The ones that love us, never really leave us

# Cassun aamuvermeet + aamutakki

Cassie oli nukkunut onnellisen tietämättömänä kaikesta aina siihen asti, kun yöpöydällä värisevä puhelin merkkiäänineen oli havahduttanut hänet unesta. Puhelimeen saapunut viesti katsottiin laiskasti ja huokaistiin väsyneenä, kun huomattiin lähettäjän olevan Cole. Ensimmäinen olettamus tietenkin oli, että kyseessä oli ihan tavallinen bootycall, ilman sen suurempaa merkitystä. Ei nimittäin ollut salaisuus, että heidän eronsa jälkeen ja asiat selvitettyään, kaksikon välit olivat olleet edelleen lämpimät ja niin Colella oli ollut tapana piipahtaa naisen luona syystä, jos toisestakin, kellonajasta riippumatta. Cassie ei yleensä laittanut sitä pahakseen, mutta koska oli maanantai aamuyö ja naista odotti iso pino töitä toimistolla heti aamusta, tällaiset herätykset eivät luonnollisesti olleet sieltä maailman mieluisimmasta päästä. Siksipä viestiin ei jaksettu edes vastata, sillä Cassie tiesi, ettei kieltäminenkään oikein ollut siinä vaiheessa vaihtoehto. Cole ilmestyisi ovensa taakse, jos oli ilmestyäkseen, eikä Cassiella loppujen lopuksi ollut sydäntä käännyttää miestä ovelta. Ainakaan kovinkaan usein, sillä ne miehen suloiset nappisilmät ja komea hymy yleensä laannuttivat sen suuremmankin kiukun pois päiviltä.

Sängyssä lojuttiin puoli unessa aina siihen saakka, kunnes oveen koputettiin. Cassie kampesi itsensä laiskasti pystyyn ja nappasi läheiseltä nojatuolilta aamutakkinsa, jonka puki ylleen suunnatessaan eteiseen. Eteiseen päästyä Cassie ei jaksanut edes vilkaista ovisilmästä saapujaa, sillä tiesi jo aikaisemman viestin perusteella sen olevan Cole. Oven avatessa siellä ei kuitenkaan odotti tuttu, iloinen Cole, vaan pohjattoman väsynyt mies, jonka ulkoista olemusta ehdittiin silmäillä vain hetki kummastuneena, kunnes Cole astui lähemmäksi ja hautasi kasvonsa hänen hartian ja kaulan välimaastoon. Miehen murtuneet sanat Ashleystä sai naisen huokaisemaan järkyttyneenä ja epäröimättä kietomaan kätensä lohdullisesti Colen ympärille. ”Oh babe, I’m so sorry…”, Cassie henkäisi aidosti pahoillaan ja rutisti Colea tiukasti. Vaikka Cassie ei koskaan ollut Ashleyn kanssa läheinen ystävä, hän oli siitä huolimatta pitänyt Charlien vaimosta, jonka kanssa puolestaan oltiin oltu enemmän ystäviä. Hän myös tiesi kuinka läheinen Cole oli ollut parhaan ystävän vaimon kanssa, joten se reaktio uutiseen oli ainoastaan vain luonnollinen.

Se Colen murtuminen nostatti kyyneleet myös Cassien silmiin, mutta irrottautuessaan siitä alauksesta, hän ainoastaan pyyhkäisi nopeasti kostuneita silmäkulmiaan ja tarttui Colea kädestä. ”C’mon, let’s get you something to drink”, hän sanoi, kun veti miehen peremmälle asuntoon ja sulki oven heidän perässään kiinni. Cole johdateltiin seuraavaksi olohuoneeseen, missä Cassie istutti miehen istumaan sohvalle ja lähti seuraavaksi hakemaan miehelle viskilasillista, jonka kanssa palasi hetkeä myöhemmin miehen luokse. ”Do you wanna talk about it?”, Cassie tiedusteli varovaiseen sävyyn ja ojennettuaan lasin Colelle, hän istuutui miehen vierelle sohvalle, vei jalat koukkuun alleen ja käänsi rintamasuuntansa Colea kohti. Käsi laskettiin lohduttavasti silittelemään miehen reittä, samalla kun miehen kasvoja silmäiltiin tutkivasti, naisen yrittäessä jopa vähän lukea Colen kasvoilta tuon kokemia tunnereaktioita. Cassiesta tuntui luonnollisesti pahalta katsoa miehen pahaa oloa vierestä, mutta hän tiedosti varsin hyvin itsekin, ettei siinä tilanteessa voinut oikein tehdä muutakaan. Hänen ainoastaan täytyi toivoa, että se siinä tilanteessa riitti. ” Am I allowed to ask how Charlie is taking this? He must be heartbroken”, hän huokaisi haikeasti ajatellessaan, kuinka rikki Charlie varmasti oli tapahtuneesta. Kukapa ei olisi ollut? Ashley oli vielä vuosi sitten ollut hyvässä kunnossa ja nyt Charlie oli menettänyt vaimonsa inhottavan sairauden uuvuttamana. Sellaisen sivustakatsominen ei varmastikaan ollut helppoa, etenkin kun Charlie oli loppuun saakka yrittänyt pysyä toiveikkaana. Cassie hieraisi seuraavaksi Colen olkapäätä ja kallisti päätään hivenen, kun katseli miehen kasvoja. ”You can stay for a night if you want to… I can take a day off and cancel my morning meetings. I’m here for you and Charlie. If there is anything you need, just ask”, Cassie tunsi tarpeelliseksi sanoa, vaikka olikin varma, että Cole tiesi hänen kyllä auttavan, oli tilanne mikä tahansa.