member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 25, 2018 20:03:56 GMT 2
Post by autopilot on Apr 25, 2018 20:03:56 GMT 2
Selkeästi Mattylla oli joko hyvin lyhyt tai hyvin valikoiva muisti, kun se oli heti puhumassa seuraavasta kahvittelukerrasta. Johan tässä oltiin jo sovittu, ettei sitä tulisi, vaan se häipyisi sinne Hersheyhin ja se siitä. “Bet they don’t even have good coffee in Hershey”, Penny huomautti painokkaaseen sävyyn, koska sen korostaminen tuntui tärkeältä. Ei tässä nyt mitään seuraavaa tapaamista lähdettäisi suunnittelemaan. “What do they even have?” Hän esitti jatkokysymyksen, “apart from chocolate and.. Chocolate theme park.” Siinä oli taas paikka, missä ei ollut koskaan ollut tarvetta käydä edes visiitillä.
“Sure you did.” Jotenkin Penny ei uskonut, että Matty olisi ollut ihan myyty siitä yliopistoelämästä, jota oli ikuistanut hyvin kaukaa huiman parin minuutin ajan. Urheiluun se takertui, mikä oli varmaan ihan odotettavissakin. “I dunno. I don’t like golf”, tytön oli pakko myöntää siihen asiaan ja kohauttaa harteitaan, koska ei hän oikeastaan seurannut mitään lajia kovin aktiivisesti, ainakaan noin omansa ulkopuolella. Omaa oli vähän pakko seurata, kun kuitenkin kierrettiin kilpailuissa aina melkein samalla porukalla ja kaikkialla törmäsi aina samoihin kasvoihin.
“We got better sports than golf too, you know. Basketball’s massive, probably the biggest. Got some football. Lacrosse. Rowing and sailing. Soccer. Track and field, obviously, too. We’ve won 21 individual NCAA National Championships on that”, Penny huomasi kertailevansa ääneen, vaikka Matty tuskin kiinnosti. Se oli aika kaukana varsity team kuvioista. Kaikkea urheilua pääsi kyllä harrastamaan, jos siltä tuntui, joten vähänkin vapaa-aikansa sai takuulla tuhlattua johonkin jos sattui haluamaan.
Ilmeisesti molempien päivä oli sitten kuitenkin ollut aika yhtäläisen tylsä ja molemmat olivat jollain tasolla leikkineet lapsenvahteja. Penny oli sentään saanut siitä lystistä palkkaa, kun taas Matty oli kai ryhtynyt siihen ihan hyvää hyvyyttään. Se käänsi keskustelun hänen perheeseensä, kuten oli tehnyt jo aiemminkin. Kai se oli sen lempiaihe. “Please. My parents barely found the time to make me happen”, Penny hymähti niihin olemattomiin sisaruksiin. "I already know you call your mom every day so I'm gonna go ahead and assume you're an only child, too", hän sitten veikkasi.
|
|
.gif)
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Apr 25, 2018 20:55:37 GMT 2
Post by missie on Apr 25, 2018 20:55:37 GMT 2
Matty piti tulevaisuuden varsin avoinna. Siksi hän ei halunnutkaan uskoa, että se kahvittelu jäisi ensimmäiseksi ja viimeiseksi Pennyn kanssa. "Of course we have good coffee", Mattyn oli pakko hieman puolustella kotikaupunkiaan - sitä se kai oli, kotikaupunki. Siellä oli eletty ja asuttu viimeiset vuodet. Kaikki ystävätkin olivat siellä. Todellinen koti sijaitsi ehkä Kanadassa, mutta Hershey oli ihan hyvä korvike. Washington oli sillä hetkellä sen sijaan vain paikka missä pitäisi luultavasti silloin tällöin vierailla. Mietteliäs ilme nousi pojan kasvoille, kun Penny sai hänet kysymyksellään pohtimaan mitä Hersheyssa todella oli. Rehellinen vastaus taisi olla, ettei oikeastaan juuri mitään. "They have that AHL team, you know - Hershey Bears", hän kuitenkin päätyi tarjoamaan leveästi virnistäen, mutta puisti sitten päätään hymähtäen ja käytti katseensa pöydän pinnassa, vain nostaakseen sen takaisin Pennyyn. "Okay. There's really nothing, but it's fine. All my friends are there and my team is like the second family, so it's good. Mostly", Matty selvensi omia ajatuksiaan kaupungin suhteen. Hän oli ihan kohtalaisen tyytyväinen elämäänsä, ja se oli kai ainoa millä oli väliä.
"I did. I really did!" Matty vakuutteli ja nyökytteli päätään kiivaasti sanojensa painoksi. "I never thought that I would make a career as a pro hockey player, so I invested in school", tyhmää Mattystä ei saanut tekemälläkään. Hän oli aina pitänyt erityisesti matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Onneksi Matty ei ollut selvästikään ainoa, joka ei juuri välittänyt golfista. Kyllä hän lähti mukaan viheriölle, mutta vain jos kasassa oli hyvä porukka - silloin se oli jopa ihan viihdyttävää. Muuten reiältä toiselle vaeltaminen ei oikein houkutellut. Kiinnostuneena poika kuunteli, kun tyttö selosti koulunsa urheilutarjontaa. Vaikutti siltä, että aika lailla kaikkea pääsi harrastamaan, jos niikseen tuli. "Track and field are a big thing then too, huh?" Hän tiedusteli. "You like that?"
Penny oli ilmeisestikin vanhempiensa ainoa lapsi, kuten Mattykin - tavallaan. Se oli sentään jotain yhteistä heillä. "Yeah. Kinda", Matty vastasi ja raapusti vähän mietteliäästi nenänvarttaan. "I have two stepbrothers, though", poika valotti. "My mom and dad broke up, when I was only a few years old. Dad got remarried and started a new family. I barely hear him every now and then. He just basically sends a card for Christmas, my birthday and so on, but the last time I met him... I think I was like 13 or 14", viimeisten sanojensa kohdalla poika siristi pienesti silmiään, sillä hän joutui todenteolla miettimään milloin oli viimeksi tavannut isänsä - pitkä aika siitä oli, se nyt oli varmaa. "But my mom is the best", hän jatkoi iloiseen ja hyvin lämpimään sävyyn. Oli ilmiselvää, että Matty välitti äidistään suuresti. "Don't know where I would be without her. She has my back in everything. Kinda sucks that she had a three jobs, so that I could play hockey. How you can even pay back something like that?" Huomaamattaan Matty ajautui vähän turhankin syvälliseen keskusteluun, minkä hän kuittasi hyväntuulisella hymähdyksellä ja olkien kohautuksella. "You like that stuff? Is it sweet as your strawberry gum?" Yksinkertaisella nyökkäykselle poika viittasi tytön juoman puoleen, jääden tapittamaan Pennyä sitten uteliaasti.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 25, 2018 21:32:04 GMT 2
Post by autopilot on Apr 25, 2018 21:32:04 GMT 2
Koska AHL-joukkueet eivät olleet kovin lähellä Pennyn sydäntä, ei se kaupunki edelleenkään herättänyt hänessä tunteita oikein suuntaan tai toiseen. Siinä Matty oli kuitenkin oikeassa, että muut asiat kuin kulttuurimahdollisuudet tai nähtävyydet ratkaisivat sen, että miltä paikka oikeasti tuntui. Ihmiset kaipasivat muutenkin ympärilleen ihan eri asioita, joten yksi vaihtoehto ei vain voinut palvella kaikkia. “You miss Canada or no?” Penny tiedusteli, kun poika selitti siitä, että kaikki sen ystävät olivat täällä ja joukkue oli jo toinen perhe.
Vaikka yritys oli hyvä kymmenen, niin Penny ei voinut olla silmäilemättä poikaa edelleen epäluuloisesti, kun se puheli koulu-urastaan. “What was your backup plan?” Hän kuitenkin tiedusteli. Oli fiksua, ettei se ollut pistänyt sentään ihan kaikkea sen jääkiekkouran varaan, mutta lopputulos taisi kuitenkin olla juuri nyt aika se ja sama. “You don’t really seem like the science type”, tyttö huomautti perään, mutta ei sellaiseen sävyyn, että se olisi ollut välttämättä huono juttu. “I bet you weren’t even in the AV club”, hän pudisteli vielä päätään. Hän oli ollut mukana sielläkin, mutta vain lukemassa uutisia - isän mielestä se näyttäisi vielä joskus hyvältä ansioluettelossa. Väittelykerhossakin oltiin oltu, mutta ei kai hänkään vaikuttanut heti sellaiselta nörttityypiltä.
Koska tässä istuttiin kahvilla jonkun big shot hockey guyn kanssa, niin Penny ei arvottanut omia urheilusuorituksiaan kovinkaan korkealle. Matty siitä kuitenkin ohimennen kysyi ja sille kohoteltiin taas olkia. “I don’t suck at it, so that helps”, hän tiivisti, vaikka poika oli kai lähinnä ajatellut että seurasiko hän sitä lajia tai oliko siitä ylipäätään kiinnostunut. Tällä kertaa ei oltu menty omalta osalta finaaleihin asti, kun kauteen oli mahtunut vähän kaikenlaista pikkuhaaveria, mutta seuraavalle kaudelle pitäisi taas panostaa ihan tosissaan.
Matty avasi vähän perhetaustaansa, eikä sekään kai ollut mistään ihan loputtoman onnellisesta, perinteisestä ydinperheestä. Vanhemmat olivat eronneet, isä hankkinut uuden perheen, sitä rataa. “He’ll probably regret it when you make it big and he realizes he isn’t getting a new house”, Penny veikkasi jonkunlaisena lohdutusyrityksenä. Perään se kehui vuolaasti äitiään ja sen kolmea työtä, millä kieltämättä ansaitsi jo aika paljon arvostusta ja kiitosta. “You probably pay them back by making the best out of everything”, tyttö veikkasi ja ojensi sitten mukinsa kasuaalisti Mattylle, kun se mietti sen makeustasoa. “I hate it. The cashier forced me to order it, held a gun to my head and everything”, hän vakuutti samalla.
|
|
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Apr 26, 2018 14:46:59 GMT 2
Post by missie on Apr 26, 2018 14:46:59 GMT 2
Matty puraisi alahuultaan mietteliäästi. "Sometimes", hän vastasi olkiaan kohauttaen. Kanada oli aina koti. Ihan sama mihin päin maailmaa päädyttäisiin elämän aikana. Oltiin sitten Yhdysvalloissa, Euroopassa tai Venäjällä. Kanadaan palatessa mieleen laskeutui aina tietynlainen rauha, ja kai sinne oli aina ikävä, vaikka se aika hyvin onnistuttiin sysäämään pois mielestä. "You miss some place? Or are you happy in here?" Kuin viitatakseen sanoillaan yleisesti DC:hin, nyökkäsi Matty samalla, kun kierrätti katsettaan ympärillä.
Vastausta Pennyn kysymykseen Mattyn ei tarvinnut miettiä kovinkaan kauan. "I would've wanted to be an engineer or perhaps a programmer. I liked math, physics and chemistry", poika vakuutti vilpittömästi. "But no. I didn't take part of the AV club", hän kuitenkin lisäsi naurahtaen. "You know, there are players who have been pursuing a career in NHL for their entire lives. I just liked playing hockey", Matty selvensi. Ei hän ollut ajatellut päätyvänsä tekemään jääkiekosta uraa itselleen, mutta hän nyt vain oli sattunut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Matty tapasi aina panostaa siihen, mitä teki. Toki hän oli harrastukseensakin suhtautunut nuorena hyvin vakavasti, ja yllättäen se oli kantanut näin pitkälle.
Matty rypisti kulmiaan. "Are you one of those people who like things only if they're good in them?" Hän naurahti, kallistaen herttaisesti hymyillen päätään. Utelias ilme kohosi Mattyn kasvoille, kun Penny yhtäkkiä mainitsi parin päivän päässä olevista kilpailuista - finaalista. "Why don't you compete in them?"
Pennyn lohdutusyritystä arvostettiin kyllä, vaikka se aika turhaa olikin, sillä Matty oli hyväksynyt tilanteen jo aikapäiviä sitten. Hänellä oli paras mahdollinen äiti, joka oli korvannut täydellisesti myös isän puuttumisen kuvioista. Matty ei ollut vieläkään varma miten hänen äitinsä oli selviytynyt kolmesta työstä ja poikansa kasvatuksesta täysissä järjissä, joten se ansaitsi vähintäänkin mitallin suorituksestaan. Pennykin lohdutusyrityksineen sai osakseen kiitollisen, lämpimän hymyn. "Probably. I'm fine with it. Doesn't matter any more", poika kuittasi sanansa vielä huolettomalla olkien kohautuksella. Pienempänä isän puuttuminen oli ehkä harmittanut, mutta mitä vanhemmaksi Matty oli kasvanut sitä merkityksettömäksi asia oli muuttunut. "Yeah, I hope so. I really would like to buy her a nice house, though", Matty hymähti vaatimattomasti ja hieraisi niskaansa ehkä hivenen vaivaantuneena. Tytön ojentamaa mukia vilkaistiin epäileväisesti, mutta siihen tartuttiin silti. Juomaa siemaistiin varovasti, eikä oikein tiedetty mitä odottaa. Yllätyksekseen Matty joutui toteamaan, että Pennyn valinta oli jopa ihan juotavaa. "I don't even understand why you drink that", hän totesi leikkisästi ojentaessaan mukia takaisin tytölle.
Kevyen hengenvedon saattelemana Matty nojautui kyynerpäillään pöydän reunaa vasten ja kohdisti haastavan katseensa Pennyn silmiin. "Do you see now? Nothing serious hasn't happened yet. Haven't even pop the question. So, how 'bout if you don't make me hunt you down next time? I mean, I'm coming back to DC. Would be nice to hang out", Matty liikautti oikeaa olkaansa varsin huolettomasti, kuin kyseessä ei olisi ollut edes iso juttu. Eikä se kai ollutkaan. Eihän yhdessä hengailu nyt vielä tarkoittanut yhtään mitään.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 26, 2018 15:15:40 GMT 2
Post by autopilot on Apr 26, 2018 15:15:40 GMT 2
Kun muutti tarpeeksi usein, ei koskaan oppinut kaipaamaan mitään paikkaa. Se oli kai samaa aikaa kirous ja lahja. “I don’t really miss places”, Penny vain myönsi Mattylle suoraa. Kai hän oli perinyt vanhemmiltaan jonkun tietynlaisen kiertolaisuusmindsetin. Aina piti olla liikkeellä, eikä koskaan osattu vain jäädä aloilleen ja rauhoittua. “It’s really weird even thinking I’d be here for, like.. Six more years or something”, hän sitten lisäsi mietteliääseen sävyyn. Koulussa istuminen vuosia ei haitannut niin paljon kun se, että pitäisi pysyä yhdessä paikassa. Sitä ei oltu koskaan ennen kokeiltu, eikä hän ollut ihan varma mitä ajatteli koko asiasta. Ehkä pitäisi vaihtaa oppilaitosta kesken kaiken, tehdä harjoitteluja ihan eri paikalla maata tai lähteä vaihto-oppilaaksi.
Insinööriksi ryhtyminen olisi varmasti ollut vähän varmempi ja turvallisempi vaihtoehto, mutta kieltämättä ei ollut vaikea ymmärtää, miksi Matty oli lähtenyt jahtaamaan jääkiekkounelmia sen sijaan. “What did you take part in, then? Apart from hockey, obviously” Penny tiedusteli niistä koulun kerhoista, kun AV-kerho sai odotetusti aikaan lähinnä huvittuneisuutta. “I can’t really picture you in a debate club or winning a national academic decathlon”, oli pakko jatkaa pohdintoja ääneen.
Penny taisi olla niitä ihmisiä, jotka tekivät vain asioita, joissa olivat hyviä. Hän ei vihannut mitään niin paljon kun sitä, että oli täydellisen, tylsän keskinkertainen - siinä ei ollut mitään hauskaa. “Maybe I’m just real good at a lot of things”, tyttö kuitenkin veikkasi sen sijaan, että olisi tunnustanut yhtään mitään. Matty kysyi finaaleista ja sille pudisteltiin vain päätä. “Wasn’t feeling it”, Penny päätti, ja kai se oli jollain tavalla tottakin. Ei hän ollut täyttä treenitaukoa pitänyt, mutta ei olisi kyllä pystynyt kilpailemaankaan ilman, että se olisi kostautunut ja näkynyt tuloksissa. “Maybe this next season, though.”
Vaikka Matty kuinka valitti siitä juomasta, niin ihan tyytyväisesti se sitä siemaisi. Penny pyöritteli sille dramaattisesti silmiään, kun otti mukin takaisin, mutta ei ehtinyt edes pyydystämään pilliä takaisin suuhun kun poika rupesi jo suunnittelemaan tulevaisuutta. Taas. “Maybe I won’t even be in DC anymore. Who knows”, hän vastasi ja kohotti kulmaansa samaan, haastavaan sävyyn. “And I didn’t make you hunt me down. I just lead a very busy life, you know.”
|
|
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Apr 26, 2018 18:52:30 GMT 2
Post by missie on Apr 26, 2018 18:52:30 GMT 2
Penny ei ollut ilmeisesti ehtinyt kiintymään elämänsä aikana varsinaisesti yhteenkään paikkaan. Se tuntui Mattystä vähän omituiselta, mutta kenties sitä jatkuva muuttaminen teki; mihinkään paikkaan ei ehdistynyt muodostumaan tunnesidettä. "Six years?" Poika toisti vähän oikeaa kulmaansa kohottaen. "You still have so much studies left?" Kuusi vuotta pelkkää opiskelua kuulosti melko rankalta. Huonolla tuurilla Matty ehtisi siinä ajassa jo eläköitymään.
Mattyn luonteeseen nähden niinkin epävarmalle uralle, kuin ammattiurheilijan ura oli, heittäytyminen oli melko odottamatonta. Hän olisi varmasti ollut täydellisen tyytyväinen, vaikka elämä olisikin pyörinyt toimistossa ja työaika olisi ollut arkisin aamu yhdeksästä ilta viiteen. "Uh... I was in the history club", poika naurahti vähän nolostuneena ja hieraisi kevyesti leukaansa. "And chemistry club. Actually, I would've wanted to take part in the drama club, but turned out that I can't act", vilpittömän huvittunut hymähdys karkasi sanojen päätteeksi Mattyn huulilta, kun hän puisti päätään. "I'll bet that you were in the debating club", ilkikurinen virne nousi Mattyn huulille, hänen silmäillessään leikkisä pilke silmäkulmassaan Pennya.
Pennyn sanat paljastivat hyvin paljon. Se sai Mattyn hymyilemään kuin hän olisi jo arvannut etukäteen Pennyn vastauksen. "Of course you are", hän totesi ei-niin-vakuuttuneena. "How does that work? You have, like, three seasons, right?" Jostain syystä kovinkaan moneen muuhun lajiin ei ollut tullut tutustuttua. Jääkiekon lisäksi Matty oli pelannut aktiivisemmin vain baseballia ja golfia, mutta niihinkään ei suhtauduttu samaisella intohimolla kuin kiekkoon.
"Yeah, you seemed really busy", Matty virkkoi huvittuneesti, eikä selvästikään uskonut tytön selityksiä. "You kinda made me hunt you down. You haven't given me any answer in your messages", poika jatkoi vähän härnäävään sävyyn. "And have you had such a horrible time with me now?" Matty hymähti. "And Hershey isn't that far away. You're always welcome to come there if you want to go visit that chocolate museum", leveä virne kaartui Mattyn huulille, kun hän samalla puraisi alahuultaan kevyesti.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 26, 2018 19:54:12 GMT 2
Post by autopilot on Apr 26, 2018 19:54:12 GMT 2
“Well.. I’m finishing my bachelor’s this year. Then it’s M.D.-Ph.D., which is gonna take like six or seven years”, Penny alkoi oikein laskemaan ääneen, kun Matty tuntui kavahtavan sitä kuutta vuotta. Se nyt oli oikeasti vasta alkua, kun tässä ehtisi varmaan potemaan keski-iän kriisiäkin jo ennen kun olisi oikeasti valmistunut ja kykenevä itsenäiseen työhön. “Then off to work to and I can spend another three to seven years to specialize, depending on what I wanna do. Residency and fellowship, you know.” Taisi olla aika epätodennäköistä, että jääkiekkoura kestäisi niin pitkään, vaikka kuinka kävisi helvetinmoinen tuuri.
Historiaklubi kuulosti jostain syystä vielä paljon AV-kerhoa nörtimmältä, eikä Penny edes yrittänyt peittää huvittuneisuuttaan. “Did you dress up like Socrates? Or like a gladiator? I bet you could pull off a toga” Hän kuitenkin tiedusteli viaton ilme kasvoillaan ja muka hyvin vakavana. Toisin sanottuna hän ei siis tiennyt, mitä historiakerhossa tehtiin. “Oh you like chemistry?” Ääni muuttui aidosti vähän yllättyneeksi sen seuraavan totemuksen myötä ja ehkä, ehkä, pojan pisteet nousivat ihan vähän. Ihan vähän. “I’m doing my RISE project on mechanisms that control stable replication of HPVs”, hän kertoi jotenkin kokeilevaan sävyyn, kun olisi testannut että nousisiko Mattyn kasvoille heti tyhjä ilme ja lakkaisiko se kuuntelemasta. “Or like, I’m zero help so far, but still. We’re trying to determine the contribution of cis-acting elements, independent of viral factors, to maintenance of HPV genomes and to identify cellular components that contribute.”
Ehkä Mattyn pisteet nousivat vähän siksikin, että se jaksoi puhua siitä juoksemisesta, mikä nyt oli melkein kaikkien mielestä suurinpiirtein koko maailmanhistorian tylsin aihe. Ainakin noin heti mikrobiologian ja biokemian jälkeen. “There’s cross country, indoors and outdoors, yeah”, Penny nyökytteli ja koitti vaikuttaa siltä, että suhtautui koko siihen tilanteeseen edelleen hälläväliäastenteella, eikä ollut yhtään innoissaan puhumassa mistään. Sekin esitys tuntui kyllä vähän karisevan silmissä. “I used to run distance and do all of ‘em, but now it’s more middle distance, 800 meters mostly, and no cross country. So two seasons, really. Two championships.” Hänkin olisi ehkä kysellyt jääkiekosta, mutta ei rehellisesti sanottuna keksinyt yhtään mitään kysyttävää. Asiaan olisi ehkä voinut tutustua enemmän, jos oltaisiin meinattu vielä joskus kahvitella uudestaan, mutta ei meinannut.
Matty oli siitä kyllä ehkä eri mieltä, luoja ties miksi. Penny oli toistaiseksi joko heittäytynyt täydeksi nörtiksi tai ollut töykeä ja hankala, joten sillä ei pitäisi olla mitään syytä edes haluta tavata uudestaan. Sen selittelyt saivat hänen ilmeensä ehkä vähän pehmenemään, mutta asia muistettiin taas korjata ennätysajassa, ettei vaikutettu liian innostuneelta. “Hershey sounds like the last place I’d wanna go on a holiday”, Penny hymähti ja kallisti päätään, kun jäi mittailemaan poikaa hetkeksi katseellaan. Hän ei oikein tiennyt mitä se haki takaa ja miksi. “You know, if you ever did stumble into DC again, I might just let you know the best places to hang out at. Maybe tell you if there was a party somewhere. Maybe”, hän ehdotti äärettömän kiertelevästi ja lupaamatta yhtään mitään.
|
|
