Love and pain go hand in hand

# Sara's ootd + shoes & Lukas ootd

Brycella ei ollut yleisesti ottaen mitään sitä vastaan, että Grace halusi järjestää illanistujaisia yhdessä ystävien ja tuttavien kesken. Ei sillä, että Bryce niistä nyt olisi erityisesti nauttinut, mutta kiltisti hän oli istunut tähän mennessä jokaisen illallisen lävitse. Jos nainen halusi viettää yhdessä aikaa, niin sitä se myös sai. Brycella ei ollut oikein tarjota muutakaan - kiitos kiireisen aikataulunsa. Mikäli Grace jotain halusi, niin sen Bryce pyrki aina myös vaimolleen antamaan. Ehkä osittain syyllisyyden tunnosta, ehkä siksi että hän vain halusi antaa naiselle ihan kaiken maailmassa. Luultavasti hän olisi lähtenyt hakemaan kuutakin taivaalta, mikäli Grace olisi sitä pyytänyt.

Bryce olisi mieluusti pukeutunut kollareihin ja huppariin, mutta koska Grace oli suonut hänelle harvinaisen merkitsevän katseen, kun mies oli miettinyt pukeutumistaan illaksi, oli Bryce lopulta päätynyt kauluspaitaan ja siniseen pukuun. Hän availi parhaillaan viinipulloja keittiössä, kun nainen liihotteli makuuhuonetta kohti ja tiedusteli kelloa. "Probably too much", mies mumisi hajamielisesti, eikä edes vaivautunut vilkaisemaan kelloon, vaan kiskoi korkin irti punaviinipullosta. Se mokoma oli jumittunut paikoilleen niin tiukasti, että sitä joutui kiskomaan melkein hampaat irvessä irti. Ei mennyt kovinkaan kauan, kun Grace palasi takaisin täydessä tällingissä. Bryce vilkaisi vaimoaan kulmiensa alta ja vislasi matalasti. Vino, kuriton virnekin karkasi koristamaan miehen kasvoja, mutta se pyyhkiytyi nopeasti harvinaisen hämmentyneen ja järkyttyneen sekaisen ilmeen tieltä, kun Grace paljasti kutsuneensa myös siskonsa parempine puoliskoineen. Oh shit! Bryce parahti mielessään, sillä hän saattoi vain kuvitella millainen fiasko siitä tulisi, kun Sara ja Brooks kohtaisivat siippoineen. Hän pakotti kuitenkin kasvonsa takaisin peruslukemille, sillä Grace ei ollut edellenkään tietoinen siitä, mitä kaksikon välillä oli tapahtunut. Eikä sen Brycen puolesta tarvinnutkaan saada tietää siitä kaikesta koskaan. "Uh, you did?" Hän hymähti, kuulostaen edelleen kuitenkin hämmentyneeltä ja jopa kiusaantuneelta. Ovikellon helähdys kuitenkin pelasti tilanteen, kun Grace riensi ovelle ottamaan vastaan illan ensimmäisiä vieraita. Raskaasti huokaisten Bryce puisteli päätään ja asteli baarikaapin luokse napaten itselleen lasin sekä viskipullon. Kyllä siinä itsekukin tarvitsi muutaman hermoja rauhoittavan. "Shitty shitty shit", mies jupisi hiljaa itsekseen, kaataessaan ensimmäisen juoman itselleen. Se kipattiin ykkösellä alas.

Gracen ääni kantautui eteisestä saakka keittiöön, eikä Bryce osannut kuin pyöritellä silmiään dramaattisten huokaisuiden ohella. Hän nappasi yhden lasin lisää juuri parahiksi, kun Grace ryösti Hollyn itselleen ja Brooks liittyi hänen seuraansa. Mies näytti peittelemättömän kireältä, eikä se mennyt ohi Brooksiltakaan. "I wish she would", Bryce hymähti kuivahkosti ja puisti päätään siihen oliko Grace ryhtynyt pihtauslinjalle seksin suhteen. Ei ollut valitettavasti - olisikin. Se olisi ollut huomattavasti pienempi kriisi kuin se katastrofi, joka nyt oli käsillä. Mies täytti juuri Brooksille tarkoittamaansa lasia, kun ovikello soi uudestaan. Melkein kuin peura ajovaloissa konsanaan Bryce katsahti eteisen suuntaan. "Sara and Lukas", hän mumisi vaivaantuneesti ja astui lähemmäksi ystäväänsä, tyrkäten viskilasin sen käteen. "Here. You probably need it", mies vain totesi kireästi ja silmäisi Brooksia merkitsevästi, ennen kuin lähti luovimaan tietään eteiseen Saraa ja Lukasia vastaan.

Samaan aikaan Sara seisoi Lukasin kanssa siskonsa kotitalon ulko-oven takana. He olivat juuri hetki sitten soittaneet ovikelloa ja odottivat nyt kärsivällisesti, että joku tulisi avaamaan. Sara oli sinä päivänä saanut kutsun illalliselle siskoltaan. Hän ei ollut edes tajunnut kysellä mahtoiko muita olla tulossa, vaan lähinnä Sara oli olettanut, että he olisivat nelistään. Lukas suukotti tyttöystäväänsä poskelle hellästi, kun ovi aukesi ja sen takaata paljastui harvinaisen kiusaantuneen oloinen Bryce. "Hey", mies yritti selvästi tapailla hymyä huulilleen, mutta se jäi kuitenkin epämääräiseksi irvistykseksi. Sara loi vähän kummastuneen katseen Bryceen, mutta ei sanonut mitään, vaan antoi Lukasin auttaa takin yltään ja ripustaa sen naulakkoon. Tottuneesti Lukas lähti astelemaan peremmälle, kun Bryce puolestaan pysäytti Saran matkan, tarraamalla kälyään käsivarresta napakasti. "Brooks is here", hän paljasti koruttomasti. Sara kurtisti pienesti kulmiaan, mutta yritti naamioida sen lähinnä osaksi muka hämmentynyttä ilmettä, kuin hän ei olisi tiennyt mistä Bryce puhui. "So what?" Hän kysyi huolettomasti, saaden Brycen kohottamaan kulmiaan. "With Holly", mies lisäsi, minkä myötä Saran kasvoille kohosi väkisinkin melko tyytymätön ilme. "Oh!" Nainen henkäisi happamasti, vetäen kätensä tiukkaan puuskaan kuin suojellakseen itseään. "Oh?" Bryce älähti hämmentyneesti. "I don't know what there's going on with you two at the moment, but pull your shit together, Sara", mies huokaisi niskaansa hieraistan, mutta viittoi naista sitten käymään peremmälle. Yhdessä he siirtyivät keittiöön, jonne Lukas oli jo ennättänyt. Mies oli ojentanut kohteliaasti toisen kätensä Brooksia kohti, selvästikin hoitaen esittäytymisen itse pois alta. "Hi, I am Lukas. You play for the Rockies, huh? Brooks. McNabb, right?" Lukas hymyili rentoa, hyväntuulista hymyään, eikä onneksi vaikuttanut lainkaan tietoiselta siitä, mitä Saran ja Brooksin välillä oli jo ehtinyt tapahtumaan kesän aikana. Sara saattoi kuitenkin tuntea sen miten ilmapiiri keittiössä kiristyi heti, kun hän astui huoneeseen ja kohtasi Brooksin katseen. He eivät olleet vaihtaneet oikeastaan sanaakaan sen jälkeen, kun he olivat tapelleet hyvin julkisesti Coors Fieldillä miehen kanssa. Sara oli taitavasti delegoinut eteenpäin kaikki, mihin Brooks oli edes etäisesti liittynyt. Hän ei halunnut välttämättä kohdata miestä, mikäli ei ollut aivan pakko.

Lopulta Sara oli joutunut kohtaamaan myös Hollyn. Hänen ikäväkseen nainen oli sievä, vaalea ja yhtä hymyä. Sillä ei ollut koukkunenää, ei luomea, josta olisi kasvanut pari karvaa, eikä oikeastaan mitään mikä olisi merkittävästi tehnyt siitä ruman ja epämiellyttävän. Se oli vähän liiankin täydellisen oloinen, saaden tyylikkyydellään Saran tuntemaan itsensä melkein nukkavieruksi. Naisen nuivan suhtautumisen takana ei kuitenkaan ollut mitään muuta kuin puhdasta mustasukkaisuutta, joka ikävästi heräsi eloon aivan väärässä paikassa, väärään aikaan. Hän oli puhunut Hollylle harvinaisen ivalliseen sävyyn, käyttänyt jokaisen tilaisuuden vittuiluun, jonka oli saanut, ja pyöritellyt silmiään lapsellisesti naisen puhuessa. "Oh, you are the new girlfriend? Flavour of the month then?" Nainen oli todennut Hollylle esittelyiden yhteydessä. Sanat oli kuorutettu lähinnä huumorilla, vähän kuin huonona vitsinä, mutta todellisuudessahan ne olivat hyvin ilkeät ja pisteliäät. Lukas oli ehkä sokea Saran käytökselle, mutta Bryce ei ollut. Hän pisti kaiken harvinaisen hyvin merkille ja näytti suurimman osan ajasta siltä, että olisi halunnut olla missä tahansa muualla. Mies vääntelehtikin tuolissaan epämukavasti, peläten koko ajan että Grace arvaisi, mistä Saran omituinen käytös johtui. Se tuntui lähinnä vain ajan kysymykseltä. Koska ilma oli harvinaisen lämmin sinä iltana syyskuiseen Coloradoon, oli seurue illallisen syötyään siirtynyt nautiskelemaan yhteisestä ajasta ja kukin mistäkin juomasta terassille. Pieneen ulkotakkaan oli sytytetty tuli ja naisväelle oli metsästetty vilttejä, joihin kietoutua. Bryce oli puolestaan kaivannut niin itselleen Lukasille kuin Brooksille sikarit ihan vain illallisen kunniaksi. Saran käytös ei ollut muuttunut mihinkään, vaan Brooksin seuralainen oli saanut edelleen kylmää kyytiä. Holly oli jossain kohtaa puhjennut puhumaan enemmänkin, mikä tuntui olevan Saralle se viimeinen niitti. Nainen oli pyöräyttänyt dramaattisesti silmiään, huokaissut erittäin raskaasti ja ilmoittanut sitten: "I'm going to get more wine." Niine hyvineen brunette oli poistunut terassilta takaisin sisätiloihin, suunnaten askeleensa suorinta tietä keittiöön. Lukas oli vain vilkaissut tyttöystävän perään hitaasti, mutta jatkanut sitten hyväntuulista jutusteluaan Hollyn kanssa. Bryce oli varovasti katsahtanut Brooksia, eikä edes halunnut tietää mitä joukkuetoverin päässä liikkui sillä hetkellä. Huomio olikin nopeasti hakeutunut Graceen, jonka käden mies otti omaansa ja puristi sitä lempeästi. "How you are so perfect?" Hän hymisi, ihan vain kiinnittääkseen vaimonsa huomion itseensä sen sijaan, että nainen olisi ehtinyt mahdollisesti miettiä siskonsa lapsellista käytöstä, jota oli jatkunut läpi illan.

Bryce hymyili lämmintä, rakastavaa hymyä vaimolleen. Ikävä kyllä miehen ajatus viedä vaimonsa huomion toisaalle Sarasta toimi vähän toisin kuin hän oli ajatellut. Huoleton olemus onnistuttiin säilyttämään jotenkuten, kun mies kohautti olkiaan ja mutristi aavistuksen mietteliäästi huuliaan. "I don't know, honey", hän virkkoi, varoen tarkoituksellisesti vilkaisemastakaan Brooksin suuntaan. "She seems a pretty normal to me. Maybe they had a fight with Lukas before they came here. Wouldn't be the first time, you know", Bryce katsahti vaimoaan merkitsevästi, ennen kuin vei kätensä hieraisemaan hellästi naisen niskaan. "Let it be for now and talk to her later, okay?" Bryce tarjosi hyväntuulisesti vielä ratkaisua siihen tilanteeseen. Hän olisi toki voinut päivittää Gracen tilanteen tasalle, mutta tuntui turhalta tehdä numeroa tilanteesta, joka ilmiselvästi oli ohitse; Brooks oli yhdessä Hollyn kanssa ja Sara puolestaan Lukasin kanssa.

Jos Bryce mitenkään olisi kyennyt hienovaraisesti estämään Brooksia siirtymästä Saran tavoin sisätiloihin, olisi hän ehdottomasti tehnyt sen. Nyt ei kuitenkaan oikein voitu kuin seurata miehen menoa ja toivoa ettei käsillä olisi kohta suuremman luokan draamaa. Sisällä keittiössä Sara oli löytänyt valkoviinipullon. Hän oli asettautunut saarekkeeseen upotetun lavuaarin oikealle puolelle ja täytti lasiaan parhaillaan, kun Brooks liittyi hänen seuraansa. Miehen läsnäolo kyllä pistettiin merkille, mutta katse pysyi pöydällä olevassa lasissa. "U-huh", hän jupisi happamasti, kun Brooks huomautti hänen lapsellisesta käytöksestään. Mies oli toki oikeassa. Sara käyttäytyi kuin viisivuotias, mutta tietenkään hän ei voinut myöntää sitä itselleen - saatika Brooksille. Täysin aiheestakin mies vaati käytöksen loppumista, Sara kuitenkin vain pyöräytti silmiään ja laski viinipullon pöydälle, ennen kuin vilkaisi miestä myrkyllisesti. Kuivahko naurahdus purkautui punaamattomien huulien välistä, kun Sara puisti epäuskoisesti päätään. "First I am twisted and cruel woman, and now I'm a bitch. Yeah, way to go, Brooks! You really know how to make a girl feel special", nainen totesi peittelemättömän piikikkäästi kääntyessään Brooksin puoleen. Kädet hän veti tiukkaan puuskaan ja nojasi lantiollaan kevyesti saarekkeen reunaan. Ihan kuten Brooks, ei Sara halunnut Gracelle - tai edes sen puoleen Lukasille - selviävän mitä heidän välillään oli ollut meneillään. Hän tiesi harvinaisen hyvin siskonsa mielipiteen pettämiseen, joten Gracen pitäminen pimennossa siitä kaikesta oli enemmän kuin suotavaa. Sara ei kuitenkaan kommentoinut Brooksin sanoja millään tavalla. Loi vain katseensa jonnekin vasemmalle yläviistoon ja tuhahti turhautuneesti. Hän antoi katseensa kuitenkin laskeutua lopulta miehen puoleen. Alahuultaan puraisten nainen tutkaili miestä mietteliäästi. Saran oli itsekin vaikea ymmärtää, miksi hän oli luopunut kaikesta siitä, mitä heillä oli ollut aluillaan Brooksin kanssa. Tietysti mielessä pyöri kysymys siitä, mitä mies oli ylipäätään halunnut hänestä? Mihin se kaikki olisi johtanut, jos Sara olisi uskaltanut ottaa askeleen kohti tuntematonta? Oli liian myöhäistä kuitenkin selvittää sitä. Brooks oli palannut yhteen Hollyn kanssa ja he olivat sopineet Lukasin kanssa yrittävänsä uudestaan. Saran ajatuksenjuoksun katkaisi Brooksin kysymys - juuri se, jota nainen ei todellakaan olisi halunnut kohdata. Tahtomattaankin nainen naurahti häkeltyneesti, liikahti levottomasti paikoillaan ja loi äärimmmäisen kysyvän katseen mieheen. "Am I... What?" Nainen puuskahti tukahtuneesti, mutta jatkoi perään sitten vähän liioitellun varmasti: "Don't be ridiciulous, Brooks." Sara pyöräytti silmiään ja vilkaisi miestä epäuskoisesti. Heidän välillään oli muutaman askeleen verran etäisyyttä, minkä pitäminen tuntui sillä hetkellä tärkeältä. Ihan jo sen takia, että nainen oli äärimmäisen loukkaantunut miehen aiemmista sanoista - ja ehkä myös siitä, että Brooks oli palannut takaisin yhteen Hollyn kanssa. Siitä vihoittelu tuntui kuitenkin järjettömältä, sillä Sara itse oli palannut takaisin Lukasin luokse, mutta omia tunteita oli mahdotonta hallita. Toki Sara pelkäsi myös sitä, mitä tapahtuisi jos he päätyisivät taas toistensa iholle. Oli vaarallista leikkiä tulella, kun tiesi jo mihin se saattoi johtaa. "I just wondering out of curiosity, when did you two get back together? This just came a bit too suddenly, so was she already back in the picture before Miami?" Sara kohotti kulmiaan, mutta ei oikeasti vaikuttanut siltä, että olisi kaivannut vastausta. Siitä kieli selvästi se, miten hän puisti päätään ja käytti katseensa jossain oikealle puolelleen jäävässä työtasossa.

"And why on the eart you have to bring her here? Are you trying to make some statement to me? Because I don't give a fuck who you date with!" Naisen huomaamatta hänen äänensä kiristyi loppua kohden, kun hän palautti katseensa samalla Brooksin. Sara kurtisti tummia kulmiaan kevyesti ja kohensi puuskassa olevia käsiään hivenen. "So date who ever you want, but don't bring 'em to my sister's house. Especially when I'm coming too!" Sara tuhahti. Nainen ei kyennyt peittämään äänestään kuultavaa loukkaantuneisuutta ja kiukkua, vaan ne paistoivat lävitse päivänselvästi. Oli julmaa joutua katselemaan Hollya ja Brooksia yhdessä koko illan. Totta puhuen Sara olisi halunnut olla missä tahansa muualla. Eikä silläkään ollut erityisesti mitään väliä, ettei Brooks ollut todennäköisesti tiennyt hänen tulostaan. Mies oli saapunut paikalle yhdessä (entisen) tyttöystävänsä kanssa, siinä oli ihan riittävästi aihetta loukkaantumiselle. "You say I am cruel, but how about you? You think it's fun to watch you and Holly together? I can tell you it's not!" Sara sähähti kiivaammin kuin oli tarkoittanut. Nainen vaikutti oikeastaan hämmentyvän vähän sanoistaan, ikään kuin ne olisivat lipsahtaneet vahingossa. Hän liikahti paikoillaan kuin olisi kokenut olonsa äärimmäisen epämukavaksi ja hieraisi käsivarsiaan oloaan tyynnyttääkkseen. Katse kävi pyörähtämässä jossain lattiassa, mutta palasi takaisin Brooksiin Saran antaessa käsiensä valahtaa samaan aikaan sivuilleen. "I miss you", hän henkäisi väsyneesti, jaksamatta enää taistella vastaan sitä mistä kaikki se typerä, lapsellinen käytös kumpusi. Raskaasti huokaisten Sara kallisti päätään hivenen, jääden katselemaan miestä. Asian tunnustaminen oli ollut yllättävänkin helppoa ja se sai Saran tuntemaan olonsa paljon kevyemmäksi. Sanojen myötä raskas taakka tuntui putoavan hänen harteiltaan - se, joka oli painanut niitä koko illan ja oikeastaa siitä lähtien, kun hän oli lähtenyt Brooksin luota palatakseen takaisin yhteen Lukasin kanssa. "It's stupid", nainen kuitenkin puuskahti lopulta turhautuneesti, sieppasi viinilasinsa saarekkeelta, ennen kuin otti askeleet Brooksin ohitse siirtyäkseen takaisin terassille.

Ei, Sara ei välttämättä halunnut tietää, jos Holly olikin tullut kuvioihin takaisin ennen Miamia. Silti hän kohotti Brooksille kehoittavasti kulmiaan ja nyökkäsi myöntymisen merkiksi. Ei hän voinut eikä halunnut myöntää, ettei tietenkään ollut mitään herkkua edes ajatella, että Holly oli mahdollisesti ollut kuvioissa jo pidempään. Brooks kuitenkin jatkoi - onneksi - ja kertoi Hollyn palaneen kuvioihin vasta, kun heidän epämääräinen säätönsä oli tullut tiensä päähän. Tieto toi ehkä enemmän helpotusta kuin sen olisi pitänyt, mutta Sara ei voinut sille mitään. "You think we would've come, if I had known that you and Holly are here too?" Nainen tuhahti, eikä voinut olla pyöräyttämättä silmiään. Hän ei todellakaan olisi tullut paikalle, jos Grace olisi paljastanut kutsuneensa myös Brooksin parempine puoliskoineen. Illan istuminen miehen kanssa yhdessä Lukasin kera ei kuulostanut lainkaan houkuttelevalta. Pikemminkin mahdottoman kiusalliselta ja suorastaan kidutukselta - sitähän se oli ollutkin.

Sara oli jo poistumassa paikalta, kun Brooksin ote hänen käsivarrestaan pysäytti hänen matkansa. Sen pakottamana nainen seisahtui aloilleen ja kääntyi Brooksin puoleen. Miehen myöntäessä myös ikävöivänsä häntä, Saran huulille kaartui väkisinkin lempeä hymy, kun hän jäi katselemaan miestä pää aavistuksen kallellaan. Hän oli varma, että he molemmat tiesivät sen tilanteen johtavan hyvin nopeasti johonkin mihin sen ei olisi todellakaan pitänyt johtaa. Pois käveleminen olisi ollut ainoa järkevä teko, mutta silti kumpikaan heistä ei liikahtanut mihinkään. He vain seisoivat siinä toisiaan katseellaan tutkien. Brooks oli lopulta heistä se, joka otti ohjat käsiinsä. Mies haki hänen kasvonsa kämmentensä väliin, eikä Sara vastustellut, vaikka hän tiesi, että kuka tahansa saattaisi kävellä hetkenä minä hyvänsä keittiöön ja yllättää heidät siitä vähintäänkin kyseenalaisesta asetelmasta. Sitä ei kuitenkaan jääty miettimään enää siinä vaiheessa, kun miehen huulet koskettivat naisen omia. Sama tuttu kipinöinti valtasi Saran kehon silmänräpäyksessä. Hän kallisti aavistuksen päätään saadakseen paremman asetelman Brooksin huuliin nähden ja vastasi suudelmaan viivytellen, mutta kuitenkin intensiivisesti ja tavalla, joka kieli siitä pohjattomasta kaipuusta, jota hän miestä kohtaan tunsi. Vasen käsi piteli ehkä edelleen viinilasia, naisen oikea kuitenkin löysi tiensä Brooksin poskelle. Sormet sivelivät sängen karhentamaa ihoa hellästi. Hitaasti hän peruutti muutaman rauhallisen askeleen selkänsä taakse jäänyttä saarekkeen päätyä kohti. Miehen poskella ollut käsi laskeutui kaulan ihoa sivellen rintakehälle ja takertui paidan kankaaseen, vain jotta Sara saattoi vetää Brooksia hellästi perässään. Vähän hapuillen hän vei viinilasin saarekkeen reunalle, mutta ei irroittanut huuliaan hetkeksikään vastapariltaan. Jokainen suudelma johti uuteen uudestaan ja uudestaan. "I'm sorry that I am so jelous of you. I just don't... like this. Just missing you, you know", nainen henkäisi jostain suudelman lomasta, painautuen entistäkin lähemmäksi Brooksia. Hän tiesi kyllä ettei hänellä ollut mitään oikeutta olla mustasukkainen Brooksista. Ei etenkään nyt, kun hän oli valinnut Lukasin.

Jos Sara olisikin ajatellut yhtään pidemmälle, olisi ollut ehkä viisasta siirtyä vaihtamaan niitä suudelmia aivan jonnekin muualle. Hänellä ei ollut kuitenkaan tietoakaan siitä, että Grace oli juuri noussut ylös ja oli suuntaamassa askeliaan keittiöön hakiakseen lisää viiniä itselleen. Bryce yritti kyllä estää naista siirtymästä sisätiloihin tarraamalla Gracen käteen, mutta ei menestynyt tehtävässään erityisen hyvin. "Babe... Are you sure you need more wine? We have a long day tomorrow, you know", mies yritti. Nainen oli kuitenkin jatkanut matkaansa, eikä Bryce osannut muuta kuin tuijottaa epätoivoisesti alahuultaan pureskellen vaimonsa perään. Ei auttanut kuin toivoa, etteivät Sara ja Brooks onnistuisi paljastamaan Gracelle että kaksikon välillä oli jotain meneillään.

Sara kiersi molemmat kätensä Brooksin niskan taakse ja painautui niin lähelle miestä kuin suinkin saattoi. Hänellä ei ollut käryäkään siitä mitä he olivat tekemässä, mutta niin tai näin Sara ei pistänyt pahakseen. Hän oli niin uppoutunut vaihtamaan kiihkeitä, syviä suudelmia miehen kanssa, ettei hän edes kuullut lähestyviä askelia. Siskonsa läsnäoloon Sara havahtui vasta, kun särkyvän lasin helinä sai hänet säpsähtäen irtaantumaan Brooksista. Vaistomaisesti hän katsahti tulijan puoleen. Kauhun sekainen ilme kuvastui naisen kasvoilta, kun hän tuijotti siskoaan silmästä silmään. "Grace..." Sara sai henkäistyä ja vilkaisi nopeasti Brooksia, joka vaikutti yhtä järkyttyneeltä kuin nainen itsekin. "This is not what it looks like. It just happened... I mean, it not just happened, it... I... We..." Nainen takelteli, mutta Grace käskytti siskonsa mukaansa. Lannistuneesti huokaisten Sara lähti seuraamaan Gracea, vaikka vilkaisikin keittiöön jäävää Brooksia pahoitellen. Oli todellinen painajainen, että Grace yllätti heidät suutelemasta, mieluummin Sara olisi melkein ottanut vaikka Hollyn tai Lukasin siskonsa sijalle. Gracen perässä Sara siirtyi makuuhuoneeseen, näyttäen katuvaiselta pikkulapselta, joka oli juuri yllätetty pahanteosta. Läksytystä kuunneltiin hiljaa, keskeyttämättä. "I can't explain it, Grace!" Sara parahti voimattomasti, sillä ei hän edelleenkään tiennyt, mikä Brooksissa veti puoleensa. Jokin miehessä sai hänet unohtamaan Lukasin ja jollain tavoin Brooks aiheutti hänessä paljon voimakkaampia tunteita kuin Lukas koskaan. "It just happened. We kissed for the first time, when I arrived to Denver and met him at Rockies' victory party. And after that... we have ended up kissing each other. I know it's cheating, but I, uh - Lukas have done way more terrible things to me!" Saran ääni muuttui sitä kireämmäksi mitä pidemmälle hän sanoissaan pääsi. "We ended it, when I get back together with Lukas. This was just... a mistake", nainen huokaisi raskaasti ja haraisi stressaantuneesti tummia hiuksiaan, luoden päätään kallistaen vetoavan katseen siskoonsa.