Side by side, or miles apart, we are sisters

Abby oli aina huolissaan nuoremmista sisaruksistaan ja olisi mielellään pitänyt heidät aina lähellään. Elämä tuntui kuitenkin muuttavan muotoaan jatkuvasti ja vaikka vielä vuosi sitten hänen ja Brettin tilanne oli ollut tulenarka, Abby oli onnellinen, että he olivat saaneet selvitettyä välinsä miehen kanssa. Yli puoli vuotta siinä oltiinkin aktiivisesti sahattu Dallasin ja Washingtonin väliä, ennen kuin kamat oli virallisesti pakattu muuttolaatikoihin ja kiikutettu Brettin luokse. Sen myötä oltiinkin jatkuvasti huolissaan Karliesta, joka asui nykyään yksin Dallasissa. Olihan Karlie asunut ennenkin yksin, mutta Dallas oli vain Abbyn silmissä niin iso kaupunki, ettei hän halunnut edes kuvitella millaisiin ongelmiin perheen nuorimmainen voisi itsensä saada. Oliviasta puhumattakaan. Vaikka molemmat olivat järkeviä tyttöjä, joskus Abbystä tuntui, etteivät he omistaneet minkäänlaista itsesuojeluvaistoa.

”Are you sure?”, Abby varmisteli, mutta Olivian vakuutellessa kaiken olevan hyvin, hän kohautti kevyesti olkapäitään. ”Okay if you say so, but promise to tell me if there’s something you need”, isosisko tunsi tarvetta lisätä ja jatkoi matkaansa keittiöön purkamaan mukanaan tuotua kauppakassia. Samaan aikaan Karlie pyöräytti epäuskoiseen sävyyn silmiä. ”Yeah, right…”, tyttö virnisti lopulta ja lähti siskonsa perässä keittiöön. Keittiötason läheisyyteen päästyä brunette ponnautti itsensä istumaan sille ja kaivoi puhelimen taskustaan. Abby vilkaisi olkansa ylitse siskojaan ja hymähti huvittuneena Olivian dramaattisuudelle. ”No, this beer is for me. I got those yucky sweet wine coolers for you”, Abby sanoi lohduttelevaan sävyyn ja kaivoi pussista muutaman sellaisen imelänmakean pullon pöydälle. Karlien huomio oli siinä kääntynyt puhelimeensa, mitä näpräsi taas kovinkin innokkaasti. Olivian kuitenkin puhutellessa häntä, tyttö nosti katseensa nuorempaan isosiskoonsa ja kohautti olkapäitään pienesti. ”It’s nice… Now that Abs’ gone, I got the apartment all by myself”, Karlie hykerteli tyytyväisenä, Abbyn katsahtaessa siskoaan kulmiensa alta, samalla kaivoi viereisestä keittiölaatikosta itselleen pullonavaajan. ”That doesn’t ease my mind at all… I’m worried about you two - like all the time - and now that she’s alone aaaaaall the way Texas, I’m horrified. And I think she’s hiding something from me, her phone is beebing constantly – look!”, Abbyn yksinpuhelun lomassa Karlien katse oli laskeutunut taas kerran puhelimeensa ja nainen viittoikin nyt siskonsa puoleen. Karlie sivuutti siskonsa sanat täysin, kirjoittaessaan tekstiviestiä Nolanille, mutta kohottaessaan katseensa takaisin siskoihinsa, molempiin luotiin kysyvä vilkaisu. ”What?”, tyttö ihmetteli dramaattisesti kulmiaan kohotellen ja napsautti iphonensa näytön pimeäksi.

Abbyn saadessa suunvuoron, hän tarkoituksellisesti vei vasemman käden hetkeksi selkänsä taakse ja virnisti leveästi. ”And yeah, everything is fine with Brett. Actually, better than just fine and I need to tell you guys something”, aloitettiin joskin salamyhkäisesti ja otettiin pieni huikka kädessä olevasta olutpullosta. Pullo laskettiin hitaasti, viivyttelevään sävyyn pöydälle, ennen kuin ojensi selkänsä takana olevan käden siskojensa eteen ja näytti Brettiltä saatua kihlasormusta. ”He asked me to marry him and… I said yes!”, tytöille kerrottiin onnesta hihkuen ja tanssahdeltiin paikallaan selvästikin onnellisena siitä kihlauksesta. Abby oli oikeastikin onnellinen – ja ällöttävän rakastunut mieheen, joten miksi hän ei olisi sanonut myöntävästi siihen kosintaan?

Olivian vannottaessa kaiken olevan hyvin, Abby ei voinut muuta kuin uskoa siskoaan. Karlie oli jo alkuvuodesta taistellut oman rasitusmurtumansa kanssa, joten sitä suuremmalla syyllä oltiin myös Oliviasta huolissaan. Karlie oli oman vaivansa kanssa ollut jo kuukausia sivussa lepuuttamassa jalkaansa, jonka vuoksi oli myös missannut alkuvuodesta käydyt olympialaiset ja tullut toiseksi nationalseissakin. Abby pystyi ainoastaan kuvittelemaan, kuinka paljon se vaikutti siskonsa mielentilaan – Karlie kun tuli kovapäisyydellään ja kunnianhimollaan lähes yhtä kovaa siskonsa ja veljensä perässä, että Abby joskus jopa hirvitti. Hyvä kun Karliella oli luistelun lomassa muuta elämää.

”Adults? Barely... We have every right to be worried about you two. Except Charlie does that same shit to me so… Nope, doesn’t matter, I’m still worried about you two. All the time.”, Abby naureskeli päätään pudistellen ja otti taas huikan pullostaan, nojatessaan alaselkänsä sitä työtasoa vasten. Karlien naputellessa tekstarinsa loppuun ja napsautettua puhelimensa näytön pimeäksi, katse nostettiin siskoihin, joita silmäiltiin vaivaantuneena. ”Nobody…”, tyttö kiisti kiusaantuneena ja nyrpisti nenäänsä seuraavaksi Olivian sanoille. ”What?! No I don’t!”, Karlie kiisti lapsellisen ponnekkaasti ja mulkoili siskojaan kulmiensa alta. Uteliaat siskot olivat pahinta mitä Karlie tiesi ja hän valitettavasti omisti kaksi hyvin, hyvin uteliasta siskoa, joista tökkivää läpäistiin kevyesti kädelle. ”Stop that, you’re annoying”, tyttö jupisi edelleen vaivautuneeseen sävyyn ja sipaisi tummia hiuksiaan korvansa taakse, samalla kun katseensa laskeutui syliinsä - jolloin Abbyn huulille levisi sitäkin suurempi, kiusoitteleva virne. ”Don’t be such a baby, tell us!”, Abby puolestaan maanitteli.

Ennen kun Karlie oli kuitenkaan päässyt kertomaan siitä pojasta, Abby oli päässyt esittelemään sitä sormusta, jolla Brett oli häntä kosinut. Se aiheutti onneksi siskoissa iloisen, Abbyn toivoman reaktion, mikä nostatti entistä suuremman hymyn naisen huulille. Oliviaa halattiin niiden onnittelujen jälkeen tiukasti ja selvästikin onnellisesti naurahtaen, jonka jälkeen Karliekin ilme oli kirkastunut, pikkusiskon odotellessa vielä kiltisti omaa vuoroaan päästä halaamaan vanhempaa siskoaan. ”Thanks sweetie! I’m so, so so happy… I think we are going to get married pretty soon too, because why wait? I love him, his kids and… Yeah”, niiden sanojen myötä kohautettiin olkapäitä rennosti, mutta huomatessaan Olivian vetistelyn, Abby veti Olivian takaisin tiukkaan halaukseen ja suukotti siskoaan hiuksien sekaan. ”Oh baby girl, don’t cry…”, Abby naurahti pehmeästi siskonsa hellyttävälle reaktiolle. Lopulta siitä halauksesta irrottauduttiin, jota Karlie pääsi halaamaan myös siskoaan. ”So… How does it feel to be his second wife?”, brunette naljaili siskolleen hyväntahtoisesti ja siinä toivossa että Abby jättäisi sen pojan utelut kokonaan. Abby kuitenkin tunsi siskonsa niin hyvin, ettei osannut edes ottaa tuon kiusoitteluja itseensä vaan hymyili edelleen sitä onnellisen leveää hymyä. ”Well, I’m planning to be his last wife so… Hey! Don’t change the subject! Who’s the boy? Help me out here Olly!”, Abby naurahti ja loi Oliviaan apua pyytävän katseen. Halauksesta irrottauduttiin ja Karlien annettiin palata takaisin työtasolle istumaan, kun Abby nojasi selkänsä taas takanaan olevaan työtasoon ja risti kätensä tiukkaan sävyyn rinnalleen.

”Because you’re our little sister, that’s why and there’s nothing you can do about it. End of discussion”, siskolle napautettiin takaisin ja hymyiltiin niiden päätteeksi herttaisesti. Se taisi olla myös syy siihen miksi Charlie oli ollut hänestä niin huolissaan, etenkin viime vuoden puolella. Heidän ystävyytensä oli muuttanut muotoaan ja nähtävästi siitä pelästyneenä Brett halusi säilyttää heidän ystävyytensä hinnalla millä hyvänsä, jonka vuoksi oli myös päättänyt lyödä hynttyyt yhteen toisen naisen kanssa. Ei myöskään ollut mennyt aikaakaan, kun Matt oli saanut tietää siitä lähes puolen vuoden kestäneestä salasuhteesta ja heittänyt Abbyn ulos kodistaan. Viime vuosi ei siis ollut kovinkaan loistokas Abbyllä miessuhteiden saralla. Kaikki niistä johtuva henkinen pahaolo oli yritetty piilottaa muilta läheisiltä, mutta Abby tiesi tehneensä siinä helvetin huonoa työtä, kun Charlie, Olivia ja Karlie olivat kaikki huomanneet hänen henkisenahdinkonsa. Se oli noloa, sillä Abby ei ollut koskaan kuvitellut kenenkään miehen aiheuttavan hänessä sellaisia sydänsuruja, joita Brett oli aiheuttanut. Luojan kiitos ne olivat nyt kuitenkin takanapäin, selvitetty ja kaksikko oli menossa eteenpäin vahvempina kuin koskaan aikaisemmin. Ja Abby tiesi Brettin olevan tosissaan hänen kanssaan – jos jotain päättelemistä oli siitä, että Brett oli joskus aikaisemmin Charlielle sanonut, ettei menisi enää toistamiseen naimisiin. Tässä sitä kuitenkin oltiin.

Karlie virnisti siskolleen aluksi siitä tunnelman pilaamisesta, mutta kun huomio kääntyi toistamiseen häneen – brunette irvisti ikävästi. Olivia sen sijaan jatkoi uteluitaan, jolloin hän ”Cause’ it’s none of your business”, siskoilleen tiuskaistiin turhankin kiukkuisesti, joka sai Abbyn kohottamaan entistä uteliaampana kulmiaan. Olivian uhkailut saivat myös Karlien henkäisemään pinnallisesti, katsoen siskoaan nyt epäilevästi. ”You wouldn’t do that… And besides, what he would even do? Lock me up, send me to convent?”, Karlie toisaalta ei olisi halunnut lähteä leikkimään tulella – Olivia varmastikin soittaisi Charlielle jos niikseen tuli. He kaikki olivat varsin lapsellisia sen suhteen, että isoveljellä uhattiin aina, jos ei saatu tahtoa läpi. Charliella vain tuppasi olemaan joku kumma ylivoima heihin kaikkiin, että jo pelkästään sillä uhkailu nosti niskakarvat pystyyn. Siskon reaktio oli liian ilmiselvä, Abbyn silmäillessä Karlieta samalla kun lipitti oluttaan. ”Is it somebody we know? Don’t say it’s a hockey player… You’re too young to get involved shenanigans like that”, Hyvä Abby oli mitään sanomaan omien skenaarioidensa jälkeen, mutta sitä suuremmalla syyllä hän ei halunnut – kuten ei varmastikaan Charlie – siskonsa sekaantuvan yhteenkään jääkiekkoilijaan. Siskonsa ilmeestä päätellen kyseessä oli kuitenkin joku kiekkopoika, jolloin Abby alkoi jo käymään mielessään niitä kauhukuvia lävitse, kuka pelaaja saattaisi olla kyseessä. Jääkiekkoilijoihin sekaantuminen ei ollut aina kovin hyvä ajatus – etenkin niin nuoren kuin Karlien, joka varmasti tulisi siinä sopassa satutetuksi. Ammattinsa puolesta Abby myös tiesi kaikki pelaajat ja niin hän alkoi käydä mielessään läpi kaikkia joukkueen nuorimpia pelaajia, jotka saattoivat sopia kuvaan. Honka, Elie, Lindell... Bell.

Karlie seurasi hiljaa, ellei jopa kauhistuneen näköisenä Abbyn aivotyöskentelyä ja kun lopulta naisen ilme muuttui häkeltyneeksi, Karlie osasi odottaa pahinta ja siristi silmiään. ”Nooooooo! It’s that Bell boy isn’t it? Karlie!”, Abby parahti järkyttyneenä ja osoitti siskoaan syyttävästi, jolloin Karlien säpsähti eikä osannut peitellä omaa reaktiotaan, vaan silmät rävähtivät suuriksi kuin peura ajovaloissa. ”What?!” - ”Don’t you what me! You can’t like him! It’s like… unwritten Billon rule – Billon’s hate Bell’s and Bell’s hate Billon’s. Thanks to your cousin Jax”, Abby jatkoi dramaattisesti silmiään pyöräyttäen ja nappasi sen olut pullon takaisin käteensä. Kyllä Karlie sen tiesi että Billonit ja Bellit eivät olleet mitään sydänystäviä keskenään, mutta kukaan ei voinut odottaa että hänen pitäisi liittyä siihen vihaan myös. Tai niin Karlie ainakin ajatteli. ”And I happened to work with these guys so I know what they are after… All young guns are just looking for casual hook ups and picking up girls from Instagram. Unless you have two kids and you’re already once divorced…”, Abby perusteli asian omasta mielestään helvetin hyvin, koska niinhän se oli. Hän teki pääosin töitä urheilijoiden kanssa ja tiesi heistä yhtä sun toista. Se ei varmastikaan ollut sitä mitä Karlie halusi kuulla ja se näkyi myös siskonsa kasvoilla, kun Karlie mulkaisikin vanhempaa siskoaan kulmiensa alta ja huokaisi seuraavaksi raskaasti. Hän ei tiennyt mitä sanoa niihin sanoihin, eikä hän ei ollut varma siitäkään, kuinka hyvin Olivia tiesi Bellin pojat. Niinpä Karlie mitään mitään sanomatta otti lopulta puhelimensa esiin, avasi instagramin ja kaivoi Nolanin profiilista valmiiksi pojan kuvan siskollensa esille. ”I, uh… Well yeah… It’s Nolan Bell. Donno if you know him but here”, puhelinta ojennettiin Oliviaa kohti ja siskon otettua puhelin omiin kätösiinsä, Karlie laski omat syliinsä. "I, umm, met him after I moved to Dallas... He plays at Dallas Stars and... I kinda like him", Karlie kertoili lähinnä vieressä seisovalle Olivialle ja kurkki siskonsa olan ylitse kun tuo selaili pojan instagramia. Abby pudisteli päätään ja huomatessaan pitävänsä tyhjää pulloa, hän laski sen tiskipöydälle ja vei kätensä tyytymättömään sävyyn puuskaan. 
"

Vaikka Karlie riiteli ja kränäsi eniten Olivian kanssa, oli sisko siitä huolimatta hänelle rakas. Abbyn ja Charlien kanssa harvemmin sai enää minkäänlaisia riitoja aikaiseksi – paitsi silloin kun Karlie muka teki heidän mielestä jotain edesvastuutonta ja typerää. Charliella uhkailu oli kuitenkin yleistä siinä tyttöjen keskuudessa ja jopa kaikkien vuosien jälkeen tyttöjen isoveljellä oli sellainen vaikutus kaikkiin, ettei kukaan halunnut lähteä sen miehen kanssa haraamaan vastaan. Siinä Karlie nyrpistelikin naamaansa siskonsa uhkailuille ja pyöräytti närkästyneenä kieltä poskessaan. ”Maybe, but I’m going to bet on that convent, where’s no sex, drugs or alcohol”, Abby virnisti kiusoittelevasti, kun Olivia kaipaili hänen mielipidettään. Abby oli siskoista luultavasti se, jolle sekä Olivia että Karlie soittivat kaikissa tilanteissa – liittyi se sitten poikiin, seksiin tai johonkin muuhun. Abby oli jo sen verran vanha, että uskaltautui puhumaan Charlielle kaikesta – vaikka joskus se olikin hyvin kiusallista. Brett hässäkkäkin oli lähinnä puitu isoveljen kanssa lävitse, koska Abby ei halunnut rasittaa nuorempia siskojaan miesasioilla. Abby kohotti kevyesti kulmiaan, kun huomasi siskonsa epäuskoisen katseen ja vei kätensä puolustelevaan puuskaan. ”I’m not the right person to say? Oh honey, don’t say you are in love with one?”, tyrskähdettiin hiukan naureskellen ja silmäiltiin siskoa kysyvästi. ”And in my defense, I’ve known Brett since I was teenager and he was my friend first so…”, omien puolustuksien lomassa nostettiin kädet ylös. Abbylla oli pitkä historia Brettin kanssa takana, joten se oli hänen mielestään aivan eri asia kuin jonkun nuoren, tuntemattoman pojankoltiaisen pokaaminen baarista.

Kun siskoille oli lopulta paljastunut, että se kenen kanssa Karlie niin kiivaasti tekstaillut sai siskot suunniltaan. Tai ainakin Abbyn, joka lähinnä tuijotti siskoaan yllättyneen ja järkyttyneen sekaisin tuntein. Karlie silmäili hiljaa siskojaan, ennen kuin se katse painui hetkeksi syliinsä ja hampaat pureutuivat alahuuleen. Hiukan omahyväinen ilme kävi Abbyn kasvoilla, kun hän sai Olivian vahvistavat sanat. Silloin Kalir nosti katseensa siskoihin ja oli jo kaivanut Oliviallekin puhelimestaan Nolanin profiilin esille. ”I know, and he’s nice too”, Karlie virkkoi siskonsa sanojen jälkeen vinosti hymyillen, mutta Abbyn luodessa Oliviaan pitkän, painottavan katseen, se sai selvästikin siskon mielipiteen muuttumaan. Sen jälkeen oli avattu uusi olut pullo, jota vanhempi sisko oli hitaasti alkanut siemailemaan. ”You can’t be serious? Seriously, he’s nice and I really really like him” - ”So no, I’m not going to stop texting him. I don’t care what you say or think”, Karlie tokaisi lopulta napakkaan sävyyn siskoilleen ja nappasi puhelimensa Olivialta takaisin. Näyttö napsautettiin pimeäksi ja puhelin laskettiin vierelle työtasolle, jonka jälkeen hän vei kätensä päättäväiseen puuskaan rinnalleen. Abby puolestaan huokaisi raskaasti ja pyöritteli siskonsa sanoille silmiään. He pystyivät kieltää siskoaan tekemästä asioita, mutta toisaalta miten he olisivat voineet estää Karlieta viestittelemästä tai tapaamasta Nolania? Etenkin nyt kun Abby ei asunut enää Dallasissa.

”Well, even though I don’t like them or this situation, I don’t blame you. Those Bell boys are kinda cute… Don’t tell Brett I said that”, Abby kiirehti sanomaan irvistäen. Brettiä rakastettiin koko sydämen pohjasta, eikä miehen luottamusta olisi koskaan petetty samalla tavalla kuin miehen ex-vaimo oli aikanaan tehnyt – katsominen ei kuitenkaan ollut kiellettyä. Abby oli sen keskustelun lomassa kuitenkin laittanut merkille Olivian reaktion, kun puheeksi tuli Starsin pojat. Takanaan olevaa työtasoa nojauduttiin hiukan rennommin ja Oliviaan katsellessa silmiä siristeltiin uteliaasti. ”Soooooo… Now that we know Karlie has a boyfriend” - ”he’s not my boyfriend!” - ”do you have any special guy in your life?”, Abby kysyi uteliaasti ja vilkaisi vain pikaisesti Karlieta, joka oli kerjennyt jos sen tiedustelun lomassa kiistämään ponnekkaasti ettei Nolan ollut poikaystävä. Karlien uteliaisuus kuitenkin heräsi siskonsa tavoin, jolloin brunette laskeutui tasolta alas ja asteli Olivian perään, tökkien siskoaan vuorostaan olkapäähän. ”Who is it?”, hän kysyi uteliaana ja jatkoi siskonsa ärsyttävää tökkimistä. ”Yeah, who is it!”, Abby komppasi pikkusiskonsa perässä ja virnisti.

Karliella ei ollut niin paljoa kokemusta pojista toisin kuin siskollaan, joten heidän puheisiin seksistä ei pahemmin sanottu mitään. Alkoholia oli toki tullut kokeiltua jo alaikäisenä, joten siihen keskusteluun olisi voitu jopa osallistua, mutta eihän sitä juopottelua haluttu isosiskoille myöntää. Siltä illalta oli saarnoja saatu jo tarpeeksi osakseen. ”Hmm… To be honest, I would live without alcohol, but not sex”, Abby virnisti ja naurahti heleästi siskonsa dramaattiselle reaktiolle. ”Yeah, I think bodyguard should be just fine”, Oliviaa myötäiltiin, jolloin Karlie pyöritteli silmiään laiskasti siskojensa puheille. Se keskustelu alkoi jo hänen osaltaan käydä tylsäksi, sillä häntä ei liioin huvittanut enää vängästä asiasta isosiskojensa kanssa. Se oli turhaa ja Karlie tiesi jo valmiiksi häviävänsä. Abby oli erityisesti siitä inhottava kinastelupartneri, ettei hän poistunut tilanteesta, vaan ahdisti toisen nurkkaan niin, että sai puolestaan riidan toisen osapuolen pakenemaan paikalta. ”Yeaaah, it’s good you don’t think me as a role model, I’m not pretty good one, so good girl”, Abby sanoi siskollensa pehmeästi hymyillen. Abby oli nuorempana ollut kauhea kapinallinen ja tiedosti itsekin olleensa hankala, mutta vanhemmiten oltiin onneksi saatu ne kireätkin välit isän kanssa sovittua. Heidän isänsä kuitenkin halusi vain heidän parastaan, vaikkakin kaikki ne säännöt ja vaatimukset saivat Abbyn vain entistä enemmän koettelemaan rajojaan.

Kaikessa hiljaisuudessa Karlie tarttui pöydällä lepäilevään puhelimeensa. Sille ei kuitenkaan tehty mitään muuta, kuin pideltiin vain hiljaa kädessä, katse tiukasti siskoissa. Hän tunsi, kuinka puhelin värisi viestien merkiksi, josta huolimatta niitä ei vielä katsottu. Karlie katseli siskojaan ja lopulta Oliviallekin hymyiltiin vinosti. ”Thanks, uh, I will”, todellisuudessa Karlie ei ollut varma millainen soppa hänellä oli edessä. Hän oli kiireellinen omalla luistelu-urallaan, kun Nolan taas matkasi pitkälti jääkiekon perässä pelistä peliin. He olivat kaiken lisäksi niin nuoria, että kaikki maailman kommellukset olivat mahdollisia. Olivian uhoamiselle naurahdettiin puolestaan huvittuneena ja nyökkäiltiin. ”He’s just a boy… I think I can handle him”, vakuuteltiin ja nostettiin käsi sanojensa painoksi sydänalalleen. Abby hymyili vinosti nuoremman siskonsa sanoille ja kurottautui pörröttämään Karlien hiuksia, jolta sai vuorostaan mulkaisun ennen kuin hän alkoi sukia hiuksiaan paremmin. ”That’s my girl, we Billon girls can handle guy or two”, virkottiin jo pehmeämmin hymyillen, vaikka ei Abby varsinaisesti ollut vakuuttunut siskonsa sanoista. Jääkiekkoilijoihin sekaantuminen ei aina poikinut onnellista, tasaista parisuhdetta, etenkin jos itse ei ollut valmis uhrautumaan ja tekemään kompromisseja. Heillä Brettin kanssa homma onneksi toimi, eikä Abby liioin ollut uhrautunut sen eteen. Hän teki töitä siinä missä ennenkin, vaikka työpaikan vaihduttua rakastamansa matkustelu oli vähentynyt huomattavasti. Se ei toisaalta haitannut, sillä Abby rakasti miehensä lapsia ja viihtyi heidän kanssa kotonaa ja pystyi sen lomassa tekemään töitä, aina kun Tessa otti ohjat käsiinsä ja huolehti tarpeen vaatiessa uusioperheen pienokaisista.

”Wild and free?”, Abby tyrskähti seuraavaksi siskonsa hiukan hätäiseen vastaukseen ja kurtisti kulmiaan epäilevästi. Kädessä olevasta oluesta otettiin uusi huikka, jonka jälkeen nyökkäiltiin kuitenkin pienesti. ”Are you sure about that?”, hän varmisteli vielä, samalla kun Karlie oli laskeutunut tasolta alas ja seurannut siskoaan, jota vuorostaan tökki ärsyttävästi olkapäähän. ”She’ crancky... Olly definetly has somebody, I’m sure about that”, Karlie virnisti kiusoittelevasti, kun Olivia oli huitaissut kättään ja saanut nuoremman perääntymään muutaman askeleen taaksepäin, jonka jälkeen kääntyi keittiöntasolla olevan muovipussin puoleen ja kaivoi puolestaan sieltä itselleen coca-cola tölkin. Abby seuraili siskojensa sananvaihtoa hetken hiljaa. ”Okay, if you say so”, Abby lopulta luovutti ja nosti kätensä rauhanomaisesti pystyyn. Olut pullo laskettiin hetkeksi kädestä, kun käännyttiin pikkusiskon tavoin muovipussin puoleen, josta otettiin esille mukanaan tuotu elokuva. ”Okay girls, should we watch this bad movie?”, Abby ehdotti, vaikka ei oikeastaan antanut siskoilleen vaihtoehtoa, vaan nappasi mukanaan tuodun kauppapussin toiseen käteensä ja lähti raahaamaan tavaroita olohuoneeseen. Karlie seurasi siskoaan vanavedessä, rojahtaen sillä aikaa sohvalle puoli makaavaan asentoon, kun Abby alkoi viritellä DVD soitinta. ”Why you always make us watch these shitty B movies?”, Karlie huokaisi raskaasti ja pyöritteli silmiään, jolloin Abby vilkaisi siskoaan olkansa ylitse. ”They are so bad that they are almost good… And Brett doesn’t let me choose your movies anymore” - ”Go figure...”, Karlie naljaili ja teki sen lomassa Olivialle tilaa, Abbyn puolestaan istuessa olohuoneen nojatuolille, hamuttuaan ensiksi kaukosäätimen käteensä.”So about our dear big brother… Have you met Hannah?”, Abby kysyi hyvin kasuaaliin sävyyn ja vilkaisi nopeasti nuorempia siskojaan, samalla kun naputteli elokuvan käyntiin. Kukaan ei luultavasti sitä elokuvaa katsoisi, sillä aina kun he näkivät, tytöiltä löytyi aina niin paljon juteltavaa, että elokuvat jäivät lähinnä pyörimään taustalle. ”Yeah, I met her at Nick’s and Daisy’s wedding. I like her. She kinda reminds me of Ashley”, Karlie kohautti olkapäitään mietteliäästi. "She's so much nicer than Kenzie... Sorry", Karlie jatkoi ja irvisti sanojensa päätteeksi pahoittelevasti, kun katsahti Abbya, jonka ystävänä kyseinen ex-tyttöystävä oli myös tunnettu. Siitä huolimatta Charlien entinen tyttöystävä - ja Karlien valmentaja - josta velipoika oli keväällä eronnut, oli  nuorimmaisen mielestä ollut aivan vääränlainen nainen Charlielle. Kenzie oli hyvä valmentaja ja Karlie oli kiitollinen siitä että kaikesta huolimatta Kenzie oli jatkanut valmentamistaan, vaikka olikin eronnut veljensä kanssa ei ehkä niin hyvissä väleissä, mitä olisi voinut. Siskosten katse kääntyi vuorostaan Oliviaan ja Karlie oli heistä se joka avasi suunsa: ”Olly? Have you met Hannah?”

”Me, as a role model? Jeez… Well yea – you were wrong”, Abby naurahti pienesti irvistäen siskonsa sanoille. Itseään ei pidetty mitenkään erikoisen hyvänä roolimallina, mutta kai väistämättä nuoremmat sisarukset aina hiukan edes katsoivat vanhempia sisaruksiaan ylöspäin. Abby ei ainakaan pitänyt itseään erityisen hyvänä roolimallina, etenkään jos katsoi hänen nuoruutta, milloin hankaluuksia järjestettiin tavalla tai toisella. Vanhemmin siitä muotista oltiin kuitenkin päästy pois ja Abby oli kasvanut henkisesti. Siskojen tukena pyrittiin parhaansa mukaan olla ja auttaa aina kun he sitä kaipasivat. Isosiskojensa vakuuttelut eivät tuntuneet purevan Oliviaan tai Abbyyn, mutta ainakin he yrittivät suhtautua siihen kertomaansa ihastukseen hiukan rennommalla otteella. Erityisesti Olivian uhoamisille pyöriteltiin silmiä huvittuneeseen sävyyn, samalla kun sipaistiin tummia suortuvia korvan taakse. ”Okay okay okay! I’ll call you, if he does something stupid – I promise!”, Karlie naurahti ja nosti kätensä kuin antautuen ylös. Vaikka se holhoaminen oli joskus ärsyttävää, niin pohjimmiltaan Karlie oli onnellinen Olivian ja Abbyn kaltaisista isosiskoista.

Abby siemaili oluttaan virnistellen ja kallisti kevyesti päätään, kun katseli Oliviaa. ”Nothing… Just your reaction to my question was weird. But okay, I believe you. If you are ‘wild and free’, I believe you”, Abby sanoi ja käytti ilmassaan sormilla tehtyjä heittomerkkejä, kuin painottaakseen sanojaan wild and free. Ei loppujen lopuksi halunnut tunkea liiakseen nokkaansa siskojensa asioihin. Hän uskoi siihen, että Olivia ja Karlie kyllä kertoisivat hänelle, jos olisi jotain kerrottavaa. Tai ainakin hän luotti siihen, että oli isosisko, jolle sellaisista asioista pystyi puhua. Abby vilkaisi Karlieta huvittuneena, jolle Olivia juuri ärähti – nuorimmaisen pyöritellessä vain dramaattisesti silmiään, ennen kuin he siirtyivät olohuoneen puolelle. Abby laitteli elokuvaa valmiiksi, kun Karlie olisi asettunut sohvalle mukavasti. ”I agree”, Karlie myötäili Olivian sanoja raskaasti huokaisten.

Abby otti lopulta itsekin mukavan asennon nojatuolilta, kun Karlie valui entistä enemmän vain röhnöttävään asentoon. Hannahin tullessa puheen aiheeksi, Abby katseli siskojaan uteliaana. Karlie kohautteli kevyesti olkapäitään ja vilkaisi Oliviaa. ”Hannah. McNabb. She is Nick’s fiancé’s cousin, apparently she spent summer pretty closely with Charlie”, Karlie tarkensi siskolleen, samalla kun palautti katseensa televisiossa pyörivään elokuvaan. Abby silmäili siskojaan hetken, ennen kuin itsekin käänsi katseensa televisioon. ”Yeah, she’s nice. I like her so it’s a shame that she is with that Cote guy”, Abby huokaisi ja keskitti katseensa nyt televisiossa pyörivään elokuvaan.