.gif)
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Dec 26, 2018 20:01:12 GMT 2
Post by missie on Dec 26, 2018 20:01:12 GMT 2
Monday, February 26th, 2018 - late evening MC's clubhouse @ Queens Noel Vargas & Gaby Savage Just go there and pick him up, oli ollut Jamien antama ohjeistus, kun se oli soittanut noin puoli tuntia sitten ja passittanut Noelin noutamaan Domin - Sons of Mayhemin puheenjohtajan - kerhotalolta. Noel oli ikävässä asemassa siinä mielessä, ettei hän voinut sanoa ei Jamielle. Se tiesi että Noel yritti päästä osaksi kerhoa. Oikeastaan kaikkihan sen tiesivät, joten jos joku pyysi jotain, ei Noelin oikeastaan auttanut kuin tehdä työtä käskettyä. Sikäli mikäli että hän halusi säilyttää vapautensa, ja sen, jos minkä, Noel todella halusi pitää. Hän ei ollut tajunnutkaan miten paljon oli kaivannut sitä, kuinka saattoi suunnitella koko päivän itse. Miten saattoi jättää noudattamatta rutiineja, jos siltä tuntui. Täydelliseksi oloneuvokseksi ei kuitenkaan päässyt, siitä piti isäukko huolen. Jos Noel ei juossut kerhon asioilla, auttoi hän yleensä isäänsä. Toki Diegokin teki osansa, mutta sillä nyt oli enemmän tai vähemmän kädet täynnä MC:n kanssa. Noel yritti elää mahdollisimman normaalia elämää ja aloittaa alusta, mutta se ei todellakaan ollut niin helppoa kuin olisi saattanut kuvitella. Vanhasta elämästä löytyi edelleen ikävän paljon muistoja. Muun muassa lukuisat palkinnot baseballista pitivät edelleen visusti paikkaansa laatikoston päällä lapsuudenkodin olohuoneessa. Puhumattakaan sukkalaatikossa majailevasta kihlasormuksesta, jonka Noel oli aikoinaan tarkoittanut Roselle. Paluuta vanhaan ei kuitenkaan enää ollut, ja Noel oli hyväksynyt sen jo kauan sitten. Kerhon pihaan kaartaessaan isänsä vanhalla Sierralla, Noel pysäytti auton kerhotalon oven eteen. Oletus oli se, että Dom tuskin oli sellaisessa kunnossa, jotta se voisi kävellä kovinkaan pitkää matkaa. Miksi muuten Jamie olisi pistänyt jonkun hakemaan sen? Noel ei voinut olla ajattelematta katkerasti, että olisi Domin nyt voinut sulloa vaikka taksiinkin, mutta ehkä taustalla oli sekin, että hän oli vain hetkeä aiemmin saanut unenpäästä kiinni. Ikuinen väsymys painoi niskassa ja Noel olisi mieluusti nukkunut kerrankin, kun siihen kykeni. Uni kun ei ollut unettomuudesta jo vuosia kärsineelle mikään itsestäänselvyys. Noustuaan autosta oli Noel suunnannut askeleensa suorinta tietä kerhon suureen oleskelutilaan. Olohuoneeksikin sitä kai jotkut kutsuivat. Yhdellä sohvista istui Dom. Siitä näki jo pitkälle, että se oli totaalisen paskana, eikä Noel ollut varma oliko se edes vetänyt mitään vai oliko se vain menettänyt otteen elämästään - ehkä molempia. Niin tai näin, mikä Noel oli tuomitsemaan? Hän oli itsekin vajonnut vankilassa melkoisen synkkiin vesiin. Hän tiesi kyllä miten vaikea oli päästä takaisin itsensä herraksi. Kerhon puheenjohtajan tilasta oli kuultu yhtä jos toistakin huhua, mutta ei mitään varmaa. Ainot asia, jonka Noel tiesi varmasti oli se, että Johnny, joka toimi veljensä oikeana kätenä, oli ottanut yhä enemmissä määrin vastuuta kerhon pyörittämisestä. Se tosin oli ollut omiaan huonontamaan sen suhdetta vaimonsa kanssa ja viimeisimmän tiedon mukaan, ne olivat eroamassa Johnnyn petettyä Georgianaa. Noel ei voinut olla rekisteröimättä kuinka Domin vierellä istui Gaby - Savagen sisaruslauman ainoa tyttölapsi. Siihen oli törmätty vaikka miten monta kertaa kerholla, mutta ei Noel voinut väittää tuntevansa sitä muuten kuin pintapuolisesti. Nättihän se oli kuin mikä. "Hey", naista tervehdittiinkin rennon tuttavallisesti. Domia vilkaistiin pikaisesti, vain jotta katse saattoi palata nopeasti takaisin Gabyyn. "How's it going?" Mies kysyi, mutta nyökkäsi sitten Domin suuntaan ja totesi: "Your cuz... I mean, Jamie send me." Ehkä se oli tarpeeksi selittämään millä asialla Noel oli kerholla. |
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Dec 26, 2018 20:34:36 GMT 2
Post by autopilot on Dec 26, 2018 20:34:36 GMT 2
I think he’s using meth, oli Gabrielle sanonut muutamia viikkoja takaperin Julianille, kun oli raportoinut elämänsä tärkeimpiä käännekohtia. No, nyt se ei enää ollut, että I think he’s using, se oli ehdottomasti I know he’s using. Something. Everything. Aineiden laatu ja täysi kirjo oli vielä pimeässä, mutta ehkä oli vain parempi, jos ei tiennyt ihan kaikkia yksityiskohtia. Riitti, että tiesi, että tässä oltiin täydessä, hallitsemattomassa syöksykierteessä. Gaby oli aina ollut Dominicin kanssa kaikista läheisin, eikä hän ollut osannut irrottautua siitä vieläkään. Ihan samalla tavalla sitä seurattiin edelleen kaikkialle, käännyttiin aina ensin sen puoleen. Paitsi ettei siitä ollut enää mitään apua. Ei siitä ollut enää edes puhekaveriksi.
Jos Gabrielle ei olisi pelännyt, että se ampuisi aivonsa pihalle sillä sekuntilla kun jäisi yksin, hän olisi ehkä yrittänyt oman mielenterveytensä nimissä ottaa etäisyyttä. Nyt kun riskiä ei haluttu ottaa, hän kiinnitti itsensä sen kylkeen tiukemmin kuin koskaan ennen. Sen luona oltiin jopa nukuttu ja asuttu. Ei sillä ollut siihen edes mitään mielipidettä. Ei herättänyt enää edes mitään tunteita, että sen kanssa istuttiin tyhjässä kerhotalossa keskellä yötä. Valotkin oltiin suljettu, ihan kuin oltaisiin muka voitu peitellä sitä salaisuutta. Kaikki tiesivät, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa mitään. Gabriellekin piti tiedon lähinnä itsellään. Jos jollekin oli pakko kertoa, sen olisi paras olla perheenjäsen. Kuten Jamie nyt, kun hän ei vain yksinkertaisesti saanut veljeä keräämään itseään siitä sohvalta. Ensin oli ihan ok vain istua sen kanssa siinä hiljaisuudessa, mutta pikkuhiljaa saavutettiin se piste, että hänkin halusi kotiin nukkumaan.
Koska Gaby oli ensimmäisenä peittelemässä sitä asiaa, ei hän nyt varsinaisesti hihkunut riemusta, kun saapuja ei ollut Jamie. Hän ei turhaan noussut siitä Dominicin viereltä, vaan he tapittivat sitä molemmat hiljaa. Noel, ehkä. Hän ei ollut varma nimestä, mutta tiesi kasvot. “Oh, you know. I’m having the time of my life”, nainen kommentoi varsin kuivasti, kun se kysyi miten meni. Perään hän huokasi raskaasti, haroi hiuksia kasvoiltaan ja pakotti itsensä siitä ylös. Kaikki raajat tuntuivat puutuneilta.
“I thought he was coming”, hän mumisi miehelle siihen selitykseenkin, että Jamie oli sen lähettänyt. Sille yritettiin tarjoilla hymyä, koska varmaan silläkin olisi ollut miljoona muuta paikkaa, missä se olisi mieluummin ollut. Hymy näytti lähinnä siltä, että hän oli tappavan väsynyt. Tummat silmänaluset vetivät melkein veroa Dominicin omille. “Our ride is here”, hän sitten sanoi veljen puoleen kääntyen, täytti äänen teeskennellyllä pehmeydellä ja pirteydellä, vaikka olisi tehnyt mieli huutaa ja lyödä. Ehkä itkeä. Ehkä soittaa Julian hoitamaan se tilanne, koska se oli kai hoitanut kaikki hänen elämänsä ongelmatilanteet ilman, että hän oli koskaan edes huomannut. Sen numeroa oltiin jo tuijotettukin, ennen kun oltiin kuitenkin valittu Jamie. Joka ei edes tullut paikalle. Fuck him. Fuck Dominic. Fuck everything and everyone.
“Come on. I wanna go home”, nainen yritti uudestaan ja ojensi Dominicille kätensä. Ei se siihen tarttunut, mutta osoitti sen verran elonmerkkejä, että loi häneen myrkyllisen katseen ja korjasi lupaavan oloisesti ryhtiään. “Give him a second. He’s practically become one with the sofa”, Gaby koitti keventää tilannetta, vaikka seisoi siinä kädet puuskassa ja niin kireän näköisenä, ettei sokeakaan olisi ollut sitä rekisteröimättä. "No. Up", hän myös kivahti harvinaisen tiukasti ja samaan tien, kun mies hetken nojasi kyynerpäitään polviinsa ja hieroi kasvojaan.
|
|
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Dec 26, 2018 21:58:38 GMT 2
Post by missie on Dec 26, 2018 21:58:38 GMT 2
Noelin perhe ei ollut koskaan yrittänyt peitellä sitä, että perheen pojista nuorin - jolla piti olla se lupaavin tulevaisuus Vargasien veljeksistä - oli ampunut poliisia ja joutunut siitä hyvästä vankilaan. Rosekin oli käytännössä katsoen kuuluttanut kaikille, miten Noel oli tuomittu väärin. Ainoa, joka asiaa oli peitellyt ja hävennyt, oli ollut mies itse. Hän oli työntänyt kaikki ystävänsä ja rakkaansa kauemmaksi itsestään, eikä ollut nähnyt enää minkäänlaista tulevaisuutta. Totuuden nimissä ei hän nähnyt vieläkään, mutta kenties asiat ratkeisivat omalla painollaan ajan mittaan. Siksi hänen olikin ehkä helppo ymmärtää, miten Gaby ei hyppinyt riemusta, kun hän - täysin perheen ulkopuolinen tekijä - ilmestyi kerhotalolle. Sen sanoihin ei vastattu mitään, hymähdettiin vaimeasti ja värittömästi, ikään kuin vain sen merkiksi, että naisen sanat oli rekisteröity. Gabyn noustessa pystyyn, katsahti Noel pimeässä huoneessa ympärilleen. Muita ei paikalla ollut, mikä oli varmaan ihan hyvä asia. Ei siinä olisi kaivattu enää uteliaita sivustakatselijoita. Syvään henkeä vetäen mies palautti katseensa Gabyn kautta sohvalla istuvaan Domiin, veti kätensä puuskaan, eikä voinut olla miettimättä miten ihmeessä he saisivat sen autoon.
"Yeah, well... no. You just have to settle for me", Noel hymähti hyväntuulisesti ja hymyili naiselle vinosti. Hän ei viitsinyt mainita, että Jamie oli jättänyt tulematta ilmeisesti jonkun naisen vuoksi. Tai ainakin jos puhelun taustalta kuuluvasta kikattelusta mitään saattoi päätellä. "And I'll be happy to help", mies vakuutti vielä perään, ikään kuin hänellä ei olisi ollut mitään parempaakaan tekemistä. Vino hymy pysyi kasvoilla, miehen kohauttaessa olkiaan ja liikahtaessaan paikallaan aavistuksen rauhattomasti. Hiljaisena hän jäi seuraamaan kuinka Gaby puhutteli veljeään. Sen äänestä kuulsi pehmeä, pirteä sävy, jonka olisi voinut typerämpikin tunnistaa teeskennellyksi. Jotenkin nainen vaikutti kovin väsyneeltä pelkästään ulkoiselta olemukseltaan, mutta kukapa ei olisi ollut siihen aikaan vuorokaudesta, tai ylipäätään siinä tilanteessa.
Dominic ei juurikaan auttanut autoon siirtymisen suhteen omilla toimillaan. Se kuitenkin liikahtaeli sohvalla lupaavan oloisesti siskonsa pyynnöstä. Gaby yritti vielä keventää tunnelmaakin siihen samaan syssyyn, eikä Noel oikein voinut muuta kuin suoda sille leveän virneen ihan vain silkasta kohteliaisuudesta. Se oli kuitenkin lämmin, joten vaikka se ei ollut täysin aito, tarkoitti Noel sillä pelkästään hyvää. Lupaava alku katkesi lyhyeen, Domin päätyessä hieromaan kasvojaan sekä nojailemaan polviinsa kyynerpäillään. Noel huokaisi raskaasti, päästäen kätensä valahtamaan kylkiensä viereen siitä tiukasta puuskasta, jossa ne olivat jo hetken aikaa levänneet rinnan päällä. "C'mon, take the keys. I'll help him up", mies päätti, iskien määrätietoisesti avaimet Gabyn käteen. Sen yläselkää hieraistiin siinä ohimennen jonkinlaisen lohduttavan ja rohkaisevan sekaisena eleenä, ennen kuin Noel astui lähemmäksi Domia ja tarttui kiinni kerhon puheenjohtajaa käsivarresta tiukasti. "Come. Let's get you home, man."
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Dec 27, 2018 12:11:43 GMT 2
Post by autopilot on Dec 27, 2018 12:11:43 GMT 2
Vaikka juuri nyt ei vaadittu selityksiä siitä, miksei Jamie ollut jaksanut roudata itseään paikalle lupauksiensa mukaisesti, ei se tarkoittanut että asiaa oltaisiin vain painettu villasella ja unohdettu. Selkeästi oli aika käydä jonkunlainen keskustelu siitä, mitkä asiat piti pitää perheessä. Tämä näky ei todellakaan tehnyt ihmeitä Dominicin auktoriteetille - tai sille, mitä siitä nyt oli tässä vaiheessa enää jäljellä. Ehkä joku vielä uskoi, että sillä oli langat käsissä, mutta tuskin tässä vaiheessa enää ainakaan Noel. Se kirpaisi veljen puolesta, vaikka sitä ei selvästi jaksanut enää kiinnostaa, että kuka siitä ajatteli ja mitä.
“I’m sure you are. I bet there’s just nowhere in the world you’d rather be right now”, Gabrielle ei uskonut hetkeäkään siihen, että mies olisi vapaaehtoisesti ja ihan vain sydämensä hyvyyttä siellä ihmettelemässä ja auttamassa. Hänkään ei halunnut olla siellä ja hän oli sentään emotionaalisesti hyvin sitoutunut siihen koko kriisiin. “My car’s at the shop and I don’t think my bike’s gonna work out”, hän selitti sitten perään, kun yhtäkkiä tuntui, että joku selitys olisi paikallaan. Oli vaikea sanoa, oliko veli vain päissään, tappavissa laskuissa, mahdollisesti masennuksen halvaannuttama vai jotain ihan muuta, mutta ei sitä pyörälle voisi istuttaa ilman, että joku pääsisi hengestään.
Gabrielle ei ollut jättämässä Noelia siihen yksin, vaikka se kuinka niin kehottikin tekemään ja antoi avaimetkin valmiiksi. Samalla se hieraisi selkää, mikä sai hänet kavahtamaan vähän ja olemuksen kiristymään entisestään - se oli varmasti viaton, ehkä lohduttavaksi tarkoitettu ele, mutta yhdistyi mielessä lähinnä niihin kymmeniin muihin, jotka kähmivät ja koskettelivat omilla luvillaan. Se oli harvoin toivottua, vaikka liian usein vain hymyiltiin nätisti ja leikittiin, ettei haitannut. Nytkään asiaa ei kommentoitu, pidettiin katsekin tiukasti veljessä. Se keräsi kyllä jalkansa alleen, kun vähän maaniteltiin ja muistuteltiin siitä, ettei tässä voinut nukkua, ei edes horjunut tai vaikuttanut siltä, että olisi kaatunut naamalleen koska tahansa. Se oli vain täysin poissaoleva. Se oli oikeastaan paljon pahempi kun se, että se olisi ollut niin humalassa, että olisi pudonnut alas ensimmäisistä eteen sattuvista portaista. Silloin se olisi voitu vain nauraen saattaa kotiin ja vitsailla koko asiasta. Nyt ei kauheasti naurattanut. Keinotkin olivat aika lopussa.
Vaikka olisi tehnyt mieli mikromanageroida kaikkea, pysyi Gaby nyt suosiolla parin askeleen verran sivussa ja edellä. "It's not too far from here", hän yritti pitää yllä edes jonkunlaista keskustelua, "his place, I mean. Just a few miles South.'"
|
|
