There is no simple love stories

ootd

Meghanin ja Robbien asunnon äänimaisema oli täynnä iloista hälyä: kuulumisia vaihtavia, nauravia ja lasejaan kilisteleviä vanhoja tuttuja, joista kaikki halusivat vuorollaan päästä kertomaan omista edesottamuksistaan tai kuulemaan, miten Robbie olikaan onnistunut kihlaamaan pitkäaikaisen tyttöystävänsä. Emmet oli paikalle saapumisestaan saakka yrittänyt parhaansa mukaan antautua mukaan keskusteluihin, mutta huomasi kerta toisensa jälkeen ajautuvansa niistä syrjään, ikään kuin normaali kanssakäyminen vanhojen ystävien kanssa olisi ollut hänelle jollain tapaa ylivoimaista. Hän oli tiennyt, että omaan elämään palaaminen peitetehtävän jälkeen voisi olla hankalaa: sitä olivat tolkuttaneet kaikki hänen kouluttajansa, työkaverinsa ja esimiehensä aina poliisikoulun ensimmäisistä viikoista lähtien, joten viestin olisi luullut jo menneen perille. Aiempien kokemustensa pohjalta Emmet ei kuitenkaan ollut osannut odottaa aivan näin voimakasta kuulumattomuuden tunnetta. Kuluneen puolentoista vuoden aikana mies oli ollut poissa kotoa melkein enemmän kuin siellä, joten pölyttyneeseen asuntoon astuminen sen samaisen viikon torstaina oli tuntunut erikoiselta. Edelliset neljä ja puoli kuukautta hän oli toki ollut kotikaupungissaan, mutta normaalista arjesta aika oli ollut kaukana. Oma valoisa koti Brooklynissä oli tammikuun puolivälissä vaihtunut työparin nuhjuiseen asuntoon ja urautuneet rutiinit siihen, että koko elämä oli jaettava puolituntemattoman ihmisen kanssa. Se oli ollut hetkittäin niin kuormittavaa, että Emmet oli ollut valmis hylkäämään koko operaation ja kävelemään ulos siitä pienestä kämpästä ovet paukkuen, mutta lopulta niin ei oltu päädytty tekemään. Hän oli hoitanut työnsä – kai ainakin jokseenkin kunnialla – loppuun ja alkuviikosta tehtyjen tärkeiden pidätysten jälkeen oli ollut aika jättää peiterooli taakse. Samalla taakse oli jäänyt aika paljon sellaistakin, mitä Emmet ei ollut osannut ennustaa, mutta mitä ei nyt välitetty ajatella.

Ystävien kihlajaisiin osallistuminen niin pian kotiinpaluun jälkeen oli ehkä ollut virhe, mutta toisaalta Emmet oli viimeksi eilen kuunnellut lähiesimiehensä SSA Brooksin saarnan siitä, miten hän oli kipeästi paitsi loman, myös normaalin elämän tarpeessa. Brooks oli kieltänyt häntä linnoittautumasta kotiinsa, vaikka ei nyt olisikaan 24 tuntia vuorokaudessa työvalmiudessa. Ja tämä ilta nyt sitten oli osa Emmetin yritystä elää normaalia elämää. Hän oli postiaan läpikäydessä löytänyt paksun postinipun keskeltä kutsun Meghanin ja Robbien kihlajaisiin ja siinä hän nyt oli, häilymässä huoneen laitamilla aavistus tummia varjoja silmiensä alla ja lievästi sanottuna kankeana niiden kaikkien ihmisten ympäröimänä. Työväsymys ja kotiinpaluusta johtuva kulttuurishokki eivät olleet ainoat asiat, jotka saivat miehen tuntemaan olonsa hankalaksi: hän oli koko illan ollut melkein kivuliaan tietoinen entisen parhaan ystävänsä ja lyhytaikaisen friends with benefits -säätönsä Stellan läsnäolosta. Stellan näkemisen olisi toki pitänyt olla helpompaa nyt, kun hän ei enää ajatellut olevansa rakastunut tuohon. Sellaisten tunteiden hautomiselle ei ollut ollut aikaa enää pitkään aikaan ja tuskinpa ne olisivat muutenkaan selvinneet puolentoistavuoden radiohiljaisuudesta hengissä. Jostain syystä vanhan ystävän – ja tämän nykyisin aivan julkisen miesystävän Grayson Rubyardin – näkeminen sai silti Emmetin tuntemaan olonsa lähinnä kiusaantuneeksi ja epämukavaksi. Illan eduksi saattoi laskea lähinnä sen, että Stellan ja Graysonin vältteleminen oli siihen asti ollut todella helppoa, mutta tietenkin senkin asian täytyi ennemmin tai myöhemmin muuttua.

Emmet oli juuri näytellyt osallistuvansa yhteen erityisen epämielenkiintoiseen keskusteluun Robbien isän ja siskon miehen kanssa, kun Stellaa mukanaan kiikuttava Meghan oli ilmestynyt vaatimaan häntä mukaansa. Tulevan morsiamen pyynnöstä kieltäytyminen ei tietenkään tullut kysymykseen, joten Emmet oli nyökkäyksin hyvästellyt juttukumppaninsa ja liittynyt asunnon poikki luovivaan seurueeseen. Stellan kysymys, tai oikeammin sen henkäisynomainen ilmiasu saivat Emmetin lopulta suuntaamaan katseensa kunnolla myös tämän suuntaan. Nainen näytti täsmälleen yhtä häikäiselvältä kuin aina, mikä sai Emmetin itsetietoiseksi normaalia pidemmäksi venyneistä huiksistaan ja siitä, ettei hänen olisi välttämättä kannattanut jättää puvuntakkiaan eteiseen. ”I’m fine”, hän vastasi jokseenkin turran oloisesti ja onnistui sitten korjaamaan ulosantiaan asteen tai pari luontevampaan suuntaan. ”I’m good. It’s been… I guess you could say an eventful year and a half”, mies hymähti ja kuulosti jo paljon vähemmän siltä miltä hänestä tuntui eli naurettavan epäluontevalta. ”How about you?” hän kysyi sitten lähinnä kohteliaisuudesta. Stellan saapuminen juhliin Graysonin käsipuolessa oli selittänyt hänelle hyvin pitkälti sen, mitä naiselle nykyään kuului ja loput hän oli tahtomattaankin sattunut kuulemaan muiden paikallaolijoiden keskusteluista. Emmet tiedosti hyvin, miten katkerilta hänen omat ajatuksensa paikoin kuulostivat, mutta hän tiesi itse, ettei ollut katkera, ei vähimmässäkään määrin. Hän oli joka tapauksessa iloinen siitä, kun he pääsivät seisahtumaan Robbien luokse ja hänellä oli hyvä syy kääntää huomionsa pois Stellasta.

”We’re so happy you could make it, Emmet!” Meghan sanoi ja tarrautui kihlattunsa käsivarteen painautuen tätä vasten. Naisen tummat silmät katsoivat suoraan Emmetiin ja mies oli huomaavinaan niissä hieman toruvan katseen. ”When you didn’t RSVP right away we thought you weren’t going to. Guess you’ve just been busy with work?”, Robbie tarkensi ja kohotti kulmiaan kysyvästi. Emmet ei osannut sanoa, oliko ystävä vähän loukkaantunut siitä, ettei Emmet todellakaan ollut vastannut kutsuun ennen edellisiltaa. Mies naurahti, pyöräytti käsiinsä unohtunutta lasia hieman ja puisteli sitten päätään. ”I was out of town but you guys should know me, I wouldn’t miss this. Everyones been waiting for you two to get married since forever”, Emmet vastasi ja hymyili kiusoittelevasti. Väite poissa kaupungista olemisesta ei tietenkään ollut ihan tai edes lähes totta, mutta töiden yksityiskohtiin ei voitaisi kuitenkaan mennä, joten olisi parempi vain kuitata asia lyhyesti. Peitetehtävistä oli tiennyt vain perhe ja Mitch, nuokin vain nimellisesti ilman mitään yksityiskohtia. ”I’m sorry I kept you waiting”, hän lisäsi pahoitellen ja ilmeisesti pariskunta oli tyytyväinen tähän selitykseen ja anteeksipyyntöön, koska Meghan heilautti kättään. ”It doesn’t matter. Anyway, there was something we wanted to ask you two”, nainen tokaisi melkein malttamattomana, eikä onnistunut peittelemään innostunutta ja jännittynyttä hymyään kääntyessään Stellan puoleen. Emmet, joka ei ollut aivan niin perillä aikuisten ystävyyssuhteiden kiemuroista kuin olisi voinut toivoa, ei tiennyt lainkaan mitä oli tulossa, vaan jäi katselemaan kahta naista ja odottamaan, mitä tuleman piti. 

Emmet saattoi kuvitella sen yllättyneisyyden häivän keskustelukumppaninsa kasvoille, mutta luultavasti ei kuvitellut. Se oli siellä. Pitikö Stella häntä niin käytöstavattomana, että kuulumisten kysyminen olisi jotenkin ylivoimaista? Ajatus sai miehen päättämään entistä varmemmin, että käyttäytyisi kunnolla naisen seurassa. Kun brunette kertoi voivansa hyvin ja viettäneensä aikaa opiskellen, Emmet kohotti kulmiaan yllättyneenä. ”Oh?” hän totesi kysyvästi, muttei sanonut sen enempää. Jonnekin huoneen seinustalle vilkaiseva katse taisi olla Stellan tapa sanoa, että oli tullut seuralaisen kanssa, mutta tokihan Emmet oli Graysonin huomannut. Puolitoista vuotta sitten hän olisi ollut äärettömän onnellinen ja ylpeä kuullessaan, että Stella oli palannut opintojen pariin ja oli hän nytkin iloinen tuon puolesta, mutta tuntui vaikealta esittää jatkokysymyksiä. Onneksi hänen ei tarvinnutkaan, kun Meghan ja Robbie jo vetivät huomion itseensä.

Pariskunnan puhuessa Emmetin piti aktiivisesti keskittyä rentoutumiseen, mutta sillä pienellä vaivannäöllä hän sai ihan kohtuullisesti helpotettua hartiajännitystään. Hieman epämiellyttävästi mies tiedosti, että hänestä oli jollain tapaa mukavakin nähdä Stellaa. Hän oli kaivannut naista, vaikkei olisi halunnut ja vaikka oli onnistunut melko kokonaisvaltaisesti työntämään tuon mielestään tekemällä ihan liikaa töitä ja keskittymällä itseensä. Meghanin sanat heidän ystävyydestää laittoivat hänet pakostikin ajattelemaan näitä asioita ja Emmet hymyili hieman kiusaantuneesti. Ilmeisesti Meghanilla ei ollut mitään käsitystä hänen ja Stellan ystävyyden nykytilasta, mutta miten olisi ollutkaan. Hän ei ollut itse huudellut asiasta aikanaan kenellekään muulle kuin Mitchille, siskolleenkin hän oli puhunut asiasta lähinnä turhautuneisuuttaan. Robbien, Meghanin ja kaikki heidän muut yhteiset ystävänsä Emmet oli ihan mielellään jättänyt ulos siitä sotkusta ja hän oletti Stellan toimineen samoin. Se päätös oli nyt ilmeisesti puremassa heitä nilkkaan, koska seuraavaksi Emmet saikin jo huomata, että häntä oli juuri pyydetty Robbien bestmaniksi, Stellaa taas Meghanin kaasoksi. ”Oh wow, I wasn’t expecting that”, oli ensimmäinen asia, jonka Emmet onnistui saamaan ulos suustaan. Miten siihen kysymykseen muka olisi pitänyt suhtautua nyt, kun tilanne oli mikä oli?

Hämmentyneen kuuloisesta kysymyksestä päätellen taisi olla niin, ettei Stellakaan tiennyt mitä vastata. Meghan alkoi suostutella ystäväänsä melkein anovasti ja Robbie loi Emmetiin huvittuneen katseen ikään kuin sanoakseen women am I right. Miehen onnistui rauhoitella tulevaa vaimoaan hieman, mikä antoi Emmetille vain lyhyen hetken pohtia omaa vastaustaan. Stella vaikutti vastentahtoiselta, mistä mies päätteli, ettei tuo erityisesti halunnut viettää aikaa hänen kanssaan. Mistä muustakaan vastahakoisuus olisi voinut johtua? Kun puhe kääntyi vaatteisiin ja Robbie lupasi, että Emmet saisi pukea häihin mitä vain haluaisi, mies naurahti. ”Have you thought that one through? It’s not like I’m known for my impeccable taste in clothing”, Emmet virnisti ja vilkaisi paljonpuhuvasti vaatekertaan, jonka oli sinä iltana vetänyt päälleen. Hänen tyylitajuaan olisi voinut kuvailla paljon paremmin käytännönläheiseksi kuin moitteettomaksi tai innovatiiviseksi. Sen pidempään vastaamista oli enää mahdotonta venyttää ilman, että Meghan ja Robbie tulisivat todella epäluuloisiksi heidän käytöksestään, joten katsomatta vieressään seisovaan naiseen Emmet veti kasvoilleen vilpittömänoloisen hymyn. ”Sure. It would be an honor to be your best man”, hän lupautui auliisti. Kieltäytyminen olisi tuntunut tökeröltä, koska pariskunta oli selvästi miettinyt asiaa paljon ja vaikka Robbie ei näyttänyt innostustaan samalla tavalla kuin Meghan, oli mieskin selvästi vähän jännittynyt odottaessaan ystäviensä vastauksia. ”Great to hear that man”, Robbie virnisti helpottuneen näköisenä ja irtautui kumppaninsa käsikynkästä pystyäkseen lyömään Emmetin kanssa kättä päälle ja halaamaan toverillisesti. ”But just so you know I have zero experiene on wedding planning and you may come to regret this decision”, Emmet huomautti vain puoliksi vitsillä, kun he vetäytyivät kauemmas toisistaan. Todennäköisesti hänkin tulisi katumaan tätä päätöstä. ”I’ll take my chances, we can be clueless together”, Robbie vastasi, eikä vaikuttanut liian huolestuneelta siitä, miten hääsuunnitelmat tulisivat heidän ammattitaidollaan etenemään.

Emmetin antama myöntävä vastaus pisti Stellan kiusalliseen asemaan: naisen olisi melkein pakko sanoa kyllä, ellei haluaisi järjestää omituista kohtausta ja joutua selittelemään päätöstään. Asetelmasta huolimatta Emmet ei tiennyt, mitä naiselta pitäisi odottaa. ”Stella c’mon, don’t let me hanging”, Meghan melkein aneli ja kaikkien katseet kiinnittyivät Stellaan. Mitä Emmet halusi naisen vastaavan ja kuinka paljon heidän muka edes tarvitsisi tehdä asioita yhdessä, jos tuo suostuisi? Eikö kaason tehtävä ollut auttaa morsianta ja bestmanin sulhasta? Ja eikö rauhanomainen rinnakkaiselo olisi 20 vuoden ystävyyden jälkeen vähintä, mihin heidän tulisi pyrkiä. ”It’s okay Stels”, Emmet huomasi sanovansa, vaikkei ollut suunnitellut avaavansa suutaan. Meghanille ja Robbielle se varmaan kuulosti siltä, että mies tyynnytteli ystävänsä hermoja ja osoitti uskovansa tuon kykyihin. Emmet taas ei ollut itsekään aivan varma mitä oikeasti tarkoitti, mutta lähinnä kai sitä, että nainen voisi tehdä päätöksensä huoleti ja he onnistuisivat elämään sen kanssa.