I can't escape this now, unless you show me how

[Trey Winchester] Trey ei ollut kuullut Elizabethin sitten sen erään lauantain hieman yli viikko sitten, kun nainen oli pelmahtanut hänen asunnolleen yllättäen. Trey oli antanut silloin erään Philadelphiassa sijaitsevan asunnon avaimen Elizabethille, joten mies ei tiennyt, mahtoiko toinen olla vieraillut jo asunnolla. Ehkä Elizabeth olisi kuitenkin ilmoittanut asiasta, vaikka ei Trey kyllä keksinyt täysin pätevää syytä sellaiselle ilmoitukselle. Tai ei hän ainakaan suoranaisesti odottanut, että Elizabeth raportoisi hänelle, mikäli olisi hyödyntänyt sitä avainta ihan oikeasti. Kysymyksiin oli sitten saatu vastaus tiistaina, 22. päivänä huhtikuuta, kun Elizabeth oli laittanut viestiä hänelle. Nainen halusi kuulemma halusi tavata pikaisesti; Treyn pitäisi tulla käymään naisen ja Jackin kotona. Jack arvatenkaan ei ollut kuulemma paikalla, ei kai Elizabeth muuten olisi pyytänyt Treytä paikalle. Trey nappasi kotitalonsa edestä taksin ja ajoi Aubrey-Harrisin talon alaovelle. Pian hän oli jo soittamassa ovikelloa - ei mennyt kauaakaan, kun Elizabeth oli tullut avaamaan. "Moi... Sä halusit, että mä tulen käymään?"

[Elizabeth Aubrey] Jos ei koskaan aiemmin niin viimeistään kuluneen viikon aikana Elizabeth oli hokenut itselleen, että hänen pitäisi ihan oikeasti erota Jackistä. Suhde ei ollut terve miltään kantilta ajateltuna ja mielessä pyöri varsinkin Treyn aiemmat sanat - Elizabethin pitäisi ihan oikeasti lähteä. Trey oli jopa tarjoutunut auttamaan sen verran, että oli antanut Elizabethille jonkun Philadelphiassa sijaitsevan asunnon avaimen ja kertonut, että Elizabeth voisi mennä sinne koska tahansa. Sitä mahdollisuutta Elizabeth aikoi nyt hyödyntää, mutta syystä tai toisesta hän ei uskaltanut lähteä matkaan yksin. Niimpä aiemmin tänään hän oli laittanut Treylle viestin ja pyytänyt miehen asunnolleen - Jack ei ollut kotona ja Treykin oli lupautunut tulemaan paikalle mahdollisimman pian. Pian mies tosiaan tulikin, sillä Elizabeth ei kerennyt kuin hieman käydä tavaroitaan läpi, kun mies sitten olikin jo soittelemassa ovikelloa. "Moi. Joo, niin mä halusin." Elizabeth sanoi, nyökäten sitten peremmälle asuntoon ja päästi Treyn siitä oven suulta pidemmälle. "Mä ajattelin lähteä sinne Philadelphiaan." Elizabeth aloitti, kun he olivat kävelleet hieman peremmälle asuntoon. "Tää nyt kuulostaa varmaan tyhmältä, mut.. Pääsisitkö sä lähtemään mun mukana sinne? Mielellään nyt heti. Ei sun siis tarvitse jäädä sinne, mut se on kuitenkin sun isän asunto ja mä vain ajattelin.. No, musta vois tuntua vähän luontevammalta mennä sinne, jos joku olisi näyttämässä sen asunnon mulle, etten mä vaan pamahtais jonkun omistamaan asuntoon noin vaan." Elizabeth selitti, samalla hieman hiuksia sipaisten ja pieni hymykin hänen huulilleen taisi karata - ei hän todellakaan olettanut Treyn jäävän sinne paikan päälle, mutta.. Niin.

[Trey Winchester] Ovi vedettiin kiinni, kun Trey asteli peremmälle Elizabethin annettua tietä. Hieman miehen kulmat kohosivat, kun Elizabeth kertoi aikomuksestaan lähteä Philadelphiaan. "Siis niin kuin nyt?" Treyn suusta sitten pääsikin ihan kysymys, kun hän ei ollut sataprosenttisen varma siitä, mitä oli kuullut. Okei, seuraavaksi Elizabethilta tuli sitten ihan automaattisesti vastaus, kun nainen ehdotti, josko Trey lähtisi mukaan. Hetken aikaa Trey ajatteli töitään, mutta sitten hän tajusi, ettei hänellä olisi sydäntä kieltäytyä Elizabethin ehdotuksesta. Toisaalta Trey ja sydämellä ajattelu tuntuivat oudolta yhtälöltä, mutta... "Joo, joo siis ei mitään. Kyllä mä voin lähteä saattamaan sua sinne, ei siinä mitään", Trey kiirehti pian vastaamaankin, hieraisten kevyesti niskaansa. Samalla hän vilkuili ympärilleen uteliaana. "Jack ei siis ole kotona? Miten sä ajattelit selittää poissaolosi?" hän kysäisi, vilkaisten jotakin matkalaukkua, jonka Elizabeth oli ilmeisesti aiemmin ehtinyt raahata eteiseen. "Mä en muuten tullut autolla tänne, että... Tarviiko meidän poiketa ensin mun luonani?"

[Elizabeth Aubrey] "Ei sun siis pakko ole tietenkään lähteä, kai mä nyt yksinkin pärjään." Elizabethin oli pakko vielä lisätä, vaikka Trey oli juuri sanonutkin, että voisi lähteä mukaan. Seuraavaksi Trey sitten kysyikin oikeastaan sen oleellisimman kysymyksen - miten ihmeessä Elizabeth selittäisi lähtönsä Jackille. "No.. Mä sanon sille, että mä lähden käymään mun porukoilla. Tuskin se Washingtoniin asti mun perään lähtee." Elizabeth sitten heitti aivan hatusta, sillä ei hän ollut aiemmin edes miettinyt koko asiaa. Tai oli miettinyt, mutta ei ollut tullut mihinkään lopputulokseen. Trey jatkoi kyselyitään ja Elizabeth vain pudisteli päätään. "Mulla on kyllä auto, että sikäli mikäli sä uskallat lähteä mun kyytiin niin me voidaan lähteä vaikka samantien." Elizabeth sanoi sitten. Ilmeisesti Treyn ei tarvinnut hakea asunnoltaan mitään, joten pian he olivat raahanneet Elizabethin tavarat ulos asunnosta hänen autolleen - kieltämättä Elizabeth ei ollut ajatellut, mitä Jack mahtaisi auton puuttumisesta ajatella. "Mulla oli se osoite kirjoitettuna johonkin, mutta enhän mä enää muista, että mihin.." Elizabeth mutisi ratin takana istuessaan, auton ollessa vielä parkissa ja yritti etsiä oikeaa lappua käsilaukustaan - vaikka hän suhteellisen paljon olikin näillä seuduin ajellut, olo tuntui varmemmalta navigaattorin kanssa. "Äh, en mä nyt sitä löydä, mikä se osoite oli?" Elizabethin oli lopulta pakko kysyä. Osoitteen saatuaan matka pääsi sitten viimein alkamaan - tosin, hieman vaitonaisissa tunnelmissa, sillä kieltämättä tilanne oli ainakin Elizabethin silmin hieman outo.

[Trey Winchester] Treyn vain heilautti kättään sekä pudisteli päätään. "Äh, totta kai mä lähden sun mukaasi", mies sanoi. Ei tullut kuuloonkaan, että hän olisi laskenut naisen yksinään matkaan - varsinkin, kun tämä oli ihan pyytänytkin häntä mukaansa. Elizabethin vastaukselle Jackille kertomisesta Trey kuitenkin nyökkäsi vain hieman vaisusti päätään; eihän se hänen asiansa ollut, miten nainen alkoi miehelleen selittää yhtäkkisen poissaolonsa. "Ai on vai?" Trey hetken päästä kommentoi sitä autoasiaa, sillä ei ollut ollut aivan varma, olisiko Elizabethilla itsellään autoa. "No - eiköhän sitten lähdetä, mulla on kyllä jotain kamoja Phillyssä, joten en tarvitse täältä mitään erikoista", mies selitti kun he lähtivät raahaamaan Elizabethin tavaroita autolle. Hieman Trey ihmetteli sitä tavaranpaljoutta, muttei vielä kysynyt asiasta mitään. "Äh, anna tänne", mies pyysi heidän istuttuaan autoon sisälle ja Elizabethin muistellessa osoitetta. Tottuneesti Trey näppäili navigaattoriin oikean osoitteen, minkä jälkeen Elizabeth pystyi lähteä ajamaan. Kumpikaan ei pahemmin puhua pukahtanut mitään, kunnes Trey päätti viimein rikkoa hiljaisuuden. "Ajattelitko sä kauankin olla siellä? Ton tavaramäärän perusteella sä et ihan vaan viikonloppureissulle selvästikään ole menossa", mies uteli - joskin viikonloppureissuna matkasta tulisi aika pitkä, olihan nyt vasta tiistai.

[Elizabeth Aubrey] Elizabeth naputteli kevyesti rattia eteenpäin ajellessaan. Sää oli onneksi hyvä ja ei matkassakaan kovin kauaa pitäisi kestää, joten ehkä matka menisi näinkin, mitään puhumatta... No, se tuntui olevan turha toive, sillä pian Trey oli taas äänessä. "En mä itseasiassa ole edes miettinyt." Elizabeth joutuikin sitten lopulta myöntämään. Hän oli kieltämättä lähtenyt aika heikoin eväin matkaan, sillä hän ei tiennyt kauanko viipyisi, miten selittäisi asian Jackille.. Ongelmia olisi taatusti tiedossa viimeistään Elizabethin palatessa takaisin New Yorkiin. "Mä vaan kaipaan jonkun pienen hengähdystauon arjesta ja mä sain töistäkin onneksi vapaata." Elizabeth aloitti, tietäen kyllä, että se vastaus tuskin kelpaisi ihan sellaisenaan Treylle. "Jos mä olen kotona niin mä en saa yhtään miettiä, miten mä tän meidän eron toteutan. Ehkä Jack vaikka tajuaa vihjeen, kun mä en ole moneen päivään kotona.. Äh, en mä tiedä." Elizabeth puuskahti. Helpointa tietysti olisi, kun hän vain saisi sanottua Jackille, että he eroaisivat ja siinä se, mutta ei Elizabethistä ollut siihen. "Mä nyt jokatapauksessa aion jättää Jackin ja jotta mä oikeasti pysyn siinä päätöksessä niin mä haluan pysyä vähän aikaa poissa kotoa."

[Trey Winchester] Trey katseli hieman kulmat kurtussa eteensä, kun he olivat kuitenkin jo moottoritielle asti pian päässeet. Hän kuunteli Elizabethin puheita hieman tyytymättömänä kuulemaansa, sillä ilmeisesti nainen ei ollut kovinkaan tarkasti suunnitellut tätä pakomatkaansa. "No, kyllä mä ymmärrän.." Trey viimein sanoi jotain ääneenkin, joskaan hän ei voinut olla sen jälkeen naurahtamatta - tarkoittamatta niin pilkallisesti. "Se ei varmaan tajuaisi vaikka sä heiluttelisit avioeropapereita sen nenän edessä", mies hymähti, mutta vaikeni sitten. Vaikka hän Jackia saattoikin pilkata, ei hän kuitenkaan tahtonut loukata Elizabethia. Naisen viimeisimmät sanat tuntuivat kuitenkin hyviltä, kun tämä vannoi aikovansa nyt oikeasti jättää miehensä. "Siinä sä olet oikeassa. Ja mä arvostan, että sä olet vihdoin tajunnut, mikä on sulle parasta", Trey sanoi ja vilkaisi pikaisesti Elizabethia. Väärät ajatukset levisivät miehen mieleen, kun hän jäi hetkeksi katselemaan naista, totesi tämän olevan hyvännäköinen... Äh, ei. Hän oli nyt auttamassa Elizabethia paremman elämän alkuun, eikä sillä ollut mitään merkitystä kuinka kaunis tai mukava nainen oli. "Huono biisi", mies kommentoi pikaisesti saadakseen ajatuksensa muualle ja lupia kyselemättä hän alkoi etsiä toista kanavaa autoradiosta, "miten olis tämä? Entäs tämä? Tämä Phillyyn johtava tie on oikeastaan aika mukava ajaa. Sano vaan, jos haluat että mä ajan jossain vaiheessa loppumatkan." Trey teki oloaan mukavaksi pelkääjänpaikalla, vaikka matka Philadelphiaan ei sinänsä muutamaa tuntia kauemmin kestänytkään.

[Elizabeth Aubrey] "Mmm'm, niimpä.." Elizabeth vain mutisi Treyn puhuessa niistä avioeropapereista. Luojan kiitos he eivät sentään olleet naimisissa Jackin kanssa, oli jo tarpeeksi paha, että he olivat ehtineet kihloihin asti. "Katsotaan nyt, miten kauan tämä päätös lopulta pitää.." Elizabeth naurahti hieman vaikeasti. Kyllä hän ihan oikeasti oli Jackin jättämässä, mutta päätöksessä pysyminen tulisi varmasti olemaan kaikesta huolimatta vaikeaa. Puheenaihe onneksi vaihtui pian muualle ja Elizabethkin sai keskittyä vain ajamiseen, Treyn etsiessä jotain sopivaa kanavaa radiosta. "Eihän tämä nyt kovin pitkä matka ole, ihan hyvin mä voin ajaa.." Elizabeth sanoi, joutuen kuitenkin melkein heti sanojensa jälkeen peittämään kädellään pienen haukotuksen. Viime yönä ei ollut tullut nukuttua kovinkaan paljoa, sillä Elizabethin ajatukset olivat vain harhailleet tässä lähdössä ja sen seuraamuksissa. Matka kuitenkin jatkui eteenpäin, vaikka jossain vaiheessa Elizabethistä kieltämättä tuntui, ettei matka edistynyt yhtään. "Siellä asunnolla ei siis varmasti ole ketään?" Elizabeth varmisteli jossain vaiheessa, kun kumpikin oli ollut aikansa vain hiljaa. "Ei olisi kiva tajuta sitten perillä, että sun porukat onkin siellä, siinä sitä olisi selittelemistä.." Elizabeth jatkoi. Treyn isä menisi ihan taatusti juoruamaan Jackille Elizabethistä ja muistaisi varmasti mainita myös Treyn olleen matkassa. Sitä Elizabeth ei todellakaan halunnut, olisi kaikille parempi, kun Jack ei saisi tietää tästä matkasta mitään.

[Trey Winchester] Trey oli vähällä kommentoida jotakin, että Elizabethin ei pitäisi edes vitsailla päätöksensä pyörtämisestä, mutta onneksi mies sai pidettyä mölyt mahassaan. Järjellä ajateltuna Elizabeth tiesi kyllä itsekin, ettei päätöstä jättämisestä voinut enää muuttaa. Sellaisessa ei kerta kaikkiaan olisi ollut mitään järkeä. "Ai voit vai?" mies ei voinut olla naurahtamatta, kun Elizabeth jo peitteli haukotustaan. No, matka ei tosiaan ollut pitkä, ja perillä nainen voisi vetäytyä vaikka saman tien päiväunille, jos niikseen tuli. Trey voisi hyvin käydä sillä aikaa kaupassa ostamassa hieman ruokatarvikkeita Elizabethille... Ja ehkä itselleenkin? Tuskinpa hän ainakaan tämän päivän puolella takaisin lähti, kun ei ollut autoakaan käytettävissä. Trey ei enää lähtisi istumaan linja-auton kyytiin iltaa vasten. "Ei muita kuin meidän puoli sukua, järjestelleet sulle tervetulojuhlan siellä", Trey letkautti vitsillä, mutta ilmeisesti Elizabethia ei kauheasti naurattanut. "Ihan on tyhjä kämppä. Meidän vanhemmat isännöi keskiviikkona, oho siis huomenna, jotain kekkereitä kotonaan ja Jenny vasta tuli täältä käymästä. Joten ole ihan huoleti vain", Trey selosti perheensä tekemisiä, jotta Elizabeth rauhoittuisi siitä stressaamisesta. "Eikä naapuritkaan ole siellä kovin kyyläävää sorttia. Sä saat olla siellä iiihan rauhassa. Siis kunhan mä sitten vaikka huomenaamulla lähden takaisin Nykiin."

[Elizabeth Aubrey] Elizabeth vilkaisi Treytä nopeasti miehen sanat kuultuaan, mutta taatusti jo se yksi katse kertoi enemmän kuin tuhat sanaa - Elizabeth ei nimittäin naurattanut lainkaan miehen vitsailut, vaikka tietysti ne olivat ihan pelkiksi vitseiksi tarkoitettu. "No hyvä." Elizabeth vain totesi lyhyesti. Tosin, samantien hänen korviinsa särähtivät Treyn sanat siitä, että mies lähtisi vasta huomenaamuna takaisin New Yorkiin. Tottakai Elizabeth ymmärsi, että matka oli pitkä ja miehellä ei olisi edes autoa käytössä, mutta kyllä Elizabeth oli silti jotenkin ajatellut, että hän voisi olla yksikseen.. No, ehkä he mahtuisivat Treyn kanssa saman katon alle ainakin yhden yön ajaksi. Eihän heidän nyt sentään tarvitsisi samassa huoneessa nukkua - kai. Niin Elizabeth ainakin oletti. "Kiitos, että sä lähdit mukaan." Elizabeth sitten sanoikin hetken hiljaisuuden jälkeen, niitä Treyn sanoja mietittyään. Miehellä olisi taatusti ollut parempaakin tekemistä, kun toimia hänen oppaanaan, mutta niin vain Trey oli lähtenyt sen kummemmin kyselemättä hänen mukaansa. "En mä haluaisi sulle vaivaksi olla, sä olet joutunut jo ihan tarpeeksi kuuntelemaan mun ulinoita tästä tilanteesta." Elizabeth sanoi, pitäen nyt katseensa tiukasti tiessä, Treytä hän ei viitsinyt vilkaista.

[Trey Winchester] Trey kohautti olkiaan Elizabethin kiitoksille, heilautti kättään ilmassa vähättelevästi. "Hei minähän sen avaimen sulle annoin, mutta ihan ymmärrettävää jos susta tuntuu kiusalliselta mennä sinne omin päin", mies huomautti, joskin naurahti pienesti Elizabethin sanavalinnalle ulisemisesta. "Mulle riittää, että mä saan ensi yön punkata siellä asunnolla. Sovitaan, että sitten ollaan sujut, okei?" Hetken aikaa Trey oli hiljaa ja mietti asunnon pohjakarttaa. "Mä nukun tietysti sohvalla, saat makuuhuoneen ihan vain omaan käyttöösi. Eikä mitään vastaulinoita sitten", hän huomautti pieni pilke silmäkulmassaan ja naurahti kepeästi. Trey kaivoi samalla älypuhelimensa esille ja alkoi selata nettiä sillä. Jonkin aikaa kului siis pelkkää autoradiota kuunnellessa, kunnes Trey alkoi selittää kello yhdeksän linja-autosta takaisin New Yorkiin. "Hei - seuraavasta rampista ylös Phillyyn", mies huomautti, vaikka todennäköisesti Elizabeth olisi saman asian havaitsenut navigaattoristakin pian. "Oho, sori. Tämä reitti vaan tulee melkein selkärangasta jo."

[Elizabeth Aubrey] "Okei, sovitaan niin.." Elizabeth naurahti pienesti. Trey ei kuitenkaan ollut päässyt jutuissaan loppuun vaan huomautteli sitten, että Elizabeth saisi makuuhuoneen käyttöönsä ja Trey nukkuisi sohvalla, ja tottakai Elizabeth oli heti huomauttelemassa, että ei kai hän nyt kenenkään makuuhuonetta voisi vallata. Trey kuitenkaan ei antanut hänen väittää asiasta vastaan, joten Elizabeth vain naurahti pienesti. "No okei, ihan miten vaan.." Elizabeth sanoi jopa yllättävänkin hyväntuulisesti. Matka jatkui jälleen hiljaisuuden vallitessa, mutta Elizabeth kuitenkin tiesi, että he alkaisivat pikkuhiljaa lähestyä määränpäätään. Ja niin tiesi ilmeisesti myös Trey, sillä mies oli pian antamassa ajo-ohjeita. "No, ainakaan ei eksytä, kun mulla on matkassa kaksi navigaattoria.." Elizabeth virnisti, mutta pian hänen oli oikeasti keskityttävä liikenteeseen, sillä ei menisi taatusti kauaakaan, kun he olisivat kaupungin vilinässä ja siellä ei voinut ajella ihan miten sattuu. "Sehän ei ollut ihan keskustassa?" Elizabeth muisteli Treyn aiempia puheita, keskittyen tosin sitten enemmän navigaattorin kuin Treyn höpinöihin. No, hyvin todennäköisesti Trey olisi huomauttelemassa jälleen, jos Elizabeth ajaisi vahingossakaan väärää reittiä.

[Trey Winchester] "Kaksi navigaattoria... Ja muka aina valitetaan naisten esineellistämisestä. Tietäisipä ne tutkijat totuuden..." Trey oli puhisevinaan muka kovinkin närkästyneenä, mutta vilkaisi sitten Elizabethia huvittuneena. Kun nainen oli kääntänyt auton sille nimenomaiselle rampille, Trey nyökkäsi tämän kysymykselle. "Eeeei se nyt aivan. Mutta melkein, tuon oikean navigaattorin mukaan ollaan näköjään vielä ihan oikealla reitillä. Joo, katos vaan, alkaakin jo näyttää tutuilta paikoilta." Trey katseli omanpuoleisesta ikkunastaan ulos, ladellen välillä jotain ohjeita ja vinkkejä, kunnes viimein he päätyivät oikealle kadulle, Mount Vernon Streetille. Elizabethin parkkeerattua auton kadun varteen, he hyppäsivät ulos siitä ja Trey katseli hetken aikaa oikeaa taloa, paikallisti katseellaan asunnon kadunpuoleisen ikkunan. "Se on tuo tuolla, näetkö", Trey kertoi Elizabethillekin, kun nainen oli kiertänyt jalkakäytävän puolelle. Huomaamattaan Trey hipaisi naisen kättä, mutta kuittasi erehdyksensä menemällä avaamaan auton takaluukun, josta hän pian nosti ulos Elizabethin laukut. "Sulla on avain, joten... Mä voin kantaa laukut. Welcome to Philadelphia."