When will it stop? I can't get off

Connie vietti pitkän ajan pukuhuoneessa. Se kaikessa hiljaisuudessa vaihtoi asunsa säädyllisempään, veti syvään henkeä moneen kertaan ja pidätteli kyyneleitä. She was a fighter, eikä Connie suostuisi tirauttamaan kyyneleitä sillä tavalla julkisesti. Ei sillä oikeastaan ollut väliä, ettei siellä pukuhuoneessa edes ollut enää ketään. Ilmeisesti se huutomatsi oli joko kestänyt niin pitkään, että muut olivat lähteneet jo, tai sitten se oli nimenomaan karkottanut porukan ennätystahtia ulos talosta. Ainakin kaikki muut paitsi Alexin. Ei, Alex oli aina jossain hollilla kuin joku varjo. Connie toivoi, että baarimikko olisi häipynyt yhtälailla muiden kanssa, mutta samalla jollain tapaa tiesi, että se olisi aika epätodennäköistä. Alex ilmeestään päätellen oli kuitenkin kuullut siitä välikohtauksesta ainakin jotain, ja takuuvarmasti haluaisi jutella siitä jotain.

Se luulo osoittautui oikeaksi, sillä keräiltyään itseään lopulta tarpeeksi, Connie käveli ulos ja siellä Alex tietysti oli. Kumpikaan ei sanonut sanaakaan, jopa Alex oli poikkeuksellisesti hiljaa. He probably knew, Connie ajatteli – tunsi oikein ihollaan sen, miten kovasti Alex halusi sanoa jotain muttei sanonut. Varmaan se näki sen punotuksen Connien poskella, joka oli varsin toispuoleinen. Mutta kun Connie kehotti Alexia puhumaan, ensimmäinen reaktio ei sitten antanutkaan sellaista kuvaa, että Alex oli tietoinen niistä tapahtumista, ainakaan kaikista. ”Yeah, well, now you know”, blondi sanoi vaisusti ja imi tupakkaansa, vältellen Alexin katsetta. Sydän hakkasi Connien rinnassa, kun se koko ajan odotti, että Alex jotenkin ottaisi ne tapahtumat puheeksi. ”I’m fine”, Connie kiirehti vastaamaan ehkä vähän turhankin nopeasti, jonka jälkeen sitten vaipui taas hiljaiseksi.

Connie mietti kuumeisesti sitä tilannettaan ja yritti nähdä keinoa, millä pääsisi pyristelemään siitä irti. Ajatukset kuitenkin löivät tyhjää, koska Connie ei tiennyt, mitä vittua se tekisi sen asian kanssa. Ei se halunnut enää olla Howardin kanssa, mutta ei sillä ollut vaihtoehtoja. Mitä muuta se muka tekisi, kuin strippaisi? Ei sillä ollut koulutusta, eikä sen koommin kokemustakaan mistään muusta. Ja Howard satavarmasti tekisi Connien uudelleen työllistymisestä vaikeaa, jos se yrittäisi mennä muualle strippaamaan. Alex rikkoi sen hiljaisuuden lopulta heittämällä vitsin. Vitsin, joka paljasti Alexin kuulleen oikeasti kutakuinkin kaiken, mutta ymmärtäneen tilanteen väärin. Onneksi. ”Yeah…” blondi sanoi vaisusti, eikä siinä mennyt sitten kauaa, kun Alex vetäisi terävästi henkeä tajuttuaan tapahtumien todellisen kulun. Connie ehti hädin tuskin nostaa katsettaan kaukaisuudesta Alexiin, kun se sivusilmällään näki sen lähestyvän käden ja vaistomaisesti säpsähti kauemmas, varoen kuumottavaa poskeaan. Jos syke oli aiemmin poukkoillut hullun lailla, ei se ollut mitään verrattuna siihen senhetkiseen tunnetilaan, jossa veri kohisi korvissa melkein kuurouttavasti. Alexin käsi hellästi koski kumpaakin poskea, varovasti tutkien, ja Connie oli lamaantunut paikalleen, nielaisten tuntuvasti. Tupakkakin sauhusi menemään sormien välissä orpona, hylättynä. Ja sitten Alex laittoi yksi plus yksi yhteen ja raivostui välittömästi.

Alexin reaktio sai Connien painamaan henkistä mayday-nappiaan. ”No!” blondi suurin piirtein parahti ja tarttui Alexin käteen kiinni. ”Don’t. Please. Stay out of it”, Connie pyysi. Sillä ei vaikuttanut olevan mitään vaikutusta kuitenkaan tulistuneeseen baarimikkoon. ”Alex, please don’t, you’re only going to make it worse”, Connie aneli, ja se tuntui lopulta menevän jakeluun. Baarimikon hermostuneet eleet kielivät selvästä turhautuneisuudesta, ja kyllähän se Connietakin turhautti. Alexin ensimmäinen luonnollinen kysymys oli se, kauanko sitä oli jatkunut, ja Connie painoi katseensa maahan. ”It’s happened only once before”, blondi sanoi hiljaa. Kun Alex osui oikeaan veikkauksensa kanssa, Connie nyökkäsi vaisuna ja veti viimeiset henkoset filtterin kautta. ”It’s why I didn’t come to work”, blondi myönsi vihdoin. ”I couldn’t perform. Because of the bruises, you know. I had to wait ‘till they settled down.” – ”He was very apologetic afterwards. I thought it was a one time thing, that I could keep it under control if I just respected his wishes and kept my distance from you…”

Alexin seuraava kysymys oli se, miksei Connie ollut sanonut asiasta mitään. Blondi kohautti olkapäitään. ”It’s none of your business”, Connie sanoi, ja Alex meinasi tietysti ottaa siitä kuumaa. Se sai stripparin nostamaan katseensa viimein baarimikkoon. ”No, think about it. Would you have told anyone in my place?” Connie haastoi. Se haaste kuitenkin valui nopeasti Connien olemuksesta ja blondi huokaisi. ”You see now why I need you to leave me alone at work?” Connie kysyi. ”It makes him insanely jealous, and that’s when he becomes unpredictable. He’s somehow fixated on the fact that we’re sleeping together. We can’t give him any reason to believe so.”

Connie ei olisi ikinä uskonut, että se olisi siinä tilanteessa, että ne tappelisivat Howardin kanssa jostain toisesta miehestä. Varsinkin, kun varsinaisesti mitään ei ollut tapahtunut. Joo, olivathan ne meinanneet panna ja se oli asia, mitä Connien pitäisi oikeasti miettiä – mitä se merkitsi ja niin edes päin. Mutta eivät ne kuitenkaan olleet päässeet siihen asti sen jälkeenkään, vaikka tilaisuuksia olisi varmasti ollut, ja se kertoi Connien mielestä jo jotain. Se Alexin haluaminen oli ollut joku hetkellinen hairahdus, johtui ihan vain niistä kemioista, eikä siinä ollut mitään todellista perää. Howardilla ei olisi ollut siis mitään syytä kokea oloaan oikeasti uhatuksi, mutta silti se tunsi. Ei se muuten olisi Connieta sillä tavalla mäiskinyt ja yrittänyt kontrolloida. Se kontrolli itseasiassa toikin Connien mieleen ne ajat vanhempiensa luona, jolloin Heather Wise oli tehnyt parhaansa kontrolloidakseen tytärtään, mutta lopulta onnistui vain ajamaan Connien ulos kotoaan. Connie aavisteli samankaltaista lopputulemaa tällekin tarinalle. Nimittäin heti, kun Connie tietäisi, mitä se voisi tehdä sen stripparielämän sijasta, se nostaisi kytkintä ja ottaisi ritolat.

Mutta sellaista ratkaisua ei kuitenkaan vielä ollut, joten Connien piti saada Alex rauhoittumaan. Alex ei vain voisi mennä riehumaan Howardin luokse, sillä se todellakin aiheuttaisi vain enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja kun Alex oli se nimenomainen syy, miksi blondi tappeli miesystävänsä kanssa, olisi sen parempi pysytellä loitommalla siitä kaikesta. Alex ei kuitenkaan meinannut millään ymmärtää sellaisesta, vaan se selvästi halusi korjata koko sotkun. Alexin kysymykselle Connie sitten kohauttikin olkapäitään. ”I don’t know, I suppose I haven’t really bonded with anyone at work before and since you’re a guy, he’s feeling threatened…” Sitten Connie kuitenkin loi katseen Alexiin. ”It’s not like it’s that farfetched, right? I mean, we would have, hadn’t we been so drunk.”

Alex tuli kuitenkin siinä sitten lähemmäs ja otti Connieta kiinni olkapäistä. Sellaiset kosketukset tuntuivat lohduttavilta, intiimeiltä. Ei kukaan sillä tavalla Connieen koskenut. Joko se oli strict no touch-policy tai sitten niitä Howardin vietteleviä kosketuksia, joiden taustalla oli vain yksi taka-ajatus. Sitä oikeaa läheisyyttä Connie ei ollut edes huomannut kaivanneensa, ennen kuin Alex sitä siinä tarjosi. Sen vaativat sanat saivat blondin nyökyttelemään, ja lopulta Alex halasi sitä. Se ele sai stripparin suorastaan jähmettymään paikoilleen, sillä sen seurauksena siihen iski valtava määrä tunteita. Siitä nimittäin todella tuntui siltä, kuin Alex seisoisi sen rinnalla through thick and thin, eikä Connie tiennyt pitäisikö sen juosta karkuun vai antautua sille. Alexin sanatkin iskivät syvälle tunteisiin ja Connie huomasi vapauttavansa vapisevan hengityksen pidätellessään kyyneleitä. Jokunen niistä karkasi poskellekin, sai blondin niiskuttamaan, ja se kirosi heikkouttaan. ”How?” Connie mutisi hämmästyneenä Alexin olkapäähän, ääni murtuen. ”I’ve done my best trying to push you away, to be a bitch, and somehow you’re still the only one who’s standing up for me.”

Alex kysyi Connien yön suunnitelmista, ja blondi vetäytyikin siinä vaiheessa siitä halauksesta. Ei kuitenkaan mitenkään kiireisenä, sillä se oli oikeastaan pitänyt siitä. Paljon. ”I, uh, I was supposed to leave with Howard, but after that episode I wouldn’t be too sure about it. He’ll probably spend the night elsewhere”, Connie selitti. Todennäköisesti Howard pitäisi etäisyyttä sen verran, että Connie lähestyisi miestä ensin. Alex siinä vaiheessa heitti ilmoille sen, että Howard varmaan menisi jonkun toisen hoidon luokse. Connie huokaisi raskaasti. ”Maybe”, se sanoi ja sai ansaitusti Alexilta kulmien kohotuksen. ”Okay, yeah, most likely”, blondi korjasi ja virnisti sen tilanteen tragikoomisuudelle. Sen sijaan, että Alex olisi lähtenyt vänkäämään siitä asiasta enempää, se tarjosikin yösijaa ja Connie kohotti yllättyneesti kulmiaan. ”I don’t know… You sure he’d be okay with it?” blondi kysyi epäröiden, mutta Alex vakuutteli, ettei siinä olisi mitään ongelmaa. ”Okay… Yeah. I don’t really feel like going home anyways.”

Ne lähtivät kävelemään yhdessä tuumin pois strippiklubilta, loppukesän lämmön helliessä ihoa jopa yöllä. Molemmat olivat hetken ihan hiljaa, eikä se edes ollut mikään kiusallinen hiljaisuus. Molemmat vain olivat vaipuneet mietteisiinsä, jotka mitä suurimmalla todennäköisyydellä liittyivät jollakin tapaa illan tapahtumiin. Connie ainakin huomasi yrittävänsä kehitellä jotain sotasuunnitelmaa, mutta aivot löivät tyhjää. Siispä blondi kääntyi Alexin puoleen ja virnisti toispuoleisesti. ”Alright, tell me something good”, Connie rikkoi hiljaisuuden ja kohtasi Alexin kysyvän, yllättyneen katseen. ”You know, something good to take my mind off things. Like, tell me a funny story from your childhood or something like that. I’m dying to hear some dirt on Alan. He seems like a total goody two-shoes, there has to be something that he’s done.”

Alex oli sitä mieltä, etteivät ne panisi toisiaan selvin päin. Ja niinhän se tavallaan varmaan olikin. Olisi Connie kyllä voinut, niiden välillä nimittäin selvästi kipinöi, oli kemiaa ja Conniekin huomasi nauttivansa erityisesti saadessaan Alexilta huomiota. Mutta ystävyyden säilyttämisen nimissä Connien pitäisi olla samaa mieltä. Ja sitä mieltä se kai halusi jollain tapaa ollakin. ”Yeah, totally”, Connie sanoi nonchalantly. ”Besides, we were so drunk that we would probably have done just about anyone. It meant nothing that it just so happened to be us.” Ei se tosin pitänyt paikkaansa, jos ihan rehellisiä oltiin. Ei Connie olisi ketä tahansa silloin pannut. ”It did. At least now we have nothing to regret.”

Alexilla ei sitten ollutkaan mitään törkyä heittää Alanista, ja Connie loi skeptisen katseen Alexiin. Se oli tietysti kaikki vain teatteria. Conniehan ilmeisesti taisikin sitten tietää Alanin kaikista synkimmän salaisuuden, ja pettymys oli käsin kosketeltava ettei siitä löytynyt mitään muuta. ”Really? Nothing? That’s pretty lame”, Connie ilmaisikin pettyneenä. Sitten Alex kuitenkin halusi tietää lisää Conniesta, ja blondi huokaisi raskaasti. ”Okay, okay, let me think”, se vastasi myöntävästi, ja todella käytti hetken siihen, että mietti vastausta. ”Favorite go to-movie has to be Breakfast at Tiffany’s. There’s just something about those really old, vintage movies that I like, you know? Simpler times”, Connie sanoi ja hymyili onnellisesti muistellessaan sitä elokuvaa. ”As for band, I really have no favorites. I think. I just listen to everything in general. Though I got to admit, acoustic music is kind of a kink for me. I suppose it comes from a long background of playing a piano.” – ”I answered yours, so now it’s your turn to answer those questions. You gotta put out as well.”

Ne olivat päässeet pian sisälle, ja Alex olikin sitten käskenyt Connien olemaan kuin kotonaan, takellellen siinä, kenen asunto se oikeastaan olikaan. Se sai Connien virnistämään. ”Yeah, what’s your plan with that, anyway? You can’t possibly be living here for the rest of your life. Alan loves you, but even he’s not that into you”, blondi sanoi huvittuneesti. Keittiössä Alex tarjoutui tekemään ruokaa, josta Connie kohotti vähän kulmakarvaansa. Alexin selitys kyllä kuulosti loogiselta. ”Right. For a second there, I forgot you grew up in a diner. I just assumed you were like other men”, blondi virnisti. Alexin kysymys sai Connien leikkimieliselle tuulelle. ”Well, now that you say it, I’ve been really craving for a cassoulet de Toulouse… Any chance you could make that to me?” Ja arvattavasti Alex ei sellaisesta ollut kuullutkaan. Se sai Connien huokaisemaan melodramaattisesti ja pyöräyttelemään silmiään nokkavasti. ”Fine. Can you make a pizza, then? Or is that too hard for you as well?” Connie vittuili.

Pizzaa Alex rupesi valmistelemaan, ja Connie antoi katseensa kiertää siinä somassa tupakeittiössä. Katse osuikin sitten keittiöpöydällä pönöttävään kameraan, mikä näytti oikein erityisen kalliilta. Connie iski siihen tahmaiset tassunsa välittömästi. ”Hey, can I check this out?” blondi huikkasi, kun oli jo avannut kameran ja ruvennut selaamaan kuvia läpi. ”Please, it would be a favor to this ancient piece of technology”, Connie lausui huolettomasti. ”So how do you shoot with this sort of thing?” Connie kysyi ja rupesi heilumaan sen kameran kanssa, suuntaamaan sitä Alexia kohden ja räiskimään laukaisimella miten sattuu. ”Ooooh I’m an artsy white boy who thinks photography is a serious profession”, Connie lausui ilkkuvaan sävyyn ja keikisteli menemään sen kameran kanssa. ”I’m gonna shoot you like one of my French girls. Strike a pose, sugar.”

Alex ei tietenkään hyvällä katsonut sellaista vittuilua. Connie sai nimittäin varsin pian kuulla vastalauseita, ja kun ei se vittuilu hellittänyt niin yhtäkkiä Connie sai pölähdyksen jauhoja päälleen. ”Hey, watch it! I’m holding your camera, I might drop it”, blondi sanoi järkyttyneesti, ja sitten olikin jo lähtenyt liukumaan takavasemmalle, ja ennalta-arvattavasti Alex lähti jauhoisten käsiensä kanssa perään. Siinä sitä sitten juostiin pienessä asunnossa karkuun naureskellen, yleensä vähintään pöydän mitan päässä toisistaan, ennen kuin Alex sai blondin kiinni ja siitä hyvästä Connie kirkui ja nauroi vuoron perään Alexin otteessa. ”You’re getting me all covered in flour”, blondi valitti, yrittäessään rimpuilla irti.

”What’s Star Wars?” Connie kysyi huvittuneena, kun Alex oli puhunut siitä leffasta jo ummet ja lammet. Alexin järkytys näkyi kasvoista varmaan Kiinaan asti. ”Kidding, I know what Star Wars is”, blondi rauhoitteli. Ja juuri, kun Alexin olemus ehti rentoutua, Connie jatkoi puhumistaan. ”Never seen it, though.” Se tuntui saavan Alexin jälleen pois tolaltaan. Connie ei ymmärtänyt, what the big deal was, koska olihan se vain elokuva. Sanoikin sen ääneen. ”Calm down, it’s just a movie”, strippari sanoi, jonka jälkeen Alex uppoutui intohimoiseen selitykseen Star Warsin hyvistä puolista. ”Sounds pretty boring to me.”

Alanin asunnossa meno yltyi äkkiä jonkin sortin ruokasotaan, missä Connie juoksi karkuun jauhoja viskovaa Alexia. Connie oli tosin sitä ihan kerjännyt, koska se nautti suuresti löydettyään Alexin heikot kohdat – ne, mitkä saivat sen tick off. Illan tapahtumien jälkeen Connie kaipasi epätoivoisesti jotain normaalia, kevyttä, hyväntuulista, mikä auttaisi sitä unohtamaan sen tosiasian, että Howard oli lyönyt sitä jälleen kerran. Alex onneksi lähti siihen härnäämiseen mukaan ihan täysillä, ja hetkeksi Connie tosiaan unohti surkean parisuhteensa ja surkean elämänsä. Se Alexin voimakas ote Connien ympärillä sai sen samanaikaisesti sekä nauramaan että vähän turned on, etenkin kun siinä oli sitä vääntelehtimistä ja kääntelehtimistä. Se Alexin not gonna hurt you –kommentti sai Connien ihan lyhyeksi hetkeksi jähmettymään, ennen kuin se jatkoi rimpuiluaan. Ei Alex varmaan sillä kommentilla oikeasti mitään tarkoittanut, läppää se vain oli, mutta jotenkin silti Connie oli huolissaan siitä, että siitä kaikesta tulisi issue, koska sitä Connie vähiten kaipasi.

Alexin otteesta päästiin lopulta ihan hyvässä hengessä irti, ja Connie pinkoikin kauemmas leikkimielisesti. Siinä vaiheessa Alex ehdotti aselepoa. ”You promise?” Connie kysyi epäluuloisena ja osoitti syyttävää sormea miehen suuntaan, nostaen samalla kameraa kauemmas. Alex vannoi käsi sydämellä tekevänsä juuri niin, ja blondi nyökkäsi. ”Deal”, se vahvisti sanallisesti, ja laski sen kameran teatraalisen varovaisesti pöydälle. Sitten vilkaisi jauhoisia vaatteitaan. ”I’m gonna go clean up”, blondi naurahti. ”You just keep making that pizza”, Connie käskytti ja läpsäytti samalla Alexia pakaralle, kun lähti kävelemään vessaa kohden. Se oli samalla hyvä hetki vetää vähän henkeä ja jäsennellä itseään uudestaan, kun tilanne oli sillä tavalla eskaloitunut.

Pizza oli ulkona ja jäähtymässä, kun Alex ilmoitti, että ne katsoisivat Star Warsin. ”Do we have to?” Connie marisi. ”Like, seriously? What if I’m tired and would just like to go to sleep already?” Mutta Alex ei huolinut niitä vastalauseita. Sen sijaan se käänsi aiheen niihin Connien ottamiin kuviin, joita se nyt selasi kamerastaan. Sen ylimieliset kommentit saivat Connien tyrskähtämään hieman. ”It’s just this idiot that I met recently. Trust me, you do not want to be like him”, blondi vittuili, ja saikin sitten ansaitsemansa mukaan haukut kuvaustaidoistaan. Connie loksautti suunsa auki järkyttyneesti. ”That’s not fair, I wasn’t serious!” Connie huudahti. ”If I tried seriously, I could totally do this for a living.” Sen sijaan, että ne olisivat keskittyneet niihin Connien valokuvaustaitoihin, Alex käänsikin puheensa flirttailevampaan suuntaan pohtiessaan, olisiko Connie yhtä hyvä muissa strippaukseen liittyvissä asioissa. Connie kohotti toista kulmaansa viettelevästi, ja nojautui taaemmas, katseenkaan hievahtamatta miehestä. ”Oh, trust me. I’m amazing.” Ei sillä väliä, että Connie oli oikeastaan harrastanut seksiä vain ja ainoastaan Howardin kanssa. Halusi se ainakin uskotella olevansa hyvä, koska miksi muuten Howard sen kanssa vielä olisi? ”I should actually consider prostitution. I’d be making some serious dough.”

Sohvalle ne istuutuivat katsomaan sitten sitä Alexin hehkuttamaa elokuvaa, ja siitä miehestä näkyi sellaista lapsensekaista innostusta, kun se höpötti niistä hahmoista lähes taukoamatta ja kaikista niistä juonenkäänteistä. Se jakoi nippelitietoa leffan taustoista ja Connie ei voinut kuin katsoa baarimikkoa hymyillen sohvannurkastaan. Itse leffaan Connie ei sitten jaksanutkaan oikein keskittyä, kun siinä oli vain hitosti räiskintää ja oudonnäköisiä ukkeleita jotka ölisivät kummallisesti. ”I don’t know”, Connie valitteli, kun Alex kysyi mielipiteitä. ”It’s just too weird. Like, how does everybody understand what that hairy beast thing is saying?” Chewbacca Alex oli nopea korjaamaan. ”Yeah, yeah, whatever. I just don’t see it. Sorry, I guess I’ll never be your wife now.” – ”It’s a good thing, though. A gorgeous piece of ass like mine shouldn’t be tied down.”

Kyllähän siinä sitten pitkin iltaa katseita vaihdeltiin. Välillä ne olivat vihjailevampia, välillä eivät. Connie oli tullut siihen tulokseen, että Alex taisi vain yleisesti olla olemukseltaan flirtti. Olihan sillä töissäkin vähän sellaista naistennaurattajan mainetta, joten se, että Alex kohdisti sitä flirttiään Connieen, ei meinannut yhtään mitään erityistä. Alex vain oli sellainen, eikä siinä tarvitsisi olla mitään taka-ajatuksia. Vähän Connie oli kyllä jäänyt miettimään sitä Alexin heittoa yhdestä asiakkaasta, ja mitä Alex sillä oli oikein tarkoittanut. Oliko se siinä tapauksessa puhunut itsestään? Vai Howardista? Ei blondi vittu tiennyt. Ei se tiennyt, mitä ajatella Alexista. Se oli ihan hiton sekava suhde, mutta ei se saanut Connieta perääntymäänkään. Kai se oli sillä tavalla itsetuhoinen.

Elokuva ei kiinnostanut Connieta, kun se sen sijaan fiilisteli enemmän samalla sohvalla istuvaa miestä. Ei niistä ikinä tulisi mitään, se oli varmaa, mutta saattoi blondi silti vähän haaveilla. Ne tulivat vain yksinkertaisesti niin hyvin juttuun, kaikista päiden yhteen hakkaamisista huolimatta, että Connie ei voinut olla pohtimatta sitä, millaista Alexin kanssa olisi olla jossain suhteessakin. Varmaan kyllä ihan vitun raivostuttavaa. Alex vaikutti nimittäin sellaiselta ihmiseltä, joka haastoi riitaa ihan vain riidan haastamisen nimissä – oli tahallaan eri mieltä härnätäkseen toisia, ja sitten pänkkinä seisoi mielipiteensä takana. ”Why wouldn’t you want to marry me?” Connie sanoi järkyttyneesti. ”I’ve seen the looks you throw at me, you’re desperate to get a piece of this ass and showing me Star Wars after lecturing how your future wife needs to love Star Wars is clearly a test to see if I’m wife material”, Connie selitti lähes syyttävästi. Sitten se virnisti. ”Don’t worry. It’s not your fault, you just can’t help it. Men are weak, after all.”

Leffa loppui aikanaan ja Alex oli tietysti kiinnostunut Connien mielipiteestä. Blondi kuitenkin lähinnä kohautti olkapäitään. ”I don’t really see the whole point”, Connie ilmoitti. Se oli nojannut päänsä sohvan selkänojaa vasten ja virnuillen seurasi baarimikon eleitä ja reaktiota siihen mielipiteeseen. Mutta yllättäen Alex ei ollutkaan enää niin intohimoinen sen Connien mielipiteen perään. Sen sijaan se vaikutti lamautuneen paikalleen ja Connie nosti toista kulmakarvaansa haastavaan sävyyn. Siinä vaiheessa Alex ehdotti sitä nukkumaanmenoa ja blondi seurasi katseellaan osoitusta. ”We stayed up all night?” Connie varmisteli huvittuneena. Hiton yötyöt. Alex oli siinä sitten tarjoamassa Connielle sitä Alanin sänkyä, ja Connie katsoi kaksoisveljen makuuhuoneen suuntaan. ”I don’t know… It would be weird to sleep in his bed. He doesn’t even know I’m here and then I would have slept there and it’s just… weird”, Connie selitti. Vaikka strippari kuinka yritti perustella sitä sillä tavalla, todellisuudessa se ei halunnutkaan nukkua yksin. Alex toi sille tukea ja turvaa, ja ehkä toisen vieressä se nukkuisi paremmin. Connieta nimittäin lievästi ahdisti jäädä yksin ajatustensa kanssa varsinkin, kun se todellisuus ja syy, miksi Connie ylipäätään oli nukkumassa siellä, rupesi taas iskostumaan. Yhtäkkiä Alex oli noussut ylös ja tekemässä lähtöä, ilmeisesti sinne sängyn suuntaan, ja Connielle iski hätä. Blondi nappasi Alexia kädestä kiinni hätäisesti. ”No, stay”, Connie sanoi, silmät sitten järkytyksestä levinneenä. Järkytyksestä omaa käytöstään kohtaan. Strippari päästikin sitten irti Alexista ja siirsi käden syliinsä, avasi suunsa ja sulki sen mitään sanomatta.

Olisiko se viisasta? Ei tosiaankaan. Niiden välillä oli ihan selviä jännitteitä, ja lord knows mitä tapahtuisi, kun ne viettäisivät taas yhden yön vierekkäin. ”Why wouldn’t it be?” Connie haastoi. ”We’re just friends. Two friends can sleep in the same bed, can’t they?” Alexin ilme oli epäröivä, mutta suostui se siihen kuitenkin. Blondi hymyili siitä hyvästä varovasti. ”Thanks”, se aloitti. Connie oli jatkamassakin sitä lausettaan – selittämässä, kuinka ei halunnut olla yksin, mutta against her better judgment sulkikin sitten suunsa ja antoi asian olla. Ei Alexia varmaan kiinnostanut kuulla enempää, eikä Connie halunnut myöntää, että sillä otti sillä tavoin tunteisiin Howardin teot. ”Can I borrow something to sleep in from you?” se kysyikin sen sijaan, ja Alex ryhtyi tuumasta toimeen, riisuen yltään valkoisen t-paidan ja ojentaen sen Connielle. Siitä ripeydestä blondi meinasi yllättyä, jäätyikin lyhyeksi hetkeksi, mutta otti sitten paidan vastaan. Se tuoksuikin ihan Alexin hajuvedeltä.

Aina välillä Connielle iski todellisuus siitä, että Howard oli oikeasti aika kamala. Vielä jokin aika sitten Howard oli ollut sille sen elämän rakkaus, mutta viimeaikaiset hankaluudet olivat saaneet Connien miettimään, oliko se kaikki sen arvoista. Varsinkin nyt, kun Howard oli henkisen väkivallan lisäksi ryhtynyt fyysiseksi. Connien mieleen palasi sen yön tapahtumat ja kuinka Howard oli läpsäissyt sitä siitä hyvästä, että nainen oli yrittänyt väittää vastaan. Perustella, ettei sen ja Alexin välillä ollut mitään, kun ei oikeasti edes ollut mitään flirttiä kummempaa. Connie tajusi, miten paljon se halusi ihan normaalin elämän, miten hukassa se oli tällä hetkellä. Ja sitten siinä hiljaisessa asunnossa alkoi kuulumaan niiskutusta, kun Connie antoi vihdoin periksi itselleen. Blondi oli ollut siinä uskossa, että Alex olisi jo nukahtanut, mutta sitten se kuuli liikehdintää takanaan ja tunsi käsivarren kietoutuvan ympärilleen. Ensin Connie pässiin tapaansa tietysti vastusti sitä huomaavaista elettä, rimpuili, mutta voimaton se taistelu oli. Sitä hävetti murtua Alexin edessä ja olla sillä tavalla haavoittuvaisessa tilassa, but she couldn’t help it. Vahinko oli jo sattunut, ja sitten Connie antoi itselleen luvan kyynelehtiä.

Connien suu loksahti auki loukkaantuneisuudesta, kun Alex väitti että sillä oli ongelmia miesten kanssa. Todellisuudessa sillä varmaan olikin. Kiireinen, kylmä isä oli varmaan osasyy sille, miksi Connie nautti miesten huomiosta ja janosi sitä. Miksi se oli alun perinkään halunnut itseään vanhemman miehen. Sitten blondi kuitenkin sulki suunsa ja kohautti olkapäitään. ”If the shoe fits”, Connie sanoi. Connie hiljeni hetkeksi katsomaan sitä elokuvaa, jossa sillä hetkellä juuri räiskittiin menemään, eikä blondia olisi voinut vähempää kiinnostaa koko touhu. Onneksi siis Alex jatkoi keskustelemista, joskin se valitsi huonosti kysymyksensä. ”What kind of a question is that?” blondi naurahti. ”I’m not telling you that, my experience with guys is none of your damn business.” Alex tietysti vain innostui siitä vastauksesta, rupesi härnäämään blondia siitä hyvästä. Connie tönäisi Alexia. ”No way, shut up”, Connie marisi vastalauseitaan. Alex luovutti sitten ja tarjosi hypoteettisesti palveluitaan, mihin Connie puuskahti. ”Get a grip. No one likes desperate men, Alex.”

Ei Connie ollut tottunut sellaiseen välittämiseen, ikävä kyllä. Ei sille oltu osoitettu sellaista huomiota koskaan, vaikka olisi pitänyt. Siispä kun Alex sitä tukea antoi, Connien ensimmäinen reaktio oli pyristellä karkuun. Ei se voinut sille mitään. Äkkiä Connie kuitenkin luovutti, hitaasti alkaen rentoutumaan Alexin syleilyyn. Ja lopulta blondi oli yksi sobbing mess. Välillä sille iski niitä kohtauksia – kuinka se vihasi elämäänsä ja mietti, olisiko asiat paremmin, jos se olisi jäänyt perheensä luo. Jos se ei olisi koskaan tavannut Howardia. Niihin ajatuksiin se blondi lopulta nukahti. Kunnes tunsi kevyen kosketuksen kasvoillaan ja rutisti siitä hyvästä naamaansa. Ei se häiriö hävinnyt siitä, joten Connie raotti silmiään, ja näki Alexin edessään. Se häiriö olikin sitten Alexin kosketus. Connien katse lukittui Alexin silmiin, ja kun Alexin käsi karkasi kauemmas, Connie vaistomaisesti tarttui siihen käteen. Se kosketus tuntui nimittäin hyvältä, lohdulliselta, sillä Connien poski tuntui hellältä eilisen jäljiltä.

”Good morning”, Connie sanoi pehmeästi melkein kuiskaten ja hymyili vinosti. Ja Alex vastasi samoin. Se hetki oli melkein kuin unen jatkumoa, ja Connie tunsi olonsa lämpöiseksi. Lähes onnelliseksi. Pelottavalla tavalla. Blondi omaksi kauhukseen huomasi kuvittelevansa, miten mukavaa olisi herätä useamminkin sillä tavoin. Mutta samalla se oli kuin lamautunut paikoilleen, koska vaikka sen teki mieli paeta, sen teki mieli enemmän jäädä siihen. Alex kysyi Connien nukkumisesta ja blondi hymyili. ”Yeah”, Connie vastasi, sitten painoi kulmansa huolestuneeseen kurttuun. ”Look, about last night…” se aloitti. Connie ei tosin tiennyt edes, mitä vittua se olisi sanonut siitä edellisillasta. Sen ajatukset olivat a mess. Sen onneksi Alex kuitenkin nosti sormen Connien huulille, ja blondi hiljeni lähes kiitollisena. Tilanne oli kuitenkin eskaloitumassa huolestuttavasti, kun Connie havaitsi Alexin katseen liukuvan huulilleen, jotka vaistomaisesti avautuivat raolleen. ”Alex…” Connie sanoi hiljaa, kun etäisyys rupesi vähenemään.

Pidemmälle siinä ei päästy. Connie oli ihan valmis siihen, että huulet koskettaisivat toisiaan, mutta sitten keittiön pöydän äärestä kuului kurkun selvittämistä. Viritetyn jousen tavoin Connie ponnahti kauemmas, nousten istumaan, ja siellähän Alan istui. Shit. ”Good morning, Alan”, Connie sanoi mahdollisimman pokkana ja rämpi Alexin yli seisoma-asentoon, jonka jälkeen kipitti vähäpukeisena vessaan. Tai no, vähäpukeisena ja vähäpukeisena – näkyihän siitä normaalisti paljon enemmän paljasta ihoa kuin nyt. Vessan peilistä Connie erehtyi sitten vilkaisemaan itseään, ja näkikin tosiaan sen poskellaan koreilevan mustelman. Epäilemättä Alankin oli huomannut sen. Ainakin, jos niitä kurtistuvia kulmia oli tulkitseminen. Blondi käytti kätensä sotkuisessa tukassaan stressaantuneena. Mitä hittoa se tekisi? Ei se vittu kehtaisi istua aamupalalle Alexin ja Alanin kanssa mustelmineen. Se herättäisi vain ihan liikaa kysymyksiä, joihin tosin Alex siellä varmaan parhaillaan vastaili. Connie kostutti kasvojaan nopeasti vedellä, ennen kuin poistui vessasta ja suorinta tietä kohti lattialla lojuvaa vaatemyttyä.

Alex kysyi tietysti huolestuneena, mitä Connie oli tekemässä, kun blondi rupesi kiskomaan housuja jalkaan. ”I should probably get going”, Connie sanoi. Se äänensävy oli high pitched and stressed out, sillä Connie oli täydessä damage control –moodissa. Blondi pysähtyi kuitenkin toiminnassaan, kun Alex oli siinä sen edessä ja tarttunut kiinni Connien käteen. Connie katsoi baarimikkoa, ja hymyili sitten leveästi. ”Everything’s fine”, nainen sanoi. ”I’ve overstayed my welcome. And Howard’s probably expecting to meet me, so I really do need to get home.” – ”It’s fine. I’m gonna be okay”, se vielä lisäsi pehmeästi ja keräsi lattialta toppinsa ja rintaliivinsä, ennen kuin lähti liukumaan kohti ulko-ovea. ”I’ll see you later at work. Bye, Alan, nice seeing you!”