kaljatölkki kävi ainakin Elijahin huulilla suhteellisen tiuhaan tahtiin. "Haluaisitko sinä lähteä ehkä joskus mukaan karaokeen?" Elijah hymyili ystävällisesti. Silmissä taisi kyllä olla jonkinmoinen toivon pilke. "Ei sinun pakko ole tulla, mutta tapaisithan sitten ystäviäni. He ovat ihan mukavaa porukkaa. Vähän sekaisin, mutta eivät ainakaan enempää kuin minä."
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Apr 21, 2014 20:32:52 GMT 2
Post by lellu on Apr 21, 2014 20:32:52 GMT 2
Emily siemaili kaikessa rauhassa siideriään ja jatkoi pohjan parissa askartelua vilkuillen välillä sivusilmin Elijahin työskentelyä. Ilmeisesti mies ei ollut häntä paljoakaan etevämpi kokki, tai ainakin he molemmat tuntuivat vilkuilevan ohjetta yhtä usein jokseenkin hämmentyneen ja epävarman oloisina, mikä sai Emilynkin myhäilemään itsekseen. Siinäpä vasta kaksi sokerileipuria! Ehkäpä alkoholi vähän helpottaisi tätäkin hommaa - tai ainakin tekisi siitä hauskempaa.
"Karaokessa?" Emily toisti miehen sanat huvittunut ilme kasvoillaan, virneen kohotessa hänen ruusunpunaisille huulilleen ilman, että hän edes yritti estää sitä. Vaikka eihän se varmasti mitenkään tavatonta ollut, että Broadwaylle havitteleva näyttelijä kävi laulamassa karaokea ystäviensä seurassa. Itseään Emily ei oikein osannut kuvitella karaokebaarissa - ainakaan mikrofonin takana, kyllähän hän oli joskus opiskelukavereiden ja myöhemmin kollegoiden kanssa kaikennäköisissä baareissa mukana roikkunut, mutta ei hän ollut koskaan erityisemmin jaksanut innostua mistään karaoken tapaisista hömpötyksistä. Hän oli aina mielihyvin jättänyt muiden viihdytyksen ja mahdollisen itsensä nolauksen muille ja tyytynyt itse katselemaan sivusta oman drinkkinsä kanssa..
Elijahin sanojen päätteeksi syntynyt hiljaisuus keskeytyi, kun Emily tunsi toisen kyynärpään tönäisevän häntä varsin tuntuvasti. Ei nyt mitenkään niin kovaa, että hän olisi horjahtanut, mutta Elijah silti otti hänen käsivarrestaan kiinni - Emily ei ollut aivan varma, oliko mies yliarvioinut tönäisynsä voiman ja yritti estää häntä kaatumasta vai oliko kosketus muuten vain tarkoituksellinen. Mutta eipä sillä ollut niin paljoa väliä, vastaukseksi teostaan mies sai häneltä lähinnä naureskelua. "Yritäs nyt käyttäytyä siivosti ja olla ryhtymättä väkivaltaiseksi", punapää torui Elijahia mukamas tosissaan, hyväntuulisen virneen kaarrellessa edelleen hänen huulillaan, ja nappasi sitten uuden hörpyn tölkistään ennen kuin alkoi levittää Elijahin valmistamaa täytettä vaalean taikinapohjan päälle. Elijahin kysymyksen kuullessaan Emily empi hetken aikaa. "Minä nyt en varsinaisesti mikään karaokefani ole.. Mutta voisihan sitä joskus lähteäkin mukaan", hän tokaisi sitten olkiaan kohauttaen. Ihan hauskaa vaihteluahan se voisi olla - ja sitä hän oli viime viikkoina ihan tosissaan kaivannut elämäänsä. "En tosin mene lupaamaan yhtään mitään sen suhteen, saatko kuulla lauluääntäni koko iltana. En minä itseäni osaa sanoilla ilmaista, laulusta nyt puhumattakaan", Emily jatkoi hetken päästä hymähdellen ja tasoitti samalla täytteen pintaa. Elijahia hän pyysi seuraavaksi nostamaan vuoan uuniin, itselleen kun kaksi kättä vaativa kantaminen oli keppien takia lähestulkoon mahdotonta, kun olisi pitänyt pysyä tuetta pystyssä.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Apr 21, 2014 21:06:48 GMT 2
Post by nepa on Apr 21, 2014 21:06:48 GMT 2
"Karaokessa", Elijah vielä toisti huvittuneeseen sävyyn. "Enkö muka vaikuta tyypiltä, joka viettää aikaansa karaokebaarissa?" Hän jatkoi virne huulillaan. Mies käänsi katseensa punapään, jonka äänessä oli äsken ollut varmasti (hyvähtahtoista) ivaa, suuntaan. Elijah todellakin nautti karaokebaareissa olemista, vaikka se ei luultavasti sitä normaalia ajanvietettä kaikille ollutkaan. Menevälle nuorukaiselle moinen paikka sopi kuitenkin enemmän kuin mainiosti, koska siellä oli paljon sosiaalisia ihmisiä ja aikakin kului kuin siivillä. Ei Elijah ainakaan kotona jaksaisi vapaailtojaan istua, se nyt oli selvä asia, ja kavereita oli muutenkin aina rentouttavaa tavata.
Elijah ei voinut kuin naurahtaa sille Emilyn väkivaltaisuuskommentille. "Anteeksi rouva, ei tule toistumaan", hän virnuili. Pian se nauru oli muuttunut kyllä enemmänkin vakavuudeksi, kun hän odotti Emilyn vastausta siihen hänen esittämäänsä kysymykseen. Kas - ei se Emily ainakaan sanonut, ettei lähtisi. Mukava yllätys. "Odota vain, olen nähnyt monen muunkin ensin kieltäytyneen laulavan siellä", Elijah heitti. Tietenkin Elijah tahtoi kuulla Emilyn laulavan. Hän ei tietenkään olettanut, että nainen olisi jokin kultakurkku, koska hän oli tanssija. Laulaminen oli kuitenkin hauskaa - ihan sama, osasiko sitten laulaa vai ei. Tietenkin esiintymispelkoiselle ihmiselle voisi olla suhteellisen ahdistavaa, jos yhtäkkiä täytyisi hypätä suuren joukon eteen esiintymään, mutta Emilyllä oli ainakin tanssista kokemusta. Ei laulaminen loppujen lopuksi niin paljon tanssista poikennut, koska molemmissahan taiteenlajeissa ilmaistiin itseään ja sen tekijällä oli hauskaa, ellei sitten sattunut olemaan perusluonteeltaan suhteellisen myrtsi.
Nuorukainen tunsi lämpimän ilmavirtauksen kasvoillaan, kun hän laittoi leivokset uuniin ja loppujen lopuksi sulki sen. Mies tajusi, että siinä leipomisen aikana hänen juomansakin oli loppunut, mutta muistaakseen hän oli nähnyt siellä jääkaapissa kaljatölkkejä enemmänkin. "Olen luultavasti surkea ja törkeä vieras, mutta voisinko ottaa vielä toisen tölkin?" Elijah naurahti. "Ne ovat luultavasti sille miesystävällesi, mutta kyllä minä ne korvaan. Miehesi saa tulla vaikka hakemaan ne kaljat suoraan minun jääkaapistani, jos haluaa", Elijah selitteli. Tällä kertaa Elijahin kasvoilla ei kuitenkaan ollut koiranpentuilmettä, vaan hetken aikaa hän taisi näyttää suhteellisen ilmeettömältä Emilyä katsellessaan. Elijah nimittäin mietti, että olisivatko asiat voineet olla eri tavalla, jos hän olisi silloin aikoinaan osoittanut kiinnostuksensa. Koskaan sellainen ei kuitenkaan ollut hänen kohdallaan mennyt kovinkaan hyvin, joten se oli jätetty tekemättä. Elijah tajusi lopettaa tuijottamisen saatuaan Emilyltä luvan sen toisen tölkin nappaamiseen. Pian kaksikko oli sitten siirtynyt olohuoneen sohvalle, jossa nuorukainen avasi toisen tölkin. Elijah luojan kiitos tajusi vielä pitää jonkinmoisen turvavälin Emilyyn. "Millainen se sinun miehesi muuten on? Minkä niminen?" Elijah kyseli. "Missä tapasitte? Ole hyvä ristikuulustelusta!" Hän kuulosti varmaan aika naismaiselta kysellessään kaikkea, mutta Elijah oli utelias - sille ei voinut mitään.
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Apr 21, 2014 21:26:40 GMT 2
Post by lellu on Apr 21, 2014 21:26:40 GMT 2
Emily tuhahti itsekseen, antaen vihreiden silmien pyörähtää nopeasti ympäri vastauksena Elijahin sanoille. "Noh, saas nyt nähdä.. Ei se mitään kaunistaa kuultavaa ole. Et sinä minua ihan kovin helpolla saa laulamaan", Nainen tokaisi naurahtaen. Elijah mitä luultavimmin ottaisi hänen sanansa jonkinlaisena haasteena, mutta entäs sitten. Voisi itse asiassa olla varsin mielenkiintoista nähdä, mitä keinoja mies käyttäisi hänen suostuttelemiseensa.
Elijahin asetellessa leivokset uuniin paistumaan Emily nappasi sauvansa ja tölkkinsä, siirtyen jo olohuoneen puolelle - mukavampi siellä olisi istuskella ja rupatella leivonnaisten valmistumista odotellessa kuin tässä keittiönpöydän ääressä, ja hän kuitenkin liikkui heistä hitaammin. Pian keittiöstä kuului jo Elijahin ääni miehen pyytäessä saada ottaa toisen kaljatölkin jääkaapista, ja hänen kasvonsa pilkistivät nurkan takaa häntä katsomaan. "Äh, ota vain. Eiköhän hän selviä hengissä, vaikka täällä olisi vähän vähemmän juotavaa", Emily tokaisi naurahtaen. Elijahin melko ilmeetön, mutta jollain tapaa mietteliäs ilme sai naisen melkoisen kiinnostuneeksi, mutta ei hän kyllä tohtinut kysyäkään, mitä toisen päässä liikkui. Eihän hän kyllä ehtinytkään, kun Elijah oli jo aloittanut hänen tenttaamisensa.
Miehen kysymystulva sai Emilyn kulmakarvat kohoamaan jonkin verran, lyhyen, iloisen naurahduksen purkautuessa hänen huuliltaan. "Jestas, olet pahempi kuin teini-ikäinen tyttö!" Hän totesi ilkikurisen kiusoittelevasti virnistellen toisen uteliaisuudelle. "Mutta hyvä on.. Hänen nimensä on Rowdy ja hän on oikein mukava. Me tapasimme pari vuotta sitten, kun hän oli ajaa päälleni kadulla", Emily lausahti sitten varsin neutraaliin tyyliin, aivan kuin olisi aivan normaalia ruveta seurustelemaan jonkin henkilön kanssa, joka oli miltei ajanut päältään. Hiljaa hymähtäen Emily katsahti sitten Elijahia, tarkkaillen miehen ilmettä samalla kun otti taas kulauksen omasta siideristään.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Apr 21, 2014 21:48:43 GMT 2
Post by nepa on Apr 21, 2014 21:48:43 GMT 2
Huvittunut naurahdus karkasi Elijahin huulilta, kun Emily esitti vastauksensa. "Challenge accepted", nuorukainen osoitti naista sormellaan nauraen. Saattoi olla, että Emily vain oli sanonut äskeisen toteamuksena, mutta totta hitossa Elijah yrittäisi saada naisen laulamaan, jos he kerran joskus karaokebaariin olisivat menossa. Oli sitten ihan eri asia, että onnistuisiko Elijah siinä. Häntä ei kuitenkaan tunnettu mistään hyvistä suostuttelutaidoista, vaikka halutessaan hän varmaan saisi jonkun tekemään jotain hänen puolestaan. Ei pomotus kuitenkaan kuulunut Elijahin luonteeseen ja hän jätti sen mielellään muille. Oli parempi olla se hyvä jätkä kuin joku kusipää, joka aina määräisi tahdin ja teot.
Ai että oli Elijah kysymyksineen pahempi kuin teini-ikäinen tyttö. Ei nuorukainen voinut kuin nauraa sille toteamukselle - varsinkin, kun se alkoholi alkoi varmaan jo vaikuttaakin jonkin verran. Elijah ei tosiaan ollut mikään isokokoinen jätkä ja monta kertaa alkoholi nousi hänen päähänsä kuin hurahtaen. "Meinasi ajaa päällesi kadulla?" Elijah totesi hetken hiljaisuuden jälkeen, ennen kuin hän väkisinkin purskahti nauruun. "No sepä.. Sepä kuulostaa romanttiselta", nuorukainen vielä kiusoitteli hyväntahtoisesti. "Et selvästikään uskalla kertoa minulle kaikkia yksityiskohtia, kun noin lyhennetyn version kerroit", Elijah jatkoi sitä ivaansa, joskin siinä taisi olla pientä flirttiäkin mukana. Eipä sitä välttämättä kyllä huomannut, koska se tosiaan oli huomaamatonta ja Elijahille tyypillistä. Ei kukaan ikinä kiinnittänyt huomiota Elijahin flirttiin, koska se oli useimmiten vain viatonta ja kaikki tiesivät sen. Mies ei kyllä muistanut, että tiesikö Emily siitä kyseisestä luonteenpiirteestä.
Seuraavaksi Elijah rykäisi ja käänsi siniset silmänsä Emilyn puoleen. "Minulla on tunnustettavaa", hän aloitti, "mutta ei mitään pahaa. Kai." Viimeinen toteamus oli pakko heittää mukaan, koska Emily näytti hämmentyneeltä sen tunnustus-sanan kuultuaan. "Niin", Elijah aloitti mutta hiljentyi sitten. Miten hitossa kerroit kiusallisen asian ihmiselle ilman, että kohde muokkaisi sitä jotenkin vakavammaksi? "Ja hitot, minä vain sanon sen. Olin silloin aikoinani ihastunut sinuun", nuorukainen kuitenkin kasasi rohkeutensa ja jäi vain katselemaan Emilyn reaktiota. "Siis älä nyt luule tästä nykyajasta mitään. Ei minun ollut edes tarkoitus pelästyttää sinua tällä kommentilla, ajattelin vain, että se voisi piristää. Eikö naiselle ole aina mukavaa kuulla, että joku on ollut aikoinaan kiinnostunut?" Elijah selitti, joskin meinasi hajota aikoinaan -osiolle. Ihan varmasti Emily huomasi ne katseet Elijahin puolelta, vaikka ei välttämättä tajuaisikaan, mikä niiden merkitys oli. Tai toivon mukaan Emily ei tajuaisi - ei Elijah ollut tänne tullut ahdistelemaan. Ei suinkaan mitään sensuuntaista.
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Apr 22, 2014 15:10:03 GMT 2
Post by lellu on Apr 22, 2014 15:10:03 GMT 2
Kuten Emily oli hiukan odottanutkin, toinen purskahti nauruun hänen tarinansa kuullessaan. Eipä ollut ensimmäinen kerta, kun jonkun mielestä hänen ja Rowdyn tapaaminen oli varsin viihteellinen kertomus - kyllähän Emily oli itsekin asialle naureskellut, kun oli sitä joskus pohtinut. "Et arvaakaan, kuinka romanttista melkein päälleajetuksi joutuminen on.. Eikun oikeasti, alkuun taisin vähän vihatakin häntä vaikka mitään ei sen pahemmin sattunutkaan. Mutta kyllä hän sitten osoittautui melko täyspäiseksi yksilöksi, kun teki parhaansa hyvittääkseen tapahtuneen", Emily jatkoi ja katsahti Elijahia hymähtäen. Tuntui jokseenkin oudolta alkaa miettimään, kuinka ärsyyntynyt hän oli silloin ollut pienestä töytäisystä - juuri tällä hetkellähän hän oli tismalleen siinä tilanteessa, joka taannoin oli saanut hänet tulistumaan..
Jonkinasteinen huolestuneisuus ja hämmennys hiipi Emilyn kasvoille Elijahin mainitessa olevansa tunnustuksen tarpeessa. Mitäköhän mies oli mennyt tekemään, ei kai mitään vakavaa? Liiallinen Netflixin tujottaminen alkoi ilmeisesti myös vaikuttamaan hänen ajatuksenjuoksuunsa, kun aivot tarjosivat mahdollisuudeksi, että Elijah paljastaisi olevansa jokin psykoottinen sarjamurhaaja, joka oli tullut sieppaamaan hänet. Ehkei kuitenkaan.. Miehen vakuuttelut siitä, ettei kyseessä ollut mikään paha asia, sai hänet huojentumaan, joskin kai-sana jäi kummittelemaan hänen mieleensä. Mitäköhän tuokin nyt oikein tarkoitti?
Kun Elijah lopulta sai asiansa sanottua, Emily ei voinut muuta kuin tapittaa miestä vihreillä silmillään jonkin aikaa, tietämättä, mitä sanoa. Mitä tuollaiseen edes kuului vastata? Etenkin, kun mies vielä vakuutti kyseessä olevan mennyt ihastus.. Tokihan hän oli silloin opiskeluaikoina ehkä vähän epäillytkin jotain sen suuntaista - eikä hän menisi kiistämään, etteikö itsekin olisi ajatellut samankaltaisia Elijahista - mutta hän oli silloin ollut niin päättäväinen keskittymään opiskeluihinsa, että oli vain työntänyt ajatukset syrjemmälle ilman, että olisi edes harkinnut asiaa sen kummemmin. Mutta ei hän sitä nyt Elijahille menisi sanomaan, se vasta vetäisikin keskustelun omituisille raiteille. "Ai.. No, kiva että sait edes nyt kerrottua", Emily sai lopulta sanottua tajuttuaan katsoneensa Elijahia aivan hiljaa useamman sekunnin ajan miehen lopetettua puhumisen. "No, pakko kyllä sanoa että olin kyllä silloin niin keskittynyt opintoihin että tuskin siitä olisi kovin paljoa tullut, vaikka olenkin nyt ihan imarreltu tuon kuullessani", hän jatkoi sitten hymähtäen todetessaan itselleen, että tämän verran voisi hyvin kertoa omia mietteitään tekemättä keskustelusta liian kiusallista kummallekaan heistä, vaikka Elijah olikin vakuuttanut tarkoittavansa vain mennyttä aikaa.. "Olen kuitenkin ihan kiitollinen että meistä tuli ystäviä kaikesta huolimatta", Nainen tokaisi hetken päästä virnistäen ja tönäisi Elijahia kevyen ilkikurisesti kyynärpäällään samalla, kun toi toisella kädellään tölkkinsä huulilleen ja joi sen tyhjäksi.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
Apr 24, 2014 20:05:04 GMT 2
Post by nepa on Apr 24, 2014 20:05:04 GMT 2
Toisaalta Elijah oli äärimmäisen onnellinen Emilyn puolesta. Nainen oli kuitenkin löytänyt vierelleen ilmeisesti miehen, jonka hän todellakin ansaitsi - tai ainakin Emily puhui kyseisestä miehestä siihen sävyyn. Rowdyksikö sen miehen nimi oli loppujen lopuksi paljastunut? Kai se niin oli, mutta Elijah ei kyseiseen asiaan ollut kiinnittänyt niin hyvin huomiota, kun oli katsellut esimerkiksi Emilyn kasvoja. Tai pikemminkin kaikkia niitä pieniä yksityiskohtia, joita Emilystä löytyi. Luojan kiitos Elijah osasi tehdä sen huomaamattomasti, tai ainakin niin, että Emily ei kiinnittänyt siihen huomiota. Näyttelijän lahjoista oli siis toisinaan paljonkin hyötyä, vaikka hän ei niitä taitoja käyttänytkään ystäviensä tai tuttaviensa keskellä. Mieluummin Elijah olisi se aito, oma itsensä ja jos se ei kelvannut, niin sitten se tyytymätön henkilö voisi miehen puolesta vaikka suksia kuuseen.
Kuten Elijah oli olettanutkin, oli se hänen tunnustuksensa saanut Emilyn hämmentyneen näköiseksi - ainakin aikansa nainen häntä tapitti. Mies yritti siinä tilanteessa näyttää mahdollisimman neutraalilta, vaikka jännittämisen merkit olivatkin ihan selvät. Mies nieleskeli ja hyvä, etteivät hänen kämmenensäkin hikoilleet. Hetken kuluttua Elijah sai kuitenkin edes vähän hengähtää, kun Emily oli sanonut mielipiteensä asiaan, ja oli loppujen lopuksi töytäissyt miestä olkapäällään. Se sai nuorukaisen naurahtamaan hyväntuulisesti. "Niin minäkin", Elijah kertoi ja jäi tuijottamaan Emilyä - ehkä liian pitkäksi aikaa. "Ja kyllä minä tiedän, että olit silloin opiskelusta kiinnostunut. Paljon. Kai minä muuten olisin ehkä jotain aikoinani tehnytkin, mutta, kuten sanottua, menneet ovat menneitä ja on parempi keskittyä nykyiseen tilanteeseen." Ahh kaikkia niitä selityksiä, joilla Elijah yritti itsensä pelastaa. Mies joi hieman kaljatölkistään saadaakseen edes vähän rentoutuneemman olon siinä Emilyn vierellä. Niin - yhtäkkiä Elijah oli tullut äärimmäisen tietoiseksi siitä, että Emily oli ihan pirun lähellä. Muutaman saakelin sentin päässä, jos tarkkoja oltiin.
"Tiedätkö", Elijah naurahti, "ehkä minunkin pitäisi joskus hankkia itselleni seuraa. Siis ei sinulla sattuisi olemaan nättejä sinkkuystäviä?" Mies ei oikein itsekään tiennyt, että vitsailiko hän vai ei, koska toisaalta Emilyn kanssa hengaaminen olisi silloin helppoa. Jos Elijahilla nimittäin oli seuraa, pystyisi hän miettimään jotain muutakin kuin sitä mitä jos -kysymystä. Se kummitteli koko ajan hänen mielessään, ja tietenkin hän tahtoi kysyä Emilyltä, että olisiko heillä voinut olla jotain. Se kuitenkin tuntui vaikealta. Suorastaan mahdottomalta, vaikka se olisi vain yksi kysymys. Niin.. Yksi pieni kysymys. Tai olihan Emily jo periaatteessa vastannut - hänen mielestään heistä ei olisi tullut mitään. Nuorukainen käänsi katseensa kaljatölkistä Emilyyn. "Mieti nyt, kuinka hyvin voisit mainostaa minua ystävillesi. Sitä paitsi, eikö olisi siistiä olla sellainen Amorin apulainen? Te kaikki naiset kuitenkin haaveilette salaisesti Amorina toimimisesta", Elijah selitti ilkikurinen virne huulillaan. Jostain kumman syystä nuorukainen pörrötti sen puheensa jälkeen, vaikka hän tiesi, että se saattoi olla punapäälle kova pala.
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Apr 24, 2014 20:57:02 GMT 2
Post by lellu on Apr 24, 2014 20:57:02 GMT 2
Elijahin vastauksessa saattoi olla jonkin verran sitä surullisenkuuluisaa selityksen tunnetta, mutta Emily ei erityisemmin kiinnittänyt huomiota - ainakaan tietoisesti. Mutta kaipa mies oli aivan oikeassa, parasta oli keskittyä nykyisyyteen eikä jäädä pohtimaan, mikä kaikki olisi voinut olla toisin, jos.. Ei pitänyt takertua menneisyyteen. Se Emilyn pitäisi oppia vielä monella muullakin osa-alueella elämässään.
Emily oli saanut sohvalla varsin mukavan asennon, jossa hän saattoi luontevasti keskustella Elijahin kanssa ja toisinaan vilkaista kelloa vahtiakseen, etteivät heidän leivoksensa palaisi aivan karrelle uunissa. Elijahin kysyessä hänen mahdollisista sinkkuystävistään hän kääntyi kuitenkin hiukan enemmän miehen suuntaan naurahtaen. "Ehkä on, ehkä ei.." Hän tokaisi virnistellen, edelleen huvittuneena miehen ajatuksenjuoksusta. Kyllähän hänellä jokunen toistaiseksi sinkku ystävä olikin, mutta heidän parittamisensa Elijahille se vasta viihteelliseksi voisi mennäkin. "Mistäs lähtien sinä olet tuollainen naistuntija ollut, luetko Cosmoa tai jotain?" Emily tokaisi päätään kevyesti puistellen miehen selitykselle - epäilykset naisten salaisesta toiveesta saada järjestää kaksi tuttuaan yhteen oli kieltämättä kuin jostain naistenlehden artikkelista repäisty. Ei sillä, kyllähän se ihan hauskaa voisi ollakin, mutta ehkei nyt kuitenkaan.
"Usko pois, jos minä ryhtyisin yhtään mihinkään Amorin hommiin voisi tulos olla varsin kummallinen. Helpommalla pääset ihan muilla keinoin", Nainen jatkoi hyväntuulisena hymähdellen ja vilkaisi jälleen seinällä roikkuvaa kelloa. Leivosten pitäisi hiljalleen tulla uunista, joten hän tyytyi vaihtamaan puheenaihetta hetkeksi huomauttamalla asiasta Elijahillekin. "Jos nämä onnistuvat, niin sinähän voit mainostaa itseäsi ainakin mestarileipurina", Emily virnuili vielä kuin ohimennen.
|
|
member rank
Seurapiiriläinen
Discord name
|
May 5, 2014 19:18:17 GMT 2
Post by nepa on May 5, 2014 19:18:17 GMT 2
Elijah taisi juuri sillä hetkellä tehdä sitä virhettä, että hän luki Emilyn jokaista liikettä liian tarkkaan. Häntä kuitenkin hermostutti sen äskeisen jälkeen, ja kuka häntä edes olisi voinut olla syyttämässä? Emilyhän oli luultavasti järkyttynyt äskeisestä, mutta juuri nyt vaikutti onneksi siltä, että punapää rentoutui. Ainakin heidän keskustelunsa sujui vaivattomasti heti sen kaverikommentin jälkeen, ja nyt Emily jo puhui Elijahin mahdollisesta Cosmopolitanin lukemisesta. "Eikö sitä muka huomaa? Tietenkin meidän miesten pitää lukea, että miten pitää käyttäytyä! Sieltähän löytyy jotain hulluja vinkkejä siihenkin, että mistä tietää milloin mies pettää", Elijah naureskeli ja pudisteli päätään huvittuneeseen sävyyn.
Emily ei kuulemma voisi toimia Amorin apulaisena. Pian Emily taas puhui leivoksista, ja Elijahkin vaistonomaisesti vilkaisi kelloa. Tai no, ei se tainnut olla mikään vaisto, vaan ihan reaktio siihen, että Emilykin teki niin. Emilyn sanat tosin naurattivat. "Niinpä niin", mies käänsi katseensa Emilyyn. "En luultavasti voi kyllä kertoa sitten sitä, että poltin joskus kaurapuuron pohjaan." Emilyä se asia vaikutti huvittavan, eikä se Elijahia haitannut - kyllä sille sai nauraa. Varsinkin Emily, jonka naurua mies kuuli ihan liian harvoin.
|
|
