member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Nov 18, 2018 23:51:36 GMT 2
Post by missie on Nov 18, 2018 23:51:36 GMT 2
Saturday, July 21st, 2018 - late evening Beth Towers & Emmett McClay + Beth's father, Sean, and other MC members Beth's ootd / julle vähän pusipusi ja naminami Ilta oli ollut pitkä. Beth oli valmistellut kolmet häät valmiiksi h-hetkeä varten ja niitä olisi määrä viettää tulevina viikonloppuina. Loppusilaus kaikkiin oli tehty tänään, vaikka todennäköisesti morsiammet soittelisivat juuri päivää paria ennen häitään ja haluaisivat muuttaa jotakin yksityskohtaa, mutta periaatteessa kaikki oli valmista. Lähtiessään kuljettajan kanssa sinä iltana toimistolta, oli Beth päättänyt poiketa isänsä luona; hänen oli jo pitkään pitänyt käydä noutamassa lapsuudenkodistaan valokuva-albumit, jotka olivat jääneet sinne, kun Beth oli ensin muuttanut opiskelija-asuntolaan ja sen jälkeen yhteen Jamesin kanssa. Koska Bethillä oli luonnollisestikin omat avaimet isänsä kotiin, ei hän katsonut aiheelliseksi soittaa etukäteen isälleen. Hän oli aina tervetullut vanhaan kotiinsa, joten tuntui pelkästään ajatuksena typerältä, että hän olisi ilmoittanut tulostaan. Musta, ylellinen BMW lipui Queensin katuja pitkin ja pysähtyi lopulta vaalean talon eteen. Harmaaseen villakangastakkiin ja valkoiseen hameeseen sekä paitaan pukeutunut Beth nousi takapenkiltä kuljettajan avustamana. "Can you wait here, Miguel?" Beth pyysi lempeästi latinotaustaiselta mieheltä, joka nyökkäsi leveästi hymyillen. "Thanks! Shouldn't take too long", nainen vielä totesi hyväntuulisesti, ennen kuin suuntasi askeleensa suorinta tietä etuovelle. Lukko aukesi helposti, kuten tavallista, mutta astuessaan sisään hän kuuli riemukasta naurun remua ja vilkkaasti käyvää keskustelua. Hymy kaartui Bethin huulille väkisinkin. Tuntui kotoisalta tulla juuri niiden äänien keskelle - olihan Beth oikeastaan kasvanut koko kerhon kasvattamana. Hän ei ehkä mainostanut kontaktejaan MC:hin, mutta kerhon jäsenet olivat hänelle äärimmäisen tärkeitä ja läheisiä. Tottuneesti Beth riisui vaaleanharmaan takkinsa, asettaen sen naulaan roikkumaan, ja asteli sitten peremmälle taloon. Takkahuone oli täynnä miehiä. Kaikki tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän humalassa, minkä vuoksi ilmapiiri oli iloinen ja rento. Beth asteli selkä ovelle päin nojatuolissa istuvan isänsä luokse, kumartui suukottamaan hellästi isänsä parran karhentamaa poskea ja henkäisi sitten pehmeästi: "Hey, daddy!" Nainen suoristautui ja nappasi viskilasin isänsä kädestä. Seanin hölmistynyt katse seurasi Bethin perässä, kun tytär siirtyi keittiöön. Hän täytti isänsä lasin ja palasi sitten takkahuoneeseen, seisahtuen isänsä viereen voidakseen ojentaa lasin takaisin sen alkuperäiselle haltijalle. Lempeä hymy väreili naisen punaamattomilla huulilla. "What are you doing here?" Sean kysyi aidosti hämmentyneenä, mutta tietysti myös ilahtuneena. "I came to grap something", Beth vastasi hyväntuulisesti ja katsahti ympärilleen. Hieman yllättäen hän kohtasi Emmettin katseen, eikä nainen voinut olla suomatta leveää hymyä ystävälleen. Turhan pitkäksi katsekontakti ei kuitenkaan venynyt, kun Beth kiinnitti jälleen huomionsa isäänsä, joka tutki tytärtään katseellaan ja oli selvästi pistänyt merkille naisen vaihtaman katseen Emmettin kanssa. "I'm gonna go to upstairs. I'll be right back", nainen totesi hieraisten isänsä olkaa pehmeästi, mutta poistui sitten huoneesta. Tie vanhalle huoneelle oli tuttu, joten Bethillä ei mennyt kauaa, kun hän oli saapunut oikean oven taakse ja tyrkännyt sen auki. Huone oli jäänyt juuri siihen kuntoon kuin Beth oli sen aikoinaan jättänytkin. Hän oli yrittänyt sisustaa sen äitinsä käden jäljen mukaan - koko talo oli Arlenen sisustama muutoin. Ja vaikka Beth ei ollut koskaan edes tavannut äitiään, tunsi hän äitinsä läsnäolon vahvasti lapsuudenkodissaan. Bethin kaipaamat valokuva-albumit olivat pysyneet nekin alkuperäisellä paikallaan; sängyn vieressä olevan lipaston kätköissä. Nainen nosti kolme punakantista albumia syliinsä ja kävi istumaan sänkynsä reunalle. Hajamielisesti hymyillen hän jäi selailemaan kuvia lapsuudestaan moottoripyörien keskellä, hölmöilyistä Emmettin kanssa ja valmistujaisistaan. Beth ei ollut varma kauanko oli istunut yksin huoneessaan, kun hän kuuli jonkun raottavan huoneen ovea. Vaistomaisesti katse singahti hieman häkeltyneenä tulijan puoleen. "Emmett?" Beth henkäisi hämmentyneen. "Hey!" Nainen kuitenkin korjasi nopeasti perään ja soi miehelle leveän, ilahtuneen hymyn. "Where's Emily? Is she home, or?" Aidosti kiinnostuneena nainen kohotti kulmiaan miehelle. Ei ollut mitenkään tavatonta, että kerhon jäsenet kokoontuivat istumaan iltaa - ilman vaimojaan.
|
|
member rank Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Dec 11, 2018 21:37:22 GMT 2
Post by julle on Dec 11, 2018 21:37:22 GMT 2
# Emmett’s ootdEmily oli tapansa mukaan hoitamassa asioita Teksasissa, kun Emmett oli työpäivän päätteeksi palannut tyhjään kotiin. Hän oli viimeiset pari viikkoa remontoinut Josien ystävättären kylpyhuonetta, jonka lopputuloksesta oltiin onneksi hyvin tyytyväisiä. Alun perin miehen oli tarkoitus vain avata keittiön lavuaari, joka oli tukossa, mutta koska siinä ei ollut nokka tuhissut kovin kauaa, sillä välin naiset olivat keksineet miehelle muutakin tekemistä. Josie oli ystävättärensä kanssa tulleet siihen tulokseen, että talo kylpyhuone tarvitsisi uuden ilmeen, joten Emmettin ei auttanut muu kuin ryhtyä tuumasta toiseen. Talon omistaja maksoi materiaalit ja sen lisäksi vielä hyvän palkkion, joten miksi Emmett olisi kieltäytynyt? Häntä ei kotona kuitenkaan odottanut kuin tyhjät huoneet, eikä hän viitsinyt toimettomanakaan pyöriä kerhotalolla. Toki Benjaminin, Noelin, Tristanin ja Seamuksen seura aina kelpasi, mutta työt tulivat tarpeeseen, etenkin nyt kun Emmettin tulisi kustantaa varsin isot häät kuukausien kuluttua. Lauantai-illalle Emmett oli kuitenkin saanut suunnitelmia, joten lopeteltuaan urakkaansa, hän oli suunnannut kotiin suorinta tietä suihkuun, vaihtanut puhtaat vaatteet ja lähtenyt Sean Daden luokse. Seanin luona järjestettiin usein illanistujaisia kerholaisten kesken, eikä Emmett ollut koskaan jäänyt niistä pois. Paitsi tietenkin silloin, kun oli nomadina, mutta se oli täysin asia erikseen. Sen lisäksi Sean oli tunnettu jo vuosia, kiitos kerhon ja Bethin, jonka isä kyseinen mies oli. Kotona pyörähdettyä Emmett oli suunnannut muiden kerholaisten tavoin Seanin luokse ja koko poppoo asettui heti olohuoneeseen, missä ilta pitkälti kului. Olut ja viski virtasi, mitä Emmett ei laittanut pahakseen, vaikka Emmett lähinnä pitäytyi oluessa sen illan aikana. Kukaan ei tuntunut aluksi huomaavan sitä, että talon ovi kävi, kunnes Beth ilmaantui miesten valtaamaan olohuoneeseen. Emmett liikahti sohvalla pienesti naisen nähdessään, sen lähinnä näyttäessä siltä että hän yritti ottaa kahden kerholaisen, Tristanin ja Johnnyn välistä vähän mukavampaa asentoa. Katse viipyili kuitenkin turhan kauan Bethissä, jolle suotiin vino hymy, ennen kuin se paineli matkoihinsa. Sen myötä Emmet tunsi kuinka vieressä istuvat Johnny ja Tristan katsoivat häntä, milloin nuori jantteri laski katseensa yliin. Meni jonkun aikaa, ennen kuin suurin osa miehistä raahautui hakemaan itse lisää juotavaa tai polttamaan tupakkaa, jolloin Emmett loi nopean silmäyksen muihin, ennen kuin livahti jo edeltä menneen Bethin perään. Nainen löytyi kuijn löytyikin sieltä vanhasta huoneesta, jossa kaksikko oli nuoruusvuosina viettänyt paljonkin aikaa yhdessä. Niinpä avonaisen huoneen ovelle seisahtuessa, Emmett koputti siihen varovaisesti, ennen kuin raotti ovea. ” What’s up Bessie?”, hän tiedusteli ja pieni hymy nousi miehen kasvoille astuessaan premmälle huoneeseen, mihin loi nopean silmäyksen. Katse palautui kuitenkin takaisin naiseen, kun se tiedusteli kihlattunsa olinpaikkaa. ” This is guys night, she’s not here, obviously”, Emmett tirskui – kiitos pienen, mieltä lämmittävän humalan – mutta jatkoi heti perään. ” But no, she’s not home. Emily’s at Texas doing some business”, hän tarkensi, rojahtaessaan lopulta Bethin viereen istumaan. Mieli oli sillä hetkellä huomattavasti hilpeämpi ja rennompi kuin aikaisemmin, eikä ihme, kun otti huomioon kuinka mones olut miehellä olikaan menossa. Ei Emmett ollut kuitenkaan juonut niin paljoa, että olisi erityisen humalassa, mutta kyllä ne kitatut oluet olivat jo hiukan nostaneet miehen normaalisti synkkää mielialaa. ” What you got there, old photo album?”, hän kysyi ja kurottautui laskemaan kädessään olevan oluen läheiselle yöpöydälle, jonka jälkeen nappasi vieressään istuvan naisen sylistä albumin itselleen. Kansion kuvia alettiin selailemaan, samalla kun huvittunut hymy nousi hänen kasvoilleen, katsellessaan niitä vanhoja kuvia mitä ei edes aluksi ollut muistanut. ” Jeez, you still have these. Look how young we look”, hän hymähti huvittuneena, jäädessään katsomaan kaksikon nuoruudenkuvaa, jonka vierestä löytyi kuva kaksikon perheistä, toisin sanottuna yhteiskuva hänestä, Tristanista, Robertasta, Seanista, Bethistä, Daniellesta ja Georgianasta. Kyllä Emmett muisti kuinka läheisiä heidän perheet oli aikanaan ja oli edelleen – siinä missä he olivat myös läheisiä Savagen perheen ja kerhon matriarkan Josien kanssa. ” I’m sorry... About the way I left”, Emmett pahoitteli hetken hiljaisuuden jälkeen ja katseli sitä kuvaa, jonka jälkeen käänsi katseensa vieressään istuvaan Bethiin. ” I didn’t know how to deal everything what happened back then. Still don’t, kinda”, kukapa olisi osannut käsitellä ne asiat järkevästi, mitä mcClayn perheelle oli käynyt. Heidän isä oli haettu suoraan illallispöydästä ja hetkeä myöhemmin hänelle oli isketty 35 vuoden tuomio – joka oli lopulta päättynyt ikävään puukotukseen toisen vanhin toimesta. Toisinaan Emmett mietti kokisi itsekin tulevaisuudessa saman kohtalon, vai mihin suuntaan elämänsä todellisuudessa menisi...
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Dec 12, 2018 12:51:52 GMT 2
Post by missie on Dec 12, 2018 12:51:52 GMT 2
Beth hymyili lämpimästi miehen tiedusteluille. "Nothing much, I just wanted to pick up a few things", Beth selitti syytä saapumiselleen isänsä luokse. Kysymys Emilystä herätti Emmettissä tirskuntaa, mikä sai puolestaan naisen hymyilemään astetta leveämmin. He's drunk, hän ei voinut olla ajattelematta huvittuneena. Ei ollut mikään yllätys, että mies oli humalassa. Beth oli kyllä nähnyt tyhjät olutpullot olohuoneessa sekä keittiössä. Katse seurasi koko ajan miestä aina siihen saakka, kunnes Emmett rojahti hänen viereensä sängyn reunalle. Välimatkaa ei juurikaan jäänyt kaksikon välille, mutta totta puhuen Beth ei edes kiinnittänyt siihen huomiota. He olivat istuneet juuri sillä paikalla ainakin kymmeniä kertoja, joten miehen läheisyys tuntui luonnolliselta. "Oh, that's a shame. I mean, I haven't even met her yet and I'm the one who takes care of your wedding", äänensävy ei ollut syyttävä, vaan pehmeä. Ei Beth ollut loukkaantunut siitä, ettei hän ollut nähnyt Emilya vieläkään. Toki hän olisi halunnut tavata Emmettin tulevan vaimon, mutta kaikki aikanaan. Siihen saakka häävalmisteluista oli pystytty sopimaan kätevästi sähköpostitse ja puhelimitse.
Mies huomasi yllättäen vanhat valokuva-albumit Bethin sylissä. Nainen vilkaisi sylissään olevaa albumia ja sitten taas Emmettia, ennen kuin nyökkäsi leveästi hymyillen. "Yeah", hän myönsi vielä ääneen, antaen Emmettin ottaa albumin itselleen. Nainen jäi katselemaan kuvia miehen vierestä huvittunut hymy huulillaan. "We are still young!" Beth parahti naurahtaen, eikä voinut olla läimäyttämättä miestä rintaan. Mieheen luotiin merkitsevä katse huvittuneen hymyn saattelemana. Tottahan se kuitenkin puhui. He olivat olleet silloin vielä niin viattomia ja nuoria, kun albumin sivuilla koreilevat kuvat oli otettu. "You remember this?" Beth käänsi albumin sivua ja vei etusormensa osoittamaan kuvaa, jossa Emmett oli meikattu ja puettu naisten vaatteisiin. Heillä oli ollut aina hauskaa yhdessä ja he olivat haastaneet toisiaan typerääkin typerämpiin tempauksiin. Hieman yllättäen puheenaihe kääntyi tapaan, jolla Emmett oli lähtenyt. Beth loi mieheen vähän hämmentyneen katseen kääntäessään kasvonsa sen puoleen. Kun Emmett oli lähtenyt, ei Beth ollut tiennyt mitä ajatella. Hän oli miettinyt oliko hän tehnyt jotain väärin? Olivatko he koskaan oikeastaan olleet ystäviä? Lopulta Beth oli kuitenkin tajunnut, ettei syy ollut hänen; Emmetthin elämässä oli vain tapahtunut liikaa. Joskus lähteminen oli ainoa vaihtoehto. Siksi naisen kasvot sulivat hämmentyneestä ilmeestä pehmeään hymyyn. Hän nojasi päänsä miehen olkaa vasten. "It's fine, Emmett", hän huokaisi, mutta suoristi sitten niskansa, voidakseen kohdistaa katseensa Emmettin silmiin. "I get that. Sometimes you just have to take and leave, but I'm glad that you're here now", nenäänsä niskauttaen Beth hymähti sanojensa päätteeksi hyväntuulisesti ja pörrötti Emmettin tummaa hiuskuontaloa hellästi. Eleen jälkeen nainen puisti päätään tuskin huomattavasti, antaen katseensa laskeutua Emmettin sylissä olevaan valokuva-albumiin.
Ilmiselvästi humala oli löysännyt Emmettin kielenkantoja. Beth mietti olisiko hän kehdannut käyttää tilaisuuden hyväkseen; hän oli aina miettinyt miksi heidän välillään ei ollut tapahtunut mitään. He olivat viettäneet aikaa yhdessä paljon, mutta he eivät olleet koskaan edes suudelleet. Oliko se johtunut hänestä? Tai ehkä Beth oli käsittänyt kaiken väärin. Ehkä Emmett ei ollut ollut muuta kuin ystävällinen ja hän oli tulkinnut sen vastakaiuksi omille tunteilleen. Beth katsahti uudestaan vieressään istuvaa miestä. Eivät miehen vastaukset ja selitykset olisi muuttaneet mitään, mutta ne olisivat suoneet Bethille mielenrauhan. Hän voisi lakata miettimästä, miksi mies ei ollut koskaan tehnyt mitään konkreettista, joka olisi vienyt heidän ihastuksensa seuraavalle tasolle. "Emmett, umh... Why you didn't make the first move? I mean, did I -- uh, did I just get you wrong back then, or why you didn't ever kissed me?" Beth loi Emmettiin epävarman, mutta kysyvän katseen. Tilaisuuksia miehellä olisi ollut, jostain syystä se ei ollut vain koskaan käyttänyt niitä.
|
|