member rank
Sweetbutt
Discord name
nennaotus #2313
|
Mar 1, 2018 23:51:55 GMT 2
Post by nenna on Mar 1, 2018 23:51:55 GMT 2
Sunday, 17th of September 2017Starring Addie & Aiden / lellu
Bellevue Hospital Center, emergency room / 5pm
Aiden's ootd
Ei jumalauta. Miksi näin piti tapahtua? Ja vielä sellaisessa paikassa, että Bellevue oli lähin sairaala? What are the odds? No. Niin kuitenkin kävi. Tietysti jokainen agentti tietää riskeeraavansa elämänsä työssään. Miltein jokainen agentti joskus vahingoittuu kentällä. Se oli väistämätöntä, varsinkin vaarallisten rikollisten kanssa. Virheitäkin sattui kaikille. Tällä kertaa Aiden oli ollut liian hätäinen ja seurannut rikollista rakennukseen ja lähtenyt portaita ylöspäin. Alhaalta kuului ääni, joten hän kääntyi katsomaan alas, kun rikollinen olikin ylhäällä ja ampui häntä olkapäähän. Huuto kaikui rakennuksessa, Aidenin pudotessa portaat alas, murtaen kyynärluunsa siinä samassa, niin että luu törrötti Aidenin alas päätyä kyynärpään ihon läpi. Pian hän oli apua saanut, muut agentit olivat tulleet paikalle ja hälyttäneet ambulanssin. Eniten varmaan vitutti se että rikollinen pääsi karkuun. Vaikka tärkeintä olisi nyt hänen oma kuntonsa ja paranemisensa. Mutta ei Aiden siitä välittänyt. Hän ei ollut harkinnut tarkkaan. Ja sitten hänet raahattiin Bellevueen. Ainoann sairaalaan koko New Yorkissa, jonne hän ei halunnut. Ensinnäkin hänen veljensä, ketä hän ei ollut pariin vuoteen nähnyt tai kuullut edes, työskenteli siellä. Toiseksi, nainen, kenet hän oli tasan kaksi viikkoa sitten baarissa tavannut ja viettänyt yön, työskenteli siellä. Vieläpä ortopedina. Sellaista lääkäriä Aiden varmastikin tarvitsisi. No, ainakin hän toisi iloa Addien päivään. Kuten tuo oli sanonut, "Gve me a couple of horribly broken bones and I'm pretty much happy". No. tässä olisi yksi pahoin murtunut luu. Ja kaupan päälle ampumahaava. Sairaalaan saavuttiin aika äkkiä, ensimmäiseksi trauma kirurgi hyökkäsi häntä hoitamaan ja alkoi luetella ohjeita muille kuultuaan ensihoitajilta tilanteen. Käskipä tuo kirurgi jonkun hommata j ortopedin konsultoimaan. Addien sukunimeä Aiden ei tiennyt, mutta jotakuta Dr. Porteria lääkäri käski kutsua. Aiden vietiin yhteen huoneeseen ja tuota alettiin hoitaa, vaikka mies kuinka yritti sanoa, että hän haluaisi siirron toiseen sairaalaan. Kuulemma hän oli menettänyt sen verran verta ja tilanne oli sen verran paha, ettei siirto ollut mahdollista. No, ainakaan hänen veljensä ei, ainakaan viimeiden tiedon mukaan, työskennellyt ensiavussa tai ortopedina. Jotain positiivista.. Aiden sai pian hengitysmaskinkin naamalleen ja mitä ilmeisemmin morfiinia suoraan suoneen - Olo alkoi rauhoittua ja kipu hälventyä. |
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Mar 2, 2018 10:12:17 GMT 2
Post by lellu on Mar 2, 2018 10:12:17 GMT 2
ootdAddie oli juuri ehtinyt istahtaa taukohuoneen sohvalla höyryävän kuuman kahvikupillisen ja mustikkamuffinsin kera, kun ensiavusta tuli kutsu konsultoimaan jonkun avomurtuman suhteen. Punapää huoahti syvään. Hän oli ehtinyt jo iloita kunnon tauosta, koko työvuoro kun oli tähän mennessä kulunut leikkurissa tai muita konsultointeja hoitaessa. Tällä kertaa kyseessä ei sentään ollut mikään välitön hätätapaus, joten Addie salli itselleen sen veran aikaa että sai hörpättyä kahvinsa ja pistettyä sen muffinin poskeensa - todeten samalla, että jälkimmäisenä mainittu oli tainnut seistä taukohuoneen pöydällä jo jonkin aikaa ja oli ehtinyt kuivahtaa melkoisesti. Toisaalta, niin kauan kun sai jotain vatsantäytettä (ja mielellään vielä sokeripitoista), ei Addie asiasta valittanut. Alle kymmenen minuuttia myöhemmin punapää astelikin jo ensiavun ovista sisään. "29 year old male, GSW and open fracture of the forearm after a fall, stable for now. Guy's an FBI agent" ,Addien bongannut neljännen vuoden opiskelija raportoi ojentaessaan tabletin, jolta potilaan tiedot löytyivät. Addien kulmat kohosivat pienesti hänen lukiessaan potilaan sukunimen. Winchester. Ettei kyseessä vain olisi tässäkin sairaalassa työskentelevän Winchesterin veli tai muu sukulainen? Punapää lueskeli järjestelmään merkityt tiedot nopeasti läpi tutustuakseen tapaukseen edes pinnallisesti ennen kuin suuntasi miehen luokse. "Hello sir, I'm Dr. Porter. I'm an orthopedic surgeon and I was called to consult on the case. How..?" Addie aloitti esittäytymisensä jo astuessaan huoneen ovesta sisään. Kysymys miehen voinnista jäi kuitenkin kesken sillä hetkellä kun hän sattui vilkaisemaan tämän kasvoihin. Ne kun olivat yllättävän tutut. "Aiden", punapää tokaisi jokseenkin yllättyneenä. No niinpä tietysti, potilaan etunimi oli Aiden ja tämä oli FBI:n agentti. Tietysti kyseessä oli sama mies, jonka Addie oli pari viikkoa takaperin tuonut kotiin lähibaarista. "You two know each other?" Huoneessa oleva sairaanhoitaja tiedusteli, saaden Addien hymähtämään lyhyesti. "We've met before, briefly", Addie totesi neutraalisti, saaden itsensä jotenkuten takaisin työskentelymoodiin. Tänään Aiden oli hänen potilaansa, ei viimeisin yhden illan juttunsa. "You're Dr. Justin Winchester's brother, right? Want us to call him, he's off today. Or anyone else, for that matter?"Sitten punapää ryhtyikin samantien tuumasta toimeen ja alkoi tutustumaan Aidenin vammoihin tarkemmin, etenkin siihen aika ilkeän näköiseen murtumaan. "So you fell on it?", Addie tiedusteli, tutkien samalla käden verenkiertoa ja tuntoaistia ennen kuin etsi tietokoneelta ensiavussa heti alkuun otetut röntgenkuvat katsottavakseen. "You'll definitely need surgery and a course of antibiotics", punapää ilmoitti hetken päästä, kääntyen katsomaan Aidenia. "The good news is, your injuries aren't life-threatening. The bad news is, that because of that, you might need to wait a few hours until an OR is free. And surgery also means that you're going to have to stay here for a few days at least."
|
|
member rank
Sweetbutt
Discord name
nennaotus #2313
|
Mar 2, 2018 11:17:19 GMT 2
Post by nenna on Mar 2, 2018 11:17:19 GMT 2
No siinä hän sitten tulikin, Addie asteli sisään ja tunnisti kyllä heti Aidenin, eikä ihme. Fiksuna naisena tuo myös osasi yhdistää hänet Justiniin, mutta Justinhan ei missään nimessä saanut tietää että hän oli täällä.. Toivottavasti tuo ei hirveästi ensiavussa liikkunut tai vilkuillut taululla olevia nimiä. Toimivalla kädellään hän nosti hengitysmaskin pois naamaltaan. "No. He can't know I'm here, never." Tummatukka totesi ja katsoi Addieen. "I brought you that broken bone you wanted." Hän heitti vähän vitsiä sitten siinä, vaikka tilanne oli kaikkea muuta kuin vitsi. "Make sure Justin doesn't know about me." Aiden pyysi, ehkä jopa hieman käski. Eikö lääkäreillä ollu velvollisuus pitää nämä asiat salassa jos potilas niin pyysi?
Hän nyökkäsi Addien kysyessä kysymyksensä. "Fell down the stairs." Aiden totesi, jumalauta että käsi näyttikin pahalta kun hän sitä nyt vilkaisi. Eipä hän ennen luita ollut livenä nähnyt, vaikka kaikkea sitä oli tullutkin nähtyä elämän aikana. Eipä häntä haitannut odotella, morfiini iski aika mukavasti joten kipuja hänellä ei juurikaan ollut sillä hetkellä. Varmasti toisilla oli akuutimpiakin asioita hoidettavana ja se oli ymmärrettävää. "Didn't think this would be the way I'd met the the second time." Hän myönsi, oli hän baarissa käydessään vilkaissut josko Addie olisi ollut paikalla, mutta toinen ei joko ollut ehtinyt käydä tai sitten he olivat olleet eri aikoina paikalla.
"How long until I can get back to work?" Aiden sitten kysyi ja joutui hetkeksi laskemaan maskin takaisin kasvoilleen. Eniten häntä ahdisti jos tästä nyt useamman kuukauden tauko tulisi töistä, hän joutuisi olemaan 24/7 ajatustensa kanssa yksin kotona, mitä hän ei todellakaan halunnut. Toisalta, ehkä hän ehtisi tutkia enemmän perheensa murhaajaa, mutta toisalta siihenkin tarvittiin työkonetta. Tuntui hirveältä edes ajatella, että hän joutuisi jäämään yksin kotiin pitkäksi aikaa, kenttätöihin hän haluaisi heti takaisin, vaikka se tuskin olisi mahdollista ihan heti.
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Mar 8, 2018 20:54:02 GMT 2
Post by lellu on Mar 8, 2018 20:54:02 GMT 2
Addie kulmat kohosivat aavistuksen Aidenin kieltäessä häntä kertomasta veljelleen että tämä oli päätynyt sairaalaksi. Justin ei kuulemma saisi tietää asiasta lainkaan. "Okay", punapää totesi lyhyesti, viitsimättä tiedustella syytä tälle kiellolle sen enempää. Idioottikin osasi lukea rivien välistä, ettei Aidenin suhde veljeensä tainnut olla se kaikkein ruusuisin, ja sillehän saattoi olla vaikka mitä syynä - sen enempää Addien ei tarvinnut tietää. Ei hän tietenkään voinut Aidenille täydellä varmuudella luvata, etteikö tämän veli saisi tavalla tai toisella tietää Aidenin läsnäolosta, kyseessä kun oli kuitenkin iso sairaala jossa jutut liikkuivat joskus suurinpiirtein valonnopeudella, mutta tietenkään hän ei menisi itse kertomaan asiasta kun potilaansa oli erikseen kieltänyt.
Ilmeisesti Aiden muisti naisen lausahduksen siitä, kuinka hän tarvitsi vain pari ikävää luunmurtumaa ollakseen tyytyväinen. Addie hymähti lyhyesti miehen sanoille, keskittyen kuitenkin edelleen tutkimukseensa ja tiedustelikin välillä Aidenilta, oliko tuntoaisti kädessä vielä tallella ja pystyikö tämä liikuttelemaan sormiaan sun muuta. "Well, I guess that would apply to most people I meet outside the professional environment. At least I haven't met anyone planning to throw themselves down a flight of stairs to meet me again - figured you wouldn't have done that, either", Addie lausahti kevyen virnistyksen saattelemana, ja siirtyi sitten huoneessa olevan tietokoneen ääreen naputtelemaan löydöksiään Aidenin elektroniseen potilaskansioon leikkaussuunnitelman tekoa varten.
Miehen tiedustellessa toipumisaikatauluaan Addie katsahti lyhyesti tämän suuntaan. Aiden taisi olla sitä tyyppiä joka ei oikein osannut pysyä poissa töistä (sen ihmistyypin Addie tunsi varsin hyvin, sattuneesta syystä), ja hän osasi hyvin kuvitella miten mies olisi kuin tulisilla hiilillä jo paranemisensa alussa. "It's gonna be a while. You'll get the honor of gracing us with your presence for the next few days at least. In the beginning you won't be able to lift anything even remotely heavy and that arm is going to be in a brace for a while, so you'll need some physical therapy to get proper function back.", Addie selitti. Hän ei edes yrittänyt kaunistella toipumisprosessia Aidenille - Addie oli ihan tarpeeksi monta kertaa saanut todistaa kuinka joku Aidenin lailla työinnokas sotilas oli toisenlaisista kehotuksista huolimatta palannut aktiivisiin töihin turhan aikaisin, eikä siitä ollut seurannyut kuin harmia. "You'll be behind a desk in a week or two, or at that bar with you whisky, if that's what you prefer to an office", Addie tokaisi lyhyesti hymähtäen muistaessaan kuinka Aiden oli silloin ollut baarissa tekemässä töitä. Tavallaan se sopi miehelle paljon paremmin kuin joku toimistotyö, tai niin Addie ainakin uskoi. "But it can be months until you can get back into the field."
|
|
member rank
Sweetbutt
Discord name
nennaotus #2313
|
Mar 15, 2018 19:34:39 GMT 2
Post by nenna on Mar 15, 2018 19:34:39 GMT 2
Aiden naurahti heikosti toisen toteamukselle. "Yeah, I only did this to meet you again." Hän totesi huvittuneena. Siinäpä olisikin, heittää nyt itsensä alas portaita että tapaisi lääkärinaisen kenen luokse oli päätynyt yöksi pari viikkoa taaksepäin. Hän katseli toista, oli hassua nähdä Addie työnteossa. Olihan hän tiennyt toisen olevan lääkäri, mutta silti hän ei koskaan ollut ajatellut toista lääkärinä. Nyt toinen kuitenkin oli siinä valkoinen pitkä takki yllään ja hoiti hänen murtunutta kättää. Ei sillä että hän olisi kauhesti Addieta miettinyt, töissä oli ollut kiire, mutta kyllähän nainen välillä oli mielessä käynyt.
Hyvin huonosti Aiden kättä pystyi liikuttamaan, ei oikeastaan juuri yhtään kun luu oli poikki ja törrötti ulos ihosta. Ei häntä haitannut sairaalassa pari päivää makoilla, tai no, ärsyttihän se suuresti ja mitä kauemmin hän täällä oli, sen todennäköisempää oli että Justin hänet hoksaisi. Ja muutenkin makaili ei koskaan ollut ollut se Aidenin juttu. Monesti sairaanakin hän oli koittanut töihin kömpiä vaikka kuumetta olisi ollutkin lähemmäs 40 astetta tai jopa hieman yli. Monesti vuosia sitten vaimo oli se joka sai Aidenin jäämään kotiin missä tahansa kunnossa, vaikka Aiden olisikin mielestään vielä ollut työkykyinen. Nyt ei ollut ketään sanomassa että pitäisi jäädä sairastamaan kotiin, töistä sitten passitettiin pakollakin kotiin jos Aiden siltä näytti. Aina ei peittely onnistunut, jos kuume vaikka pääsi niin korkeaksi.
Mies nyökkäili toisen selittäessä että viikon tai parin päästä hän pääsisi jo takaisin töihin pöydän taakse. Pienesti hän naurahti Addien baari heitolle, baarissa tosiaan oli mukava tehdä töitä, hän lähinnä hermostui ja ahdistui pimeässä hiljaisessa kodissa. Baarissa oli musiikkia, ihmisiä, puhetta, paljon ääniä.. Se rauhoitti häntä. Naama kyllä venähti hyvinkin nopeasti naisen todetessa ettei kentälle ollut asiaa kuukausiin. Anteeksi, mutta, mitä? Ei Aiden halunnut istua vain tyhjänpanttina pöydän takana paperihommia tehden kuukausia! Ihan mahdoton ajatus ihmiselle, joka oli kuin luotu sinne kentälle. Tietysti agentin työ vaati paljon paperitöitäkin, mutta.. Ei hän ollut agentti niiden paperitöiden takia vaan nimenomaan kenttätöiden, sen toiminnan takia. "I sure hope you are just messing with me." Aiden huomautti toiselle. "There's absolutely no way I'll stay out of the field for months." Mies tokaisi sitten.
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Mar 17, 2018 20:10:00 GMT 2
Post by lellu on Mar 17, 2018 20:10:00 GMT 2
Aidenin ilmeestä ei ollut mitenkään vaikea päätellä, ettei mies ollut kovin tyytyväinen Addien arvioon toipumisajastaan. Eipä Addie kyllä rehellisesti sanottuna olisi mitään muuta odottanutkaan, Aiden kun vaikutti juuri siltä tyypiltä joka ei osannut tyytyä mihinkään toimistotyöhön. Siinä mielessä he kaksi olivat melko samanlaisia - ei Addiekään olisi osannut tehdä pelkkiä paperitöitä, hän rakasti työnsä käytännön osuutta ja niin ilmeisesti Aidenkin. Tuskin Addiekään olisi reagoinut erilailla, jos häntä olisi kielletty astumasta leikkaussaliin parin kuukauden ajaksi.
"There is, if you want to regain full function of that arm", punapää ilmoitti Aidenin valittaessa, ettei missään tapauksessa pysyisi poissa kenttätöistä niin pitkään. "Of course, it's just a rough estimate - we'll know a lot more after the actual surgery. But yes, the recovery time is going to be at least eight weeks - in the best case scenario. Keep in ming that you have a bone sticking out of your elbow - one that is broken in multiple places, I might add. Not to mention the fact that you've also been shot", Addie huomautti, viittoen kädellään tietokoneen ruudulle jätettyyn röntgenkuvaan päin. Aidenin tapauksessa hän ei halunnut lainkaan vähätellä miehen vammoja, jotta tämä oikeasti saisi realistisen käsityksen toipumisajastaan eikä alkaisi turhaan riskeeraamaan toipumistaan liian aikaisella paluulla normaaliin arkeensa. "I get that you don't want to be stuck behind a desk for months, but this is not the time to be a badass. You might have nerve damage, and the surgery isn't exactly going to be a walk in the park, either. Getting back to the real action before you've healed properly might even make it worse - worst case scenario, you end up needing another surgery. So I'd strongly advise you to take the time your arm needs to heal and profit from that in the long run." Ei Addie tietenkään voinut pakottaa Aidenia pysymään poissa kenttätöistä - ja se häntä tässä vähän huolettikin - joten hän ei oikein voinut muuta kuin yrittää saada mies ymmärtämään, miksi riittävä toipumisaika oli niin tärkeää ja toivoa, että tämä noudattaisi hänen neuvojaan.
Kun Addie oli lopulta saanut tutkittua Aidenin vammat perusteellisesti ja dokumentoinut kaikki löydöksensä tämän tietoihin, hän soitti leikkausosastolle ilmoittaakseen miehen leikkausjonoon ja tiedusteli samalla vapaiden salien tilannetta. Tähän aikaan päivästä useimmat rutiinileikkaukset oli jo saatu hoidettua alta pois, joten saleja olisi todennäköisesti vapautumassa piakkoin, mutta tähän aikaan päivästä leikkaussalihenkilökuntaa ei kaikkiin saleihin ollut enää paikalla, kun illalla ja yön yli hoidettavina oli vain päivystystapauksia. "So, another emergency surgery just started in the trauma OR, but you're up next unless something more urgent gets in the way. So you'll probably be taken up in an hour or two", Addie ilmoitti potilaalleen tilannepäivitykseksi.
|
|
member rank
Sweetbutt
Discord name
nennaotus #2313
|
Mar 18, 2018 18:22:45 GMT 2
Post by nenna on Mar 18, 2018 18:22:45 GMT 2
Aiden olisi valehdellut sanoessaa, että tilanne oli ok hänelle ja hän nätisti ja kiltisti pysyisi poissa kentältä kunnes käsi olisi täysin kunnossa. Tosin Addie painotti aika paljon sitä, että liian aikaisin palaaminen saattaisi aiheuttaa lisää vahinkoa. Ja Aiden tiesi että lisää vahinkoa meinasi lisää toipumisaikaa sekä mahdollisesti pysyviä vammoja. Jos vaikka hermoihin tulisi jotain vikaa, voisi olla ettei hän koskaan käyttäisi kättään kunnolla. Mahdollisesti se voisi meinata ettei hän enää pystynyt työhönsä agenttina. Ja se ei saanut tapahtua. Parasta siis vain olisi noudattaa lääkärin neuvoja ja pysyä poissa kentältä, kunnes käsi oli kunnossa.. Mutta kun se tuntui niin vaikealta ajatukselta.
Aiden oli selvästi ahdistunut tuomiosta, hän tuijotteli kattoa ja puri hammasta toisen selittäessä tilanteen vakavuutta. Ei Aiden tyhmä ollut, vaikka hyvin työnarkomaani olikin. Onneksi sentään se ei ollut jalka joka murtui, muuten hän varmasti olisi kotinsa vanki pidemmänkin aikaa. Nyt hän ainakin pääsi toimistolle tekemään hommia, kuuntelemaan ihmisten hälyä eikä istunut yksin hiljaisuudessa kotona. "I don't really like you right now, doc." Mies valitti, ei hän tietenkään oikeasti sitä meinannut, kunhan vähän koitti omaakin oloaan parantaa vitsailemalla. Hän kyllä piti Addiesta, vaikka vain kerran oli tuon tavannut, mutta ilta ja yö oli jäänyt kyllä hyvin mieleen. "I can't promise anything but I'll try to stay away from the field.. For a while at least." Aiden mumisi lopun vaikka varmasti Addie sen silti kuuli. Tärkeintä oli että hän ei jäisi työkyvyttömäksi. "Are you the one who will cut my hand?" Mies kysyi ja käänsi katseensa nyt toiseen. Toisen oli paras olla tämän sairaalan, mieluiten osavaltion ja maailman paras kirurgi että leikkaus sujuisi mahdollisimman hyvin ja ongelmitta.
Addie soitteli leikkaussalia ja kertoikin että varmaan tunti tai pari menisi ennen kuin sali vapautuisi. "I don't mind waiting, as long as it doesn't make damage any bigger." Tietysti hän haluaisi leikkaukseen heti jos odottaminen jotenkin vahingoittaisi kättä vielä enemmän tai pahentaisi tilannetta. Mutta varmasti siinä tilanteessa hän pääsisikin samantien leikkaukseen, mutta hän halusi vain olla varma että odottaminen ei millään tavalla haitannut. "Does my shoulder need surgery?" Hän kysyi ja vilkaisi sitten olkapäätä jossa ampumahaava oli.
|
|
member rank
Mama
Discord name
lellu#8931
|
Mar 18, 2018 19:26:36 GMT 2
Post by lellu on Mar 18, 2018 19:26:36 GMT 2
Aiden ei selkeästi ollut kovin ilahtunut Addien arviosta viikkojen mittaisesta toipumisajasta. Addie ei kuitenkaan halunnut antaa turhan optimistisen oloista arviota, ettei vahingossakaan kävisi niin ettäAiden takertuisi aluystavaan arvioon vaikka jotain menisikin vikaan toipumisen edetessä. Joten mieluummin aloittaisi hyvin varovaisella arviolla, ainahan sitä voisi antaa toiselle luvan palata töihin aiemmin, jos kaikki menisikin odotettua paremmin. Eiköhän Aidenkin osaisi sopeutua tilanteeseensa - tai niin Addie ainakin toivoi, miehen omaksi hyväksi. Ja Addie kuitenkin piti Aidenista ainakin sen heidän lyhyen kohtaamisensa perusteella, vaikka hän ei sitä ihan helpolla menisi myöntämäänkään. Aiden vaikutti mukavalta tyypiltä, joten tottakai hän toivoi tälle mahdollisimman mutkatonta toipumista.
"Well, good thing I don't base my treatment of patients on whether or not they like me", Addie tokaisi virnistäen lyhyesti. Aidenilla oli täysi oikeus olla pettynyt tilanteeseensa, ja oli oikeastaan ihan hyvä juttu että tämä edes yritti vitsailla siinä. "Yes. I'll probably get a resident to assist, but I'm going to be the one doing the surgery. And I've taken care of even worse injuries under much worse conditions, so your arm is in good hands with me, don't worry", Addie vakuutteli miehen tiedustellessa, olisiko hän leikkaavana lääkärinä. Oikeastaan Addien työvuoro ehtisi luultavasti loppua juuri ennen kuin Aiden pääsisi leikkaussaliin asti, mutta Addie halusi hoitaa tämän leikkauksen itse kun oli kerta miehen tutkinutkin. Ei sillä, etteikö hän olisi luottanut kollegoidensa ammattitaitoon, mutta silti. Olihan se kiva hoitaa potilastapaus alusta loppuun asti, etenkin kun kyseessä oli jonkinasteinen tuttu.
Addie vakuutteli miehelle vielä, ettei se tunnin tai parin odottaminen vahingoittaisi kättä lisää. Toki parhaassa tapauksessa käsi olisi leikattu samantien, mutta niin lyhyt viivästys ei vielä olisi mikään iso juttu. Käsi oli kuitenkin lastoitettu oikeaan asentoon ja Aiden oli saanut tarpeeksi kipulääkitystä pärjätäkseen leikkaukseen asti. Ehtisipähän siinä parissa tunnissa tehdä kaikki valmistelutkin huolella loppuun asti. Seuraavaksi mies tiedustelikin olkapäänsä tilannetta, saaden Addien nyökkäämään lyhyesti. "Yes. The bullet went straight through, so there's probably not going to be too much damage done by it. But we'll clean the wound in the OR and check the surrounding tissue, so if there's anything to fix, we can take care of it right away. But we'll do all that in the same surgery with your elbow, there's no need to put you under anesthesia twice", Addie selitti ja vilkaisi vielä lyhyesti olkapäästä otettuja röntgenkuvia. Ei niissä ainakaan näkynyt mitään luuhun kohdistuvaa vahinkoa, ja verenvuodon määrästä päätellen Aiden oli onnistunut välttymään suuuremmilta verisuoni- tai hermovaurioilta, joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyynärpää oli tällä hetkellä todellakin miehen suurin ongelma.
"So if you don't have any other questions, I would now call someone to come talk to you about anesthesia and then we'll see each other after surgery, okay?" Addie tokaisi Aidenille hetken päästä, vilkaisten puhelintaan. Pari seuraavaa konsultaatiota odotti jo, ne ehtisi vielä hyvin hoitaa tässä välissä ja sitten yövuorolainen varmaan jo tulisikin paikalle samoihin aikoihin kun Addie siirtyisi leikkurin puolelle.
|
|
